Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja aurinkoisen syksyisen kevytpakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -2 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan puuhuoltoa. Tänään olemme sopineet Tommin kanssa talvirenkaiden vaihdosta. Se toteutetaan Karihaarassa puolenpäivän aikoihin. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Työelämän jalanjälki...

Silmiini osui vanha tekstini, josta lainaan osan uudelleen julkaistavaksi. Asia on mielestäni "kestoajankohtainen"... Henkilökohtaisesti olen pohdiskellut viime aikoina ihmisen työelämään liittyvästä jalanjäljestä... Kunnioitan suuresti niitä, osittain jo haudan lepoon saatettuja ns. vanhan kansan ihmisiä, tervaskantoja, jotka minullekin ovat kertoneet omasta työelämän jalanjäljestään jotakuinkin tyyliin: ” Kuulehan, minä olen käynyt vain viisi luokkaa kiertokoulua ja senkin vastapäivään, mutta katso, mitä olen saanut aikaan! Minulla on oma, itse alusta alkaen – sokkelista vesikattoon viimeistä listaa myöten – rakennettu koti, perhe, lapset, lastenlapset ja nyt jo lastenlastenlapset! Minä olen omalla työlläni ja uutteruudella saavuttanut sen, mitä ihminen voi ikinä toivoa! Ei ole kuule tarvinnut sossun luukulla norkoilla ja avustuksia anella!” jo edesmennyt tuttavani usein sanoi vauhtiin päästyään. "Minun onneni on se, että minulla on olut aina työtä! Kovaa, mielekästä työtä, jonka olen aina hoitanut niin hyvin kuin olen kyennyt. Työstä olen ollut aina kiitollinen.” hän totesi aina vakavana... "Tiedätkö, että minä kouluja käymätön etenin peräti kympiksi, pomoksi työpaikallani, niin minuun luotettiin! No, nyt eläkepäivillä näitä on mukava muistella.” hän usein totesi lievästi kehaistuaan omaa työelämäkaartaan, työelämän jalanjälkeään. Muun muassa kyseinen henkilö teki todella pitkän työrupeaman, laskelmieni mukaan palkkatyötä noin 15-vuotiaasta 65 vuoteen miinus armeija ja sotavuodet.Hänen työelämän jalanjälki oli erittäin mittava ja kunnioitusta herättävä. Hän oli myös monessa muussa mukana. Hän oli aikansa vaikuttajia... Kuinka moni meistä mahtaa yltää vastaavaan?Toisaalta taas valitettavan monilla aloilla työssä olevien jalanjälki on todella syvä, pelottavan syvä, lähestulkoon pieni monttu mm. jatkuvana kiireenä työssä, riittämättömyyden tunteena työsuorituksestaan, runsaine ylitöineen, epämukavien työaikoineen, työuupumisineen, jne. ... Toivottavasti monelle meistä, oikeastaan teistä – nimenomaan nuorille koulutetuille henkilöille annetaan arvokkaaseen, täysipainoiseen työelämän jalanjälkeen mahdollisuus ja jäädä aikanaan – sitten joskus – ansaitsemallenne eläkkeelle.

Lokakuun toinen täysi viikko alkoi - kyllä...

Lokakuun toinen täysi viikko alkoi - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja pilvisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa 0 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen katselen eri tietolähteistä, mitä Lähi-Idässä on nyt menossa. Räjähtääkö ruutitynnyri lopullisesti... Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta kerronpahan/kirjoitanpahan taas kerran, että minä soitan puhelimellani erittäin vähän ja minulle soitetaan tosi harvoin. Loppuiltapäivästä kuitenkin sain puhelinsoiton tutulta henkilöltä, jonka kanssa keskustelimme tovin kuntapolitiikasta ja siihen liittyvistä esityksistä sekä päätöksentekoprosessista. Mielestäni asiallista ja rentoa pohdiskelua. Olimme samaa mieltä, että Kemin umpisurkeaa taloudellista tilannetta eivät vieläkään kaikki päättäjät ota riittävän vakavasti. Toisaalta olimme huolissamme, että aina eivät hyvätkään esitykset mene asiallisesti ja riittävän ripeästi eteenpäin. Ei paikallis-, alue- eikä valtakunnantasollakaan. Onko osittain kysymyksessä niin sanottu "väärin sammutettu ilmiö" eli asian esittäjä on väärä. Mene ja tiedä. Keskustelussa vilahti lähestyvät presidentinvaalit alkuvuodesta 2024 siis muutaman kuukauden kuluttua. Keskustelussa tuli esiin myös lähestyvät kunta- ja aluevaalit keväällä 2025 siis noin puolentoista vuoden kuluttua. Toivottavasti molemmat jaksavat suomalaisia kiinnostaa nykyisessä, hektisessä maailmanmenossa...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin tyvenen ja kirkkaan syysaamun läsnäolon. Mittarissa -1 aste pakkasta. Maa ja katot kuurassa. Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryn seuraamaan maailmanmenoa eri tietolähteistä. Käänsin työhuoneeni pöytäkalenterista lokakuun toisen viikon esiin. Ainoastaan yksi merkintä: Kemin seurakunnan kirkkovaltuuston kokous tiistaina loppuiltapäivästä. Menen kutsuttuna varajäsenenä paikalle. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen, tyvenen ja sadetihkuisen syysaamun läsnäolon. Lähes räntää sataa. Mittarissa +2 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään ja hoidan myöhemmin puuhuoltoa. Tänään taitaa olla niin sanottu pirttipäivä. Ollaan vaan kaikessa rauhassa. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen, kirkkaan ja aurinkoisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa -1 astetta pakkasta. Päivällä toki lämpenee, mutta nytkö se sitten alkaa vääntyä talveksi... Perinteisten aamutoimien jälkeen - päivällä - rapsuttelemme hiukan pihaa ja siirrämme pääasiassa lehtirapsutukset pienen perunapeltomme päälle tasaiseksi kerrokseksi ensimmäistä kertaa. Keväällä käännetään ne sitten peltoon mullan joukkoon. Katsotaan, miten asia sitten muutoin etenee. Mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan... Päivällä pihanrapsutusta ja nyt illalla esipaistettujen Pirkka-vehnäpullien (14 kpl) paistamista. Päärakennuksessa on juuri nyt taivaallinen pullan tuoksu...

Pohdiskelua asioihin suhtautumisesta - kyllä...

Pohdiskelua asioihin suhtautumisesta - kyllä... Asioihin voi suhtautua myönteisesti tai kielteisesti ja siltä väliltä - epämääräisesti ottamatta kantaa asiaan käytännössä ollenkaan. Hiukan samalla tavalla kuin äänestää kokouksessa jaa tai ei - tyhjää. Oma suhtautumiseni on lähtökohtaisesti järkeviin asioihin myönteinen. Toki voi olla, että minäkin olen joskus saattanut änkyröidä ja asettua vastahankaan, en vaan äkkiseltään muista milloin ja mihin asiakokonaisuuteen... Some-käyttäytyminen on joskus raakaa, yllättävää ja arvaamatonta. Tapahtuu helposti niin sanottuja ylilyöntejä, joita arvelen tunnekuohussa asiaa esittäneen henkilön katuvan. "Pyydän anteeksi." on suomaliselle lähes mahdoton sanapari. Onneksi omia tekstejään voi muokata ja/tai poistaa. Myös äkkivääriä - muiden henkilöiden esittämiä - tekstejä/kommentteja voi poistaa. Olen tähänastisen elämäni aikana kirjoittanut aika monta tekstiä. Julkisen kirjoittamisen olen aloittanut 1960-luvun puolessa välissä. Tuntuu, että tekstien suoltaminen on kiihtymään päin. Minua on aina "moitittu", että kirjoitan liian kiltisti. Pitäisi kuulemma kirjoittaa, että sanoma kolahtaa kunnolla että tuntuu. Olen sanonut, että senkin kyllä osaisin ja voi olla, että sekin päivä vielä koittaa. Itse arvelen, että silloin on tosi vakavasta asiasta kysymys ja/tai minun persoonaani on salakavalasti hiipinyt muutoksia. Ken elää, hän näkee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aurinkoisen, tyvenen ja viileän syysaamun läsnäolon. Mittarissa +1 astetta lämmintä. Alkutalvi lähestyy. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Käväisemme asioilla keskustassa. Kukaties pihalla hiukan valmistelemme talven tuloa päivemmällä. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan.

"Kemin lähivuodet ovat taloudellisesti vaikeaakin vaikeampaa!" totesi minulle tuttu talousasiantuntija - kyllä...

"Kemin lähivuodet ovat taloudellisesti vaikeaakin vaikeampia!" totesi minulle tuttu talousasiantuntija - kyllä... Hän on ollut pitkään kuntapolitiikassa mukana ja tuntee mielestäni kohtalaisen hyvin raha-asiat. Itsehän olen rahaan liittyvänä todennut useinkin, että raha ei ole erityisen tärkeä, kunhan sitä on kulloiseenkin tarpeeseen riittävästi. Kemillä ei näin ole, sillä olemme kohtuuttoman suuren velkataakan alla. Keskustelussamme rivien välistä - hänen sanomana - oli aistittavissa, että vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleihin ehdokkaaksi lähtevä on kertakaikkisen kovan paikan edessä. Viime valtuustokausien työskentely on ollut "lasten laikkiä", lähes puuhastelua. Itselläni on aika lailla samansuuntaisia ajatuksia - ollut jo pitkään. Kemin talousahdinkoon on monia syitä: Teollisten työpaikkojen väheneminen, sen seurauksena vuosittainen asukasmäärän väheneminen=muuttotappio, ikääntyminen, terveysongelmat, aivan liian löysä, välinpitämätön talouspolitiikka, jne. mutta... On toki myönteistäkin kehitystä: Metsä Fibren biotuotetehtaan rakentaminen ja käynnistyminen Kemissä. Samalle alueelle - kunhan vanha sellutehdas on purettu - tulee aivan varmasti muutakin teollista toimintaa. Veitsiluodon saari täyttynee uusista toimijoista, yrityksistä. Kaavoitettu Kemintullin odottaa kunnon lähtölaukausta, onko se rakennettava poliisitalo - mene ja tiedä. Jatko-opiskelupaikkojen säilyminen on tärkeää. Viime aikoina paljon puhuttu ja kirjoitettu kouluverkkoasia ohjautuu omiin uomiinsa. Ympärivuotinen matkailu kehittyy. Lähivuodet on elettävä "suu säkkiä myöten", muuta mahdollisuutta ei ole, mutta tästäkin selvitään.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta hetki sitten hahmottelin työasussa pihalla romppeita uuteen järjestykseen odottamaan talvea. Trailerin päällä olevaa pulpettivenettä täytyy vielä siistiä. Olen kirjoittanut useaankin kertaan Kainuunkadun saneerauksesta, joka on loppusuoralla, kalkkiviivoilla. Seurasin eilen, kun J&J Kinnusen iskuryhmä - neljä nuorta neitoa viimeisteli - taas kerran - ojanpenkkoja, joihin kaivinkoneenkuljettaja oli tuonut peräkärryllä multaa. Penkat tasoitettiin ja siemennettiin - hyvää työtä, ei kahta sanaa. Työ näyttää jatkuvan tänäänkin etäämmällä. Hetki sitten totesin, että pojankoltiaiset olivat tehneet maastopyöräilyiskuja juuri kunnostettuun alueeseen meidänkin tontin kohdalla. Oikeastaan eilen näinkin heidän liikkuvan silmieni edessä, mutta enpä arvannut, että heille ei riittänyt vasta asfaltoitu katualue ja sepelöity, tasainen suikale molemmin puolin, vaan heidän piti kokeilla vielä mullattua, tasoitettua ja siemennettyä aluetta. Jos satun vielä heidät näkemään, menen jututtamaan/ohjeistamaan heitä... Tällä kerralla en viitsinyt kuvia ottaa tapahtuneesta.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin sumuisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +8 astetta lämmintä. Se kyllä riittää. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työasun päälle ja lähden pihalle valmistetelmaan talven tuloa. Samalla käyn korjaamassa meidän tontin ja kerrostalon välistä raja-aitaa. Ilmeisesti sitä on onnistuttu autolla peruuttamaan hiukan vinksalleen. Onneksi se on helppo oikoa ja kiinnittää elementtipätkä kiinni. Oikeastaan tänää ei ole mitään erityistä muuta tehtävää. Katsotaan, miten tämä päivä muutoin etenee...

Takavuosikymmenien kulttuuriyhteistyötä Luoteis-Venäjälle Severomorskiin ja Murmanskiin - kyllä...

Takavuosikymmenien kulttuuriyhteistyötä Luoteis-Venäjälle Severomorskiin ja Murmanskiin - kyllä... Olen tästä kirjoittanut aikaisemminkin. Vuodesta 1994 lähtien olen tehnyt kulttuuriyhteistyötä Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- puitteissa Luoteis-Venäjälle Severomorskiin ja Murmanskiin. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat olleet ammattikuvataiteilijat Anatoly Sergienko ja Ivan Voron. Myös musiikki on ollut kuviossa mukana: Teriberka-kuoro/tanssiryhmä ja Barents Band-nuorisokuoro. Yhteistyön takuumiehenä/-naisena on ollut silloinen Severomorskin kulttuuriosaston johtaja Olga Katsaran. Hän kuoli Moskovassa Korona-viruksen jälkiseurauksiin vajaa kaksi vuotta sitten. Kaikki edellä mainitut henkilöt perheineen ovat olleet meidän - minun ja vaimoni Tuulan - ystäviä, ovat tälläkin hetkellä. Olemme viikonvaihteessa olleet sähköpostiviestinnässä. Pyysin edellä mainittuja ammattikuvataiteilojoita lähettämään minulle kirjallisen todistuksen/varmistuksen liittyen heidän Suomeen taidenmyyntinäyttelyihin tuotuihin tauluihin. Heidän omistamia tauluja on meidän hallussamme varastossa sekä kahdessa kemiläisessä toimistotilassa. Miksi todistus? Siksi, että seuraavan vuoden aikana tavoitteeni on aktivoitua niiden myynnissä, vuokraamisessa ja lahjoittamisessa. Totean, että minäkin täytän seuraavan kerran 80 vuotta, mikäli elonpäiviä riittää. En halua jättää jälkipolvilleni huolehdittavaksi suurta kuvataidemassaa. Em. kuvataiteilijat ovat pitäneet avustuksellani taidenäyttelyitä Suomessa muun muassa Kemissä, Oulussa, Virroilla Tampereella, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Viimeksi Kemissä Pohjolan Sanomien tiloissa syksyllä 2006. Minulla on eilen maanantaina 02.10.2023 päivätty todistus, jonka perusteella minulla on täydet valtuudet myydä, vuokrata tai lahjoittaa heidän Kemissä olevia tauluja. Lisäksi yhteinen toiveemme on, että meillä olisi mahdollisuus tavata Kemissä perheidemme kanssa. Viimeksi tällainen tapahtuma oli huhtikuussa 2012. Ken elää, hän näkee...

"Mikä ihmeen kaupunginosavaltuutettu?" minulta kysyttiin kauan sitten...

"Mikä ihmeen kaupunginosavaltuutettu?" minulta kysyttiin kauan sitten... Olen ollut kuntavaaliehdokkaana Kemissä vuosina 2000, 2004, 2008, 2012, 2014, 2017 ja 2021 - kyllä. Olen tällä hetkellä kuntapäättäjänä "urani huipulla" eli Kemin Keskustan ensimmäinen varajäsen. Tällä valtuustokaudella olen päässyt/joutunut tuuraamaan lähinnä Väyrysen Paaavoa. Paavo päätti pyyhkiä Kemin pölyt kengistään ja otti ja lähti pääkaupunkiseudulle. Pasasen Antti siirtyi Paavon paikalle valtuutetuksi. Kemin Keskustassa on ollut kuluvalla valtuustokaudella turbulenssia. Toivottavasti ei enää, sillä vähempikin kyllä riittää. Seurattuani eilistä valtuustokokousta netissä kävi takaraivossa ajatus eräästä vanhasta ehdotuksestani, ainakin julkisesta pohdiskelustani kaupunginosavaltuutetusta. Ihanteellinen tilanne olisi, että jokaisesta kaupunginosasta olisi vähintään yksi kaupunginvaltuuston jäsen. Kyseistä asiaa on syytä taas painottaa ainakin eri poliittisten ryhmien ehdokasasettelussa vuoden 2015 kunta- ja aluevaaleissa. Kuitenkin - olipa kaupunginvaltuutettu mistä kaupunginosasta tahansa, on pakko ajatella kokonaisuutta > koko Kemiä ja sen selviytymismahdollisuutta lähivuosina. Selkeää taloudellista helpotusta ei ole näköpiirissä, vaan "tarkaneuronaika" jatkuu. Nyt pitää jaksaa ja uskoa parempaan tulevaisuuteen. Vuonna 2015 valitut kaupunginvaltuutetut ovat edelleen kovan paikan edessä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin puolipilvisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +8 astetta lämmintä. Se kyllä saa riittää. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään ja suoritan puuhuoltoa eli haen korillisen puita sisään puu- ja varastokatoksesta - kuusta ja koivua. Seurasin eilen Kemin kaupunginvaltuuston kokousta netistä. Tärkein asiakokonaisuus oli lähitulevaisuuteen liittyvä kouluverkkoasia. Asiaa on pohdittu ja valmisteltu yli kymmenen vuotta. Asia nytkähti eteenpäin äänestystuloksen myötä selvin numeroin. Salissa oli aistittavissa eräänlaista taktista äänestämistä useankin valtuutetun osalta. Asia on vaikea, mutta eteenpäin on mentävä. Tänään ei ole mitään erityistä tehtävää. Kukaties hiukan siistin eilen tuomaamme pulpettivenettä trailerin päällä. Senkin toki ehtii myöhemmin...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Katselin hetki sitten Kemin kaupunginvaltuuston kokouksen viimeistä asiakohtaa & 92 Omaisuuden myynti lukuun ottamatta. Se ei ollut siinä vaiheessa julkinen. Huomenna saamme lehdestä asian lukea. Toki entuudestaan tiedän, mistä päätetään/päätettiin... Niin - ihan asiallisen tuntuinen kokous. Vaikein päätettävä asia oli paljon puhetta ja kommentteja aiheuttanut lähes "ikuisuusasia" eli & 83 Vahaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkokouluverkko. Äänestystuloksen myötä kaupunginhallituksen esitys tuli päätökseksi. Asia etenee. Niin - meitä nettiseuraajia oli parhaimmillaan noin 180. Lehtereilläkin taisi olla porukkaa runsaslukuisasti - hyvä niin.

Lokakuun ensimmäinen viikko - kyllä...

Lokakuun ensimmäinen viikko - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani totesin lähes tyvenen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +8 astetta lämmintä. Se kyllä riittää. Kainuunkadulla näyttää olevan J&J Kinnusen työryhmä viimeistelemässä tienpenkkoja - hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen tavoitteemme on lähteä hakemaan pulpettiveneemme Hahtisaaresta talviteloille päärakennuksemme päätyyn. Katsotaan, miten tuttu, jokasyksyinen siirto tapahtuu/etenee. Kyllä - pulpettivene+perämoottori on haettu trailerin päällä kotipihalle päärakennuksen päätyyn. Siinäpä se kohtapuolin laitetaan talviteloille. Tänään on Kemin kaupunginvaltuuston kokous. Todennäköisesti seuraan sen netistä illansuussa.

Minä pidän tarinoista - kyllä, mielellään niitä itsekin kerron/kirjoitan - tässä yksi niistä...

Minä pidän tarinoista - kyllä, mielellään niitä itsekin kerron/kirjoitan - tässä yksi niistä... "Sinä se varsinainen kuninkaantekijä olet!" sanoin vapaasti muisteltuna ystävälleni Pentti Korpelalle erään kuntavaalin tuloksen selvittyä. Pentti oli lievästi sanottuna yllättynyt - minäkö? Selityksenä toin esiin Pentin tekemän erittäin mukavan henkilöartikkelin ison kuvan kera paikalliseen ilmaisjakelulehteen. Kyllä - silloinen Kemin kaupunginteatterin näyttelijä Kimmo Hirvenmäki meni heittämällä Vihreiden edustajana Kemin kaupunginvaltuustoon. Sittemmin olen Penttiä - ainakin pari kertaa - pyytänyt kuntavaaliehdokkaaksi Kemin Keskustan listalle. Todettakoon, että olen vuosikymmenien aikana pyytänyt useita kymmeniä potentiaalisia kemiläisiä kuntavaaliehdokkaaksi- Niin - Pentti on kohteliaasti kiittänyt ehdotuksestani ja todennut, että hän ei ole oikein kokousihmisiä. Ei välttämättä niin, mutta hän on aikaansaava monipuolinen puurtaja. Pentti on niin paljon viime vuosina ollut esillä - melkein päivittäin, ainakin viikottain, että kyllä hänet on saatava mukaan kuntapolitiikkaan. Kerroin asiasta Kemin valtuustosalissa ennen erästä kokousta vieruskaverilleni Vihreiden Tuula Mäkiselle tuuratessani Paavo Väyrystä. Totta - annoin Tuulalle hyvän vinkin, sillä Pentti ehkä ajatusmaailmaltaan on mielestäni lähellä Vihreitä. Ymmärtääkseni hänessä löytyy myös eräänlaista järkivihreyttäkin, joka lähestyy Keskustan arvomaailmaa. Oli niin tai näin, Pentillä on ystäviä, joita tarvitaan äänestyskopissa. Pentin ystäviä viimeisimmän artikkelin mukaan ovat myös Kemin viskin ystävät, joita hän kävi opastamassa Tervolan Kätkävaarasa.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin pilvisen, syksyisen lokakuun ensimmäisen sunnuntain aamun läsnäolon. Mittarissa +9 astetta lämmintä. Sekin kyllä saa riittää. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työasun päälle ja lähden pihalle valmistelemaan alkuviikon veneen siirtoa Hahtisaaresta päärakennukemme päätyyn - talviteloilleen. Katsotaan, mitä tämä päivä loppujen lopuksi tuo tullessaan... Käänsin lokakuun ensimmäisen viikon kalenteristani esiin. Ainoa merkintä on maanantaina 02.10.2023 klo 18 Kemin kaupunginvaltuuston kokous, jonka todennäköisesti seuraan netistä. Tärkeä kokous, joka todennäköisesti kiinnostaa monia kemiläisiä.

Mielenkiintoista aamuluettavaa - kyllä...

Mielenkiintoista aamuluettavaa - kyllä. Kertausta... Euroopan on tuettava Ukrainaa entistä vahvemmin Lännessä on nähty ikäviä esimerkkejä siitä, että poliittiset suhdanteet voivat vaikuttaa Ukrainan tukemiseen. Euroopassa Ukrainan asia saa kuitenkin yhä laajaa tukea kansalaisilta. Helsingin Sanomat 29.9. 2:00 Kun Venäjä aloitti puolitoista vuotta sitten suurhyökkäyksen Ukrainaan, lännessä ymmärrettiin nopeasti, että ukrainalaiset taistelevat oman itsenäisyytensä ja olemassaolonsa ohella kaikkien länsimaiden puolesta. Jos Venäjää ei saada pysäytettyä Ukrainassa, Venäjä vain kiihdyttää aggressiivista toimintaansa. Lännen taloudellinen ja aseellinen apu ovat olleet Ukrainalle tärkeitä, vaikka avulla on ollut ehtoja ja rajoitteita. Läntiset johtajat ovat toistuvasti vannoneet tämän avun jatkuvan, mikä onkin tärkeää. Viime päivinä on kuitenkin saatu ikäviä muistutuksia siitä, että demokratioissa lupaukset eivät välttämättä sido seuraavia johtajia, poliittiset tuulet voivat kääntyä ja Ukrainan auttamisesta saattaa tulla sisäpoliittinen kiistakysymys. Selvemmin asia on näkynyt Yhdysvalloissa, jossa Ukrainalle myönnettävästä lisäavusta tuli keskeinen osa budjettiriitaa. Edustajainhuoneessa pieni Ukrainan tukemista vastustava republikaaniryhmä on saanut kokoaan vahvemman aseman. On olemassa selvä vaara, että Ukrainan avustamisesta tulee Yhdysvalloissa puoluepoliittinen kysymys, mikä voi alkaa vaikuttaa myös maltillisempiin republikaaniedustajiin. Entisen presidentin Donald Trumpin voitto seuraavissa presidentinvaaleissa lisäisi epävarmuutta, sillä hänen linjansa Ukrainan-politiikassa on ollut epäselvä ja ristiriitainen. Euroopassa taas seurataan viikonloppuna Slovakiassa järjestettäviä parlamenttivaaleja, joissa valtaan saattaa nousta Ukrainan avustamista vastustava entinen pääministeri Robert Fico. Myös Puolassa on käynnissä vaalikampanja, jonka tuiskeessa populistinen pääministeri Mateusz Morawiecki ilmoitti Puolan lopettavan asetoimitukset Ukrainalle. Myöhemmin tosin tarkennettiin, ettei kyse ole täydellisestä lopettamisesta. Tällaiset puheet ovat olleet jo pidempään Venäjän johtajan Vladimir Putinin tavoite. Kun Putinin yltiöpäinen suunnitelma nujertaa Ukraina muutamassa päivässä ei toiminut, hän otti käyttöön vanhan keinonsa eli näännytyssodan. Sen yhtenä tavoitteena on saada länsimaiden kansalaiset kyllästymään Ukrainaan. Lisäksi hän näyttää päättäneen odottaa Yhdysvaltojen presidentinvaaleja, joissa toivoo Trumpin voittavan. On varauduttava siihen, että sota jatkuu pitkään. Tämän toteaminen ei tarkoita, että Putin olisi väistämättä saamassa tahtonsa läpi. Eikä myöskään hänen tavoitteensa Ukrainan nopeasta nujertamisesta toteutunut, vaan se paljasti Venäjän asevoimien ongelmat ja heikensi Venäjän vaikutusvaltaa. Euroopassa Ukrainan tukemisella on laaja tuki kansalaisten parissa. Se on tärkeää ja sen pysyvyydestä on huolehdittava. Etenkin kun Euroopassa pitää varautua siihen, että Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle vähenee. Euroopan roolin kasvattaminen on välttämätöntä muttei helppoa, sillä eurooppalaisten pitäisi samalla ottaa enemmän vastuuta myös omasta puolustuksestaan. Poliittinen tahto ei kuitenkaan yksin riitä. Ukrainalaiset tarvitsevat tulivoimaa, joten avussa keskeistä on lännen kyky varustaa Ukrainaa aseilla ja ammuksilla. Lännessä saatiin kuitenkin uutta asetuotantoa käyntiin hitaasti. Venäjä sen sijaan siirtyi ripeästi sotatalouteen. Nyt lännessä on merkkejä tuotannon kiihtymisestä, mutta paljon on vielä tehtävää – myös Suomessa. Lisäksi Ukrainaa on tuettava muutenkin, niin uusien sotimisen tapojen kehittämisessä, talouden vahvistamisessa kuin korruption kitkennässäkin. Ennen kaikkea on varauduttava siihen, että sota jatkuu pitkään, vaikka Ukrainan läpimurto vastahyökkäyksessään olisikin toivottava käänne. Ukraina tarvitsee tukea vielä pitkään. On tärkeää muistaa, etteivät alkuperäiset syyt Ukrainan tukemiseen ole muuttuneet. Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.