Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aurinkoisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +13 astetta lämmintä. Se riittää. Perinteisten aamutoimien jälkeen kahvipöytäkeskustelussa kävimme läpi viikonvaihteen Selkäsaaressa käyntiä. Ajatuksena on sunnuntaina käydä tuttavapariskunnan kanssa ahvenia savustamassa ja mahdollisesti makkaroita paistamassa. Samalla pistämme paikat talvikuntoon. Kyllä kesä meni ohi taas nopeasti. Tuntuu ainakin siltä, että aina vaan nopeammin. Hyvä että perässä pysyy. Katsotaan nyt sitten, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen - vauhdikkaita matkustusunia nähtyäni - lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +6 astetta lämmintä. Senkin on pakko riittää. Olin eilen suosittu henkilö. Muun muassa Facebook-foorumilla vajaasta neljästäsadasta kaverista pitkästi yli neljännes onnitteli minua syntymäpäiväni johdosta. Vielä jälkikäteenkin. Vielä kerran kollektiivinen kiittos. Kukaties vuoden päästä on syytä juhlia ihan oikeasti. Perinteisten aamutoimien jälkeen taidan olla vaan ja seurata, mitä maailmalla tapahtuu. Katsotaan, miten tämä päivä muutoin etenee...

Täytin tänään 20.09.2023 79 vuotta - kyllä...

Täytin tänään 20.09.2023 79 vuotta - kyllä... Syntymäni aikoihin 20.09.1944 tapahtui merkittäviä asioita Suomessa. Edellisenä päivänä: Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944. Varsinaiset sotatoimet olivat päättyneet jo 4.–5. syyskuuta 1944. Sittemmin toteutui vielä niin sanottu Lapin sota. Rauhanehtoihin Neuvostoliiton kanssa sisältyi saksalaisjoukkojen poistuminen Suomesta. Kemistäkin eli syntymäkaupungistani. Mutta tähän päivään. Hetki sitten kävi mielessä sisareni Annelin aviomiehen Auliksen sanat vajaa kymmenen vuotta sitten: "Tuo 80 vuotta on vaarallinen ikä. Silloin alkaa tapahtua vaikka mitä." Keskusteluissamme kävi ilmi, että monia heidän tuttujaan oli siirtynyt ajasta iäisyyteen. Monet heistä minäkin tunsin... Niin - seuraavan kerran minäkin täytän 80 vuotta, mikäli mitään äkkinäistä ja yllättävää ei tapahdu. Tällä hetkellä on vielä pelottavan hyvä tunne:"Olisi maassa rivat niin nostaisin." "Tekstinvääntäjän" konttoristilihaksilla. Olen saanut tänään paljon syntymäpäiväonnitteluja, joista tämänkin tekstin välityksellä kiitän kollektiivisesti kaikkia ja erikseen vielä mahdollisia Matti ja Maija Myöhäisiä. Niin paljon myötäsukaisuutta, että minulla takaraivossa käväisi ajatus, pitäisikö vielä 2025 asettua ehdolle kuntavaaleissa. Tavoitteeksi pitäisi asettaa 100 ääntä. Sillä äänimäärällä Kemissä oletettavasti missä tahansa ryhmittymässä tulee valituksi kaupunginvaltuustoon. Ehdokkaaksi asettumisella ei ole yläikärajaa. Alaikäraja on tällä hetkellä 18 vuotta. Mutta antaapa ajan kulua...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin mutta poikkeuksellisen aikaisten herätyn yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen ja sadetihkuisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa kuitenkin +12 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme, että tänään olemme vaan kaikessa rauhassa. Katsotaan, miten päivä etenee...

Eräs Facebook- teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta puolisen tuntia sitten Peurasaaresta Kalkkinokan/Kraaselin sillan läheisyydestä kokouksesta kotiin ajellessani näkökenttääni tuli upeasti esiin Siikalahden yli Veitsiluodon saaren tehdassilhuetti. Vasemmalla vanha sulfiittisellutehdas ja oikealla 1970-luvulla rakennettu "uusi" sulfaattisellutehdas. Viimeksi mainitun edessä kasvuston takana paperitehtaaseen liittyvät rakennukset kuvitteellisina. Oikea jalkani jo hapuili jarrupoljinta aikomuksena pysähtyä ja ottaa kännykkäkuva. Maltoin kuitenkin jatkaa matkaa yli moottoritien menevää siltaa. Onneksi tuolle Veitsiluodon saarelle on tulossa - on tullutkin jo - uutta teollista toimintaa. Kohta siellä on satoja ihmisiä töissä ja hyvä niin...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen ja sadetihkuisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +11 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen ajattelin lähteväni työasussa viikatteella kaatamaan heinää maakellarin päältä ja orapihlaja-aidan juurelta, mutta sadetihku taitaa estää aikeeni. Ne kyllä ehtii myöhemminkin. Käymme päivällä asioilla kaupungilla. Minulla on loppuiltapäivästä kokous. Katsotaan nyt sitten, miten muutoin päivä etenee...

"Olenkohan minä tulossa vanhaksi?" mietiskelin hetki sitten, kun Veitsiluoto Oy:n logo vilahti näkökentässäni...

Olenkohan minä tulossa vanhaksi?" mietiskelin hetki sitten, kun Veitsiluoto Oy:n logo vilahti näkökentässäni... Niin - ketä muun muassa saan kiittää, että tätäkin tekstiä loppujen lopuksi kirjoittelen? Mieleen tulee kaksi henkilöä, jotka molemmat ovat edesmenneitä. Olen muistaakseni kirjoittanut tästä aikaisemminkin, mutta kertaukseksi hiukan 1960-luvun muistelua. Tosiaan keskikoulun jälkeen pyrin ja pääsin Veitsiluoto Oy:n sulfiittisellutehtaan laboratorioon töihin niin sanotuksi laboratoriopojaksi. Tehtaan työhönottaja ohjasi minut Ilmari Kärkkäisen juttusille. Hän oli siihen maailman aikaan laboratoriopäällikkönä. Elettiin loppukesää vuotta 1962. Armeijan jälkeen erityisesti em. sellutehtaan päivämestari Lauri Möykkynen vaikutti olennaisesti minun urani jatkokuvioihin. Elettiin alkukesää vuonna 1964. Hänen ansiosta pääsin tutustumaan - työn puitteissa - monipuolisesti silloisen sulfiittisellutehtaan toimintaan. Se antoi hyvät lähtöasetelmat sittemmin jatko-opinnoille. Olen molemmille henkilöille heidän elinaikanaan esittänyt kiitokseni heidän minuun kohdistuneesta luottamuksesta. Tuo alkuperäinen kysymys: Olenkohan minä tulossa vanhaksi, saattaa pitää paikkansa, sillä joidenkin tulkintojen mukaan käsite vanhus liittyy jo 74 vuoden ikään. Olen yrittänyt sinnitellä sitä vastaan aika ajoin onnistuenkin...

Uusi viikko käynnistyy - kyllä...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen, kauniin ja aurinkoisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa auringossa +3 astetta lämmintä. Sen on pakko riittää. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän päärakennuksen takkapesään klapit, sillä eilen pidimme takassa tulta pitkästä aikaa. Katsotaan, miten tämä päivä etenee... Niin - kyllä lähestyvän talven syystyöt käynnistyivät. Tontinkulman pieni perunapelto, ryytimaa ja matopelto saivat hiukan uutta ilmettä, minun lapiotyötä ja vaimoni haravatyötä - tasoitusta. Osa menee ensi kesänä nurmelle. Irrotin päärakennuksen kulmalta vesiletkukärryn ja vein sen varastorakennuksen autotalliin odottamaan ensi kesää. Pikkupuolen nurkalla oleva muovitynnyri täytyy vielä ennen pakkasia tyhjentää.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta hetki sitten käänsin syyskuun kolmannen täyden viikon esiin pöytäkalenteristani. Merkintöinä tällä hetkellä: Yksi kokous, yhdet syntymäpäivät ja Keskustan ylimääräinen puoluekokous Turussa ensi viikonvaihteessa. Viimeksi mainittuun Kemistä lähtee neljän hengen aktiiviporukka, joka hoitaa omalta osaltaan asioita eteenpäin. Viikonvaihteessa tai viimeistään ensi viikolla on pakko lähteä käymään Selkäsaaressa.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin puolipilvisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +13 astetta lämmintä. Se saa riittää. Perinteisten aamutoimien jälkeen taidamme lähinnä olla vaan. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, meille kukaties tulee vieraita päivemmällä. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta käväisimme hetki sitten Kemin kulttuurikeskuksessa Meijän messuilla ja samalla taidemuseon meneillään olevaa taidenäyttelyä vilkaisemassa. Paljon monenlaista esittelyä oli käytävillä. Musiikkitarjontaa alkoi olla myös ilmassa, siirryimme hiukan etäämmälle. Kävimme myös toistamiseen Kemin perinteisillä syysmarkkinoilla. Politiikkarintamalla minulle jäi tunne, että nykyiset hallituspuolueet eivät olleet vaivautuneet paikalle, olivatko loppujen lopuksi kaikki oppositiopuolueetkaan... Äärivasemmisto on totuttuun tyyliin aktiivisesti paikalla vuodesta toiseen. Niin - joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, ennen todettiin. Edelleenkin olen sitä mieltä, että Kemissä ainoa oikea markkinapaikka on entinen kauppatori, mutta siihen ei taida olla paluuta. Jatkoimme jälleen arkinuukailua, emme ostaneet yhtään mitään.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin pilvisen ja sadetihkuisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +10 astetta lämmintä. Se on pakko riittää. Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tekemään lähtöä keskustaan tavoitteena käväistä Meijän messuilla Kemin kulttuurikeskuksessa ja kukaties toistamiseen Täiköntorin Kemin syysmarkkinoilla. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee.

Yleensä vastaan, kun kysytään - kyllä...

Yleensä vastaan, kun kysytään - kyllä... Minulta kysyttiin muutama päivä sitten: "Kun olet ollut monessa mukana niin työelämässä kuin ammattiyhdistystoiminnassa, onko niistä jäänyt ikäviä muistoja?" Vastasin, että muistot ovat pääasiassa myönteisiä, mutta rehellisyyden nimissä molemmissa on tullut kuvainnollisesti sanoen puukkoa selkään ja kylkeenkin. Kumma kyllä ne eivät ole jättäneet minuun - omasta mielestäni - pysyviä jälkiä. Osittain ehkä siksi, että jälkikäteen minulle on tultu sanomaan, vilpittömästi anteeksi pyytäen: "Olen tehnyt vääriä ratkaisuja lähtiessäni mukaan sinun "puukotukseen"...". Ikävintä tuolla takavuosikymmenien ammattiyhdistyssektorilla valtakunnantasolla on ollut se, että henkilö, jota useaan otteeseen avoimesti puolustin, tuntui olleen erittäin aloitteellinen minun savustamisessa. Rauha hänen sielulleen. Tämän tyyppiset asiat ovat oletettavasti sarjastamme - normaaliin elämään kuuluvaa - toimintaa. Olen ollut sittemmin mukana myös kuntapolitiikassa. Koska siellä olen ollut niin sanottuna takarivin - Taavina, olen välttynyt em. tyyppisiltä ikävyyksiltä. Toki on avoimesti todettava, että kaikkiin luottamushenkilövalintoihin omalta osaltani en ole ollut täysin tyytyväinen. Työelä- ja koulutustaustani eivät ole mielestäni tulleet asiallisesti huomioon otetuiksi.

Niin - se on taas perjantai - kyllä...

Niin - se on taas perjantai - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kirkkaan aurinkoisen, tyvenen ja raikkaan syysaamun läsnäolon. Mittarissa +1 aste lämmintä. Eiköhän tuohon päivän mittaan tule kymmenisen astetta lisää. Perinteisten aamutoimien jälkeen käsittelemme vielä pussillisen katunaapuriltamme saamiamme omenia soseeksi. Kukaties käväisemme päivällä Kemin syysmarkkinoilla sauvakävelyllä. Kukaties huomenna myös ja lisäksi Meijän messuilla Kemin kulttuurikeskuksessa. Niin - kävimme hetki sitten "läpikävelemässä" Kemin perinteiset syysmarkkinat. Monta tuttua henkilöä tapasimme - myös sellaisia etäältä näimme, joiden kanssa ei juuri ole koskaan ollut tarvetta erityisesti ajatuksia vaihtaa. Tuli mieleen käsite arkinuukailu. Emme ostaneet markkinoilta yhtään mitään. Vaihdoimme muutaman sanan Kemin Keskustan kuntavaikuttajien kanssa teltan tuntumassa. Katsotaan, miten tämä päivä loppujen lopuksi etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta tänään Kemin Prismassa käydessä katselin hyvin luonnollisen näköisiä, pahvisia futsal-pelaajia - kaksi nuorta miestä punaisissa peliasuissa. He tuntuivat seuraavan katseella minua käytävällä heidän ohi kulkiessani. Hyvää painotyötä ilmeisesti tunnetulta paikalliselta yrittäjältä. Niin itse asia. Kävi mielessä: Jos olisin vielä lähitulevaisuudessa mukana kuntavaaliehdokkaana, voisin hankkia muutamia em. tyyppisiä Pahvi-Aki-mainoksia seisoskelemaan paikallisiin marketteihin ja julkisiin tiloihin katseella seuraamaan mahdollisia, potentiaalisia äänestäjiä. Älkää kertoko tästä kenellekään, ettei ideaa aleta isommalti kopioimaan seuraavien kuntavaalien yhteydessä...

Eräs Faceboo-teksteistäni tänään...

Luin tämän päivän Lounais-Lapista päätoimittajan ajatuksia Kemin kouluverkkoasiasta mielestäni ajatuksen kanssa. Tärkeästä asiasta Matti kirjoittaa. Olen ollut kemiläisessä kuntapolitiikassa mukana vaatimattomalla panoksellani vuodesta 2000 lähtien. Mikäli oikein muistan, koko ajan on ollut eri muodoissa ja eri painoarvoilla puhetta kouluverkosta. Pääasiassa, kuinka monta sitä sun tätä pitäisi olla ja missä niiden pitäisi kukaties sijaita. Kyllä tässä asiassa Kemissä ollaan vitkuteltu ja tässä vaiheessa ollaan niin sanotusti jälkijunassa. Ei ole ollut rohkeutta katsoa tosiasioita riittävän selkeästi. Tällä hetkellä olemme tilanteessa sanonnan: Teet tai itket ja teet loppuosassa. On pakko tehdä asialliset, taloudellisesti kestävät ja kauaskantoiset ratkaisut. Mielestäni kuntalaisia on kuunneltu asioiden valmistelussa. Kuntalaisella on aina ollut mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin kemiläisille päättäjille monella tavalla. Myös joka neljäs vuosi siihen on ollut mahdollisuus vaikuttaa kuntavaalien yhteydessä. Valitettavasti viimeksi mainittua vaikuttamismahdollisuutta Kemissä käyttää vain rapiat joka toinen kuntalainen. Kouluverkko-asiaan tiedottaminen on ollut kukaties vaikeaselkoista ja liian monisanaista. Niin sanottuja rautalankamalleja itsekin usein kaipaan ja/tai prosessi-/lohkokaavioita. Mielestäni virkamiehet ovat tehneet hyvää valmistelutyötä, jonka pohjalta Kemin kaupunginvaltuusto asian lopullisesti aikanaan päättää. Näinhän se kaikessa yksinkertaisuudessaan loppujen lopuksi menee. Tästäkin kyllä kunnialla selvitään. Elämä jatkuu...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aurinkoisen ja tyvenen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +14 astetta lämmintä. Se kyllä riittää. Erinomainen Kemin syysmarkkinailma. Markkinat ovat torstaina, perjantaina ja lauantaina Täiköntorilla. Perinteisten aamutoimien jälkeen taidamme olla vaan kaikessa rauhassa, jos ei nyt sitten mitään yllättävää aktiviteettia ilmaannu. Niin - ilmaantuihan sitä. Kävin hetki sitten Karjalahdella viemässä muovijätettä kierrätyspisteeseen, pulloja ja tölkkejä Prisman kierrätyspisteeseen ja kävelin toiseen päähän Alkoon ja ostin muutaman pullon tuttua ja turvallista/punaista ja valkoista - josko niille löytyy käyttöä. Samalla reissulla tankkasin Mersun ABC-huoltoasemalla. Edellinen kerta 20.06.2023, joten eipä tuolle autolle kerry paljoakaan kilometrejä... Vaimoni lähti hetki sitten asioille kaupungille. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

Vuoden 2024 presidentinvaalit lähestyvät - kyllä. Oletko valmis...

Vuoden 2024 presidentinvaalit lähestyvät - kyllä. Oletko valmis... Tämän keskiviikkopäivän 13.09.2023 päivitetty ehdokastilanne aakkosjärjestyksessä. Ainakin nämä henkilöt tavoittelevat ehdokkuutta: Aaltola, Andersson, Essayah, Haavisto, Halla-aho, Harkimo, Huhtasaari, Kavonius, Kuitunen, Rehn, Stubb ja Väyrynen. Ilmeisesti Urpilainen tulee vielä kuvioihin mukaan. Ehkä vielä muitakin "Maija ja Matti Myöhäisiä". Potentiaalisia ehdokkaita toki Suomessa riittää. Niin - ehdokkailla on luonnollisesti kova pyrkimys päästä kahden eniten ääniä saaneen joukkoon. Presidentin vaativan tehtävän hoitajiksi itse "rankkaan" alle yhden käden sormin laskettavat henkilöt. Mutta - ken elää, hän näkee. Siteeksi pätkä Wikipediatekstiä: Suomen presidentinvaali 2024 järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta 2024. Vaaleissa valitaan tasavallan presidentti toimikaudelle 2024–2030. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei perustuslain mukaan voi olla enää ehdolla.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aurinkoisen, lähes tyvenen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +11 astetta lämmintä. Se saa riittää. Perinteisten aamutoimin jälkeen todennäköisesti autan vaimoani katunaapurilta saamiemme maukkaiden omenien käsittelyä soseeksi. Loppuviikosta näyttää olevan monenlaista markkina- ja messutapahtumaa. Muun muassa Kemissä syysmarkkinat Täiköntorilla ja Meijän Messut kulttuurikeskuksessa. Katsotaan, miten tämä päivä muutoin etenee...

Paavo Väyrysen blogikirjoitus 5. syyskuuta 2023 ja kannattajakortit...

Paavo Väyrysen blogikirjoitus 5. syyskuuta 2023 ja kannattajakortit... Olen aiemmin useaankin kertaan kirjoittanut, että olen lukenut Paavon blogisivutekstit parin vuoden ajalta suurennuslasin kanssa. Varsinkin tekstit Venäjään hyökkäyssotaan Ukrainassa ja Nato-asiaan liittyvänä. Niitä on onneksi viime viikkoina ollut vähän, mutta lähestyvien presidentinvaalien alkulämmittelyistä alkaa olla uusia tekstejä. Muun muassa viimeisimmässä: Onkohan Keskustan johdon viisasta jatkaa Ollin korttien keräämistä? Paavo Väyrynen/0/Blogi, Yleinen En muistaakseni ole tehnyt suoria lainauksia Paavon teksteistä, mutta nyt sen teen. Muutama irrallinen lainaus ja oma kommentti asiasta. Paavo kirjoittaa: "Vasta viime päivinä minulle on selvinnyt kuinka järjestelmällisesti ja voimakkaasti puolueen luottamushenkilöitä on ohjailtu Olli Rehnin kortteja allekirjoittamaan ja keräämään. ”Tulilinjalla” ovat olleet erityisesti minun mahdolliset kannattajani. Kortteja on kerätty myös Kemin kaupunginvaltuuston keskustalaisten jäsenten keskuudessa. Minulle Ollin kannattajakorttia ei sentään ole tyrkytetty." Kommenttini - luottamushenkilöt toimivat oman sisäisen näkemyksensä, vakaumuksensa mukaisesti. Siinä ei mielestäni ole mitään yllättävää eikä moitittavaa. Paavo kirjoittaa: "Korttien keräämisessä on räikeästi rikottu kansanvallan periaatteita. Mielipiteen vapautta ja toiminnan luottamuksellisuutta ei ole keräystä toteutettaessa lainkaan kunnioitettu." Kommenttini - mielestäni Kemin kaupunginvaltuuston luottamushenkilöt ovat toimineet täysin korrektisti tässä asiassa. Paavo kirjoittaa: "Uskon, että vastarinnasta huolimatta oma valitsijayhdistykseni saa tarvittavat kannattajakortit kerätyksi. Uskon, että pääsen toiselle kierrokselle ja voitan sen. Ellen voita, palaan Keskustan puoluehallituksen työhön, josta olen korrektiussyistä vaalien ajaksi vetäytynyt." Kommenttini - Paavolle on kiistatta kertynyt rautainen poliittinen kokemus jo 1970-luvulta lähtien. Paavokin on pyörittänyt muutakin kuin tahkoa. Luottamusta omiin kykyihin häneltä ei totisesti puutu. Tällä kerralla itselleni alkaa takaraivoon hiipiä ajatus, että tässä poliittisessa tilanteessa on tosi kova paikka kerätä vaadittavat 20 000 kannattajakorttia. Mutta yrittänyttä ei laiteta...