Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniiin, aurinkoisen kevätaamun läsnäolon. Keittiön ikkunasta vilkaisin lämpömittarilukemat, pitkästi plussan puolella auringossa - hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään ja hoidin tutut puuhuoltoasiat. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Niinpä - viimeisimmän eduskuntavaaleihin liittyvän kannatusmittauksen perusteella tilanne näyttää Keskustan osalta murheelliselta. Prosentit ovat jämähtäneet "kymppikerhoon". Jos tuosta jotain myönteistä haluaa repiä, niin muutamaan kuukauteen luvut eivät sentään ole laskeneetkaan mutta... Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 02.04.2023, ennakkoäänestys hiukan aikaisemmin. Oikeastaan ehdokkaiden varsinainen vaalitaistelu alkaa nyt. Mikäli olen aikaisemmista vaalitaisteluista oikein aistinut, keskustalaiset ehdokkaat ovat onnistuneet jalkautumaan menestyksekkäästi vaalikentille - turuille ja toreille - sen aika alkaa nyt... Luonnollisesti itseäni kiinnostaa, miten Lapin vaalipiirin valitut kuusi kansanedustajaa sijoittuvat poliittiselle kartalle. Keskusta on tähän saakka ollut vahva.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin ja aurinkoisen kevätaamun läsnäolon. Kaunis päivä tulossa - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänäänkään ei taida olla mitään tärkeää tekemistä eli nyt ollaan vaan ja seurataan maailman menoa eri medialähteistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Se on jo maaliskuu - kyllä...

Se on jo maaliskuu - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen ja tyvenen kevytpakkasaamun läsnäolon - -1 astetta pakkasta. Katseeni kohdistui puu- ja varastokatoksessa olleisiin Selkäsaaresta haettuihin metrin pituisiin kuusipölleihin. Taidanpa ottaa kohtapuolin katunaapuriin yhteyttä, josko hän tulisi ne moottorisahalla katkomaan kolmeen osaan. Siinä olisi minulle hetkeksi puuhaa kopsia ne klapeiksi ja pistää katoksen perälle kuivumaan. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Tunnustan, että käytän aivan liian paljon aikaa nykyisessä työhuoneessani tietokoneen ääressä. Tämä huone vapautui käyttööni nuoremman poikamme Timon lähdettyä maailmalle - ensin opiskelemaan ja sitten töihin pääkaupunkiseudulle. Siirrettyämme olohuoneessa olleen ison kirjahyllykön huoneen toiselle sivustalle olen sitä katsellut jo aika kauan. Se on jonkin verran muuttanut muotoaan, mutta jossakin vaiheessa siinä oleva sisältö on pakko käydä ajatuksen ja ajan kanssa läpi. Vaimoni on siitä minua ihan oikeutetusti silloin tällöin muistuttanut. Olen sanonut: "Jossakin vaiheessa." Näin äkkisilmäyksellä vähintäänkin 95% näkyvillä olevista tavaroista on ollut paikoillaan vuosikausia enkä ole niitä tarvinnut mihinkään... Lisäksi tavaraa on kahdessa isossa alakaapissa ja lasivitriinissä. Niiden osalta tilanne on ihan sama. Eiköhän tuokin asia tule hoidetuksi jossakin vaiheessa tai sitten ei...

Mitä tänään tähän asti...

Kaunis ja aurinkoinen aamu. Kyllä nyt kelpaa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Ilmeisesti tulee seurattua maailmanmenoa eri medialähteistä. Toivottavasti tuo AKT:n lakko saadaan ratkaistuksi, sillä muutoin se alkaa rapauttaa laajetessaan Suomen taloutta. Katsotaan, miten päivä etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta käväisin illansuussa Kemin kaupunginvaltuuston kokouksessa varajäsenen roolissa. Tuntia ennen kokousta alkoi Keskustan nykyisen valtuustoryhmän varamiehinen kokous, jossa oli myös Keskustan Kemin kuntayhdistyksen puheenjohtaja Anne Sipola paikalla. Ihan mukava juttutuokio valtuuston esityslistasta ja muustakin. Niin - olin konkaripoliitikko Paavo Väyrysen varana. Sen verran vaativa paikka, että oli pakko pistää harmaa puku päälle ja kravatti kaulaan. Esityslistan ulkopuolella kukitettiin Kemin pitkäaikainen valtuutettu Ritva Aheinen. Ritva on ollut valtuutettuna vuodesta 1973 alkaen. Erittäin kunnioitettavaa. Ritva piti mielenkiintoisen historiikin Kemin lähimenneisyydestä. Esityslistan ulkopuolella oli myös Yritysten vihreä ja kestävä Kemi projektipäällikkö Eija Kinnusen selonteko. Mielenkiintoista kuunneltavaa. Esityslistan varsimaiset asiat sujuivat jouhevasti. Esitettiin myös muutama valtuustoaloite. Paikalla oli muutama eduskuntavaaleissa ehdokkaina olevakin, osaa jututin. Jäi selkeästi toivottamatta onnea ja menestystä lähestyvissä vaaleissa - tässä myöhäistoivotukset "jälkijunassa"...

Uusi viikko maaliskuulle käynnistyy - kyllä...

Uusi viikko maaliskuulle käynnistyy - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä postilaatikosta hakiessani aistin mukavantuntuisen pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -7 astetta pakkasta, tyyntä ja valoisaa. Mukava päivä sään puolesta alullaan. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Lisäksi aktiiviaamu: Roskapussin vienti, kompostipussin vienti/tyhjennys takapihalle ja maakellarissa käynti. Viime kesän perunoita riittää vielä kertahakuun ja marjapurkkeja kesään saakka. Maakellarin sisustaa täytynee ensi kesänä kuivatuksen/tuuletuksen jälkeen hiukan tuunata. Illansuussa lähden Kemin kaupungintalolle kaupunginvaltuuston kokoukseen. Katsotaan, miten puheliaalla tuulella valtuutetut ovat, omalta osaltani olen aikaisemminkin todennut, että edellisen elämäni perusteella olen varmaan elämäni puhekiintiön täyttänyt. Kirjoituskiintiöni moninkertaisesti... Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan.

Rankkaa ulkonäköarviointia - kyllä...

Rankkaa ulkonäköarviointia - kyllä... "Voiko tommoiseen möhömahaiseen, pitkäpartaiseen ponnarityyppiin luottaa?" vuodatti juttukaverini pari päivää sitten. Hän tarkoitti lakkoilevan AKT:n nykyistä puheenjohtajaa Ismo Kokkoa. Taisipa vielä mainita asustakin: Rähjäinen irtotakki ja farkut televisiokuvissa... Kerroin juttukaverilleni, että kyseinen henkilö oli aikanaan Insinööriliitossa töissä, jossa hänet tapasin ja muutaman sanan kokousten yhteydessä vaihdoin. Lisäsin, että eiköhän hän hommansa hoida. Samassa yhteydessä kerroin eräästä kokemuksestani hakiessani opiskeluaikana kesätyöpaikkaa 1970-luvun alkupuolella. Olin lähettänyt paperit ja minut oli pyydetty lähemmin sopimaan käytännön asioista. Kiipesin erään tunnetun tamperelaisen konepajan yläkerrokseen tapaamaan silloisen vedenkäsittelyosaston päällikköä. Sovimme kesätyön aloittamisajankohdan. Hän pyysi minua menemään alakerran työhönottokonttoriin sopimaan käytännön asioista. Tein työtä käskettyä. Koputin alakerran konttorin oveen ja menin sisään. Yllätys oli suuri. Armeijataustainen henkilöstöpäällikkö - minut nähtyään - suorastaan huusi:"Minä en tuollaisen karvanaaman kanssa juttele yhtään mitään! Menkää nyt vielä yläkertaan. Oletteko tosiaan tulossa meille kesätyöpaikkaan?" Kerroin henkilöstöpäällikölle, että hetki sitten sovimme yläkerrassa, että aloitan työt seuraavan viikon alussa, mutta voinhan minä siellä uudestaan käväistä. "Mitä nyt?" kysyi hämmästyneenä vedenkäsittelyosaston päällikkö. Kerroin alakerran tapahtumat. Hän otti puhelun alakertaan ja totesi:"Insinööriopiskelija Aki Pyykkö aloittaa työt meillä ensi viikon maanantaina. Kyllä." Kävin vielä alakerrassa. Niin - henkilöstöpäällikön käsittämättömän käyttäytymisen syynä oli mitä ilmeisimmin minun kokopartani - siisti ja lyhyt - kokoparta. Olin kyseisen kesän töissä kyseisen yrityksen vedenkäsittelyosastolla suunnittelijana. Lähinnä konepiirtäjänä. Näin jälkikäteen muisteltuna aikaansaannokseni eivät kovin huikeita olleet. Toki erään kunnan jätevedenpuhdistamon isoa uppopumppua paperilla soviteltaessa aukkoon, tuli esiin uppopumppuja valmistavan yrityksen painetussa esitteessä oleva virhe. Olivat tyytyväisiä tehdystä huomautuksesta. Tämä siis yli 50 vuotta sitten. Niin ja tämä on taivahan tosi...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen oli todettavissa pilvinen pakkasaamu - -12 astetta pakkasta. Josko tuo sää päivemmällä kirkastuu. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Päivemmällä hoidan tutun puuhuoltoasian. Kääntäessäni uuden viikon, aukeaman pöytäkalenteristani esiin se on tyhjää täynnä lukuunottamatta maanantain valtuustokokousta. Maaliskuu alkaa jo keskiviikkona. Aika rientää. En ole koskaan aikaisemmin katsonut Suomen Euroviisukarsintoja paitsi eilen. Eivät ole näköjään minun juttuja. Arvelen, että tälläkään kerralla valitulla kappaleella ei ole menestystä, mutta ken elää, hän näkee. Tänään on hyvää aikaa seurata maailmanmenoa. Toivottavasti joitakin myönteisiä uutisia löytyy maailmalta... Katsotaan, miten päivä etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Surullista, todella surullista seurata, miten ympäristössä liikkuvat ihmiset muuttuvat ja/tai poistuvat kokonaan näkökentästä. Niin kuin moni lukijoistani muistaa, palasimme paluumuuttajina Kemiin loppukesästä vuonna 1981 ja asetuimme asumaan vanhaan kotitaloomme. Rakensimme uuden omakotitalon vuonna 1982 ja myöhemmin varastorakennuksen ja vielä 2000-luvun puolella poikkeusluvalla Pikkupuolen. Vietän aikaa paljon - aivan liian paljon - tietokoneen ääressä ja pakostakin joudun tarkkailemaan myös työhuoneeni ikkunan näkökentässä Kainuunkadulla ohi kulkevaa liikennettä. Se on muuttunut. Monet tutut kulkijat ovat poistuneet kuvioista. Talvisin lumimyräkän ja lumiaurauksen jälkeen katselen tonttimme kohdalta pitkin Kainuunkatua, miten mökkiläiset "herran pienten muurahaisten" tavoin syöksyvät lumilapioiden, lumikolien ja/tai lumilinkojen kanssa tonttiliittymiä puhdistamaan. Monet - aivan liian monet - mökkiläiset eivät ole enää lumihommissa...

Kaunis, kirkas kevytpakkasaamu - kyllä...

Kaunis, kirkas kevytpakkasaamu - kyllä... Eipä voi talviaamu juuri kauniinmpi olla kuin juuri nyt. Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta se oli aistittavissa - -5 astetta pakkasta, tyyntä ja aurinkoista. Kyllä nyt kelpaa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Oikeastaan tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä. Ehkä kuitenkin sen verran, että käyn läpi ensi viikon maanantain valtuustokokouksen esityslistan "sillä silmällä". Sain eilen aamulla soiton kaupungintalolta, että eräs Keskustan valtuutetuista on estynyt tulemaan kokoukseen. Lupasin mennä varajäsenenä paikalle, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole. Tosin riittävän sekaisin ne ovat jo tällä hetkellä... Katsotaan, miten päivä etenee.

Uusi tuulia - kyllä...

Uusi tuulia - kyllä... Olin nähnyt sanomalehdessä mielenkiintoisen työhönhakuilmoituksen. Pistin paperit liikkeelle ja kuinka ollakaan, olin haastateltavien joukossa. Tehtävä liittyi nuorten aikuisten asennekoulutukseen uudessa tehdasympäristössä. Kerroin minua haastatelleelle ryhmälle, että asia on minulle varsin tuttu. Olin edellisessä elämässäni eli toimiessani ammatillisella koulutussektorilla ammattiaineiden opettajana kymmeniä kertoja piirtänyt liitutaululle ja/tai piirtoheitinkalvolle kolme ympyrää, jotka tasasivuisen kolmion muodossa leikkasivat toisiaan. Ympyröihin kirjoitin aina pitkin saatesanoin sanat: Tiedot, taidot ja asenteet. Itse kirjoitin aina sanan - asenteet - päällimmäiseen ympyrään. Painotin, että kaikki ammatillisessa elämässä lähtee liikkeelle henkilön asenteista. Oikealla asenteella pärjää pitkälle. Väärät tottumukset on syytä poisoppia. Nuoret siihen kyllä pysyvät, mutta iäkkäimmillä se on työn ja tuskan takana. Haastattelu sujui mielestäni ihan mukavassa ja myötäsukaisessa hengessä. Sainko edellä mainitun työpaikan, sitä en tiedä, sillä nousin hyvin nukutun yön jälkeen sängystäni. Uni jäi hiukan kesken...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Tasan vuosi sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan laajalla rintamalla muun muassa Valko-Venäjän kautta valloittaakseen pikaoperaatiolla Kiovan. Tasan vuosi sitten käynnistyneessä raakalaismaisessa hyökkäyssodassa Venäjä on kärsinyt raskaita tappioita kaikilla rintamilla. Esimerkiksi eilen YK:n yleisistunto tuomitsi Venäjän hyökkäyksen ja esitti Venäjän joukkojen poistumista Ukrainasta. Mitä lähiaikoina tapahtuu, se jää nähtäväksi. Venäjä ei tätä hyökkäyssotaa voita, se on selvä. Ainoa hyvä asia tässä on se, että Suomi ja Ruotsi ovat kohta Naton jäseniä. Niin ja tähän aamuun 24.02.2023: Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kirkkaan, tyvenen ja kauniin pakkasaamun läsnäolon - 14 astetta pakkasta. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Ajan kuluminen, oma ajankäyttö ja irtaantuminen tarpeettomasta...

Ajan kuluminen, oma ajankäyttö ja irtaantuminen tarpeettomasta... Olen käynyt läpi tietokoneeltani jotakuinkin kolmen vuoden sähköpostiviestintäni ja todennut, että aika kuluu kiivaasti, aivan liian nopeasti. Tuntuu, että monet tapahtumat olivat hetki sitten, eilen tai viimeistäänkin toissapäivänä. Olen usein tuonut esiin, että minun työkaluni on sähköposti. En puhu puhelimeen kuin aivan pakottavassa tilanteessa... Olen elänyt viimeiset rapiat kaksi vuosikymmentä vaalikausittain - kuntavaalikausittain. Nyt meneillään oleva, vuonna 2021 käynnistynyt vaalikausi lähestyy puolta väliä. Olen kiireetön ihminen. Oikeastaan minulla ei ole koskaan ollut kiire. Pyrin ennakoimaan tulevat tapahtumat riittävän ajoissa. Olen viime vuosina systemaattisesti pyrkinyt irtaantumaan - itseni kannalta - tarpeettomasta. Pöytäkalenterini on nykyään aika tyhjä. En merkitse siihen enää edes niitä aktiviteetteja, joihin minulla olisi mahdollisuus osallistua. Toki niitä on edelleen jonkin verran. Haluan edelleenkin elää rauhallista, yksinkertaista elämää vaimoni kanssa täällä Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadun varrella. En kaipaa mitään yllätyksiä enkä ristiriitoja minkään tahon kanssa. Siksi tuo irtaantuminen tarpeettomasta jatkuu. Katsotaan, mihin se loppujen lopuksi johtaa. Ken elää, hän näkee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen ja vinkkaisen pakkasaamun - lämpötila -10 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Toinen talvilomavieraistamme - Anna - lähti eilen iltamyöhään yöjunalla etelää kohti. Mukava tapaaminen taas kerran. Toinen talvilomavieraistamme - Timo - lähti hetki sitten ajelemaan Helsinkiä kohti. Mukava tapaaminen myös hänen osaltaan taas kerran. Pikkupuolelle on aika ajoin käyttöä - hyvä niin. Pistän kohtapuolin työasun päälle ja lähden hyötyliikuntaan eli lumikolan perässä kävelemään. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin valoisan pakkasaamun läsnäolon - mittarissa -22 astetta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Päivemmällä täytynee hoitaa puuhuoltoa päärakennukseen - myös Pikkupuolelle. Aamun Lapin Kansa-lehteä lukiessani kävin läpi Lapin vaalipiirin eri puolueiden kansanedustajaehdokkaat. Yhteensä 112 - hätänumero - ehdokasta, joista kuusi (6) tulee valituksi sunnuntaina 02.04.2023. Arvelen, että suuria yllätyksiä ei tapahdu. Istuvaa kansanedustajaa on edelleenkin vaikea syrjäyttää. Tosin ei mahdoton. Näin se vaan on... Illansuussa kokous eikä muuta kummempaa aktiviteettia. Katsotaan, miten päivä etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Osittain katselin ja hetki sitten luin eri tietolähteiden kommentit Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähes kaksituntisesta - valtakunnan tila - puheesta Moskovasta. Lyhyesti virsi kaunis. Ei mitään uutta itärintamalta. Patologisen valehtelijan suusta lentää samoja sammakoita maailman länsimaihin liittyvänä. Ukrainan sota on länsimaiden - lähinnä Yhdysvaltojen - syytä. Länsimaat ovat uhka Venäjälle. Ainoa hyvä puoli järjettömässä, typerässä Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan on se, että Suomi ja Ruotsi ovat kohta Naton jäseniä. Ukraina tulee perässä - ensin EU:n jäseneksi ja sitten aikanaan Naton jäseneksi. Näin se menee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessaani kadunvarren postilaatikosta aistin aurinkoisen pakkasaamun läsnäolon - mittarissa -13 astetta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, onko talvilomavieraillamme jotain aktiviteettitoivomuksia.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta hetki sitten käsin tiskatessani kävi mielessä ajatus, että miten ihmeessä Suomi, Lappi, Meri-Lappi ja Kemi ovat niinkin hyvin pärjänneet, vaikka maailma ympärillä on täysin sekaisin. Niin ja vaikka Suomessakin äänestysprosentti - vaaleissa kuin vaaleissa - on ollut viime vuosina - kuudenkymmenen prosentin luokkaa. Meidän suurin puolue on edelleen NUKKUVAT jotakuinkin neljä kymmenestä... Tänään posti toi meidänkin kadunvarren postilaatikkoon kirjekuoret: Ilmoitus äänioikeudesta eduskuntavaaleissa - kyllä. Kemiin takaisin paluumuuttajina loppukesästä 1981 tultuamme olen muistaakseni käynyt äänestämässä kaikissa vaaleissa, joihin ilmoitus on tullut. Erityisesti vuoden 2000 jälkeen olen äänestämistä pitänyt lähes kansalaisvelvollisuutena. Monissa vaaleissa oman ehdokkaan "löytäminen" ei ole ollut itsestäänselvyys. Näyttää siltä, että lähestyvissä eduskuntavaaleissa se on omalta osaltani erityisen vaikeaa. En ole vuosiin seurannut vaalipaneeleita. Vaalikoneita olen täytellyt, tosin lähestyviin eduskuntavaaleihin en ole vielä niitäkään katsellut. Katsotaan, miten asia kohdallani etenee. Ken elää, hän näkee.