Iltasatu täyttä faktaa - kyllä...

Iltasatu täyttä faktaa - kyllä... Ukrainan tilanne on ollut kestouutinen jo useiden kuukausien ajan. On arvuuteltu, mitä Venäjän presidentin päässä liikkuu. Tuskin mitään järkevää. Tänään Suomenkin televisiouutisissa vilahti alla oleva henkilö, joka oli taannoin napit vastakkain Putinin kanssa. Pieni pätkä Wikipediatekstiä: Mihail Borisovitš Hodorkovski (ven. Михаил Борисович Ходорковский, s. 26. kesäkuuta 1963) on venäläinen liikemies. 1990-luvun alussa hän rikastui Jukos-öljy-yhtiön yksityistämisen myötä päästyään yhtiön pääomistajaksi ja johtajaksi. Hodorkovski oli Venäjän vaikutusvaltaisimpia oligarkkeja ja jossain vaiheessa ilmeisesti Venäjän rikkain mies. Hodorkovski tuomittiin vuonna 2005 veronkierrosta kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Venäjä-kriitikoiden mielestä Hodorkovski joutui oikeuteen, koska oli taloudesta ja politiikasta eri mieltä presidentti Vladimir Putinin kanssa. Lännettäjänä pidetty Hodorkovski tuki avoimesti oppositiopolitiikkaa ja halusi presidentiksi. Hodorkovski yritti perustaa suuren öljy-yhtiön, jonka omistajina olisi ollut osin läntisiäkin tahoja vastoin Kremlin halua. Vuonna 2011 Hodorkovskille luettiin talousrikoksista uusia tuomioita, jotka ylsivät ainakin vuoteen 2016 asti, ja hänet siirrettiin työleirille Segežaan Karjalan tasavaltaan. Putinin voitettua vuoden 2012 presidentinvaalit presidentti Dmitri Medvedev määräsi syyttäjän arvioimaan uudestaan Hodorkovskin tapausta, ja sen jälkeen Hodorkovskin rangaistusta lyhennettiin kahdella vuodella. Hodorkovski kuitenkin armahdettiin jo joulukuussa 2013, jolloin hän matkusti heti Saksaan. Mihail Borisovitš Hodorkovski selvisi Venäjältä hengissä. Tämän päivän televisiouutisissa hän arveli, että Venäjä ei hyökkää Ukrainaan, sillä Putin ja hänen nykyhallinto ei ole varma kansan tuesta asialle. Monissa televisiohjelemissa on tuotu esiin, että massiivisten sotilasoperaatioiden = miehistö ja kalustoliikuttelun tueksi Putinin on tehtävä jotakin pelastaakseen kasvonsa. Monet minä mukaan lukien olen sitä mieltä, että hän on menettänyt kasvonsa lännen silmissä jo moneen kertaan, ei ole mitään menetettävää: Krimin valloitus, Itä-Ukrainan sotatila, malesialaiskoneen raukkamainen ja anteeksiantamaton alasampuminen Buk-ohjuksella, Syyrian ja Irakin massiiviset pommitukset, omien kansalaisten tapattamiset, omien kansalaisten myrkyttämiset, omien kansalaisten/toisinajattelijoiden vainoaminen, Valko-Venäjän diktaattorin tukeminen, jne. ... Eiköhän tämä kaikki uho ole loppujen lopuksi perinteistä venäläistä maskirovkaa, hämäystä, harhautusta. Onneksi länsi on tällä kerralla yhtenäinen - ainakin vielä tässä vaiheessa aktiivisista kirjelähetyksistä huolimatta - keskustelulle ja diplomatialle on vielä tilausta.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei taida olla mitään välttämätöntä tekemistä, jos ei intoudu eilisen lumilinkosession jälkeen fiilistelemään lumikolalla kulkuväyliä. Jos kaupungille tulee lähdettyä niin kympin kanisterin voisi ottaa lumilingon bensiiniä. En kerta kaikkiaan ole syttynyt noista talviolympialaisista - ainakaan toistaiseksi. Pöytäkalenterista ensi viikkoa katsellessani on mukavan tyhjää - hyvä niin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryimme pihalle. Yöllä oli lunta kinostunut paikka paikoin aika lailla. Otimme varastorakennuksen katoksesta, "lipan alta" lumilingon - pienten tarkistusten jälkeen - käyttöön. Sen perässä vuoronperään kävelimme rapiat kaksi tuntia. Ajattelin vielä yhden siivun ajaa kakkosliittymästä, mutta bensiini loppui. Puhdistelin lumet ja jäät lingosta ja siirsin sen varastorakennuksen autotalliin. Katunaapuri kyseli:"Onko orava tehnyt nurkalle räystään alle reiän?" Hän oli ihmetellyt tikkaita ja kanaverkkotuppoviritelmääni. Kerroin hänelle kyllä ja että otin yhteyttä monta vuotta sitten ja toistamiseen muutama viikko sitten Lounais-Lapin eläinsuojeluyhdistykseen sähköpostin välityksellä saadakseni ohjeistusta orava-ongelmasta. Toistaiseksi ei ole otettu yhteyttä. Naapuri sanoi, että hän voi tuoda sopivan loukun. Sanoi, että siihen voi kyllä mennä kissakin. Sanoin, että antaa olla, eiköhän tuo orava-asia kesällä saa ratkaisunsa... Sisälle tultuani eräs Facebook-kavereistani soitti. Juttelimme niitä näitä: Talviolympialaisista, mökkiasioista, Selkäsaaren väylä- ja laituriasioista, terveysasioista, jne. sovimme, että emme puhu tällä keralla politiikkaa - hyvä niin. Vaimoni lähti kaupoille. Minä taidan katsella, mitä maailmalla on tapahtunut.

Ensimmäinen helmikuun viikko jo lopuillaan - kyllä...

Ensimmäinen helmikuun viikko jo lopuillaan - kyllä... Aamun lehteä hakiessani postilaatikosta oli aistittavissa lumisataan alkamista. Säätiedotuksen mukaan Suomeen saattaa iskeä jopa lumimyräkkä, tänäänpä sen näkee. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään, kukaties Pikkupuolelle vien ahkiollisen takkapuita. Meille saattaa tulla vieraita viikolla 8... On kumma tunne: Nuo Kiinassa pidettävät talviolympialaiset eivät - tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa - tunnu oikeastaan miltään. Murheellista. Tänään eikä viikonvaihteessakaan ole juuri mitään erityistä tekemistä. Ensi viikkokin pöytäkalenterissa näyttää - ainakin toistaiseksi - olevan tyhjä. Oikeastaan hyvä niin... No niinhän siinä kävi, että vietyäni ahkiollisen klapeja Pikkupuolelle havahduin kakkosliittymän "ongelmiin". En ole toistaiseksi kolannut sitä täydeltä leveydeltä. Olen säästellyt itseäni. Huomasin autonrenkaiden painumajälkiä ja kengänjälkiä kolaamattomilla alueilla. Kävi mielessä suomalainen sanonta: Minkä taakseen jättää, sen eestään löytää. Hain jäätuuran, lapion ja lumikolan - ei kun hommiin. Homma hoidettu, mutta ensimmäistä kertaa kävi mielessä - aiheelliset varoitukset - iäkkäiden ihmisten "lumikolariehumisista". Kyllä vähempikin vauhti olisi riittänyt ja kyllä tuo lumilinko täytyy ottaa nykyistä enemmän käyttöön...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kuulin loppuiltapäivästä kemiläisen taidemaalarin Olavi Olli Korolaisen siirtyneen ajasta iäisyyteen tiistaina 01.02.2022. Tutustuin häneen ensimmäistä kertaa suunnitellessamme ja toteutettuamme taidenäyttelyn Luoteis-Venäjälle Murmanskiin ja Severomorskiin alkukesästä 1994. Se oli ensimmäinen kemiläisten kuvataiteilijoiden pitämä taidenäyttely Murmanskin taidemuseossa ja Art Nord-galleriassa Severomorskissa. Kyseessä oli MOJA-ryhmä (Marika Hakala, Olavi Korolainen, Jorma Kuula ja Anssi Hanhela). Anssi oli siihen maailman aikaan Kemin kuvataiteilijat ry:n puheenjohtaja. Matkalla meitä oli Olli, Anssi ja minä ryhmän vetäjänä. Se oli mielenkiintoinen, avartava ja ikimuistoinen matka kaiken kaikkiaan, jota myöhemmin lämmöllä muistelimme. Silloin alkoi tavallaan Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - jossa mukana ovat olleet kuvataideystävämme Anatoly Sergienko, Ivan Voron sekä erityisesti silloinen Severomorskin kulttuuriosaston johtaja Olga Katsaran.

Mitä tänään tähän asti...

Kirjoitin eilen muun muassa seuraavaa: Mukava puhelinkeskustelu hetki sitten - kyllä. Selkäsaaren pohjoispäädystä kaivinkoneenkuljettaja Unto Kärki soitti ja totesi, että väylä on valmis ja hän muokkaa - ilmeisesti huomenna - rantaosuuden. Pyysi katsomaan yhteistä projektiamme. Ilmoitin hänelle, että menen aamulla Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille hiustenleikkaukseen ja kokoparran siistimiseen. Mikäli mitään yllättävää ei tapahdu käveleskelen paikalle, voi olla, että vaimoni lähtee mukaan - hyvä niin... Kyllä - lähden kohta Hiuspysäkille, sitten kotiin ja merenjäälle. Vaimoni lupasi lähteä mukaan, asia kunnossa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Mukava puhelinkeskustelu hetki sitten - kyllä. Selkäsaaren pohjoispäädystä kaivinkoneenkuljettaja Unto Kärki soitti ja totesi, että väylä on valmis ja hän muokkaa - ilmeisesti huomenna - rantaosuuden. Pyysi katsomaan yhteistä projektiamme. Ilmoitin hänelle, että menen aamulla Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille hiustenleikkaukseen ja kokoparran siistimiseen. Mikäli mitään yllättävää ei tapahdu käveleskelen paikalle, voi olla, että vaimoni lähtee mukaan - hyvä niin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - lukiessani totesin, että ilmeisesti edelleen kestoaiheina ovat kirottu Koronavirusongelma ja Venäjä. Toivottavasti niiden uutisoinneista päästään säällisessä ajassa eroon. Kirjoitin eilen muun muassa seuraavaa: Huomenna on iltapäivällä tarkastuslautakunnan kokous Kemin kaupungintalon 2. kerroksen kokoushuoneessa, osa osallistujista ilmeisesti Teams-mollukoiden takana etänä. Menen paikalle Kittilän Petrin varamiehenä, jolla Jalokivigallerian esineiden purkutyö/uussijoittelu ja varastointi jatkuu. Kyllä - alan kohtapuolin orientoitua em. kokoukseen. Vaimoni käy sitä ennen kaupoilla ja hakee Veeran meille Haukkarin Kainuunkadulle...

UUSI LUKUHUONEENTALO ENTISELLE PAIKALLE...

Aki Pyykkö Kainuunkatu 3 94700 Kemi Kemi 10.10.2019 Kemin kaupunginhallitus ASIA: KEMI CLT-HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAJAKSI RAKENTAMALLA UUSI LUKUHUONEENTALO ENTISELLE PAIKALLE ______________________________________________________________________________________________ Ihmisen henkilökohtainen vetovoimaprofiili - ne osatekijät, jotka ratkaisevat esim. paikkakunnalla/talousalueella viihtyvyyden, vaikuttamisen ja aktivaatiotason - rakentuu mm. seuraavista tekijöistä: + monipuolisista työnsaantimahdollisuuksista + hyvistä koulutusmahdollisuuksista + liikenneyhteyksistä + toimivista julkisista palveluista + kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista + liikuntapalveluista + henkisestä ilmapiiristä + kansainvälisistä yhteyksistä Vetovoimaprofiiliin liittyy myös olennaisesti elinympäristöön liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja aktiivitoiminnasta jäävä aito jalanjälki muodossa tai toisessa. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian/Ammattiopisto Lappian Sammonkadun rakennus- ja puualan osaamiskeskittymä Kemin Kivikankaalla, Pontti puutuotekeskus, on vahvistunut uudella osaamisalueella. Kiintopuurakenteiden oppimis- ja osaamisympäristö (CLT-hanke) on merkittävä päänavaus seutukunnallemme. Ristiinliimatulle massiivipuuelementille on jo kansainvälisesti vakiintunut termi CLT-elementti (CLT=Cross Laminated Timber). Em. tyyppistä umpipuista elementtiä voidaan käyttää rakentamisessa erittäin monipuolisesti. CLT-elementtejä valmistava tuotantoyksikkö on tuotannossa. Kemi on profiloitunut jo vuosikymmenien ajan uusien ideoiden esitaistelijaksi ja uusien ideoiden käytännön soveltajaksi. Kemi täyttää tänä vuonna 150 vuotta, josta toivoisi päätöksenteossa löytyvän seuraaville vuosikymmenille jalanjälki. CLT-hankkeen tuotosten, ristiinliimattujen massiivipuuelementtien soveltamiseen löytynee Kemissä runsaasti käyttöä… Ehdotus: Ehdotan, että Kemin kaupunginhallitus tekee ensi tilassa periaatepäätöksen: + hyväksyä CLT-hankeen tuotokset käytännön sovellutusten ykköskohteiksi + tutkia avoimesti CLT-elementtien käyttömahdollisuuksia kaupungin omissa rakentamiskohteissa + suositella, ohjeistaa CLT-elementtien käyttöä esim. vapaa-ajan rakentamiskohteissa lähitulevaisuudessa Esitän, että juhlavuoden kunniaksi tehdään päätös rakentaa uusi Lukuhuoneentalo entiselle paikalle nykyaikaisista CLT-elementeistä. Rakennetaan talo sitten, kun rahavarat sen sallivat... Ehdotus- ja yhteistyöterveisin Aki Pyykkö kaupunginvaltuuston varajäsen tarkastuslautakunnan jäsen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani aistin säätiedotuksen olevan kohdallaan, kova pakkaspäivä, sisään tultuani tarkistin asian - 20 astetta tällä hetkellä. Taitaa jäädä Selkäsaaressa käynti tältä päivältä käymättä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Päärakennuksen välikatolta ei ole kuulunut pariin päivään oravan aamurapinoita nakerrusreiän tukkimisen jälkeen. Täytyy seurata tilannetta. Alkukesästä on pakko käydä kaikki räystäänaluset vielä tarkasti läpi. Niin kuin kirjoitettu, oravat saattavat olla riesa asuinrakennuksien välipohjissa. Ne ovat pahanpäiväisiä riiviöitä myös pihan pikkulinnuille, varsinkin pesimisaikaan. Tänään on "vapaapäivä". Huomenna on iltapäivällä tarkastuslautakunnan kokous Kemin kaupungintalon 2. kerroksen kokoushuoneessa, osa osallistujista ilmeisesti Teams-mollukoiden takana etänä. Menen paikalle Kittilän Petrin varamiehenä, jolla Jalokivigallerian esineiden purkutyö/uussijoittelu ja varastointi jatkuu.

Tämän illan Kemin kaupunginvaltuuston kokous...

Minuun oli otettu yhteyttä tänään iltapäivällä Facebook-foorumin Messengerin kautta. Eräs Keskustan valtuutettu ilmoitti, että hän ei kykene osallistumaan lomamatkalta illan valtuustokokoukseen. Kaupungintalolta myös soitettiin myöhemmin, voinko osallistua kokoukseen. Minulla oli muuta aktiviteettia, joten minusta seuraava varavaltuutettu hälytettiin paikalle. Seurasin kuitenkin tämän päivän valtuustokokousta netistä pykälästä 12 lähtien. Rönsyilevää keskustelua, tarkennuksia, äänestyksiä, sekoilua, pilkunviilausta, jne. ... Kysymyksessä oli Kemin kaupungin vetovoimaohjelma 2022-2025, joka vielä pyörähtää lautakuntien kautta uudelleen päätettäväksi. Neljästäkymmenestä kolmesta valtuutetusta kourallinen käytti loppujen lopuksi puheenvuoroja. Oli aistittavissa aikamoista vihervasemmisto-vyörytystä. Kokous kesti klo 18.00-21.07 välisen ajanjakson... Niin - meitä nettiseuraajia taisi olla maksimissaan 48 henkilöä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tulet päärakennuksen takkapesään ja puuhuoltoa=korillinen klapeja puu- ja varastokatoksesta sisään kuivumaan/lämpenemään. Lähdimme kaupungille asioille ja Karjalahdelle kaupoille. Uteliaisuuttamme käväisimme sisäsatamassa. Kyllä - rannan tuntumassa kaivinkone oli täydessä työn touhussa. Hyvältä näyttää. Varmemmaksi vakuudeksi kaivinkoneen kuljettaja soitti iltapäivällä kertoi tilanteen. Työ oli edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Rannassa oli tuttu lenkkeilijä, kurssikaveri Kemin tekusta 1960-luvun loppupuolelta - Jouko Lauri - kerroin hänelle Selkäsaaren pohjoisrannan kaivinkonetouhuista... Sen verran on pakkasta, että ei viitsi lähteä merenjäälle/Selkäsaaren pohjoispäätyyn väyläruoppauksen uusintaa katsomaan. Taitaapa olla huomenna lähtö rannassa käväisemään, mikäli ilmat eivät aivan mahdottomiksi äidy... Karjalahden Prismassa vaimoani odotellessa vaihdoin muutaman sanan käytäväpenkillä istuskelevan Teuvo Ypyän kanssa aiheina muun muassa aluevaalit, kuvataideasiat ja Jalokivigalleria. Olipa taas mukava ajella Kemin Haukkarin Kainuunkadulle.

Koko Euroopan kriisi - kyllä, ei kahta sanaa...

Koko Euroopan kriisi - kyllä, ei kahta sanaa... Olen tänää lukenut Erinomaisen artikkelin Helsingin Sanomista liittyen Valko-Venäjän tilanteeseen. Viimeksi pidettyjen presidentinvaalien jälkeen mikään ei ole entisellään. Toimittaja Tommi Nieminen seurasi Valko-Venäjän kansannousua 538 vuorokautta. Alussa oli vahva demokratialiike. Sitä seurasi suurin puhdistus Euroopassa sitten Stalinin aikojen. Nyt pelkäämme jo suursotaa. Joku lukijoista saattaa ihmetellä, miksi ihmeessä seuraan ja kirjoittelen tämän tyyppisistä asioista. Miksi? Siksi, että kyseiset tapahtumat ovat äärimmäisen vaarallisia koko Euroopalle myös meille suomalaisille. Tällä hetkellä muutaman tuhannen kilometrin päässä touhuaa kaksi äärimmäisen vaarallista, hengenvaarallista diktaattoria, oikeastaan "sotaterroristia", jotka kaiken lisäksi "ovat hyvää pataa" keskenään. Toinen on toisesta kaiken lisäksi kaikella tavalla riippuvainen ja molemmat kehittelevät äärimmäisen typeriä, arvaamattomia sotilasoperaatioita, jotka ovat tuhoisia myös heidän edustamilleen valtioille, kansoille. He harjoittelevat operaatioita sotaharjoitusten savuverhon alla. Elämme Euroopassa, maailmassa vaarallisia aikoja. Toivottavasti kuilun partaalla diplomatialle on vielä tilaa. Näin itse uskon kaikesta huolimatta tapahtuvan...

Tammikuun 2022 viimeinen sunnuntai - kyllä...

Tammikuun 2022 viimeinen sunnuntai - kyllä... Sen verran oli lunta tuulen mukana kertynyt, että perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin hyötyliikuntana hetken aikaa lumikolan perässä kävelemään. Olipa aika pureva vinkka. Pihalla lumihangessa oli useassa paikassa oravan jälkiä. Meillä on epäilys, että ainakin yksi pitää talviasuntoa päärakennuksemme välikatolla. Olen ottanut yhteyttä sähköpostin välityksellä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen, miten tuosta riiviöstä pääsemme eroon. Toistaiseksi en ole saanut vastausta sähköpostiini. Tiedän, että oravia monet pitävät herttaisina, harmittomina lähes lähipihalemmikkeinä, mutta totuus on toisenlainen. Muun muassa pikkulintujen pesimisaikaan niiden toiminta saattaa olla tuhoisaa. Puhumattakaan, että ne alkavat majailla välikatoilla. Meidän osaltamme asia tutkitaan/ratkaistaan viimeistään alkukesästä. Tänään päivällä meille ilmeisesti tulee maastoautomme (Land Rover Freelander) taannoin ostanut nuorimies kahvittelemaan. Vaimoni näytti pistäneen torttujen paistoprosessin alulle - hyvä niin.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani totesin ilman olevan sen verran mukavan tuntuinen, että alamme orientoitua merenjäälle lähtöön. Toisin sanoen lähdemme käväisemään ensimmäistä kertaa tälle talvelle Selkäsaaren pohjoispäädyssä olevalla mökillämme. Perinteisten aamutoimien jälkeen kuumaa vettä termospulloon, limupurkki ja eväsleivät. Eiköhän ne pikakäynnille riitä. Tavoitteena on mennä moottorikelkkauria pitkin jalan. Jään päällä ei ole lunta paljoakaan...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehti, pari kirjettä postilaatikosta ja perinteisten aamutoimien jälkeen puut/klapit päärakennuksen takkapesään sekä puuhuoltoa. Kävin keskustassa pöytäkirjan tarkastuksessa - kirjaukset ok. Takaisin ajellessani kiersin sisäsataman kautta. Pari pilkkijää näytti olevan Kojukallion ohi menevän väylän kupeessa jo aamutuimaan liikkeellä. Kukaties kohtapuolin sisäsatamasta Selkäsaaren pohjoispäätyyn latu-ura tehdään... Auton liittymään ajaessani bensiinitankin hälytysvalo vilahti. Siinä ei nyt mitään ihmeellistä ole, mutta tänään todennäköisesti on historiallinen päivä auton tankkauksen osalta. Miksi? Siksi, että emme ole tähän päivään mennessä tankanneet niin sanotuilta kylmäasemilta. Olemme vuodesta 1962 alkaen saaneet huoltoasemilta palvelua - hyvääkin palvelua - viime vuosiin saakka vielä Kemissäkin jonkinlaista, ainakin kassapalvelua. Nyt sitten menemme pankkikortin kanssa sähläämään jollekin bensiinin jakelupisteeseen... Pienenä yksityiskohtana kirjoitettakoon, että pankkikorttien tullessa käyttöön - monta vuosikymmentä sitten - päätin, että en nosta rahaa "lipan alta seinästä" enkä "tuulikaapista". Nostan käteistä normaalina pankkipalveluna niin kauan kuin se on mahdollista. Kemissä se on ollut mahdollista ainakin OP Kemin Seutu pankista. Toki pankkikorttia olen käyttänyt ja nuo pankissa kassalla käynnit ovat vähentyneet...

Ukrainan kriisi on koko Euroopan kriisi...

Ukrainan kriisi on koko Euroopan kriisi... Kolumni Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä. > Kaikki kolumnit löydät täältä > Kuuntele kolumneja Yle Areenassa Kriisien aika ei Euroopassa ole ohi, juuri nyt sodan uhka leijuu Ukrainan yllä. Ukrainan kriisi on koko Euroopan kriisi. Jos sota alkaa, koko Eurooppa vapisee. Näin on käynyt ennenkin. Ajat ja hallitsijat muuttuvat, mutta maantiede pysyy. Yksi tapahtumasarja, joka kosketti myös Suomea, käytiin läpi kuusikymmentä vuotta sitten Berliinissä. Myös silloin vastakkain olivat Venäjä, silloinen Neuvostoliitto, ja Yhdysvallat. Silloinkin kysyttiin, kuten nyt, miten Venäjän kanssa voi tulla toimeen. Lokakuussa 1961 Suomeen jysähti pommi. Kirjepommi. Neuvostoliitto ehdotti Suomelle sotilaallisia neuvotteluja vedoten YYA-sopimukseen. Samana päivänä Neuvostoliitto räjäytti Novaja Zemljalla maailmanhistorian suurimman ydinlatauksen. Ikkunalasit helisivät Pohjois-Norjassa asti. Moskova haastoi leikkiä tosissaan. Suomessa pelästyttiin toden teolla. Kylmän sodan kylmin paikka ei kuitenkaan ollut Helsinki, se oli Berliini. Noottikriisi oli osa Berliinin kriisiä(siirryt toiseen palveluun), suurvaltapeliä, kuten yöpakkasetkin kolme vuotta aiemmin. Noottikriisi oli myös käännekohta informaatiosodankäynnin historiassa, sanoo amerikkalainen kirjailija G.F. Sander(siirryt toiseen palveluun). Suurvallat ottivat mittaa toisistaan. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain tankit seisoivat vastakkain Berliinin muurilla, kovat piipussa, valmiina aloittamaan kolmannen maailmansodan. Urho Kekkonen seurasi Berliinin kriisiä reaaliajassa Yhdysvalloissa, missä hän oli valtiovierailulla presidentti John F. Kennedyn kutsusta. Kennedy kertoi Kekkoselle, että jos Neuvostoliitto käyttää sotavoimaa Berliinissä, syttyy sota. Yhdysvallat iskee takaisin. Se oli selvää tekstiä. Kennedy kyseli, miksi Neuvostoliitto oli sallinut Suomen säilyttää itsenäisyytensä, vaikka se oli alistanut muut rajamaansa. Kekkonen vastasi, että Moskovan tavoitteet ovat Suomen suunnalla olleet geopoliittisia, eivät ideologisia. Hän kertoi myös, että Suomella on YYA-sopimus, jossa on sotilaallinen artikla, johon Moskova saattaisi vedota. Puolustusvoimien johto oli tuonut tästä uhkakuvasta salaisen muistion hallitukselle jo elokuussa, jolloin Berliinin kriisi alkoi kärjistyä. Kekkosen matka Amerikkaan oli menestys. Kennedy tunnusti Suomen puolueettomuuden ja Amerikan lehdistö hyrisi myönteisyyttä. Kekkonen oli Amerikan kultapoika. Juhliin saapui kuitenkin kutsumaton vieras, pakkasukko Moskovasta. Tsaarin kuriiri toi kirjeen, jossa oli hyytävää tekstiä. Neuvostoliitto ehdotti Suomelle sotilaallisia neuvotteluja. Syyksi sanottiin Länsi-Saksan ja sen liittolaisten muodostama sotilaallinen uhka. Erikseen vielä mainittiin Tanska, Norja ja puolueeton Ruotsi. Suomi järkyttyi. Kekkonen järkyttyi. Helsinkiin alkoi virrata ulkomaista lehdistöä seuraamaan tulevaa uutta talvisotaa. Ärsyttikö Moskovaa Kekkosen veljeily Kennedyn kanssa, sekö oli nootin syy? Vai halusiko Moskova vaikuttaa Suomen sisäpolitiikkaan presidentinvaalien alla. Kukaties. Nootti ei kuitenkaan ollut tykinlaukaus, se oli monikärkiohjus. Sillä oli monta tarkoitusta. Se oli hybridiase. Berliinin kriisin aikaan Moskovassa käytiin valtataistelua eri valtaryhmittymien välillä. Kovan linjan edustajat olivat tyytymättömiä pääministeri Nikita Hruštšoviin, joka joutui tekemään myönnytyksiä. Uhkavaatimus Suomelle sopi hyvin Berliinin kriisin oheistuotteeksi ja jatkojalosteeksi. Sitä paitsi, Hruštšovin sanottiin rakastaneen kriisejä. Berliinin kriisi laukesi, kun kumpikaan suurvalloista ei halunnut aloittaa sotaa. Jännitys jatkui, mutta ei puhjennut täystuhoksi. Myös noottikriisi ratkesi. Kekkonen onnistui vakuuttamaan neuvostojohtajan siitä, että Suomen painostaminen ei hyödytä Moskovaa. Reaalipolitiikan oppimestari Juho Kusti Paasikivi muistutti aina maantieteen merkityksestä. ”Venäjä on ja pysyy meidän suurimpana naapurinamme, jonka kanssa meidän on tavalla tai toisella tultava toimeen, niin vaikeaa kuin se voikin olla.” Tätä taitoa, yrittää tulla jotenkin toimeen Venäjän kanssa, suomalaiset ovat vuosisatoja opetelleet. Siis. Ajat ja hallitsijat muuttuvat, mutta maantiede pysyy. Kun Moskova aivastaa, koko Eurooppa saa flunssan. Jos joku on huomaavinaan 60 vuoden takaisissa tapahtumissa yhtymäkohtia nykyiseen Ukrainan kriisiin ja tämän hetken tilanteeseen, kyseessä on täydellinen sattuma. Tai sitten ei ole. Lauri Kontro Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka seuraa turvallisuuspolitiikkaa. Hän on toiminut aiemmin Maanpuolustiedotuksen suunnittelukunnan puheenjohtajana ja Paasikivi-Seuran varapuheenjohtajana. Kirjoituksessa viitataan G.F. Sanderin kirjaan Kansalainen Kekkonen, 2021. Tulkinnat ja mielipiteet ovat kolumnin kirjoittajan. Kolumnista voi keskustella 28.1. ko 23.00 saakka. Yhdysvallat vetää väkeään lähetystöstään Ukrainassa – Lehti: Biden harkitsee tuhansien sotilaiden lähettämistä Itä-Eurooppaan 24.1. Kiovassa siviilit harjoittelevat maanpuolustusta rauhallisin mielin: “Jos käsky tulee, olen heti valmis” 24.1. Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Kremlin kelloista soitetaan taas etupiiriä 13.12.2021

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehden haettuani, perinteisten aamutoimien jälkeen tuli tunne, että tammikuu alkaa sitten olla kohta tässä. Tälle viikolle ei ole enää luottamustoimiin liittyvänä muuta kuin käydä huomenna perjatntaina tarkastamassa perusturvalautakunnan kokouspöytäkirja Keskuspuistokadun varrella olevassa Sosiaali- ja terveystoimen toimistossa. Sen verran vilkaisin alustavasti ensi viikon alkupuolta, että erilaista aktiviteettia löytyy - hyvä niin... Nyt tämä päivä ollaan vaan.

Annoin Keskustalle palautetta aluevaaleihin liittyvänä - kyllä...

Illansuupohdiskelua: Annoin Keskustalle palautetta aluevaaleihin liittyvänä - kyllä... Sähköpostiini oli tullut viesti, jossa tiedusteltiin aluevaaliasiaa, lähinnä Keskustan eri tahojen onnistumista vaalityössä. Annoin avoimesti ja rehelliset näkemykseni asiasta. Aika lailla myönteistä palautetta. Kyselyn loppuvaiheessa tiedusteltiin myös henkilökohtaista halukkuutta eduskuntavaaleihin, kuntavaaleihin ja aluevaaleihin jatkossa. Eduskuntavaalit ovat jo vuonna 2023 ja kuntavaalit/aluevaalit samanaikaisesti vuonna 2025. Vaikka viimeksi käytyjen kuntavaalien jälkeen taisin julkisestikin todeta, että se oli nyt siinä niin... Vuonna 2025 olisin 81-vuotias, mikäli elinpäiviä riittää ja olisin jotakuinkin täysissä, ainakin puolitäysissä sielun ja ruumiin voimissa. Niin kuin olen usein todennut/kirjoittanut, kuntavaaleissa ei ole asetettu ehdokkuudelle yläikärajaa. Luonnollisesti ehdokkuudesta lopullisesti päättävät - tässä tapauksessa Keskustan Kemin kuntayhdistyksen hallitus/yleinen kokous - joutuisivat tiukkaan tilanteeseen "pappaehdokkuudesta". Eipä noita ehdokkaita kuntavaaleissakaan ole häiriöksi saakka ollut, joten jokainen ehdokas on tärkeä. Mutta antaapa ajan kulua...

Kokoustekniikka on vaikea mutta ei ylivoimainen laji - kyllä...

Kokoustekniikka on vaikea mutta ei ylivoimainen laji - kyllä... Olen istunut tähänastisen elämäni aikana aika monessa kokouksessa. Ilmeisesti jatkossakin vielä muutamissa. Puheenjohtajan vastuu on olennaisen tärkeä. Hänellä on myös vastuu siitä, että sihteerin kirjaukset kokouksen kulusta ovat oikeat ja selkeät, jotka ovat kaikille kokouksessa oleville selvillä. Luonnollisesti viime kädessä pöytäkirjantarkastajat ovat vastuussa merkinnöillään, että sihteerin tekemät kirjaukset ovat oikeat. Edellä mainitut saattavat tuntua itsestään selvyyksiltä, mutta aina silloin tällöin on tilanteita, että välttämättä kokousedustajat eivät tiedä missä mennään. Kunnallisessa päätöksenteossa kokousten etukäteisaineistot: Esityslistat, liitteet, jne. ovat julkisia. Hyvin vähän on niin sanottuja salaisia listoja ja aika harvoin päätösesitykset tulevat esiin vasta kokouksessa - hyvä niin.