Se on Joulupäivä 25.12.2021 ja kaikki hyvin...

Se on Joulupäivä 25.12.2021 ja kaikki hyvin - kyllä... Tuossa hetki sitten kävi mielessä, että eilen Jouluaattona en nähnyt ensimmäistäkään Joulupukkia livenä liikkeellä. Varmaan tuossa Kainuunkadulla autossa muutama vilahti. Toki hän oli osannut jotain pientä hyödyllistä tuoda jo aiemmin. Perinteinen taskukalenteri oli minulta unohtunut itselleni ostamatta, mutta ehtiipä tuon ensi viikolla ennen vuoden vaihtumista. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan puuhuoltoa. Pikkupuolelle vein jo toissapäivänä ahkiollisen puita kuivumaan/lämpenemään. Osa viime syksynä kaadettuja kuusiklapeja. Menen kohtapuolin lämmittämään Pikkupuolen massiivista takkaa. Hetki sitten kävin läpi kolmannen kerran Lapin Kansa-lehden aluevaalikoneen. Pienet painotusmuutokset omissa vastauksissani muuttavat ehdokkaiden "paremmuusjärjestystä". Tuli tunne, että jotkut ehdokkaat eivät ole edes vaalitaktisista syistä vielä vastanneet tähän vaalikoneeseen. Täytyypä seurata tilannetta...

Se on Jouluaatto nyt ja Joulupukki liikkeellä - kyllä...

Se on Jouluaatto nyt ja Joulupukki liikkeellä - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet totuttuun tapaan. Lähdimme ajelemaan Lallinperäntielle Arjaa ja Veeraa tapaamaan. Vincent tulee käymään porukkansa kanssa illansuussa. Kahvitellessamme pohdiskelimme vuoden 2021 elämansaldoa. Monia mielenkiintoisia vaiheita, joista on selvitty jotakuinkin kunnialla. Nimenomaan Veeran saldo on käsittämättömän hieno - menestystä on tullut roppakaupalla, ei kahta sanaa... Päätimme, että nautimme jatkossa jokaisesta päivästä - täysillä. Pois ajellessamme Rytikarin kohdalla vaimoni kysyi:"Osaisikohan täällä asua?" Totesin:"Mikä ettei, toki auton se vaatisi jatkossakin." Sanoin vähin seuranneeni Kemin asuntomarkkinoita... Teimme samalla reissulla perinteisen käynnin Peurasaaren hautausmaalla. Paljon oli väkeä liikkeellä - tuttujakin. Kyllä näillä käynneillä käyvät menneet ajat/henkilöt voimakkaasti ajatuksissa. Onneksi ajatukset, muistot ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Toivottavasti jatkossa ei takaraivoon hiivi katkeruus. Se olisi vihonviimeinen riesa... Olipa mukava ajella kotiin, ajaa auto talliin, kolata toiseen kertaan liittymät lumiauran jäljiltä auki ja astua lämpimään eteiseen. Sisälle tultuani totesin vaimolleni:"Nyt tarjoan Sinulle lasillisen hyvää punaviintä, ostin hivenen aiemmasta kalliimpaa." "Jaa - nythän olet vallan riehaantunut." kommentoi vaimoni myötäsukaisesti. Nyt ollaan vaan kaikessa rauhassa ja nautitaan Jouluaatosta. Niin ja kohtapuolin jouluateriasta...

Venäjä on maskirovkan eli hämäyksen, harhautuksen, "vedätyksen" mestari - kyllä, ei kahta sanaa...

Venäjä on maskirovkan eli hämäyksen, harhautuksen, "vedätyksen" mestari - kyllä, ei kahta sanaa... Venäjä on maskirovkan mestari, joka on hionut naamioidun sodankäynnin tekniikkaansa vuosisatojen aikana huippuunsa. Ainakin kerran Suomikin on joutunut siitä kärsimään kuuluisien Mainilan laukausten muodossa. Muitakin yrityksiä lienee: Maakaupat Turun saaristossa, Saimaalla, jne. ... Itse olen yhä huolestuneempi Suomessa asuvista niin sanotuista kaksoiskansalaisuuden omaavista henkilöistä, joista suurin osa on venäläisiä. Venäjä perustuslakinsa mukaan pitää huolen kansalaisistaan kaikissa olosuhteissa... Olen seurannut aika tarkkaan tänään torstaina 23.12.2021 Venäjän tämänhetkisen presidentin Vladimir Putinin perinteistä, vuosittaista lehdistötilaisuutta, jossa tarkkaan laaditun ohjelman mukainen propaganda on viritetty huippuunsa. Olen taannoin vuosia sitten kirjoittanut USA:n silloisesta presidentistä avoimesti - asiantuntijan näkemyksestä - että hän on narsistinen psykopaatti. Se pitänee vahvasti paikkansa. Olen kirjoittanut myös itänaapurimme tietyistä mediakipeistä avainhenkilöistä, että he ovat patologisia valehtelijoita. Patologinen valehtelija uskoo omiin valheisiinsa ja kaikki syy on aina muissa ihmisissä ja/tai organisaatioissa. He tuntevat olevansa uhattuina muiden taholta. Heissä ei ole koskaan syytä ja he ovat erinomaisia selittelijöitä uhkaavaan ja uhmakkaaseen käytökseensä. Mikäli vaivautuu lukemaan edellä mainitusta tilaisuudesta Helsingin Sanomien ja/tai Ylen tekstin, tulee vakuuttuneeksi, että esillä oleva henkilö on äärimmäinen esimerkki mainitsemistani asioista kehonkielineen kaikkineen... Hänessä on tyypillisen "katupojan" elkeitä - en minä mutta pojat - lisäyksenä hyökkäys on paras puolustus. Voi olla, että hänen näkemyksiään "tosiputinuskovaiset" vielä uskovat, mutta lännessä niille ymmärtääkseni yhä enemmän naureskellaan. Näkeehän sen Sokea Reettakin, että kyseessä on maskirovkaa eli hämäystä, harhautusta, "vedätystä". Toisaalta aika säälittävää itkupillivalitusta lännen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. On tämä kummaa aikaa...

Se on sitten Joulun aatonaatto - kyllä...

Se on sitten Joulun aatonaatto - kyllä... Joulun liikenne käynnistymässä ja kaikki jotakuinkin hyvin - ainakin meillä Suomessa, kunhan saamme tuon kirotun, kirotun, kirotun Koronavirusongelman kuriin. Aamun lehteä hakiessani totesin, että hyötyliikunta odottaa, kevyttä pakkaslunta on satanut ihan sopivasti. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkaan, puin työvaatteet päälle ja menin lumikolan perässä kävelemään. Vajaan kolmen vartin lumenkolausrupeama on takana - hyvä niin. Tavoitteeni on seurata klo 11 alkavaa itänaapurin päämiehen vuosittaista puhetta, tarinoita. Todennäköistä uhoa ja "katupoika/-pappa-kiukuttelua". Iltapäivällä pistetään Pikkupuolen leivinuunin tulet. Vaimoni aikoi paistaa aikaisemmasta pienemmän joulukinkun tällä kerralla leivinuunissa. Niin - on aivan pakko todeta, että eilen Blogisivuni katselijamäärät tipahtivat perinteisiin lukuihin. Mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu jatkossa...

Mitä tänään tähän asti...

Maailma odottaa "hengitystä pidätellen" Venäjän presidentin vuotuista puhetta, tilaisuudessa, johon on valittuu Kremlin toimesta sopivat toimittajat ja valittu ennalta sopivat kysymykset. Tällä kerralla erityistä kiinnostusta herättää Itä-Ukrainan kiristynyt tilanne. Lainaus: Venäjän presidentti Vladimir Putin pitää tänään perinteisen loppuvuoden suuren lehdistötilaisuuden Moskovassa. Presidentin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi jo alkukuusta, että tilaisuuden osallistujamäärä on rajoitettu 500:aan koronapandemiaan liittyvien määräysten takia. Peskovin mukaan presidentin hallinto päättää, ketkä kotimaiset ja ulkomaiset toimittajat saavat kutsun Maneesi-näyttelyhallissa pidettävään tilaisuuteen. Ulkomailla lehdistötilaisuudessa kiinnostaa erityisesti se, jatkaako Putin viime aikojen uhkaavia ja sotaisia puheitaan länsimaita, Natoa ja Ukrainaa kohtaan. Viimeksi tiistaina Putin sanoi Venäjän olevan valmis "sotilaallis-teknisiin toimiin", jos länsimaat jatkavat "ilmiselvästi vihamielistä" suhtautumistaan Venäjään. Päivällä se on nähtävissä. Tämä asia hallinnee tämän päivän globaalimediaa. Niin - ja tietysti se, että Joulupukki on lähtenyt Ylen saamien tietojen mukaan liikkeelle Korvatunturilta - hyvä niin. Joulupukilla rankka tehtävä edessä. Toki ilmeisesti mieluinen...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani oli aistittavissa talven tähänastisia kovimpia pakkasia yli -20 astetta. Taitaapa olla niin, että perinteisten aamutoimien jälkeen pistän tulet päärakennuksen takkapesään - varmuuden vuoksi. Kyllä - näin tein ja hain korillisen klapeja puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Sen jälkeen onkin loppuviikon tarpeisiin sisällä kuivia, lämpimiä klapeja - hyvä niin. Vaimoni lähti asioille kaupungille. Sanoi käväisevänsä samalla Karihaarassa ja Koivuharjulla. Tänään ei oikeastaan minulla ole sen kummempia. Todennäjöisesti seurailen netissä, mitä maailmalla tapahtuu...

Talvipäivänseisaus taas - kyllä tästä vielä selvitään...

Talvipäivänseisaus taas - kyllä tästä vielä selvitään, kun päivä lähtee vähitellen pitenemään... Eilenkin näytti olleen tällä Blogisivullani noin 10000 kävijää - pääasiassa Yhdysvalloista - mielenkiintoista. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja siirryin selailemaan, mitä maailmalla on tapahtunut. Tuo kirottu, kirottu, kirottu Koronavirusongelma jyllää niin maailmalla kuin Suomessakin. Se on ollut jo kaksi vuotta eräänlainen kestouutinen. Toivottavasti pääsemme siitä eroon säällisessä ajassa... Alan kohtapuolin orientoitumaan vuoden 2021 viimeiseen kokoukseen - hyvä niin. Sitten saa Joulu tulla.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen kirjoittanut noin kaksi vuotta kirotusta Korovirusongelmasta. Ainakin vuoden kirotusta, kirotusta Koronavirusongelmasta. Nyt on syytä kirjoittaa kirotusta, kirotusta, kirotusta Koronavirusongelmasta, joka jo viime kesänä näytti Suomessakin rauhoittuneen mutta... Sitten alettiin monien eri tahojen vaatimuksesta lepsuilemaan, löysäilemään ja hallituksella oli pallo hukassa. Eri viranomaistahot ovat kiistelleet - täyttäneet televisioruudut - hyvin ristiriitaisilla näkemyksillään. Missä mennään tänään maanantaina 20.12.2021? Suomessa noin 6000 todettua tartuntaa, sairaalat täyttyvät, tehohoitokapasiteetti alkaa olla täyskuormitettu. Nimenomaan viimeksi mainitut kuormittuvat nuorista rokottamattomista henkilöistä. En ymmärrä tätä rokotevastaisuutta. Omalta osaltani olen päättänyt, että huomisen iltapäivän kokouksen jälkeen en liiku Kemin Haukkarin Kainuunkadulta vähään aikaan minnekään muualle kuin pakollisille kauppareissuille. Niin - tätähän se on ollut pääsääntöisesti jo kohta kaksi vuotta.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuttuakin tutummat kuviot: Puut päärakennuksen takkapesään ja puuhuoltoa puu- ja varastokatoksesta. Ilmeisesti saan tänään luetuksi Pirjo Ahon kirjoittaman Veitsiluoto Asukkaat muistelevat kirjan. Niin kuin aiemmin kirjoitin, siinä on minullekin tuttuja asioita/henkilöitä... Käväisimme Hahtisaaressa ajatuksena lähteä käymään kävellen Selkäsaaressa. Jäimme seuraamaan moottorikelkan tuloa rantaan. Hyvin tuli, mutta rannassa ohuen jään alla vettä. Jätimme lähtemättä ja ajelimme Mansikkanokalle, jossa teimme tutun kävelylenkin. Lumilinnalla näytettiin tykittävän lunta - hyvä niin. Pakkasta -13,5 astetta ja kova pohjoinen vinkka. Oli mukava ajella kotiin ja pistää kahvit tippasemaan...

Tämän vuoden toiseksi viimeinen viikko käynnistyy - kyllä...

Tämän vuoden toiseksi viimeinen viikko käynnistyy - kyllä... Käänsin hetki sitten uuden sivun pöytäkalenteristani esiin. Tämän vuoden toiseksi viimeinen viikko käynnistyy. Se on samalla viimeinen luottamustoimiviikko tälle vuodelle. Yksi kokous vielä tiistaina 21.12.2021 iltapäivällä. Mukava päivä myös siltä osin, että silloin on Talvipäivänseisaus. Pätkä Wikipediatekstiä: Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä. Pohjoisella pallonpuoliskolla se on ajankohta, jolloin Aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella. Silloin Auringon deklinaatio on minimissään ja aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei silloin nouse lainkaan. Talvipäivänseisaus ajoittuu aikavälille 21.–22. joulukuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. kesäkuuta eli samaan aikaan kuin pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus. 21.–22. kesäkuuta on eteläisen pallonpuoliskon vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella. Aurinko on silloin suoraan Kravun kääntöpiirin yläpuolella. Tällä viikolla se vuoden odotetuin vieras eli Joulupukkikin sitten tulee perjantaina 24.12. illansuussa - mielenkiintoista.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään - tuttuakin tutumpaa aamutoimintaa. Tietokoneen avattuani ja selailtuani maailmanmenoa tunnen maailman, nimenomaan Euroopan turvallisuustilanteen selvästi heikkenevän. Oli mukava lukea Helsingin Sanomien tämän päivän pääkirjoitus, joka oli kylmän rauhallinen analyysi Venäjän aiheuttamasta uhasta. Venäjä testaa, on testannut jo pitkään länsimaita. Haikailee edesmenneen Neuvostoliiton reviirejä. Toivottavasti niin sanottua punaista viivaa ei ylitetä. Oma analyysini asiasta on ollut jo pitkään, vuosia, että toimenpiteillä yritetään peittää oman maan nousevaa tyytymättömyyttä. Tyytymättömyyttä, joka toistaiseksi on saatu äärimmilleen viedyillä kuritoimenpiteillä vaiennettua. Onneksi kuitenkin täällä Suomessa Perämeren pohjukassa Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadulla voi - tällä hetkellä - viettää tätä sunnuntaita 19.12.2021 rauhallisin mielin. Totean lisäksi, että eilenkin omaa Blogisivuani oli käynyt kurkkaamassa lähes 10000 kävijää, ei huono... Niin - aloitin Pirjo Ahon Veitsiluoto Asukkaat muistelevat kirjan lukemisen. Tuntuu sen verran mielenkiintoiselta, että kirja tulee varmaan luetuksi nopeasti. Kirjassa on minullekin tuttuja asioita. Olinhan itsekin töissä Veitsiluoto Oy:ssä 1962-1968 välisenä aikana. Vaimoni on asunut saarella aina teini-ikään saakka ja ollut töissä useaan eri otteeseen. Siltäkin osin kirjassa on paljon tuttuja elementtejä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin eilen muun muassa seuraavaa: APUVA, APUUVAA, APUUUVAAA... Tallensin Lapin Kansa-lehden eilisen eli torstain 16.12.2021 numerosta Lapin aluevaaliehdokkaiden nimet puolueittain ja printtasin sen. Uteliaisuuttani otin työhuoneeni kirjahyllyköstä viivoittimen ja kuivamustekynällä alleviivasin omasta mielestäni "varmat" ehdokkaat/tulevat aluevaltuuston jäsenet. Minä en ensimmäisellä "alleviivauskierroksella" löytänyt heitä kuin 28 ja niin kuin tiedämme valittuja on aikanaan 59. Monta ryhmittymää jäi minun ensiarviossa ilman edustajaa. Niin ja kaiken lisäksi ainoastaan kuusi kemiläistä tuli "varmoina" valituiksi, näin tämä ei tietenkään voi mennä. Täytyypä huomenna tai ainakin lähipäivinä käydä listaa läpi uudestaan "ajatuksen kanssa"... Kyllä - kävin hetki sitten aineistoa uudelleen läpi ja "löysin" yhdeksän uutta mahdollista "varmaa" ehdokasta, joista neljä on kemiläistä. Saapa nähdä, tuoko seuraava läoikäynti uutta aineistoa. tällä hetkellä on siis luettelossani 37 nimeä...

Miitä tänään tähän asti...

Oikeastaan tässä viikonvaihteessa ei ole mitään pöytäkalenterimerkintöjä - tyhjiä sivuja. Varmaan kuitenkin yhtä sun toista tapahtuu. Ainakin perinteiset takkalämmityskuviot päärakennuksessa, kukaties Pikkupuolellakin puuhuoltoineen. Olen lueskellut meillä lainassa olevaa Pirjo Ahon kirjoittamaa kirjaa: Entinen Rytikari Kirjavaa sakkia ja tolkun työläisiä. On mielenkiintoinen kirja, vaikka itse tunnen aika vähän sen perukan tapahtumia ja henkilöitä. No sentään sen verran, että meidät pastori Seppo Ikonen vihki avioliittoon 21.07.1968 Veitsiluodon seurakuntatalossa, joka oli valmistunut vuonna 1957 Kusiaisenmäelle. Lähestyvät aluevaalit eivät näytä paljoakaan kiinnostavan. Lehdissä on luettavissa, että äänestysprosentti saattaa jäädä jopa alle 40%:n - ei kai nyt sentään. Arvelen, että on odotettavissa intensiivinen vaalitaistelu lähiviikkoina, kunhan ehdokkaat saavat numeronsa...

APUVA, APUUVAA, APUUUVAAA...

APUVA, APUUVAA, APUUUVAAA... Tallensin Lapin Kansa-lehden eilisen eli torstain 16.12.2021 numerosta Lapin aluevaaliehdokkaiden nimet puolueittain ja printtasin sen. Uteliaisuuttani otin työhuoneeni kirjahyllyköstä viivoittimen ja kuivamustekynällä alleviivasin omasta mielestäni "varmat" ehdokkaat/tulevat aluevaltuuston jäsenet. Minä en ensimmäisellä "alleviivauskierroksella" löytänyt heitä kuin 28 ja niin kuin tiedämme valittuja on aikanaan 59. Monta ryhmittymää jäi minun ensiarviossa ilman edustajaa. Niin ja kaiken lisäksi ainoastaan kuusi kemiläistä tuli "varmoina" valituiksi, näin tämä ei tietenkään voi mennä. Täytyypä huomenna tai ainakin lähipäivinä käydä listaa läpi uudestaan "ajatuksen kanssa"...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Aamulla herätessäni muistelin näkemääni mielenkiintoista ja kristallinkirkasta unta. Olin päättänyt luopua kaikista luottamustoimista. Muistelen unessa mietiskelleeni, että päätökseni saattaa aiheuttaa perusteluja/selittelyäkin äänestäjilleni. Uskoin siitä selviäväni. Niin ja onhan varamiehet/-naiset sitä varten... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja avasin tietokoneeltani maailman mediatarjonnan. Aika tuttua tavaraa. Vihdoin EU alkaa herätä kunnolla Venäjä-pullisteluun Ukrainan itärajan tuntumassa - hyvä niin. Onneksi täällä Suomen, Meri-Lapin, Kemin Haukkarin Kainuunkadulla saa turvallisin mielin odottaa Joulupukin tuloa viikon kuluttua...

Mitä tänään tähän asti...

Pitkään nukutun yön jä perinteisten aamutoimien jälkeen taitaa olla edessä tutut kuviot: Päärakennuksen takkapesään klapit ja puuhuoltoa. Vaimoni sanoi menevänsä Pikkupuolen leivinuuniin laittamaan tulet. Perinteiset laatikkopaistamiset ovat odotettavissa. Lähden kohtapuolin pihalle, takapihalle kolaamaan kevyttä pakkaslunta ainakin lumikolan leveydeltä. Siitäpä se päivä käynnistyy. Kyllä - välttämättömät reitit aukaistu, ihan sopiva hyötyliikunta...

Joka vanhoja muistele, sitä jne. ...

Joka vanhoja muistele, sitä jne. ... "Pistänkö tankin täyteen?" huoltoaseman kohtelias nuorimies kysäisi. "Kyllä vain, mitä tuota vähin erin tiputtelemaan." totesin hänelle. "Vilkaisenko samalla öljyt? Entä nesteet pissapojasta?" hän lisäsi. Nyökkäsi hänelle - hyvä juttu. Edellä oleva toimenpiteet suoritettuaan hän totesi vielä:"Voitko ajaa tuonne ilmaletkun läheisyyteen, tuo oikeanpuoleinen eturengas näyttää hiukan vaillinaiselta." hän ehdotti. Tein työtä käskettyä/ehdotettua. Kävin maksamassa käteisellä bensiinistä kassalla, öljyä ei tarvinnut lisätä. Niin - tämä tapahtui 1960-luvun alkupuolella. Entä nyt loppuvuodesta 2021? Ilmeisesti joudun ensimmäistä kertaa tähänastisessa elämässäni tankkaamaan kohtapuolin automme niin sanotun kylmän huoltoaseman katoksessa pankkikorttia käyttäen. On tämä kummaa aikaa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen alan kohta orientoitua Ammattiopisto Lappian Kivikankaan Paasi-rakennuksessa sijaitsevaan Aurinko-ravintolaan lähtöön. Olemme tilanneeta "ämpärillisen" erinomaista porokeittoa, jonka käväisen hakemassa. Siitä osa pistetään pakastimeen sopivina annoksina. Olemme taannoin tilanneet sitä muistaakseni pari-kolme kertaa ja onhan se ollut aina hyvää - varmaan nytkin. Homma hoidettu. Juuri maksuvaiheessa räpsähtivät sähköt pois. Homma hoitui myös riihikuivalla rahalla kynttilän loisteessa... Iltapäivällä menen Kemin kaupungintalolle tarkastuslautakunnan kokoukseen Kittilän Petrin varajäsenen ominaisuudessa. Niin kuin aiemmin olen kirjoittanut Petri siirtää Kemin Jalokivigalleriaa sisäsatamasta kulttuurikeskukseen ja osittain varastoon noin kolmen kuukauden aikana. Kyllä - kokous pidetty. Oli ihan mielenkiintoista käväistä tutussa lautakunnassa, jossa suurin osa jäsenistä olivat minulle entuudestaan tuntemattomia. Puheenjohta nuiji pöytään asiat säällisessä ajassa - hyvä niin...

Olihan kokous, ei kahta sanaa - kyllä...

Olihan kokous, ei kahta sanaa - kyllä... Tänään tiistaina 14.12.2021 Kemin kaupungintalon 9. kerroksen valtuustosalissa oli perusturvalautakunnan kokous klo 16.00 - 20.57 välisenä aikana. Pitkä esityslista lisäliitteineen ja henkilökuntakuulemisineen kahlattiin läpi. Enpä muista aikaisemmin istuneeni näin pitkään yhtäjaksoisesti kokouksessa. Asiat olivat vaikeita ja vielä vaikeampia - monitahoisia ja osallistujat puheliaita/aivan liian monisanaisia. Helpoin asia oli ensi vuoden kokousaikataulujen, lähinnä aloitusajankohdasta päättäminen. Ensimmäistä kertaa ensimmäisen vuosipuoliskon kokoukset alkavat klo 16.00, jota esittivät lähinnä opetustyössä olevat lautakunnan jäsenet. Lähtiessäni mukaan kuntavaalikuvioihin vuonna 2000 varmistin työnantajaltani muun muassa kokouksiin osallistumismahdollisuudet. Niin - olin silloin opetustyössä ja ammattijärjestökuvioissa mukana. Siihen maailman aikaan kirjoitinkin julkisesti lehtiin kokousten aloitusajankohdasta. Mikäli oikein muistan, kirjoitin asiasta siten, että kunnallisissa luottamustehtävissä olevien kokousten on alettava viimeistään klo 14.00. Miksi? Siksi, että valveutuneet työnantajat antavat työntekijöilleen mahdollisuuden osallistumiseen, sillä arvelin em. henkilöiden olevan muutoinkin aktiivisia ja hoitavat kyllä hommansa. Työnantajalla on mahdollisuus laskuttaa sijaisten palkat täysimääräisesti. Perustelin asiaa myös virkamiesten jaksamisella. On kohtuutonta, että virkamiehet istuvat vaativan päivärupeaman jälkeen kokouksissa esittelemässä käsiteltäviä asiakokonaisuuksia lautakunnan jäsenille. Pitkin hampain hyväksyin aloittamisajakohtamuutoksen. Mainitsin toki vapaasti muisteltuna, että jatkossa on lyhennettävä puoleen pidetyt puheenvuorot ajallisesti ja määrällisesti, jotta jonkinlainen järki kokouskäyttäytymisessäkin säilyy...

Valtuustokokouspohdiskelua - kyllä...

Valtuustokokouspohdiskelua - kyllä... Seurasin eilen netistä Kemin kaupunginvaltuuston kokousta. Se toteutui Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa Koronavirustoimenpiteet asiallisesti huomioiden klo 16.00-19.40 välisenä aikana. Meitä seuraajia netin kautta oli 30-vajaa 50 kokouksen aikana. Olen itse Kemin Keskustan ryhmän toinen varavaltuutettu. Voin osallistua valtuustoryhmän kokoukseen ja/tai vähintäänkin kertoa omat näkemykseni käsiteltävistä asioista sisäisen Whatsupp-ryhmän kautta. Sen olen tehnytkin ja havainnut, että näkemykseni ovat ainakin osittain tulleet huomioon otetuiksi. Eilisessä valtuustokokouksessa jaariteltiin mielestäni taas osittain turhista, joka toki on ymmärrettävää. Ihmiset haluavat esiintyä esille päästyään.