Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen, päärakennuksen terassilla istuskellessamme totesimme hellepäivän läsnäolon. Säätiedotusten mukaan piti sunnuntaina olla sateita Perämeren pohjukassa. Ukkonen etäällä jyrisee, joten sateen mahdollisuus on olemassa. Kyllä maa kaipaa sadetta. Rajanaapurimme Arto Perkiö käväisi juttelemassa. Pohjoisen kalareissulla oli liukastellut jokikivissä ja loukannut oikean kätensä, soittokätensä. Monien vaiheiden jälkeen murtuma leikattu ja kipsattu. Pitkä sairasloma edessä. Pakko kirjoittaa: Onneksi ei käynyt pahemmin. Iltaa ja EM-jalkapallon - Italia-Englanti - loppuottelua odotellessa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä käväisemään Selkäsaaressa - kyllä. Ajelimme Tampereen Säästö-Texin kautta. Vaimoni hoiti ostoskuviot. Pysäköin auton tutun auton taakse. Vuopalan Matin viininpunainen Volvo 840. Kohta Matti tulikin paikanpäälle. "Tällaista köpöttelyä tämä minun liikkuminen on nykyään." hän totesi. Totta - askel oli lyhyen sorttista. Vaihdoimme muutaman sanan muun muassa vanhoista autoista. Totesin hänelle:"On mukava nähdä, että Sinäkin ajelet vielä vanhalla autolla. Autolla, joka oli aikanaan huipputuote, toki vieläkin." Ajelimme Hahtisaareen ja sieltä Selkäsaaren pohjoispäätyyn. Vesi oli aika alhaalla. Nousimme rinnettä ylös mökille. Kaikki kunnossa ja kirjosieppokonsertti alkoi välittömästi. Olimme päättäneet, että tänään emme tee yhtään mitään. Näin teimme, ainoastaan kivi-istutuksia vaimoni kasteli, sen verran oli sadevettä vielä jäljellä. Istuskelimme varjossa ja maistelimme pari lasillista valkoviintä. Yleensä emme puhu politiikkaa, mutta tällä kertaa jonkin verran paikallista kuntapolitiikkaa ihan myönteisessä hengessä. Vaimoni totesi:"Jos päätät luopua kuntapolitiikasta, ala virkkaamaan patalappuja!" Kyllä - hän varmaan muisteli taannoisia elvistelyjäni patalapuista. Pikkupoikana virkkasin niitä ja annoin joululahjoiksi meillä usein käyville vanhuksille, mummoille. Muun muassa Ylitalon Anna ja Nykäsen Tilda taisivat saada lahjaksi virkkaamani patalaput parina kolmena jouluna. He kävivät usein meillä kauppareissuillaan kahvittelemassa. Tie, oikeastaan kärrypolku kulki tonttimme läpi. Siihen maailman aikaan ei ollut vielä nykyistä Kainuunkatua... "Patalappuja virkkaamaan, ei huono, katsotaan nyt, miten nämä luottamustoimikuviot etenevät." totesin aistiessani vaimoni rennon leikinlaskun. Paljon oli liikennettä merellä. Myös niitä vesiliikenteen - monien mielestä - turhakkeita eli vesiskootteita. Mukava oli käydä saaressa, mutta vielä mukavampi tulla takaisin kotiin.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Sitä, että aina en minäkään onnistu saamaan kysymyksiini vastauksia, ehdotuksiini kommentteja enkä - omasta mielestä perin juurin yksinkertaisiin, selkeisiin ja järkeviin näkemyksiini myönteistä vastakaikua. Tuntuu siltä, että valitettavan monet ulkopuoliset ihmiset, joiden kanssa joudun tekemisiin elävät jonkinlaisessa utuisessa harhamaailmassa, jossa ei ole sijaa perinteisiin, asiallisiin toimintatapoihin. Mitä minä silloin teen, jos palikat eivät ala loksahdella "säällisessä ajassa" paikoilleen? Sellaisina hetkinä palaan ajatuksissani 1960-luvun loppupuolelle A. Ahlström Osakeyhtiön Kauttuan hienopaperitehtaalle, jossa olin opiskeluaikoina vuoromestareiden lomittajana. Muistelen tehtaan ylimestarin sanoja opiskelijoille järjestetyssä iltatilaisuudessa. Hän totesi minulle vapaasti muisteltuna muun muassa:"Aki, elämässä täytyy olla aina vaihtoehtoja. Vaikka joskus tuntuu siltä, että kaikki kaatuu päälle ja taivas putoaa niskaan. Ja niitä vaihtoehtoja on, voit olla varma - aina." Tähänastisen elämäni aikana olen opetellut niin sanotun asioiden nollaamisen. Omasta mielestä olen siinä kohtalaisen hyvin onnistunut, en jää liiemmälti "märehtimään" menneitä. Minulla on hyvin vähän niin sanottuja "elämän ja kuoleman kysymyksiä". Tein mielestäni asiallisen kuntavaalikampanjan tavoitteena tukea omalta osaltani Kemin Keskustan ryhmää teksteilläni lähes päivittäin. Odotan elokuun alkupuolta ja lähestyvän valtuustokauden 2021-2024 käytännön aloitusta...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Valtiontalouden tarkastusvirasto oli taannoin lähettänyt kirjekuoren. Aineistoa liittyen kuntavaalien vaali- ja puoluerahoitusvalvontaan. Ilmoitusvelvollisuus vaalirahoituksesta kuntavaaleissa 2021 - kyllä. Aineistossa psyykataan kuntavaaleissa mukana olleita tekemään vaalirahoitusilmoitus sähköisessä asiointipalvelussa viimeistään 16.8.2021 klo 15.00 mennessä. Sen tein, helppo juttu, homma hoidettu. Vakuutin, että kuntavaalirahoitukseni oli alle 800 euroa. Sen olin ilmoittanut jo ennakkoilmoituksenakin. Kuntavaaleissa mukana olleet, täyttäkäähän ilmoituslomakkeet hyvissä ajoin ettei mustapukuiset valtiontalouden tarkastusviraston henkilöt ilmesty kotiovellenne kovistelemaan...

On mukava herätä tällaiseen aamuun - kyllä...

On mukava herätä tällaiseen aamuun - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen istuskelin yksin hetken aikaa päärakennuksen terassilla kahvittelemassa ja aamulehteä lukemassa. Aurinko oli vielä ison koivun takana, oli tyyntä ja hiljaista. Kävi takaraivossa ajatus, että tänään en puutu mihinkään, en kirjoita menneistä - pääsääntöisesti mukavista muistoista - olen vaan. No toki sen verran, että tilattuamme Lapin Kansa-lehden on pakko todeta, että siinä on ollut viime aikoina jonkin verran Meri-Lapinkin uutisointia/artikkeleita, hyvä niin...

Kyllä kaiholla muistelen entisiä hyviä aikoja ammattijärjestöelämässä - kyllä...

Kyllä kaiholla muistelen entisiä hyviä aikoja ammattijärjestöelämässä - kyllä... Nimenomaan 1990-luvun loppupuolen 2000-luvun alkupuolen tapahtumia ollessani muun muassa OAJ:n Opettaja-lehden toimitusneuvostossa ja AOO:n hallituksessa. Muistelen nimenomaan tiedottamista ja kokouksiin valmistautumista. Saattoi olla 100%:n varma, että kokouksiin esityslistat tulivat aina täsmällisesti hyvissä ajoin ja ne olivat selkeitä. Niihin oli äärettömän helppo etukäteen valmistautua, kysyä lisätietoja tarvittaessa. Asiat oli ryhmitelty yksiselitteisen asiallisesti eikä niissä ollut - näin haluan julkisesti muistella - turhanpäiväisiä jaarituksia. Eri asiakokonaisuuksista oli helppo tehdä päätöksiä. Olen joutunut viime aikoina - näinä some-maailma aikoina - lukemaan sähköpostiviestejä, että esityslista jaetaan osallistujille kokouksessa. Esiyslista jaetaan osallistujille kokouksessa merkitsee osallistujien pahanpäiväistä aliarviointia. Kyllä kokoukseen osallistuvalla on oltava kaikki tarvittava tieto - etukäteen jaetun esityslistan muodossa - tällaiseen kokouskäyttäytymiseen minä olen "edellisessä elämässäni" eli valtakunnantason ammattijärjestötoiminnassa tottunut.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Päärakennuksen autotallissa tänään - kyllä. "Ulkoilutin" Mersua eli pistin käyntiin ja peruutin ulos autotallista. Annoin käydä jonkin aikaa. Katunaapurin kanssa oli aikanaan puhetta, että autolla pitäisi ajaa silloin tällöin edes viitisenkymmentä kilometriä. Niinpä. Auto on tällä hetkellä pois liikennekäytöstä ja talvirenkaat alla... jettuani auton takaisin talliin kiinnitin huomiota kolmeen, isoon muutto- ja kuljetuslaatikkoon. Ne ovat olleet hyllyssä muutaman vuoden. Täytin ne aikanaan tärkeillä ja "tärkeillä" aineistoilla työhuoneeni kirjahyllyköstä ja autotallin kaapeista. Siinä vaiheessa - siivotessani autotallia - vein Syväkankaan Moni-Tarmoon monta kuormaa tavaraa. Niin - nuo muutto- ja kuljetuslaatikoiden sisällöt olen päättänyt jossakin sopivassa välissä käydä vielä ainakin kertaalleen läpi. Milloin, sen aika näyttää...

Mielenkiintoinen aamukeskustelu tonttiliittymässä...

Mielenkiintoinen aamukeskustelu tonttiliittymässä - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen järjestelin tonttimme kakkosliittymässä kesäautomme tavaroita. Näin tutun mieshenkilön, joka on kohta parikymmentä vuotta aamulenkillään kävellyt ohi, pysähtyvän liittymäämme. Olemme aina vaihtaneet muutaman sanan ajankohtaisista asioista. "Sait 47 ääntä eduskuntavaaleissa." hän sanoi. "Niin kuntavaaleissa. Kyllä - paras vaalitulos asemani perusteella, olen toinen varavaltuutettu ja pääsen/joudun todennäköisesti silloin tällöin valtuustosaliinkin." totesin hänelle. "En äänestänyt sinua tälläkään kerralla. Keskustaa kylläkin. Äänestin sitä, sitä, sitä, mikä se nyt olikaan - numero 141 - ..." hän muisteli. "Taisi olla Keskikallion Raimo." totesin hänelle. "Niin oli, siinä on mukava mies." hän lisäsi. "Kyllä - Raimo on sosiaalinen ihminen." kommentoin takaisin. Olen edellisessä elämässäni eli työssä ollessani ammatillisissa oppilaitoksissa todennut, että olen harvinaisen mukava ihminen. Lisännyt, joka minun kanssani onnistuu saamaan riidan aikaan, saa kyllä tonkia itseään... Kerroin keskustelukumppanilleni, että Kemin taloudellinen tilanne on niin paha tällä hetkellä, että se ei ole ollut koskaan näin vaikea. Kyllä nyt on tekemistä, että tästä selvitään. Kerroin myös, että näinä aikoina eri ryhmittymät miettivät tykönään luottamustoimivalintojaan. Mutta nyt pihahommiin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lueskellessani päärakennuksen terassilla kahvittelun yhteydessä aamulehteä päätin, että tänään keskiviikkona 07.07.2021 en tee yhtään mitään pihahommia. Kukaties käväisen pitkästä aikaa eräänlaisen sightseeing ajelun kesäautollamme, jos sitäkään... No sen tein. Kävin Rovan alueella toteamassa, että sinne on noussut ainakin pari uutta omakotitaloa sitten viime käynnin. Hajonneen kuplahallin tekonurmi oli osittain käytössä. Pari kolme pikkupoikaa potkiskeli palloa... Ajelin Vainionperälle Halmeenkadulle. Jututin hetken aikaa Elorannan Teroa, joka tuli pihamaalle huomattuaan tuloni kesäautolla paikalle. Mukava jutustelutuokio. Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentaminen edistyy ja maisema muuttuu, hyvä niin... Menin Kemin keskustassa sijaitsevaan Temrex Oy:n myymälään. Sovitin ja ostin Jalaksen lyhytvartiset turvasaappaat. Miksi? Siksi, että saaressa olleet turvakengät hajosivat viime käytössä "tuusannuuskaksi" - niin ne polyuretaanipohjat! Näissä saappaissa on sen verran vartta, että pääsen eroon Nokian pitkävartisista, hiostavista kumisaappaista. Näin ainakin toivon tapahtuvan. Seuraavan saaressa käynnin yhteydessä asia testataan.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Ajattelin muistin virkistämiseksi hiukan muistella lähimenneisyyttä eli 13.06.2021 pidettyjä kuntavaaleja... SDP 13 valtuutettua, uusia 3 Vasemmistoliitto 12 valtuutettua, uusia 5 Keskusta 7 valtuutettua, uusia 4 Perussuomalaiset 5 valtuutettua, uusia 4 Kokoomus 5 valtuutettua, uusia 1 Vihreät 1 valtuutettu, uusia 0 Kemin kaupunginvaltuustossa on 43 valtuutettua, joista edellisiin kuntavaaleihin verrattuna on 17 uusia... Näinä aikoina eri ryhmittymissä pohdiskellaan ja päätetään ainakin alustavasti, mihin luottamustoimiin kuntavaaleissa mukana olleita sijoitetaan. Viimeistään elokuun alussa olemme tietävämpiä...

Se on Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä - kyllä...

Se on Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä - kyllä... Itse en ole mitään runopoikia, mutta kertauksena voin kirjoittaa Liedakkalan tätini Betty Mäkimartin sähkösanomatekstin heinäkuussa vuonna 1968 hänen onnitellessa minua ja vaimoani hääpäivämme johdosta. "Tätä päivää onnellista silloin muistakaa, kun tukkanuottaa leikitte ja silmät leimuaa." sähkösanomassa oli luettavissa. Mielestäni hyvä teksti. Ei ihan einoleinoa mutta siltikin... Perinteisten aamutoimien jälkeen tontilla kyvyttä pihahommaa...

Henkilöautojen ikä ja hinta keskimäärin Suomessa...

Henkilöautojen ikä ja hinta keskimäärin Suomessa... Luin lehtiartikkelin, jossa todetaan tällä hetkellä henkilöautojen iän olevan 12,5 vuotta ja hinnan 3500 euroa Suomessa - keskimäärin. Meidän käytössämme oleva kalusto on seuraavaa: Avolava-Volkkari vm. 1989 ( noin 32 vuotta), Mersu vm. 1998 ( noin 23 vuotta) ja Lantikka vm. 2000 ( noin 21 vuotta). Niistä on talvella käytössä yksi ja kesällä kaksi. Kaikki automme ovat siis vahvasti yli-ikäisiä - vanhoja. "Siinähän on teillä autoja loppuelämäksenne." totesi eräs tuttavamme hankittuamme tuon Mersun yli viisi vuotta sitten. "Enemmänkin." muistaakseni totesin. Niin - kaikki ovat erinomaisia käyttöautoja, jotka eivät ole yhdellekään autoliikkeelle kelvanneet takavuosina vaihdon välineenä...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istuskelimme - minä ja vaimoni - päärakennuksen terassilla kavittelemassa ja aamulehteä lukemassa. Lapin Kansa Suu säkkiä myöten - artikkelia lukiessaan vaimoni totesi:"Vaikeaan paikkaan olet itseäsi laittamassa." "Kyllä - lähiajat Kemissä ovat taloudellisesti vaikeita ja entisestäänkin vaikeampia." totesin. No - tämä on tiedetty jo pitkään, mutta uskallusta toimenpiteisiin ei ole kunnolla löytynyt. Nuo siirretyt kuntavaalitkin sekoittivat vielä tilannetta. Kuntavaaliehdokkaista tuskin kukaan uskalsi - äänien menettämisen pelossa - vaikeista taloudellisista asioista mainita. Toki eri poliittisten ryhmittymien yleisjulkaisuissa talouden kuntoon saattaminen oli selkeästi ykkösenä. Hain varstorakennuksen autotallista Lowrance Hook Reveal 7 SS näyttöyksikön. Vuosi sitten Prima Raudasta ostamani laitteistoa en ole vielä käyttänyt. Nykyisin "mainostamani" ajatus, että kaikkien nykyvempaimien pitäisi käytännössä toimia/saada käyttökuntoon yhdellä napin painalluksella. Nyt olisi havillista aikaa mennä Hahtisaareen veneelle asiaa harjoittelemaan/testaamaan. Tommi pisti vanhan, käytössä olleen Humminbird-kaikuluotaimen näyttämään, joten en ole tälle kesälle pitänyt asialla kiirettä - katsotaan nyt sitten...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Tuo on mielenkiintoinen paikka tuo meidän päärakennuksemme terassi. Miksi? Siksi, että siellä ajatus lähtee lähes aina lentoon/liitoon. Hetki sitten istahdin siellä varjoon iltapäiväkahville. Siinä ei nyt mitään ihmeellistä ole, mutta aloin pohdiskella "kemiläistä elämänmenoa". Aloin pohdiskella niitä kemiläisiä - joita on muuten paljon - jotka eivät ole koskaan tehneet mitään niin sanotusti yhteiseksi hyväksi. Heille on tärkeintä minä, minä, minä ja jotka jaksavat narista, että sitä ja tätä sekä yhtä sun toista ole saatu kuntoon eikä sen ja sen eteen ole tehty yhtään mitään. Tunnen näitä ihmisiä. Oikeastaan minua alkoi aidosti säälittää, että he menettävät omassa elämässään paljon, kun eivät vaivaudu selvittämään, miten kunnallinen päätäntäprosessi toimii edes pääpiirteittäin. Pääosa raaàsta perustyötä tehdään lautakunnissa. Niissä pääsääntöisesti jätetään puolueen jäsenkirjat käytävälle takintaskuun/"narikkaan" ja tehdään sovittelevaa, kompromissinhakuista yhteistyötä. Lautakuntien päätökset kaupunginhallituksen valmistelevina päätyvät valtuuston lopullisesti "siunaamisiksi"/päätettäviksi ja aikanaan toimeen pantaviksi. Niin - kävi mielessä, että Sinä kemiläinen, joka et ole koskaan ollut kuntavaaliehdokkaana, lähde reippaasti mukaan seuraavissa kuntavaaleissa. Tee hyvä päätös itsellesi ja kaikille kemiläisille. Niin - ne seuraavat kuntavaalit ovat keväällä 2025. Ken elää, hän näkee.

Kemin luottamustoimet valtuustokaudella 2021-2024 päätetään muutaman viikon sisällä...

Kemin luottamustoimet valtuustokaudella 2021-2024 päätetään muutaman viikon sisällä - kyllä näin menee. Koronavirusongelman siirtämät kuntavaalit siirsivät myös valintaprosessin parhaimpaan loma-aikaan. Sain sähköpostiini ilmoituksen liitetiedostoineen jo ennen Juhannusta, että Kemin Keskustan valtuustoryhmä ja Kemin Keskustan kuntayhdistyksen hallitus pitävät yhteiskokouksen heinäkuun ensimmäisellä täydellä viikolla pääaiheena luottamustoimet - hyvä niin... Kuntavaaleissa mukana olleet mietiskelevät omaa rooliaan alkavalle valtuustokaudelle. Valtuutetut ja varavaltuutetut on valittu, mutta mielenkiintoa riittää, koska kaikesta muusta on sovittava eri ryhmittymien välillä sekä omankin ryhmän kesken... Kemissä alkaa lautakuntien osalta uusi ryhmittely. Lainaus Lapin Kansa-lehdestä: Kemin kaupungilla on käynnissä organisaatiomuutos, jota on valmisteltu pari vuotta. Uutta mallia kutsutaan sujuvan arjen organisaatioksi, jossa on neljä toimialaa ja niillä samannimiset lautakunnat. ELINVOIMATOIMIALAN vastuulla ovat yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisen prosessit, asumisen prosessit, kaavoitus, tonttipalvelut ja mittauspalvelut. HYVINVOINTITOIMIALA vastaa lasten ja nuorten palveluprosesseista, vapaa-aikapalvelujen kehittämisestä ja koordinoinnista, järjestöyhteistyön edistämisen prosesseista sekä hyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan edistämisestä. PERUSTURVATOIMIALALLE kuuluu vastuu perheiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä oppilashuollosta, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden prosesseista ja ikäihmisten palveluiden prosesseista. YMPÄRISTÖTOIMIALAN vastuulla ovat ympäristön prosessit, kiinteistöjen ylläpitoprosessit sekä viranomaistoiminnan ja luvituksen prosessit. Lisäksi vaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. Onhan siinä kuntavaaleissa mukana olleilla miettimistä, mihin porukkaan lyöttäytyy - jos tulee hyväksytyksi - seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Aikaisemmin kuntavaalien jälkeen en ole itse mietikellyt, ketä mahtaa olla missäkin lautakunnassa. Varsinkin siinä lautakunnassa, johon mahdollisesti olen ollut pyrkimässä. Nyt kukaties kiinnitän asiaan aikaisempaa suurempaa huomiota. Miksi näistä yleensäkään kirjoitan? Siksi, että tältä osin avoimuus ja läpinäkyvyys on tärkeää. Luottamustoimien jako ei ole mitään "salatiedettä", se noudattelee todennäköisesti kaikissa ryhmittymissä samaa, perinteistä kaavaa. Hyvän äänimäärän saaneilla on luonnollisesti eräänlainen etulyöntiasema. Itse olen viime aikoina painottanut koulutustaustan, työelämäkokemuksen - osaamisen merkitystä.

Olen jo siinä iässä, että voin pitää vaikka villahousuja kesälläkin, jos haluan...

Olen jo siinä iässä, että voin pitää vaikka villahousuja kesälläkin, jos haluan, sanoin muistaakseni joskus työssä ollessani oppilailleni. Tarkoitukseni oli korostaa tosiasiaa, että olen "sen verran iso poika", että teen omat päätökseni... Asia kävi hetki sitten mielessä istuskellessamme aamukahvilla päärakennuksen terassilla. Nyt tulee tosi kuuma päivä... Lähdin sisälle vähentämään vaatetusta. Nyt sille on tarvetta, vaikka villahousuja ei toki vähään aikaan ole tarvinnutkaan. Nyt on sunnuntai ja kesä parhaimmillaan, nautitaan...

Kesäautokeskustelua - kyllä ...

Kesäautokeskustelua - kyllä ... Olin keskustassa eräällä parkkialueella kesäutomme - VW Doppel TD vm. 1989 - kanssa parkkissa. Huomasin erään minulle tuntemattoman henkilön tutkailevan autoamme. Hän tuli lähelle ja totesi:"Näitä näkee enää nykyisin liikkeellä harvoin." "Kyllä - en ole minäkään nähnyt vuosikausiin muita täällä Kemissä." totesin. "Sinä tuskin myyt tätä." hän lisäsi. "En ole ollut aikeissa myydä ja syy on yksinkertainen. Tämän auton hinta on nousussa." lisäsin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme orientoitua Selkäsaareen lähtöön - perjantaiaamuna. Kyllä - sinne mentiin. Kertakaikkisen upea kesäsää. Tavoitteena saaressa olla kaikessa rauhassa. Ehkä nyt sentään puuhommia mutta ei juuri muuta. Minulla puuhommia ja vaimoni siisti näkökentässä olevaa piha-aluetta. Kaivoin kompostikasasta muutaman madon ja kävin soutuveneellä lähivesillä. Se olisi pitänyt jättää tekemättä. Miksi? Siksi, että istua soutamassa matalalla keskipenkillä oli tuskallista. Asento mahdollisimman epämukava, otti hartioihin, lonkkaan ja pohkeisiin. Kaksi jigionkea vedessä, kaksi pientä ahventa, jotka päätyivät takaisin mereen. Soudin nopeasti rantaan. Jos vielä lähden soutelemaan, soutupaikka on ehdottomasti etuosasta. Silloin on oltava toinen henkilö takana, sillä vene on sen verran kevyen sorttinen. Niin nuo perjantain puuhommat eli paksujen raitapuupölkkyjen pilkkominen Fiskarsin XL-kirveellä tuntui illalla ja yöllä hartioissa. Saunan löylyt ja vihtominen hiukan kohensi asiaa. Vamoni kävi venepoukamamme tuntumassa kastautumassa/uimassa ennen saunomista... Lauantaina aamulla edellisen päivän touhut puurintamalla olivat olivat mielessä, että pilkkomiset saivat olla taka-alalla. Sen sijaan vaihdettuani pieneen käsisahaan uuden terän ohuiden raitapöllien sahaaminen sujui rivakasti. Ensi viikolla ne pilkotaan ja kaikki klapit kasataan katoksiin kuivamaan. Kuusipölkkyjä on jo aiemmin pilkottu. Niitä tosin vielä riittää lavojen päällä... Kävin kahdella tontilla puita henkisesti halailemassa. Kävelysauva vasemmassa kädessä ja vesuri oikeassa. Tein hiukan pohjustustyötä, josko jossakin vaiheessa kesää pyydän entisen oppilaani, nykyisen "kaivoslaisen" eli Särkelän Mikon käväisemään moottorisahan kanssa siistimishommissa. Polttopuun tarvetta ei ole toistaiseksi, puuta riittää vuosiksi eteenpäin. Mukava yön yli saarikäynti taas kerran - meni taas turhan töiseväksi. Kirjosieppo piti meille konserttia...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Aamulla päärakennuksen terassilla Lapin Kansa-lehteä lukiessani kävi välähdyksenomaisesti mielessä taannoinen, kuntavaalien jälkeinen keskustelu. Keskustelukumppanini oli kemiläisestä politiikanteosta erittäin hyvin perillä oleva henkilö. Luottamuspaikat olivat taas kerran jaossa. Sanoin hänelle avoimesti, että kyllä minua kiinnostavat muutkin kuin lautakuntapaikat. Äänimääräni oli siihen maailman aikaan yli 70. "Kaupunginhallituksen tehtävää olisi mielenkiintoista kokeilla." totesin avoimesti. "Sinun äänimääräsi ei kyllä siihen riitä ja ne paikat on varattu valtuutetuille." keskustelukumppanini totesi tietävänä. Totta - em. tehtävät ovat perinteisesti kiinnostaneet, koska ne yleensä "poikivat" monia muita tehtäviä. Taisinpa aikanaan mainita keskustelukumppanilleni, että kunnanhallitukseen/kaupunginhallitukseen voidaan valita kuka tahansa kuntavaalikelpoinen tietyin rajoituksin. WikiPediatekstiä pikku pätkä: Kunnanhallitus (itseänsä kaupungiksi kutsuvissa kunnissa myös kaupunginhallitus, lyhenne KH tai kh) on kunnanvaltuuston itselleen (ja näin kunnallekin) valitsema hallitus. Se on yksi kunnan kolmesta pakollisesta toimielimestä, joka valmistelee valtuuston käsittelemät asiat ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen jäsenet siis valitsee valtuusto. Kunnanhallitukseen voidaan valita kuka tahansa, joka on kyseisessä kunnassa vaalikelpoinen kuntavaaleissa. Olen seurannut kemiläistä päätöksentekoa kohtalaisen aktiivisesti vuodesta 2000 alkaen. Olen viime vuosina tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että kaupunginhallituksen jäsenille ei tule sälyttää juuri ylimääräistä taakkaa. Kaupunginhallituksen tehtävän hoitaminen vaatii henkilöltä täysipainoista keskittymistä/paneutumista asiaan. Turhat rönsyt ovat mielestäni haitaksi tehtävän menestyksekkääksi hoitamiseksi...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istuimme päärakennuksen puutarhapöydän ääressä aamukahvilla aamulehtiä selaillen. Avatessani älypuhelimen totesin puhelimeen tulleen tasan klo 09.00 puhelun tutulta henkilöltä. Puhelin on minulla pääsääntöisesti äänettömällä. Soitin kyseiselle henkilölle. Tuttua tarrinointia. Hän totesi, että hän ei ole voinut lukea minun Facebook-tekstejä. Kerroin hänelle poistaneeni kavereita, mutta minäpä myöhemmin tarkistan asian. Näin tein ja totesin, että hän ei ollut enää kaverilistallani. Olin kyllä hänelle lähettänyt - jossakin taestausvaiheessa - uudestaan kaveripyynnön, mutta hän ei ole sitä hyväksynyt. Täytyypä ottaa asia puheeksi puhelimessa seuraavalla soittokerralla. Nyt taitaa olla edessä pihahommia. Puiden ja pensaiden oksien katkomista. Muun muassa varastorakennuksen sivussa olevat syreenipensaat yrittävät kiivaassa kasvussa tunkeutua räystäiden alle. Täytyy alkaa kasvattaa Kemin Energia ja Vesi alueelle Karjalahdelle vietävää peräkärrykuormaa...