Kuntavaaleihin 13.6.2021 aikaa tasan kaksi kuukautta - kyllä...

Kuntavaaleihin 13.6.2021 aikaa tasan kaksi kuukautta - kyllä... Kuntavaalien tärkeät päivämäärät: Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä eli missä kunnassa on äänioikeutettu: 23.4.2021 Ehdokashakemusten jättöpäivä 4.5.2021 Ehdokasasettelun vahvistaminen 14.5.2021 Äänioikeusrekisteri lainvoimainen 25.5.2021 Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.6.2021 klo 16 Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.- 8.6. 2021 Ennakkoäänestys ulkomailla 2.-5.6.2021 Vaalipäivä 13.6.2021 Tulosten vahvistaminen 16.6.2021 Valtuustot aloittavat työnsä 1.8.2021

Paavo Väyrynen Kemin Keskustan kuntavaaliehdokkaana...

Paavo Väyrynen Kemin Keskustan kuntavaaliehdokkaana - kyllä... Mikäli vähäisestä somekirjoittelusta on jotain aistittavissa hänen mukaantulonsa jotakuinkin historiajuurilleen, on tulkittavissa myönteiseksi. Paavon Blogikirjoituksen sanoma asiaan liittyvänä oli selkeä ja looginen. Hänen henkilökohtainen kuntavaaliteema on kemiläisille tuttu eli Kemin työväentalon kohtalo. Paavo Väyrynen on erittäin kokenut poliitikko, ollut monessa mukana. Hänen liikkeensä ovat olleet joskus niin nopeita ja ennalta arvaamattomia, että niissä eivät politiikkaa ammatikseenkaan seuraavat ole pysyneet aina perässä, saati sitten maallikot. Pahimmillaan ne ovat aiheuttaneet hämmennystä ja kritiikkiä omienkin keskuudessa. Oli niin tai näin, Paavo Väyrysen mukaantulo Kemin kuntapolitiikkaan on tervetullut piristysruiske, jota on mielenkiintoista seurata. Rohkenen ennustaa, että sillä on vaikutusta jopa äänestysprosenttiin. Ken elää, hän näkee.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen taidan lähteä ulos työasusssa - vaikka on sunnuntai - fiilistelemään tontin kulmalle. Tarkoituksena hiukan auttaa alkukesän tuloa poistamalla enimpiä lumia pienen perunapeloon päältä. Hanget ovat ilmeisesti niin kovia, että niitä ei kannata yrittää hajotella. Sulakoot paikoilleen... Niinhän siinä kävi, antaa auringon sulatella. Yritin peräkärryn päältä lumia irrotella, sama juttu, odotellaan auringon lämpöä. No jotain järkevääkin sentään. Vein ahkiollisen puita Pikkupuolelle, josko niille vielä tänäkin keväänä on käyttöä...

Aamupäivän kävelylenkki...

Teimme aamupäivän kävelylenkin Haukkarissa ja totesimme taas kerran, että juuri tähän aikaan katseet kohdistuvat paikalleen hajonneisiin rakennuksiin. Niitä on tässäkin kaupunginosassa useita. Rakennuksiin, joissa ei pääsääntöisesti asuta. On toivottavaa, että omistajat huolehtivat kiinteistöjensä kunnosta. Jos tontilla on purkukuntoinen rakennus/rakennuksia, se vähentää huomattavasti omistustontin arvoa. Hyviä, rakennuskelpoisia omakoti-/rivitalo-/kerrostalotontteja on tälläkin alueella useita. Toivottavasti niille löytyy lähiaikoina rakentajia...

Ilmari Kiannon Punainen viiva elokuvana...

Olen katsellut Ilmari Kiannon romaaniin perustuvan Punainen viiva-elokuvan muutaman kerran - viimeksi eilen illalla Ylen Areenalta. Äärimmäisen kurjuuden keskellä Kainuussa toivon kipinä paremmasta elämästä syttyy lähestyvien vaalien muodossa. Erityisen voimakas näyttelijäsuoritus on Jussi Jurkan rooli agitaattori Puntarpäänä. Järjestetyn vaalitilaisuuden alussa lauletaan Kansainvälinen, jonka jälkeen hän tempaa aluksi epäilevän kuulijakuntansa mukaan voimakkain sanakääntein... Punainen viiva 1 h 31 min pe 2.12.2016 toistaiseksi 58307 katselua Ilmari Kiannon romaaniin perustuva kuvaus salomaiden elämästä ja ensimmäisten eduskuntavaalien poliittisesta innostuksesta. O: M. Kassila. N: H. Salin, L. Nevalainen, J. Jurkka, R. Laakso, T. Manni. (1959) Rooleissa mm.: Holger Salin – Topi Romppanen Liisa Nevalainen – Riika Pertti Tanner – Sake Jukka Eklund – Vesteri Marianne Eronen – Petti Terhi Virtanen – Iita Linta Maria Tiina Jokela – Pirjeri Jussi Jurkka – agitaattori Puntarpää Rakel Laakso – suutarin Kunilla Pentti Irjala – suutari Raappana Tarmo Manni – Simana Arhippaini Tyyne Haarla – Kuppari-Kaisa Toivo Mäkelä – Kettuvaaran Jussi Matti Oravisto – nuori pappi Leo Jokela – jätkämies Martti Kainulainen – jätkämies

Mitä tänään tähän asti...

Tarkistin aamulla, onko zz-pankin neittipankissa 26.02.2021 sopimuksemme mukaisesti maksettu kaksi xxxxx-operaattorin pientä laskua. Ei näkynyt merkintöjä. Edellisen yyyyy-operaattorin aikana e-laskutus toimi moitteettomasti. Olin päivällä yhteydessä zz-pankin asiantuntijaan sopiakseni lähiaikoina eräiden muidenkin palvelujemme e-laskutuksesta. Sain kuulla, että juuri tämän xxxxx-operaattorin kanssa e-laskutus ei ole monen muunkaan asiakkaan osalta käynnistynyt kertalaakista. Varasin ajan zz-pankkiin tiistaiksi 13.04.2021 klo 14. Otan laskunipun mukaan ja hoidamme asian kuntoon. Kuinka ollakaan iltapäivällä tuli xxxxx-operaattorilta maksumuistutus/-kehotus. Josko tuo e-laskutus ensi viikolla tulee kuntoon...

Kaupungilla hetki sitten - kyllä...

Kaupungilla hetki sitten - kyllä... Kävimme hetki sitten Kemin keskustassa. Vaimoni käväisi hakemassa/lainaamassa uuden lukupaketin kirjastosta ja ruokaostoksilla. Istuskelin autossa. Nähdessäni erään tutun mieshenkilön etäällä liikkuvan jouduin mietiskelemään menneitä. Ajan kulumista. Ennen - kauan sitten - urheileva, liikunnallinen nuorimies. Omakotitalon rakentaja ja tunnollinen perheenisä. Eläkeläinen. Nyt kumaraselkäinen köpöttelevä ukko. Näin se vaan nyt on...

Eläkeläiset Kemissä ja yhteistyötyö...

Eläkeläiset Kemissä ja yhteistyötyö... Katselin hetki sitten netistä eri eläkeläisjärjestöjen/-yhdistysten kotisivuja Kemissä. Ne ovat enemmän ja vähemmän politisoituneet, olleet sitä ymmärtääkseni aina. Kaikki tekevät jäsentensä hyväksi tärkeää työtä, joka näyttää painottuvan erilaisten harrastusaktiviteettien suuntaan - hyvä niin. Itse olen jäänyt syksyllä vuonna 2008 eläkkeelle Koulutuskuntayhtymä Lappiasta. Olen siis työtaustani perusteella Lappian eläkeläisiä. Kemissä en kuulu mihinkään eläkeläisjärjestöön/-yhdistykseen. Olen taannoin kirjoittanut, että liityn välittömästi jäseneksi sellaiseen kemiläiseen eläkeläisjärjestöön, jossa ovat kaikki eläkeläiset mukana. Hiukan edelliseen liittyen jäin pohdiskelemaan, onko kemiläisillä eläkeläisjärjestöillä/-yhdistyksillä tällä hetkellä yhteistä toimintaa? Kysyn, kun en tiedä...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kävi hetki sitten mielessä vanha juttutuokio tuttavani kanssa. Asiat liittyivät kuntavaaleihin. Siihen maailman aikaan minäkin taisin lievästi elvistellä sitoutumattomuudellani. Muistaakseni toin esiin vahvan näkemykseni, että toimin aina käsiteltävän asian mukaan. Siten saatan vapaasti liikkua äärivasemmalta äärioikealle mutta pääosin liikun poliittisen keskustan tuntumassa. Taisinpa todeta, että jos ryhmää vaihdan tulevaisuudessa, se olisi todennäköisesti Kokoomus. Tuttavani kysäisi minulta:"Mitä arvelet, äänestävätkö nuo katunaapurit sinua?" "En usko, he ovat oletettavasti demaritaustaisia." totesin. "Mitä, demarithan ne vasta ovatkin patamustia porvareita." tuttavani irrotteli näkemyksenään. Yritin saada hänet vakuuttuneeksi, että eivät ainakaan katunaapurini kuulu siihen kategoriaan. Oli niin tai näin, minun ei ole ollut tarvetta ryhmittymää vaihtaa. Olen edelleenkin Kemin Keskustan ryhmässä jäsenmaksua maksavana kuntavaaliehdokkaana lähestyvissä vaaleissa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päärakennuksen takanlämmitystä ja puuhuoltoa. Siinäpä ne tämän keskiviikon hommat sitten ovatkin. Lukuun ottamatta illansuun kokoustelua. Mediaietojen mukaan kukaties tuo kirottu Koronavirus-ongelma on hivenen jo helpottumassa. Mene ja tiedä. Kyllä edelleen täytyy jaksaa, jaksaa, jaksaa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään illansuussa...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta todettakoon, että parin vuoden välein teen Google Maps-karttakierroksen. Muun muassa tänä iltana. Miksi? Siksi, että varmasti muistat toistomainintani, että vuoden 2014 jälkeen mikään maailmassa ja nimenomaan Euroopassa ei ole ollut entisellään... Olen seurannut muun muassa Krimin niemimaan muutoksia, Itä-Ukrainan karttoja, Kaliningradin alueen muutoksia sekä erityisesti Kuolan niemimaan tiettyjen, tuntemieni alueiden muutoksia. Luonnollisesti joku teistä saattaa ajatella E.V.V.K. (Ei Voi Vähempää Kiinnostaa) jos näin niin asia on ok mutta... Mielestäni erityisesti Kuolan niemimaalla tapahtuvat muutokset pitäisi kiinnostaa. Nuo Google Maps-kartat ovat yllättävän tarkkoja. En ole vaivautunut printtaamaan kahden vuoden välein tuntemiltani alueilta muutoksia, mutta muutokset ovat mielestäni dramaattisen suuria. Valtavasti uutta infrastruktuuria on rakennettu ja alueille on massiivisesti lisääntynyt sotakalustoa. Se on mielestäni huolestuttavaa. En ole mikään militaristi, enkä rautaa rajalle-tyyppiä - päinvastoin. Olen tavallinen rauhaa rakastava opetusalan eläkeläinen Kemistä, joka taannoisten - vuoden 1993 jälkeisten - tapahtumien jälkeen on päässyt näkemään ja kokemaan kulttuurimyönteistä ystävyyttä itäisessä naapurissa. Siksi olen huolestunut ja pahoillani voimakkaasta militaristisesta uhosta ja pullistelusta, johon oikeastaan itänaapurilla ei ole taloudellisesti edes varaa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Asetun ehdolle Kemin kaupungin kuntavaaleissa Paavo Väyrynen/0/Blogi, Yleinen Muutama viikko sitten sain vastaanottaa kaksi viestiä, jotka aiheuttivat aikamoista päänvaivaa. Ne kietoutuivat toisiinsa ja mullistivat lopulta tulevaisuuden suunnitelmani. Ensimmäinen viesteistä liittyi kuntavaaleihin. Keskustan Kemin kunnallisjärjestö lähetti kirjeen, jossa pyydettiin, että ryhtyisin sen ehdokkaaksi. Kiitin kohteliaasti, mutta torjuin pyynnön suoralta kädeltä. Keskustan tulevaisuutta ajatellen kesän kuntavaalit ovat kohtalokkaan tärkeät. Tämän valossa puolueen valmistautuminen niihin on ollut suorastaan käsittämätöntä. Tarjouduin olemaan Keskustan pormestariehdokkaana Helsingin kuntavaaleissa. Tämä oli luonnollista, kun olen nykyisen valtuuston jäsen. Kokemusta Helsingin kuntapolitiikasta minulla on jo 1980-luvun lopulta. Vuodesta 1966 lähtien olen asunut enimmäkseen Helsingissä ja kaikki lapsemme ovat käyneet koulunsa kaupungin opinahjoissa. Ajattelin, että ehdokkuudellani voisin auttaa Keskustaa saamaan muutamia valtuustopaikkoja lisää. Tähän arvioon perusteita antoivat vuoden 2018 presidentinvaalien tulokset. Arvelin, että ehdokkuuteni Helsingin pormestarin vaalissa olisi rohkaissut kanssani samanmielisiä asettumaan ehdolle Keskustan listalla myös monissa muissa kunnissa kautta maan. Jotkut puolueettomat tarkkailijat ovat arvioineet, että ehdokkuuteni olisi saattanut nostaa Keskustan valtakunnallista kannatusta jopa parilla prosenttiyksiköllä. Puolueen nykyjohto kuitenkin torppasi ehdokkuuteni. Helsingin piirin puheenjohtajana vielä viime vuonna toiminut ministeri Mika Lintilän erityisavustaja järjesti juuri joulun alla ylimääräisen piirikokouksen, jossa pormestariehdokkaaksi valittiin ministeri Annika Saarikon erityisavustaja. Varmuuden vuoksi minun pormestariehdokkuuteni estettiin sillä, että piirihallitus ei hyväksynyt minua edes kuntavaaliehdokkaaksi. Kaiken kukkuraksi Keskustan nykyjohdon piiristä otettiin yhteyttä ja pyydettiin, että asettuisin ehdolle Vaasassa. Minun olisi siis pitänyt muuttaa Vaasaan, jotta olisin voinut olla siellä puolueen ehdokkaana! x x x Toinen viesti tuli Lapinlahdella toimivan Portaanpään kansanopiston rehtorilta Petri Järveläiseltä. Sen välitti Ossi Martikainen, joka toimii hallituksen jäsenenä sekä Portaanpään opiston että Pohjantähti-opiston kannatusyhdistyksessä. Petri Järveläinen viestitti, että hänen isoisänsä Onni Ermalan suunnittelema Kemin entinen työväentalo on ollut myytävänä huutokaupassa 90 000 euron pohjahintaan. Hän toivoi, että minä voisin löytää talolle käyttöä. Järveläinen on ollut perillä kiinnostuksestani Onni Ermalan arkkitehtuuria kohtaan sen vuoksi, että hän oli suunnitellut myös kylpylähotelli Pohjanrannan päärakennuksen. Kerroin tästä vuonna 2005 julkaisemassani Pohjanranta-kirjassa ja blogissani ”Talot huokuvat historiaa Suomessakin”. Huoli kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kohtalosta on perusteltu. Huutokauppaan ei tullut yhtään tarjousta. Asiasta uutisoineessa Lounais-Lappi -lehdessä Jouni Valikainen kirjoitti: ”Pieni pelko tuli takaraivoon, että Sauvotalolle käy samalla tavalla kuin Valtakadun alapäässä olevalle vanhaa Teboilia vastapäätä sijaitsevalle koulurakennukselle; laudat laitetaan ikkunoihin ja ajanhammas rappeuttaa rakennuksen. Sellainen ei olisi niin komea maamerkki kaupungintalon, uuden virastotalon ja oikeustalon vieressä.” x x x Petri Järveläisen viesti johti siihen, että päätin tutkia mahdollisuuksia turvata työväentalon tulevaisuus. Meidän yrityksillämme ei ole sille käyttöä. Selvitin myös, voisiko Pohjanrannasta Kemiin muutama vuosi sitten muuttanut Pohjantähti-kansanopisto tarvita sen tiloja. Kävi ilmi, että käyttö olisi hyvin vähäistä. Talossa on tilaa lähes yhtä paljon kuin Pohjanrannan rakennuksissa. Talon omistaminen ja sen tilojen vuokraaminen ei sovi opiston kannatusyhdistyksen rooliin. Tämän selvittelyn jälkeen kietoutuivat toisiinsa yhtäältä Onni Ermalan arkkitehtuurin vaaliminen ja toisaalta kesän kuntavaalit. Päätin sittenkin asettua ehdolle Kemin kaupungin kuntavaaleissa. Tärkein yksittäinen vaaliteemani on, että kaupungin tulee turvata Onni Ermalan suunnitteleman Sauvotalon säilyminen ostamalla se ja järjestämällä sille sen luonteeseen sopivaa käyttöä. Entisen työväentalon ostamista ei kenenkään pitäisi ainakaan poliittisista syistä vastustaa. Se liittyy olennaisella tavalla työväenliikkeen ja Kemin paikallishistoriaan, jota meidän kaikkien tulee vaalia. Mieleeni tulee tässä oman sukuni historia. Isoisäni kruununmetsätorppari Juho Väyrynen oli vasemmistososialisti, ja hänet erotettiin aikanaan ns. kommunistilakien nojalla Simon valtuustosta. Kun kirjoitin kirjaa ”Eemeli Väyrysen vuosisata”, kävi ilmi, että isäni häpesi tätä oman isänsä yhteiskunnallista toimintaa. Minä puolestani olen siitä ylpeä. x x x Voidakseni olla ehdolla Kemin kuntavaaleissa, minun on oltava kirjoilla kaupungissa. Niinpä olemme Vuokon kanssa hankkineet Kemistä omistusasunnon. Kemin asunto on neljäs kotimme. Tässä suhteessa palautuu samankaltainen tilanne kuin 1990-luvun lopulla. Silloin hankimme asunnon myös Rovaniemeltä sen jälkeen, kun olin vuonna 1996 saanut nimityksen kansainvälisten suhteiden dosentiksi Lapin yliopistoon. Rovaniemen asunnosta luovuimme jo vuonna 1998, kun ostimme Kemin kaupungin entisen vanhainkodin Niemi-Niemelän. Tarvitsimme varoja kauppahinnan maksamiseen. Vanhainkoti oli ollut tyhjillään ja käyttämättä jo kolmen vuoden ajan. Tällä kaupalla pelastettiin Onni Ermalan suunnittelema komea päärakennus melko varmalta purkutuomiolta. Päätöksemme hankkia asunto Kemistä palauttaa mieleen myös tätä vanhemmat historialliset kytkökset Niemi-Niemelän ja kaupungin välillä. Pohjanrannan edellinen isäntä Matti Niemelä oli mukana perustamassa Kemin kaupunkia vuonna 1869. Hän toimi alkuvaiheessa mm. kaupungin rahastonhoitajana. Hänellä oli kaiken aikaa asunto myös kaupungissa. Matti Niemelä palasi johtavaan asemaan kaupungin asioiden hoitamisessa, kun hänet valittiin vuonna 1904 pormestariksi. Tässä virassa hän toimi vuoteen 1923 eli kuolemaansa saakka. Pormestari Matti Niemelä jatkoi asumistaan kahdessa paikassa. Alkuvuosina Niemelän virallinen asuinpaikka oli Niemi-Niemelässä, mutta myöhemmin hän muutti virallisesti kaupunkiasuntoonsa ja ryhtyi maksamaan veronsa kaupungin kassaan. Vuonna 1916 Niemelä myi talonsa Kemin kaupungille vaivaistaloksi. Historia toistaa tavallaan itseään, kun Pohjanrannaksi muuntuneen Niemi-Niemelän isäntä asettuu ehdolle Kemin kaupungin luottamustehtävään. Kaupunkilaiset päättävät kesäkuun vaaleissa, tuleeko hän valituksi. Kirjoituksessa mainitut teokset ovat kuunneltavissa äänikirjoina kotisivuni kirja-arkistosta ja ostettavissa Pohjanrannan verkkokaupasta.

Huhtikuun ensimmäinen täysi viikko - kyllä...

Huhtikuun ensimmäinen täysi viikko - kyllä... Käänsin työhuoneeni pöytäkalenterista esiin uuden viikon. Näillä näkymin viikolla ei näyttäisi olevan muuta kuin käväistä tiistaina Keskuspuistokadulla sosiaalitoimistossa tarkastamassa sosiaali- ja terveyslautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirja. Vaikka pöytäkalenteri näyttää tyhjältä, yleensä viikolle siunaantuu erilaista aktiviteettia. Näin arvelen tälläkin kerralla tapahtuvan. Vaimoni meni Pikkupuolelle pistämään takkaan tulet. Saamme tutun yövieraan eli Veeran Haukkariin - hyvä niin.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Ihmisten puolue - kyllä... Olemme aloittaneet alla olevan toistosarjan katselemisen Ylen Areenalta. Sopivan rentoa pieninä annoksina. Suosittelen... Kuvitteellinen ja värikäs Ihmisten puolue kokoontuu kerran viikossa puimaan ajankohtaisia asioita ja hiomaan strategioita puolueensa kehittämiseksi. Keskustelu lähtee usein laukalle ja yltyy korkeammille kierroksille. Kuria kokouksissa pyrkii pitämään puolueen puheenjohtaja ja perustajajäsen, diplomi-insinööri Tapani Riihimäki. Ihmisten puolue on suomalainen satiiriin perustuva komediasarja, jota esitettiin Yle TV1 -kanavalla vuodesta 2008 alkaen kolme tuotantokautta. Sarjaa on käsikirjoittanut Atte Järvinen ja Reino Portimo,ja ohjannut Atte Järvinen. Rooleissa: Taneli Mäkelä, Kari Hietalahti, Mari Perankoski, Asko Sahlman, Kaija Pakarinen, Lars Svedberg. Tuotanto: Filmiteollisuus.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen - takkajutut ja puuhuoltoa - iski lähes jonkinasteinen laiskuus. Onneksi aamukahvittelun loppuvaiheessa päätimme, että nyt jos koskaan. Mitä? Lähteä kuitenkin käväisemään Selkäsaaressa mökillä. Kyllä näin teimme. Ajelimme sisäsatamaan. Totesimme, että yksi hiihtäjä oli liikkeellä ja muutamia pilkkijöitä. Sauvakävelimme latu-uraa pitkin saaren rantaan ja siitä moottorikelkkauraa venerantaamme ja siitä ylös mökille. Aivan loppuvaiheessa jouduimme kahlaamaan nuoskalumessa. Mökillä kaikki kunnossa. Istuskelimme lipan alla ja kuuntelimme hiljaisuutta. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että hiljaisuutta ei tarvitse kauempaa hakea. Puhdistin niin sanotun Sinisen terassin, itään päin suuntautuvan terassin vähäisistä lumista. Eipä siellä ollut kukaan käynyt evästelemässä. Pistin molempien räystäiden alle muovitynnyrit sulamisvesien keräämiseksi. Kahvitellessamme suunnittelimme tulevaa kesää. Tavoitteena on kokeilla muun muassa isoon kiviryppääseen tyrnipensaita. Alustavasti päätimme, että ensi kesänä pistämme mökin - lähinnä ympäristön - sellaiseen kuntoon, että se on sitten siinä. Mukava mökkireissu. Taitaa olla niin, että seuraavan kerran olemme veneellä liikkeellä. Otin paluumatkalla pari kuvaakin todisteeksi.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin käväisemään Karjalahdella muovi-/metalli-/lasikierrätyspisteellä sekä pullo- ja tölkkipalautusautomaatilla Prismassa. Viimeksi mainitussa touhutessani oli monta pientä asiaa mielenpäällä, jotka aioin tällä reissulla selvittää. Niinhän siinä kävi, että palautusautomaatista kuitti jäi ottamatta, asian huomasin asioidessani tavaratalorakennuksen toisen pään myymälässä. Joku muu sai muutaman euron alennuksen ostoksiinsa. Ajelin keskustan kautta. Hiljaista oli, sisäsataman tuntumassa muutama pilkkijä ja yksi kävelijä näytti menevän latu-uraa pitkin Selkäsaaren pohjoispäätyyn. Tänäänkin mietiskelimme saareen lähtemistä. Luovuimme kuitenkin ajatuksesta. Menemme kotipihalle...

Pitkäperjantain ikäpohdiskelua - kyllä...

Pitkäperjantain ikäpohdiskelua - kyllä... En yleensä katsele ennusteita, mutta mikä lie pisti minut täydentämään alla olevat tiedot, josta sain seuraavat tulokset: Katso, kuinka vanhaksi elät. Näin ennusteet kertovat elinajanodotteestasi. Minä vuonna olet syntynyt? 1944 Missä kuussa olet syntynyt? Syyskuu Mikä on sukupuolesi Mies Tuoreimmassa ennusteessa kuolinkuukautesi on joulukuu 2020. Olisit tuolloin iältäsi 76 v ja 3 kk. Syntyessäsi ennustettu kuolinkuukautesi oli lokakuu 1998. Olisit tuolloin iältäsi 54 v ja 1 kk. Olet saanut ennusteissa lisää elinaikaa 22 v ja 3 kk. Miksi et siis vielä vuosia lisääkin. Niin - kieltämättä lohdullista tietoa. Elän tällä hetkellä siis lisäajalla, olen 75+ ikäinen ja oikeastaan aika tyytyväinen siitä. Olen edelleenkin kohtuullisen aktiivinen monissa asiakokonaisuuksissa. Seuraan maailmanmenoa aika tarkkaan. Käytän siihen aikaa ehkä turhankin paljon. Kirjoitan paljon. Kyllä minun on pakko tunnustaa, että synnyin- ja kotikaupunkini Kemin asiat minua erityisesti kiinnostavat. Vakaa tavoitteeni on jättää se paremmassa kunnossa jälkipolville kuin se oli synnyinhetkelläni. Oman osuuteni aioin hoitaa 110 prosenttisesti. Siihen on mahdollisuuksia, sillä Kemissä on tällä hetkellä sellainen pöhinä päällä ettei paremmasta väliä. Mutta huomisesta päivästä en tiedä mitään - onneksi näin. Et muuten tiedä Sinäkään...

On Pitkäperjantai - kyllä...

On Pitkäperjantai - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen olimme aikeissa lähteä katsomaan Kemin sisäsatamaan, onko jäälle enää menemistä. Luovuimme kuitenkin ajatuksesta ja menimme pihalle kesää tekemään. Jäiden hajotusta ja lumien siirtelyä. Kävin jututtamassa lähellä asuvia katunaapureita nähtyäni heidän liikkuvan pihaliittymässä. Pohdiskelimme muun muassa vanhojen kiinteistöjen purkamista, niitä on tälläkin asuinalueella monta. Purkaminen on kallista, samoin kuin tontin rakentamiskuntoon saattaminen. Kainuunkadun kukaties ensi kesän auki repiminen eli vesi- ja viemäriputkien uusiminen oli myös keskustelun aiheena. Niin ja tietysti hulevesiasiat. Ne pannaan kuntoon samassa rytäkässä...

Place du Tertre Pariisi heinäkuussa 2019 - kyllä...

Olimme - minä ja vaimoni - lomamatkalla heinäkuussa runsaan viikon: Kemi-Helsinki-Lontoo-Pariisi-Helsinki-Kemi. Matkaa on mukava muistella, varsinkin kun siihen liittyy takkahuoneemme seinällä oleva vanha öljyvärimaalaus. Öljyvärimaalaus joutui haltuumme taannoin veljeni jäämistöstä. Niin - tuolloin oli Pariisissa helleaalto, lämpötila korkeimmillaan +43,6 astetta Celsiusta... Pätkä WikiPedia-tekstiä: Place du Tertre Katutaiteilijoiden kojuja Place du Tertrellä. Place du Tertre on aukio Pariisin Montmartren kaupunginosassa. Sen yhteydessä on paljon kahviloita ja ravintoloita, ja se on Montmartren turismin keskus. Aukio sijaitsee Montmartren kukkulan laella, Pariisin korkeimmalla maastonkohdalla, vain parin korttelin päässä Sacré-Coeur-kirkosta. Nimi Tertre tarkoittaa kumpua. Place du Tertre tunnetaan sitä kansoittavista turisteja palvelevista katutaiteilijoista, kuten muotokuvapiirtäjistä ja varjokuvien leikkaajista. Myös monet 1800- ja 1900-luvun maailmankuulut taiteilijat ovat asuneet aukion läheisyydessä. Aukiolla on nykyään 149 katutaiteilijoille varattua yhden neliömetrin suuruista työskentelypaikkaa. Place du Tertre on entisen Montmartren kylän pääaukio. Se avattiin jo vuonna 1635. Aikanaan itsenäisen Montmartren kunnan ensimmäinen kaupungintalo rakennettiin vuonna 1790 aukion laidalle. Aukion varrella toimi myös vuonna 1920 perustettu ”Montmartren vapaa taiteilijakommuuni”.

Aprilliyön uni mutta sehän onkin totta tosiaan totta - kyllä ...

Aprilliyön uni mutta sehän onkin totta tosiaan totta - kyllä ... Näin aamuyöstä unen, että olin samalla listalla kuntavaaleissa konkaripoliitikko, politiikan moniottelijan Paavo Väyrysen kanssa. Ajattelin unessa, että tämä on nyt näitä Aprillipäivän juttuja. Aamulla herätessäni heräsin tosiasiaan, että sehän onkin totta tosiaan totta - kyllä. Kunhan Keskustan Kemin kunnallisjärjestön hallitus hyväksyy virallisesti Paavo Väyrysen kuntavaaliehdokkaakseen, se on siinä. Kunnallisjärjestö saa mielenkiintoisen ja kovanluokan kirittäjän, ei kahta sanaa.