Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tulet päärakennuksen takkaan ja siirtyminen pihalle lumenkolaukseen. Illalla ja yöllä on tuuli kasannut paikkapaikoin lunta ihan kunnolla. Ajattelin ottaa ensimmäistä kertaa lumilingon käyttöön kakkosliittymän ja takapihan kulkureittien aukaisuun. Tähän saakka se on tutuilla toimenpiteillä hörähtänyt käyntiin. Tähän saakka mutta ei nyt. Ilmeisesti "ryypytin" liikaa ja kastelin tulpan. Kyllä - näin siinä oli päässyt käymään. Tulpan poisäheltämisen ja kuivattelun/puhdistuksen jälkeen uusi yritys. Vähän hörähti. Veimme laitteen varastorakennuksen autotalliin sulamaan/lämpenemään. Eipä tässä lumien kanssa onneksi tarvitse kiirehtiä... Tänään ei taida olla muuta kuin tutustua entistä tarkemmin iltapäivällä uusvanhan tietokoneen ja uuden älypuhelimen "saloihin".

Vääntää mustankin valkoiseksi - kyllä...

Vääntää mustankin valkoiseksi - kyllä... Usein kuulee sanottavan edellä olevaa. Minäkin tapaan tämän tästä ihmisiä, joiden osalta joudun miettimään vakavasti käsitettä: Kuullun ymmärtäminen. Se tapahtuu yleensä tuossa tontin kulmalla ollessani lumikolahommissa, autoa päärakennuksen tallista ulos ajamassa, orapihlaja-aitaa leikkaamassa, jne. ... Vaihdoin pari päivää sitten muutaman sanan erään henkilön kanssa, jonka jälkeen jouduin miettimään: Kuulinko minä oikein ja/tai kuuliko keskustelukumppani asiani väärin. Oli niin tai näin, on kiusallista, että syntyy itselle epäilys keskustelukumppanin tarkoitusperistä... Keskustelukumppani sanoi:"Sinä sanoit niin. Kyllä sinä sanoit niin." Oli sen tyyppisestä asiasta kysymys, että en varmasti ollut sanonut esittäjän sanoilla asiaa. Totesin:"Meidän on turha asiasta keskustella enempää." Arvelen hänen kuulleen sanomani väärin tai hän halusi kuulla väärin eli vääntää mustankin valkoiseksi. Niin - tämä ei ollut kyseisen henkilön kohdalla ensimmäinen eikä todennäköisesti viimeinenkään kerta. Tällaista sattuu oletettavasti muillekin tämän tästä.

Mitä tänään tähän asti...

On tunne, että aamulla saattoi hengittää huomattavasti vapaammin kuin pitkiin aikoihin. Miksi? Seurattuamme eilisen päivän tapahtumia USA:sta kaikki näytti televisioruudun välityksellä sujuneen asiallisesti ja rauhallisesti. Hyvä niin ja uusi presidentti Joe Biden kääri heti hihat ja alkoi hommiin. Uusi aika koittaa - toivottavasti... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään klapiannoksen, hain korillisen puita sisälle ja työntelin kevyitä pakkaslumia pääväyliltä. Olen aamulla värkännyt näiden uusien tietotekniikkaviritysten kanssa. Yritin lähettää Lapin piirin toiminnanjohtajalle Lasse Kontiolalle vastaussähköpostin, mutta se taisi mennä bittitaivaaseen. Toinen uusi viesti ilmeisesti meni kuitenkin perille. Noita vanhan Outlook 2010 sähköpostin aineistoja täytyy siirrellä uusiin asemiin, kunhan tässä tilanne tasaantuu. Niin - alan orientoitumaan Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen. Se pidetään kaupungintalon 2. kerroksen neuvotteluhuoneessa turvavälein, ilmeisesti osa osallistujista on etänä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Mietiskelen lähtöä pullo- ja purkkikierrätyspisteelle Karjalahdelle Kemin Prismaan. Samalla reissulla voisi pistäytyä katsomassa, onko toisessa päässä rakennusta uusia tuotteita tarjolla. Tänään on globaalinen juhlapäivä. Miksi? Siksi, että maailman vaikutusvaltaisimman valtion/liittovaltion USA:n presidentti ja varapresidentti vaihtuvat. Illalla televisiosta on aivan pakko seurata poikkeuksellinen ajankohdan seremonia... Tänään ei loppujen lopuksi mitään kummempaa - hyvä niin. No oikeastaan sen verran, että kävin tosiaan Karjalahdella Prismassa ja Wetterillä. Viimeksi mainitussa oli mukava jutella tutun automyyjän Markku Oinaan kanssa autoasioista - yleisellä tasolla. Käväisin myös keskustassa korjauttamassa - vanhan palvelijan eli veto-Citizenin metallirannekkeen Martimolla sekä tekemässä heräteostoksen Toinen-Linja vaatekaupassa. En ole eläissäni ostanut niin kallista paitaa, vaikka se oli alennuksella. Josko se on hintansa väärti...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta on aivan pakko kirjoittaa, että olin ensimmäistä kertaa Keskustan Kemin kunnallisjärjestön hallituskokouksessa. Kyllä - vuodesta 2000 alkaen mukana olleena ei minulla ole ollut erityistä pyrkyä em. tehtävään, on ollut paljon muuta(kin) aktiviteettia. Erään viimesyksyisen puhelinkeskustelun perusteella lupauduin lähteä hallituksen rivijäseneksi ja hyvä niin, vaikka tänäänkin illalla oli pakko todeta: Ken tietoa lisää, hän tuskaa lisää. Uusi 2021 hallitus kokoontui uuden puheenjohtajan ohjauksessa Keskustan Peräpohjolan Piirin ja Keskustan Kemin kunnallisjärjestön yhteisessä toimitilassa Valtakadun varrella Kemissä. Esityslista tuli läpikäydyksi. Jotkin asiakokonaisuudet puhututtivat reippaanpuoleisesti. Vähän särmiä hiottiin ja yhteinen näkemys kyllä löytyi... Kokouksessa oli läsnä myös Rovaniemeltä Keskustan Lapin piirin toiminnanjohtaja Lasse Kontiola. Ihan miellyttävä ensitapaaminen. Lasse ohjeisti erittäin asiantuntevasti hallitusjäseniä lähitulevaisuuden muutoksista. Totta kai lähestyvät kuntavaalit olivat esillä. Kemiläinen Suunta-julkaisu lähtee ensi viikolla painatukseen ja seuraavalla viikolla jakoon. Maltetaan odottaa... Ehdokashankinta on lähiviikkojen tärkein tehtävä, ei kahta sanaa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään klapit valmiiksi. Seuraan hetken aikaa maailmanmenoa netistä: Trumpilla on viimeinen päivä presidentinpestissä. Toivottavasti ei kehittele mitään yllätyksiä kalkkiviivoilla. Putin on kesäasuntonsa bunkkerissa Koronavirusta paossa. MM-jääkiekkokisat peruttu Valko-Venäjän Minkistä, missä lie järjestetään vai jätetäänkö väliin. Kiinassa Koronavirustapaukset nousussa. Alan orientoitumaan Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille lähtöön. Kyllä - olen varannut ajan klo 12 alkaen hiustenleikkuuseen ja täysparran siistimiseen. Illalla Keskustan Kemin kunnallisjärjestön hallituskokous... Kyllä - hiukset on leikattu ja täysparta siistitty. Minähän olin - taas - loppujen lopuksi klassisen miesten hiustenleikkuun näytössä ja juhlakampauksen föönausnäytössä, vaikka viimeksi sen tarpeellisuutta kritisoinkin. En halunnut siitä kieltäytyä, koska opiskelijalla olivat lähes viimeiset näytöt menossa. Hän sanoi lähtevänsä Ouluun töihin parin-kolmen viikon kuluttua. Heidi leikkasi hiukset ja siisti täyspartani jo kerran syksyllä. Näyttöä valvoi kaksi opettajaa: Leena ja Marjo. Heidi sai hyvää ohjausta/palautetta ja asiakas eli minä olin tyytyväinen, vaikka taisin jupista, että tällaista minä en kaipaa. Marjo totesi, että nyt voisit mennä vaikka vaalikuvaukseen. Pienenä yksityiskohtana kirjoitettakoon: Ollessani parransiistimisen yhteydessä lähes makuuasennossa suojapumpulit silmillä, joku kosketti olkapäätäni ja ohi kulkiessaan totesi etten tuntenut häntä. Istumaan noustuani kysyin:"Mistä tuo mies tuli?" "Tuolta toiselta puolen, peilin takaa." Heidi totesi. "Enhän minä sentään kahden peilin läpi näe." totesin ja pyysin Heidiä katsomaan varauskalenterista, kuka tuo henkilö oli... Totta tosiaan tuttu henkilö, vasemman laidan kuntapäättäjiä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Oli hetki sitten mielenkiintoinen puhelinkeskustelu. Asiaan liittyvänä totesin keskustelukumppanilleni, että minä puhun puhelimen välityksellä äärimmäisen vähän. Kerroin syynkin miksi näin. Siksi, että puhelusta ei jää "täpliä" = dokumenttia, johon voi tarvittaessa palata. Niin - mikäli puheluista ei nauhoiteta... Minun työkaluni on ollut vuosikymmeniä sähköposti. Nykyisin lisäksi Blogisivu, Facebook/Messenger, WhatsApp, jne. ... Oli puhetta muun muassa Selkäsaaresta. Asia tuli esiin sen vuoksi, että kerroin vaihtaneeni tietokoneen näytön taustakuvan. Siinä näkyy kesäinen näkymä meidän saaripoukamasta Kemin sisäsatamaan/Sauvosaareen. Kuva on sen verran vanha, että ns. Koirapuistossa ei ole vielä rakennuksia. Selkäsaaren mökeistä ja mökkitonteista keskustellessamme totesin, että Kemin erinomaisilta kotisivuilta - Karttapalvelut - löytyy erinomaista ja monipuolista karttamateriaalia rakennetuista ja rakentamattomista, kaavoitetuista tonteista myös Selkäsaaresta. Niin - kyllähän nuo lähestyvät kuntavaalitkin tulivat esiin. Kerroin, että nimenomaan tänään olen ollut havaitsevinani "kuntavaaliheräämistä" monilla eri tahoilla - hyvä niin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkaan. Ajoin Lantikan tallista ulos, vaimoni lähti pankki- ja kauppareissulle. Itse menin lumikolalla fiilistelemään kakkosliittymän lumien kanssa ajatuksella ennakoi tuleva tilanne. Tarkoittaa Mersun helmikuun katsastusta. Lumet kolattuani kävi mielessä, josko käytän hiukan kesäautoamme eli Volkkaria. Kyllä - kertalaakista käyntiin vm. 1989 "autovanhus" - on se hyvä, vaikka itse sanonkin. Pikku viilausta, sisäsiistimistä siinä toki on, mutta mikään ei käyttöä hidasta. Kesäauto otetaan oletettavasti käyttöön toukokuun alkupuolella - perinteisesti... Nyt täytyy vilkaista, mitä Venäjällä ja USA:ssa tapahtuu. Tosin ei ne juuri Suomen, Meri-Lapin, Kemin, Haukkarin Kainuunkadun asioidin taida vaikuttaa - toivottavasti.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Takkaa sytyttäessäni kävi mielessä eiliset keskustelut, milloin minua syytetään ilmanpilaamisesta. Nykypuilla ja polttotekniikalla ainakin piipusta tulevat savut ovat ihan siedettävän näköisiä. Toki olemmehan me jo vuosia miettineet massiivisen kivikasan/varaavan takan muuttamista sellaiseksi, että aurinkopaneeleista saatava sähkö lämmittää takassa olevia vastuksia/takkarakenteita. Senkin aika saattaa vielä toteutua. No polttopuita on ainakin taas kahdeksi vuodeksi... Tänään ei taida olla mitään erityistä tekemistä. Voi olla, että käymme pienen sightseeing lenkin autolla pitkästä aikaa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No ainakin sitä, että siirryin hetki sitten aivan uuteen tietotekniikka-aikaan, tapahtui reipas digiloikka. Nyt on hymy herkässä... Totta - minun pitkäaikainen tietotekniikka-asinatuntijani - Kai Puro - kävi asentamassa työhuoneeni kirjoituspöydälle uuden käytetyn HP-tietokoneen. Tietokoneen Kai on läpikäynyt uusien kovalevyn ja lisäten muistia. Se on ns. telakointiasemalla ja tarvittaessa mukaan otettavissa. Kai siirsi vanhalta DELL-"höyrykoneelta" tiedostot uudelle. Kannan vanhan tietokoneeni päärakennuksen autotalliin odottamaan Monitarmoon vientiä. Se taisi palvella minua yli 15 vuotta... Arvelen löytäväni vanhan tietokoneeni aineistot. Luonnollisesti totuttelua tämä kuitenkin vaatii. Kain operoidessa tietokoneiden kanssa juttelimme - minä ja isä-Puro eli Juha - pörssikurssiasioista. Sain ainakin pari vinkkiä, täytyypä katso alkuviikosta, missä mennään...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takan tulipesään ja kohtapuolin haen taas klapeja - viikolla tuotuja klapeja - korillisen sisälle "lämpenemään". Veera tuli eilen Pikkupuolelle yökylään - hyvä niin. Tänään on taas sellainen päivä, että ei ainakaan näillä näkymin ole mitään kummoisempaa tekemistä. Yleensä sitä kuitenkin "siunaantuu" päivän mittaan. Ensi viikon kalenteriani vilkaistuani edessä on mielenkiintoinen viikko: Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä käynti, Keskustan Kemin kunnallisjärjestön hallituskokous ja sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous - viimeksimainitussa osa todennäköisesti etänä. Mutta onhan ensin viikon keskiviikko 20.01.2021 mielenkiintoinen. Saamme seurata USA:sta presidentinvaalien loppuhuipentumaa illalla Suomen televisiosta. Joe Biden nimitetään virkaanastujaistilaisuudessa USA:n presidentiksi seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Varapresidentiksi nimitetään Kamala Harris. Samalla - toivttavasti - neljän vuoden kaaos poistuu taka-alalle. Turvajärjestelyt ovat oletettavasti tiukat. Varmaan ympäri USA:n tapahtuu mielenosoituksia asiaan liittyvänä puolesta ja vastaan...

Kaipaan asiallista ja ajankohtaista paikallista lehtiuutisointia - kyllä...

Kaipaan asiallista ja ajankohtaista paikallista lehtiuutisointia - kyllä... Tunnustan yhä edelleen kaipaavani todellista paikallislehteä, jota edusti kauan sitten Pohjolan Sanomat. Maailma on mennyt lievästi sanottuna kummalliseksi. Jopa paikallisuutisointi näyttää lehdissä vääntyvän tämän tästä sensaatiohakuiseksi niin sanotun keltaisen lehdistön, lööppilehtien tyyppiseksi irrotteluksi. Varsinkin kun on kysymys Kemiin liittyvästä uutisoinnista. Tilasin taannoin kolmen kuukauden jakson Lapin Kansan näköislehteä, josta seuraan, mitä lähinnä Lapissa tapahtuu. Joskus sieltä saa lukea jotain Kemistäkin. Viimeksi peräti etusivun juttu ryyditettynä upealla kaupungintalon kuvalla. Asia liittyi Kemin kaupungin arkistoitaviin materiaaleihin, lähinnä niiden julkisuuteen ja saatavuuteen. Olen toista peräkkäistä kautta Kemin tarkastuslautakunnan jäsen. Väitän, että muun muassa kuluvan valtuustokauden, tällä hetkellä "kalkkiviivoilla" oleva lautakunta on tehnyt hartiavoimin työtä Kemin kaupungin avoimuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi muun muassa niin sanottujen tytäryritysten osalta. Lautakunnassa yhteistyö on mielestäni saumaton, erittäin hyvä. Avauksia on toteutunut, mutta työ on kesken. Toimintatapojen muuttaminen ei välttämättä ole niitä helpoimpia asiakokonaisuuksia. Minäkin Facebook-foorumilla olleeseen kommentointiketjuun osallistuin yhdellä kommentilla. Kun puhutaan avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä, olisi mukava joskus lukea lehtiartikkelissa em. tyyppisten asioiden yhteydessä: Kuka oli pyytänyt ja mitä aineistoja Kemin kaupungilta. Se olisi mielestäni reilua. Silloin olisi helppo niin sanotusti suhtautua...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

"Kyllä minä sinua saattaisin äänestääkin, mutta kun sinusta on tullut tuollainen porvarispoika!" sanoi tuttu, iäkkäänpuoleinen naishenkilö vaihtaessamme muutaman sanan lähestyvistä kuntavaaleista. "Mikä ihmeen porvarispoika?" ihmettelin "Sama poikahan minä olen, jonka olet tuntenut vuosikymmeniä." "No kun sinulla on piha täynnä autojakin." hän perusteli näkemystään. "Kuule nuo autot eivät minusta porvarispoikaa kyllä tee. Muutaman tonnin autoja, joista en ole päässyt eroon hyvistä yrityksistä huolimatta." totesin hänelle... Niin - edellä mainittu keskustelu käytiin viime yönä eräässä unessani. Ilmeisesti nuo kuntavaalit ja edellä mainitut autot ovat sen verran mielenpäällä - myönteisesti - että ne hiipivät välillä uniinkin...

Mitä tänään tähän asti...

Se on jo tammikuun puoliväli - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen on taas pakko ihmetellä kiivasta ajan kulua. Vasta oli vuodenvaihde. Kuluu, mikä kuluu, olkoon niin. Puut päärakennuksen takkapesään - kyllä. Kokeillaan ensimmäistä kertaa uusilla klapeilla. Hyvältä näyttää. Tänään oikeastaan ei ennakkoon ole tiedossa mitään kummempaa aktiviteettia. Melkein poikkeuksetta, kun näin kirjoitan, alkaa aktiviteettia ilmaantua. Katsotaan nyt sitten...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Heti aamulla tunsi, että ulkona on kunnon pakkaskeli. Kyllä -25 astetta Celsiusta. Tämän talven pakkasennätys. Olipa hyvä, että toissapäivänä pihaan tuotu puukuorma laitettiin eilen varasto- ja puukatokseen. Vaimoni lähti Pikkupuolle laittamaan takkaan myös tulet... Niin - tulet Pikkupuolen takkaan siksi, että lähdin hakemaan keskustasta meille vieraan, joka siellä ei ole aikaisemmin käynyt. Kerroin alustavasti hakumatkalla vieraallemme Pikkupuolemme (aikaisemmin Ekoateljee) syntyhistorian. Kahvittelun aikana oli mukava juttutuokio, jossa aiheet vaihtelivat reippaasti. Eipä me vältytty kuntapolitiikastakaan ja lähestyvistä kuntavaaleista... Vein vieraamme takaisin keskustaan. Ihan mukava tapaaminen, joka tuskin jää viimeiseksi.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme viritellä ajatusta eilen tuodun puukuorman - 6 p-km3 40 cm klapeja - pinoamiseksi varasto- ja puukatokseen. Tällä hetkellä on yli 20 astetta pakkasta, joten rittäävä - monikerrospukeutuminen - nousee arvoon arvaamattomaan. Tulee pakostakin miettineeksi, kuinka monta kertaa puuklapia eri ihmisten taholta käsitellään ennenkuin se on takan tulipesässä. Kertoja on monta, vaikka alkuvaiheessa prosessi on nykyään koneellistettu... No niin - puut ovat lähestulkoon kaikki katoksessa - huomenna torstaina pientä loppufiilistelyä ja paikkojen siistimistä. Vaimoni lähti kaupoille ja minä jatkamaan puuhommia. Kävi mielessä vanha sanonta: Minkä tänään voit tehdä, älä jätä sitä huomiseen. Näinhän se on, homma hoidettu...

Ei mopolla mahottomia - juuri näin...

Ei mopolla mahottomia - juuri näin... Iltapäivällä siirtelin tontille tuotua puukuormaa huomista varten osittain uuteen asentoon. Satoja puuklapeja ehdin heitellä, mutta kyllä armoton pakkasvinkka ajoi sisälle. Ulkona vielä kärvistellessäni kävi mielessä sanonta: Ei mopolla mahottomia. Ei kannata palelluttaa itseään. Asiaa voi hoitaa huomennakin. Mikäli oikein muistan kuulin sanonna ensimmäistä kertaa Matti Pitkäsen sanomana joskus 1990-luvun puolessa välissä. Matti oli siihen maailman aikaan Ammatillisten Oppilaitosten Opettajat AOO ry:n puheenjohtaja. Itse olin kyseisen yhdistyksen hallituksessa. Matti taisi esittää em. sanonnan jonkun opettajien edunvalvontatavoitteiden yhteydessä. Matilla oli kohtalaisen realistinen näkemys silloin vallitsevasta neuvottelutilanteesta työnantajan kanssa. Niinkuin kirjoitettu, edellä mainittu puukuorma - 6 p-km3 - on todennäköisesti huomenna iltapäivän aikana varasto- ja puukatoksessa siististi pinottuna. Niin - mikäli ilma ei aivan sietämättömäksi heittäänny...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja lähdin tontille lumenkolaukseen. Olihan tiukka vinkka, -12 astetta Celsiusta tuntui lähes tuplalta. Täyty välillä käydä vaihtamassa kaksinkertainen pipo päähän. Kyllä - vanha Pohjolan Sanomat/sulkakynä-maalitaulu-logolla varustettu pipo, jonka ostin kauan sitten eräältä oppilaaltani, hänellä sille ei ollut kuulemma käyttöä. Ostin sen siihen aikaan, kun tekstejäni oli silloin tällöin em. lehden yleisönosastolla ja kun pipo on tuttua HUSKY-laatua. Hyvin pipo on toiminut... Kävin jututtamassa katunaapuria. Onnittelin hänen täyttäessä tänään 87 vuotta. Esitin klassisen kysymyksen:"Miltä nyt tuntuu?" "Mikäs tässä, päivä kerrallaan pikkuremppojen kanssa." hän totesi... Hetki sitten tuttu puutoimittaja soitti ja kysyi, voiko polttopuukuorman tuoda tänään, kyllä voi. Lähden siirtelemään varasto-puukatoksesta ainakin toisen puolen täysin tyhjäksi. Vaimoni lähti Pikkupuolelle pistämään takkaan tulet. Tänään on Veera-päivä. Hänellä on kuulemma biologian koe tänään, jonka jälkeen vaimoni hakee hänet meille ja vie illalla musiikkihommiin - hyvä niin... Kyllä- komea puukuorma tuli talon kulmalle Erkki Mykkälältä Arpelasta. Asialla olivat poika ja pojanpoika - erinomaista palvelua. Tämän kirjoitettuani lähden heittelemään kauimmaisia lähemmäksi puuvajaa ja alan vähitellen latoa niitä pinoihin. Siinäpä sitä muutama tunti kuluukin vaimoni kanssa...

Miten Kemissä 18.04.2021 kuntavaaleissa pitäisi äänestää...

Miten Kemissä 18.04.2021 kuntavaaleissa pitäisi äänestää - niinpä... Jostain syystä edellä oleva ajatus paukahti mieleen hetki sitten lueskellessni Juha Itkosen - erinomaisen ajankohtaista kirjaa - Minun Amerikkani. Hän on kirjan toisessa puoliskossa tekemässä juttua APU-lehdelle poikamme Timon kanssa, joka hoiti matkan valokuvausosion. He olivat kirjassa hetki sitten USA:n Alabamassa, jossa rotuerottelu oli pitkään tosiasia eikä äänioikeuskaan ollut kaikille itsestäänselvyys... Meillä Suomessa jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö saa äänestää muun muassa lähestyvissä kuntavaaleissa. Tunnustan, olen kirjoittanut seuraavasta aikaisemminkin: Vuoteen 2000 mennessä en ajatellut koskea politikkaan pitkällä kepilläkään. Nimenomaan puoluepolitiikka ei minua erityisesti kiinnostanut. Toki kävin jotakuinkin aina äänestämässä, mutta äänestin pääsääntöisesti henkilön mukaan. Lähdin mukaan kuntapolitiikkaan vuonna 2000. Mikäli olisin ajatellut pitkällä tähtäyksellä "kuntapäättäjän uraa", minun olisi pitänyt valita ryhmittymä vasemmistosta. Mikäli olisin ottanut huomioon silloisen sosiaalisen asemani, Kokoomus olisi ollut myös varteenotettava vaihtoehto. Miksi sitten valitsin Keskustan? Siksi, että minua pyydettiin mukaan toistamiseen ja Keskusta oli silloin sopivan pieni - valtuutettuja 5 henkilöä - jossa kukaties näkemyksiäni kuunneltaisiin. Toisaalta ajatuksissani jylläsivät voimakkaasti tunneasiat. Asuimme ja asumme edelleenkin paikassa, jossa isoisäni Aukusti Pyykkö oli viljellyt maata ja pitänyt karjaa. Itsessäni olen havainnut paljon hyvin maanläheisiä piirteitä, tuntuu kaiken lisäksi, että ne vuosien saatossa voimistuvat. Puhutaan paljon puolueuskollisuudesta. Mielestäni nimenomaan näissä kuntavaaleissa kannattaa jättäa puolueuskollisuus taka-alalle ja äänestää henkilöä. Kyllä - sellaista henkilöä, joka sitoutuu seuraavan valtuustokauden aikana vääntämään Kemin talouden oikealle uralle. Yhteistyökyky on lisäksi erityisen tärkeä ominaisuus...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin totuttuun tapaani päärakennuksen takan tulipesään klapit valmiiksi. Maailman mediatarjontaa vilkaistessani suomalaisen tarjonnan kautta kävi mielessä, että ilmeisesti USA:n "trump-rähinät" olivat sitten siinä. Tuskin vastaavaa päästetään tapahtumaan toistamiseen. Jos näin onnettomasti pääsisi kuitenkin tapahtumaan, siinä olisi jo ainakin pienimuotoisen sisällissodan siemen sisällä. Onneksi täällä Suomessa Perämeren pohjukassa, Kemin Haukkarin Kainuunkadulla voi olla turvallisin mielin. Juttelimme - minä ja vaimoni - eilen keittiöpöydän ääressä maailmanmenosta oman - tähän saakka eletyn elämän kautta. Monenlaista menoa on meidänkin ja jälkikasvumme elämään liittynyt. Emme loppujen lopuksi löytäneet mitään kummempaa selitystä menneille tapahtumille kuin sen, että näin kai sen on sitteen kuulunutkin mennä. Yritetään elää aidosti tätä päivää ja vähän tulevaakin. Aivan lähitulevasta sen verran, että kukaties käväisemme tällä viikolla ensimmmäistä kertaa tälle vuodelle Selkäsaaressa. Ja vielä läheisemmästä lähitulevasta: Saatan lähteä hetken päästä fiilistelemään kevyen pakkaslumen kanssa pihalle, kevyttä hyötyliikuntaa parhaasta päästä...