Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan kummempia, mutta olen viime aikoina jonkin verran seurannut Kauppalehdestä Suomen pörssikursseja. Kävi mielessä muun muassa tänään katsellessani Outokummun pörssikurssin hetkellistä ponnahdusta ylöspäin kuulemani toteamus: Arvopaperikauppa on perinjuurin yksinkertaista. Siinä ei tarvitse muuta kuin ostaa ja myydä oikeaan aikaan - tehdä kunnon tili. Tai sitten ei... Näin se varmasti on.

Se on taas perjantai ja viikonloppu edessä - kyllä ...

Se on taas perjantai ja viikonloppu edessä - kyllä ... Pakko todeta, että aika kuluu kuin iltamissa eli tosi nopeasti, huomaamatta. Perinteisten aamutoimien jälkeen tuttuja puuhuoltoasioita ja pihan hiekotusta. Edelliseen liittyvänä on lähdettävä hakemaan pussillinen hiekotusmursketta. Samalla ilmeisesti pankkipistäytyminen ja pakolliset tarjouskahvipakettien hakeminen paikallisesta marketista. Kyllä - reissu tehty. Marketeissa "sorruin" pieniin heräteostoksiin. Kun halvalla saa, on lähes pakko ostaa. Kotiin tultuani aukaisin hiekotemurskepussin ja katselin varasto- ja puuvajan piippuhyllyltä jäähakkua. Ei löytynyt, mutta sitten muistin, että keväällä onnistuin hakkaaman sen hiukan hajalle. Hakku löytyi varastorakennuksen autotallista. Täytyy pyytää Tommia hitsaamaan terän repeämät kuntoon... Asiasta toiseen: Näin kirotun Koronavirus-ongelman aikoihin huomaan kiinnittäneeni huomiota kasvomaskien käyttöön, jota vahvasti suositellaan, kukaties kohta määrätään joksikin aikaa. Aamupäivällä pankissa oli muutama asiakas - lähes jokaisella kasvomaski käytössä. Kahdessa marketissa käydessäni väkeä oli paljon liikenteessä - lähes kaikilla oli kasvimaski käytössä - hyvä niin...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta todettakoon, että postilaatikkoon tuli tänään muun muassa INSINÖÖRI-lehti. No se tulee nykyään paperiversiona minullekin, sillä olen ollut viime vuosina Insinööriliiton eläkeläisjäsen maksaen edustajakokouksen päättämän vuosimaksun. Luin lehden poikkeuksellisen tarkkaan. Miksi? Siksi, että niin sanotun vakiokaluston - toimistoväen lisäksi - oli monta tuttua menneiltä vuosilta. Heti kannessa komeili Heikki Autio Ylivieskasta, josta oli myöhemmin hyvä artikkeli nimellä: Kyläyhteisöstä kaupungin päättäjäksi. Lehden loppuosassa oli artikkeli liton edustajakokouksesta otsikolla: Kokoustamista maskit kasvoilla. Artikkelissa mainitaan muun muassa: Kokous valitsi toisen edustajakokouksen puheenjohtajan, Johanna Torvelan Etelä-Pohjanmaan Insinööreistä. Hän on kolmas nainen tehtävässä liiton yli satavuotisen historian aikana. En malta olla mainitsematta, että olin "vanhoilla päivillä" vuosina 2018-19 Johannan varajäsen Insinööriliiton järjestövaliokunnassa päästen vilttiketjusta jopa Itä-Pasilaan kokoukseenkin. Sittemmin alkoivat Teams-kokouskäytännöt tulla "muotiin"... Täytyypä lukea lehteä vielä tarkemmin.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lehden postilaatikosta hakiessani totesin, että nytkö se taas alkaa. Mikä? No - ilmojen "sahaaminen" ja pihan/tiepintojen muuttuminen tämän tästä jäisiksi = liukkaiksi. Kyllä tällaisina hetkinä toivoo lumisadetta ja lievää pakkasta. Pistin hetki sitten tulet päärakennuksen takkaan. Vaimoni meni Pikkuolelle ja pisti tulet takkaan. Kysyin jonkin aikaa sitten vaimoltani: "Haluatko pullantuoksut asuntoomme?" "Mikäs siinä, jos viitsit paistaa." hän totesi. Kyllä 14 kpl Pirkka-pullia on paistettu ja pullantuoksu on vallannut päärakennuksen - hyvä niin... Vaimoni on kohtapuolin lähdössä kaupoille...

Mitä? Eikö Kemiin löydy kunnon kommunistia kaupunginjohtajaksi? Mielenkiintoinen keskustelu taannoin Keminmaassa...

Mitä? Eikö Kemiin löydy kunnon kommunistia kaupunginjohtajaksi? Mielenkiintoinen keskustelu taannoin Keminmaassa - kyllä... Jouduin Keminmaassa tentattavaksi kaupunginjohtajavalinnastamme. Kyseinen henkilö oli tietoinen viimevaiheen ehdokkaista. Kerroin hänelle, että oululaisen Kalervo Ukkolan jälkeen ei Kemissä ole ollut "kommunistikaupunginjohtajaa". Koalitiorypistys toi Kemin kuvioihin mukaan demarin, Ossi Revon ja sen jälkeen kääntyi kaupunginjohtajalehti poliittisesti sitoutumattoman osa-alueelle eli Tero Nissiseen. Tero Nissinen hoiti hommansa hyvin. Tuli valituksi Salon kaupunginjohtajaksi. Kuvaavaa juuri hetken ratkaisun saaneeseen tilanteeseen oli, että suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja suitsuttivat avoimesti sitoutumattomuuden puolesta. Se ennakoi jo tulevaa valintaa. "Eipä teillä tuo kunnanjohtajapesti tunnu ihan lautaa myöten menevän, kun virkavapaalla oleva sai kenkää Rovaniemellä koeajallaan." totesin siirtääkseni keskustelun aihetta.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen taidan lähteä käväisemään kaupungilla pitkästä aikaa. Illansuussa on Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n - poikkeusajan vuosikokoukset - Ravintola Hertan Ratapihan Ruustinnassa Asemakadun varrella kasvosuojin ja väljästi - oletan. Lähden paikalle, mikäli maailmankirjat eivät siihen mennessä aivan sekaisin mene/ole...

Se on sitten joulukuun ensimmäinen päivä...

Se on sitten joulukuun ensimmäinen päivä - kyllä ja varmasti mielenkiintoinen päivä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet. Kuulin vaimoltani, että saamme todennäköisesti tutun viikonloppuvieraan Pikkupuolelle, joten sen leivinuuni-takka-yhdistelmää on syytä hiukan lämmittää. Pikkupuolella on lattialämmitys, joka takaa noin +17 asteen peruslämmön. Massiivinen puulämmitysrakennelma pitkinen piippuineen antaa mukavan "tunnelmalämmön"... Tuskin olen koskaan tehnyt niin paljon nettipankissa tilisiirtoja ja toimeksiantoja kuin hetki sitten - kai niilläkin jokin tarkoitus on - ainakin vuodenvaihteen läheisyys. Kyllä tämän päivän mielenkiintoisuutta lisää selvästi Kemin kaupunginvaltuuston kokous. Illalla tiedämme Kemin uuden kaupunginjohtajan nimen. Arvelen tehtävän hyvä valinnan.

Se on marraskuun viimeinen päivä...

Se on marraskuun viimeinen päivä - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takan tulipesään tarvittaven puuannoksen. Päivemmällä käväisen hakemassa varasto- ja puukatoksesta korillisen puita, erimuotoisia ja -lajisia klapeja sisään kuivamaan/lämpiämään eli varsin tutut, totutut kuviot. Ei näytä olevan tänään lumitöitä. Pääosa aiemmin sataneesta lumesta on sulanut, toivottavasti osa sentään säilyy. Toivottavasti lähestyvä Joulu on sentään valkoinen. Kemissä ei rakenneta Lumilinnaa tälle vuodelle, ehdottomasti oikea ratkaisu. Facebook-foorumilla näytetään muisteltavan sitä ensimmäistä Maailman Suurinta Lumilinnaa vuodelta 1996. Täytyy myöntää, onhan se nostalgista ja kyllähän siellä avajaisissa käytiin sekä myöhemminkin. Se oli aikanaan upea oivallus ja voimannäyte. Mikäli oikein muistan, ensimmäisen Lumilinnan suunnitteli arkkitehti Tero Eloranta "oman työn ohessa". Taisipa hän suunnitella muutaman senkin jälkeisen rakennelman... Tämä päivä taitaa mennä oleskellessa.

Miksi sinä et kuulu siihen ja siihen - minulta usein kysytään...

Miksi sinä et kuulu siihen ja siihen - minulta usein kysytään - kyllä näin on... Olen joutunut selittämään, miksi en todellakaan kuulu siihen ja siihen. Yleisesti ottaen en ole koskaan kuulunut enkä pyrkinyt = tehnyt itseäni tykö mihinkään sellaiseen yhteisöön, joka sääntöjensä perusteella täydentää itse itseään niin sanotulla kutsumenettelyllä. Tähän astisen elämäni aikana se on sopinut minulle toistaiseksi hyvin. Edellä mainittuun kategoriaan ei luonnollisestikaan kuulu eri yhdistysten normaalit - esim. syyskokouksien yhteydessä toteutettavat henkilövalinnat, joissa saatetaan joutua jopa äänestämään ehdokkaina olevista henkilöistä. Toistaiseksi sekin on ollut hyvin harvinaista...

1. Adventtisunnuntai ja kaikki hyvin...

1. Adventtisunnuntai ja kaikki hyvin... Ainakin siltä osin, että pitkään aamulla nukutun yön jälkeen oli mukava käynnistää perinteiset askareet. Perinteisten aamutoimien jälkeen katselimme tuoreen haastattelun Seppo Kääriäisestä televisiosta. Oli mukava kuunnella ja katsella hänen painavaa muistelua, kerrontaa. Kerroin vaimolleni, että olen tavannut hänet livenä silloisen europarlamentaarikon Paavo Väyrysen järjestämässä tilaisuudessa Keminmaalla. Seppo Kääriäinen oli siihen maailman aikaan puolustusministerinä. Sittemmin olen ollut hänen kanssaan sähköpostiviestinnässä. Eräässä vaiheessa yritin psyykata häntä lähtemään mukaan Keskustan puheenjohtajakisaan... Käväisimme pihalla lumitöissä. Täysin nuoskalunta. Onneksi ymmärsin lumikolalla ottaa pieniä kuormia. Nyt lähden pistämään päärakennuksen takkaan tulet. Sen jälkeen "tv-urheilua".

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Vilkaisin hetki sitten viikolla tulleen KEMI-TORNIO-ilmaisjakelulehden antia toistamiseen. Viimeisellä sivulla oli Keskustan mainos, jossa oli puheenjohtajan Annika Saarikon toteamana teksti: Olisiko nyt sinun vuorosi loistaa?Tämä on kutsu hommiin! Lähde ehdolle kuntavaaleihin 2021. Juuri näin - alkaa olla oikea aika harkita kuntavaaliehdokkuutta. Itse olen ottanut viimeisen vuoden aikana aika moneen tuntemaani kemiläiseen henkilöön yhteyttä ja toivonut heidän suostumusta kuntavaaliehdokkaaksi. Toistaiseksi ei ole ollut havaittavissa ehdokasryntäystä, mutta arvelen optimistisesti monen mietiskelevän tykönään: Jospa minä sittenkin...

Marraskuun viimeinen viikonvaihde - kyllä...

Marraskuun viimeinen viikonvaihde - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen tutut kuviot: Päärakennuksen takkapesään puut valmiiksi ja uusien puiden hakeminen - korillinen - varasto- ja puukatoksesta. Kevyt aamuverryttely. Sain eilen uuden seurattavan eli Lapin Kansan digilehden. Näyttää olevan paljon samaa materiaalia kuin paperisena tulevassa Kaleva-lehdessä. Aamulehteä hakiessani postilaatikosta oli mukava aistia kevyttä pakkasaamua. Tämä päivä menee todennäköisesti vain oleskellessa...

Jutustelua marketin kassajonossa...

Pitkästä aikaan pääsin/jouduin kuuntelemaan mielenkiintoista keskustelua supermarketin kassajonossa. Vaikka turvaväleistä huolehdittiin ja kasvomaskit olivat kaikkien käytössä, keskustelijat olivat sen verran äänekkäitä, että kailotus taisi kuulua vähän kauemmaksi. Minulle jäi keski-ikäisten mieshenkilöiden keskustelusta sellainen tunne, että parivaljakko psyykkasi toisiaan elvistellen pörssiosakkeillaan. Ilmeisesti he tunsivat toisensa hyvin... "Minulla on nykyään kymmenen suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita." toinen keskustelijoista totesi ja lisäsi:"Voisin mennä pääkaupunkiseudulle moneen osakeyhtiökokoukseen niin halutessani ja elellä herroiksi hotelleissa." "Vai niin - minulla on nykyään kahdenkymmenen yrityksen pörssiosakkeita. Olen ostanut muutamia uusiakin, viimeksi Finnairia. Harmi kun ostin niin vähän, irtorahaa olisi kyllä löytynyt ostoon." sanoin toinen, ilmeisesti iäkkäämpi keskustelijoista. Aistin selvästi ensin mainitun harmituksen. Keskustelu loppui kuin seinään ja em. keskustelija poistui vähin äänin takavasemmalle. Vanhempi keskustelijoista mutisi:"No mihin se nyt, minulla olisi ollut hyviä vinkkejäkin?" Minä olin turvaetäisyydellä muina miehinä...

Mitä tänään - BLACK FRIDAY - päivänä tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli taas tuttu ja turvallinen tunne, että tänään ei ole pakollista tekemistä. Lukuunottamatta sitä, että pistän päärakennuksen takkaan tulet ja katselen, mitä maailmalla on tapahtunut. Kyllä tuo kirtottu Koranavirus-ongelma on voimakkaasti esillä mediassa. Kukaties liikaakin, mutta sitä ei ole syytä aliarvioida - Suomessakaan... Hetki sitten menin niin sanotusti halpaan! Nettiä selaillessani sähköpostiini lävähti Lapin Kansan mainos digilehdestä. Kolme kuukautta yhden hinnalla. En ole näihin BLACK FRIDAY-juttuihin aikaisemmin reagoinut millään tavalla, mutta nyt sen tein. Digilehti maksettu ja kävin lukaisemassa välittömästi lehden. Paperiversiona Kaleva tulee meille 21.12.2020 saakka. Ilmeisesti se jää tällaiseksi spontaanikokeiluksi. Seuraava vaihe lienee Helsingin Sanomat...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Käväisin tänään Kemin keskustassa vastikään ensimmäistä kertaa puhelimen välityksellä yhteydessä olleen uuden tuttavani luona päivätorttukahvilla. Vaimoni pisti mukaan pienen muovirasiallisen pipareita. Kyllä olivat mukavanrennot porinat, ei kahta sanaa. Oli puhetta, että jatkamme jutustelua Haukkarin Kainuunkadulla sitten aikanaan. Kyllä sitä aina silloin tällöin huomaa, että on paljon asioista, joista ei ole ollut tietoinen. Isäntä esitteli erään harrastuksensa tuotoksia. Kyseessä on rahojen keräily. Hän kysyi: "Olenko nähnyt 0 euron seteleitä?" "No en, en ole kyllä koskaan asiasta kuullutkaan." totesin hiukan pöllämystyneenä... Hänellä oli siisti kansiollinen - pääasiassa suomalaisia 0 euron seteleitä - niitä oli kymmeniä. Joukossa oli myös ulkomaalaisia keräilyharvinaisuuksia. Hän kertoi, että Imatraan liittyvä 0 euron seteli oli jouduttu painattamaan uudestaan. Miksi? Siksi, että ensimmäisestä versiosta puuttui hotelli - Valtionhotelli. Setelikuvia katsellessani totesin: "Olisi syytä painattaa vielä kolmannen kerran, koska Valtionhotelli on väärällä puolella koskiuomaa ja kilpamoottoripyöräilijä ajaa väärään suuntaan." Kerroin, että asuimme Imatralla vuosina 1973-79 ja että nuorempi pojistamme Timo syntyi joulukuussa 1973 Imatralla. Vanhempi pojistamme Tommi syntyi toukokuussa 1971 Tampereella. Mukava juttutuokio.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin pihalle lumitöihin. Lehden postilaatikosta aamulla hakiessani totesin sataneen/kovettuneen lumen alla olevan aika kosteaa = raskasta lunta. Tätä kirjoittaessani pääosa lumista on kolattu eli päärakennuksen autotallinedusta sekä kakkosliittymän kautta lumikolan levyinen aukko päärakennuksen terassille sekä Pikkupuolelle. Huomasin aamulla, että kännykkääni oli tullut eilen illansuussa kaksi puhelua samasta numerosta. Puhelimeni oli jäänyt äänettömäksi kokouksen jäljiltä. Soitin kyseiselle henkilölle hetki sitten. Sovimme, että käväisen häntä jututtamassa torttukahvittelun merkeissä päivällä. Iltapäivällä todennäköisesti lumityöt jatkuvat...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Alan vähitellen orientoitumaan tarkastuslautakunnan kokoukseen, joka pidetään Kemin kaupungintalolla valtuustosalissa - väljästi... Kyllä tuo kirottu Koronavirus-ongelma rassaa Suomessa nyt aivan kohtuuttomasti, Kemissäkin, sen kanssa saa ja on syytä olla varppeilla ja noudattaa annettuja ohjeta, määräyksiä. Havaintojeni mukaan, joillakin tuntemillakin ihmisillä on eräänlainen harhakuva, että tämä asia ei koske minua - käsittämätöntä...

Kemin kaupungin Konserni- ja suunnittelujaosto...

Kemissä on vuosia pohdittu, ihmeteltykin: Mikä ihmeen Konserni- ja suunnittelujaosto? Päätöksenteon avoimuuuteen ja läpinäkyvyyteen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kemin kaupungin kotisivuja on täydennetty - hyvä niin... Tässä se nyt sitten on: Kaupunginhallituksen alaisena toimii valmistelevana toimielimenä konserni- ja suunnittelujaosto. Se koostuu neljästä jäsenestä ja valitaan kaupunginhallituksen toimikaudeksi. Jaoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan kaupunginhallituksen varsinaisista jäsenistä. Jaoston esittelijänä toimii kaupunginjohtaja, joka kutsuu tarvittaessa asiantuntijat kokoukseen. Jaosto on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet jäsenistä. Konserni- ja suunnittelujaoston jäsenet Puheenjohtaja Jouko Pasoja, varajäsen Matti Kettunen Varapuheenjohtaja Pirita Hyötylä, varajäsen Pekka Tiitinen Jäsen Marko Leskio, varajäsen Tytti Kumpulainen Jäsen Tuire Kourula, varajäsen Ritva Sonntag Em. ryhmittymä on mielestäni eräänlainen "supernyrkki", jolla on kiistatta vaikutusvaltaa päätöksenteossa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme tehdä lähtöä Kemin keskustaan. Käymme ottamassa influenssarokotukset uudessa terveyskeskuksessa Täiköntorin varrella, jonne varasimme taannoin ajat tälle aamulle klo 09.15... Kyllä - siellä käytiin. Rokotuspalvelu toimi erinomaisesti ja aikataulu piti kutinsa. Minulta kysyttiin lisäksi - liittyen jäykkäkouristusrokotukseen - uusitaanko. Se oli pistetty vuonna 2010. Samalla käynnillä sekin toteutettiin. Oli puhetta rokotusten kestoista. Tietokoneen ääressä oleva sairaanhoitaja totesi optimistisesti: "Kymmenen vuoden päästä sitten uudestaan." Mukava aamurupeama. Ajelimme sisäsataman kautta kotiin. Teimme vielä pienen sightseeing-ajelun Haukkarinkadun/Erkinkadun kautta Kainuunkadulle. Katunaapurille vaihdettiin uutta Turner-lamelliovea "kaikilla mausteilla" eli lähinnä kauko-ohjauksella. Sitä on kyllä pakko käydä sitten katsomassa... Tänään on "Veera-päivä". Vaimoni käy hakaemassa Veeran meille päivällä. On kuulemma koeviikko menossa. Tänään ei kuulemma ole illansuussa Musiikkiopistolle menoa. Kävin hetki sitten uteliaisuuttani katselemassa em. lamellioven asennusta. Hyvännäköinen rakennelma. Voi olla, että käväisen Kemin K-Raudassa jututtamassa tuttua myyntitykkiä, Kuuselan Teuvoa asiaan liittyvänä...

Mitä tänään tähän asti...

Minulla oli höyrykännykkäni hälytys päällä klo 06.30, mutta heräsin jo hiukan aikaisemmin. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin ajelemaan Keminmaan Paakkarille/Auto Patulle. Kyllä - Land Roveriin vaihdettiin yksi nivelen suojakumi ja etupäähän vakaajan yhdystangot eli ns. koiranluut. Jäin odottelemaan liikkeeseen kasvosuojain päällä. Kaikilla varaosamyyjillä oli myös kasvosuojaimet päällä. Liikkeessä käyvillä asiakkailla ei ainakaan sen tunnin aikana kenelläkään, jonka odottelin... Kävipä tuossa hetki sitten mielessä, mitä tähän autoomme - vm. 2000 Land Rover Freelander, mittarissa 163.000 km - on osia vaihdettu meillä olon eli yhdentoista vuoden aikana. Mikäli oikein muistan, niin edellisten lisäksi ainakin kytkinlevy, kytkimen hydraulisarja, pakoputki, bensiinitankin suojalevy, lämmittimen moottori/puhallin, akku, pari pyöränlaakeria, niveliä, jarrupaloja, tms. lisäksi autoon on ostettu sekä talvi- että kesärenkaat ja tukeva kattoteline. Yleensä vanhoissa autoissa on lisäksi pikkuvikoja, jotka eivät ajoa hidasta eivätkä turvallisuutta vaaranna. Luettelin nuo lähinnä siksi, että monet meistä tuskailevat - minäkin välillä - vanhojen autojen remonttien kanssa. Nyt on pakko lähteä käymään Karjalahdella kierrätyspisteellä: Muovia, lasi- ja pienmetallitavaraa on taas kertynyt.