Perinteisten aamutoimien jälkeen istahdettuani tietokoneen ääreen totesin, että sähköpostiliikenne on taas normaalia - eilispäiväinen "värkkäämiseni" tuotti näemmä tulosta.
Pöytäkalenterin näkymä alkoi olla tutun oloinen. Elokuussa alkavat erilaiset kokoukset ja tapahtumat näkyä arkikuvioissa.
Päätin lähteä pistäytymään keskustassa kysyäkseni valokuvausliikkeestä diakuvien katseluun sopivaa valopöytää.
Filmikulma Keskuspuistokadun varrella ei ollutkaan auki. Voi olla, että em. laitteita löytyy marketeistakin, täytyypä tarkistaa asia.
Samalla reissulla käväisin pikapikaa uudistetulla Sauvosaaren urheilukentällä. Nuoria urheilijoita valmentajineen/vanhempineen oli paikalla ja kenttäväki teki parastaan.
Mikäli oikein muistan uudistetulla kentällä on lähiaikoina yleisurheilun nuorten SM-tason koitoksia - hyvä niin...
Kotiin tultuani totesin, että kesävieraamme Timo oli lähdössä Nikkilän Jannen kanssa kenttäretkelle metallinpaljastin mukanaan.
Apukuskin on syytä kysyä kuljettajan lupa ennen kuin koskee auton hallintalaitteisiin tai syö autossa, asiantuntija sanoo.
KOHTELIAAT ja hyvät käytöstavat kertovat ihmisestä paljon hyvää. Tai kuten Wikipedia asian hyvin ilmaisee: ”hyvät käytöstavat osoittavat henkilön olevan kohtelias, sivistynyt ja itsensä hallitseva.”
Mikä sitten on hyvä tapa ja mikä huono, riippuu kulttuurista, ja jokaisessa ympäristössä on eri kulttuurinsa. Näin on myös liikenteessä, jossa on paljon kirjoitettuja, mutta myös kirjoittamattomia sääntöjä.
Onko esimerkiksi usein liikenteessä näkyvä ilmiö, jossa törttöileviä autoilijoita ”koulutetaan” tööttäämällä, hyvästä vai pahasta? Ja onko kohteliasta ja suotavaa ajaa ylinopeutta, jos kaikki muutkin ajavat – ja mikäli omistaa erityisen tehokkaan ja hienon auton, onko sillä sittenkin vähän suotavampaa ajaa kovempaa kuin tavallisilla autoilla?
Pyysimme kysymyksiin vastaukset henkilöltä, joka valistaa autoilijoita paitsi turvallisiksi kuljettajiksi, myös kohteliaiksi kuljettajiksi. Hän on herrasmiesautoilija, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Väitteet nopeudesta – totta vai tarua?
Väite: Ylinopeutta ei saa ajaa – paitsi jos ajaa erityisen nopeaa autoa kuten Porschea tai Ferraria.
Vesalainen: ”Tarua. Ylinopeutta ei saa ajaa. Auton tehokkuus tai urheilullisuus eivät tuo erivapauksia asiaan.”
Väite: Jos perässä on iso rekka tai linja-auto, on epäkohteliasta ajaa mittarin mukaista nopeusrajoitusta tavallisella tiellä: silloin ajaa todellisuudessa alle rajoituksen, ja takana oleva ammattiautoilija joutuu ajamaan liian hitaasti.
”Riippuu tilanteesta. Olisi hyvä tietää, mikä on oman auton mittarivirhe kyseisessä nopeudessa. Jos mittari näyttää esimerkiksi 4 km/h liikaa, mittarivirheen voi kompensoida liikenteen ja kelin salliessa ajamalla oman mittarin mukaan 4 km/h ’ylinopeutta’. Näin vähentää takana tulevan liikenteen provosoitumista. Jos taas turvallisuuden takaamiseksi on perusteltua käyttää alhaisempaa nopeutta, siihen jokaisella on täysi oikeus.”
Väite: Jos kaikki muut ajavat vähän ylinopeutta, on kohteliasta ajaa itsekin ylinopeutta, jotta liikenne on sujuvaa.
”Tarua. Nopeusrajoituksia tulee noudattaa. Oma mittarivirhe on kuitenkin syytä selvittää muiden provosoitumisen välttämiseksi. Hyvä keino nopeusmittarin tarkastamiseen on navigaattorin nopeusnäyttö tai älypuhelimen nopeusmittarisovellus.”
Väite: Alinopeutta ei saa ajaa.
”Tarua. Mikä on alinopeus? Jopa vähimmäisnopeus-liikennemerkin vaikutusalueella saa ajaa asetettua vähimmäisnopeutta alhaisemmalla nopeudella, jos liikennetilanne tai olosuhteet sitä edellyttävät.”
Yleisistä käytöstavoista:
On paheksuttavaa luukuttaa stereoita täysillä kaupungissa.
”Totta. Tarpeeton ja häiritsevä ajoneuvolla ajaminen on kielletty. Eiköhän tuo ajonaikainen ’luukutus’ voida katsoa häiritseväksi ajoneuvolla ajamiseksi.”
Äänitorven käyttöä kannattaisi välttää.
”Riippuu tilanteesta. Äänimerkkiä tulee käyttää, jos se on vaaran tai vahingon välttämiseksi tarpeen. Sen sijaan esimerkiksi vaaratilanteen jo mentyä äänimerkin käyttö ’kouluttamistarkoituksessa’ ei enää ole perusteltua.”
Kohtelias autoilija tervehtii kaikkia kuskeja, jotka ajavat samanmerkkistä autoa kuin oma auto.
”Tarua. Tietyillä tienkäyttäjäryhmillä on tapana tervehtiä toisiaan. Esimerkiksi raskaan liikenteen kuljettajat moikkailevat toisiaan – samoin motoristit. Myös joidenkin automerkkien kohdalla tällainen tapa on kehittynyt. Esimerkiksi Alfa Romeo -kuljettajat moikkailevat toisiaan. Mikään kohteliaisuuden peruskivi tuo tapa ei kuitenkaan ole, siksi vastasin ’tarua’. Yleisimmillä automerkeillä, kuten vaikka Skodalla tai Toyotalla, ei juuri muuta ehtisi tehdäkään kuin pitää kättä pystyssä.”
Jos joku antaa tilaa, kohtelias kuski heiluttaa kättä kiitokseksi.
”Totta. Tämä on ehdottoman hyvä ja kannatettava tapa.”
Ilman paitaa on tökeröä ajaa autolla.
”Riippuu tilanteesta. Rikoslaista löytyy sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen. Jotta tästä olisi kyse, toiminnan pitää herättää pahennusta, mikä taas on suhteellinen käsite. Pahennuksen herättäminen ei myöskään täyty, jos kukaan ei näe. Myös sukupuoli vaikuttaa asiaan: Autossa istuvan naisen alastomuus herättää enemmän huomiota kuin miehen. Autoon voi tulla myös tekninen vika, joka pakottaa nousemaan autosta ulos. Ja jos joutuu onnettomuuteen, pelastushenkilöstö saattaa joutua antamaan ensiapua, jolloin alastomuus tulee väistämättä esille.”
Oheistoiminnasta autossa:
Puhelinta saa näprätä liikennevaloissa.
”Totta – jos itselle palaa punainen valo. Puhelinta ei saa ajon aikana käyttää niin, että pitää sitä kädessä. Sen käyttö ei saa muutenkaan haitata tai vaarantaa ajoneuvolla ajamista. Lakitekstin ilmaisulla ’ajon aikana’ tarkoitetaan ajoneuvon tosiasiallista kuljettamista, ei esimerkiksi auton seisottamista liikennevaloissa.”
Liikennevalot tai ruuhka ovat hyvä paikka meikata, jos aamulla ei kotona ehtinyt.
”Riippuu tilanteesta. Paras vaihtoehto on meikata vasta perillä, jos ei sitä ehtinyt tehdä ennen ajoon lähtöä. Toisaalta tätä voisi verrata kännykän käyttöön: auton seisoessa punaisissa liikennevaloissa tai ruuhkassa en sinällään näe estettä meikkaamiselle, vaikka en sitä suosittelekaan. Kuljettajan on huolehdittava, että meikkaaminen lopetetaan ennen ajoneuvon liikuttamista ja siitä, ettei toimenpide aiheuta viivettä liikkeellelähtöön tai jatku valojen vaihduttua taas vihreäksi.”
Apukuskin käytöstavat:
Apukuski ei koske auton hallintalaitteisiin, kuten ilmastointilaitteisiin tai radioon, sillä se on kuskin valtakuntaa.
”Totta, ellei kuljettajan kanssa ole muuta sovittu.”
Apukuski ei syö eikä juo autossa ilman kuskin lupaa.
”Totta. Kaikki eivät halua, että heidän autoissaan syödään ylipäänsä mitään.”
Apukuskin ei ole soveliasta kommentoida kuljettajan ajamista.
”Riippuu todella paljon tilanteesta – ja myös siitä, kuka ajaa ja kuka taas istuu apukuskin paikalla.”
Muiden asioihin puuttumisesta:
Jos joku käyttäytyy liikenteessä huonosti, tätä kuskia on hyvä ”opettaa” esimerkiksi väläyttelemällä valoja, tööttäämällä tai ajamalla viereen ja näyttämällä ohimoa.
”Tarua. Liikenteessä ei pidä kouluttaa ketään. Valoja väläyttämällä tai äänimerkkiä soittamalla voi varoittaa vaarasta, mutta vaaratilanteen jälkeen tapahtuva kouluttaminen on täysin turhaa.”
Myös hitaita kuskeja on hyvä opettaa ajamalla mahdollisimman lähellä heidän perässään.
”Tarua. Edellä ajavaan on pidettävä sellainen etäisyys, ettei peräänajon vaaraa ole. Pitämällä riittävää turvaväliä pystyy lisäksi havainnoimaan pidemmälle ja leveämmälle. Lisäksi välttyy edellä ajavan nostattamalta kura- ja kivisuihkulta sekä pystyy ajamaan tasaisemmalla nopeudella.”
Ympäristötietoinen autoilija muistuttaa suuripäästöisten autojen kuljettajia siitä, että he ovat osiltaan vastuussa ilmastonmuutoksesta ja ilmansaasteisuudesta.
”Tarua. Minkäänlaiseen vastakkainasetteluun, kouluttamiseen tai provosoimiseen ei ole tarvetta eikä syytä syyllistyä.”
Tilan antamisesta ja ottamisesta:
Jalankulkija pitää päästää suojatielle, vaikka hän ei olisi selkeästi sille astumassa, mutta on suojatien laidalla rintamasuunta suojatiehen päin.
”Totta. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. Välillä on tilanteita, että on vaikeaa sanoa, valmistautuuko jalankulkija menemään suojatielle. Tällöin on syytä pelata varman päälle, kuten väitteessä ohjeistettiin.”
Kun joku on liittymässä rampilta moottoritielle, ei ole mitään syytä väistää tätä vasemmalle kaistalle.
”Totta. Ylimääräiset kaistanvaihdot lisäävät aina riskejä. Turvallisin tapa helpottaa liittymistä on kunnon turvavälin pitäminen edellä ajavaan, ja hyvään turvaväliin liittyjän on helppo pujahtaa. Tarvittaessa voi vielä hieman auttaa liittyjää keventämällä kaasua hetkellisesti. Moottoritielle aikovalla on kuitenkin näissä tilanteissa väistämisvelvollisuus.”
Jos on kääntymässä yksisuuntaisen kadun päässä tulevasta risteyksestä vasemmalle ja vasemmalla kaistalla on ruuhkaa, on ihan ok ajaa oikeaa kaistaa jonon ohi ja pujahtaa vasta lopussa vasemmalle kaistalle.
”Tarua. Jonossa etuilu ja viime hetken änkeäminen kääntyvälle kaistalle vain puurouttavat liikennettä entisestään.”
Liikenneympyrästä:
Kun menee liikenneympyrään ja on poistumassa siitä heti oikealle, asianmukainen kuski laittaa vilkun oikealle jo ennen liikenneympyrään ajoa, ei vasta liikenneympyrässä ollessaan.
”Totta. Kunhan juuri ennen liikenneympyrää ole mitään liittymää, johon kyseisen ajoneuvon kuljettajan voisi luulla kääntyvän.”
Erittäin kohtelias kuski antaa liikenneympyrässä ajaessaankin tilaa niille, jotka ovat liittymässä liikenneympyrään.
”Riippuu tilanteesta. Omasta ajovuorosta luopuminen yllättävässä paikassa tai tilanteessa saattaa yllättää muut tienkäyttäjät ja aiheuttaa onnettomuuden. Normaaliliikenteessä väittämässä esitetyllä tavalla toimien on riskialtista. Jos liikenne taas on erittäin ruuhkautunut ja autot käytännössä seisovat jonoissa, saattaa omasta ajovuorosta luopuminen olla perusteltua, kunhan sen tekee riittävän ennalta-arvattavasti.”
Parkkeeraamisesta:
Parkkipaikkaa ei saa ”varastaa” toisen nenän edestä.
”Totta. Jos joku on selvästi aikeissa pysäköidä kyseiseen ruutuun ennen sinua, on syytä etsiä toinen ruutu.”
Asianmukainen kuski ottaa vetokoukun autostaan irti, kun ei ole mitään vedettävää, koska vetokoukku syö parkkitilaa.
”Totta – jos kyseessä on irrotettava vetokoukku. Eipä se koukku kuitenkaan juuri parkkitilaa syö. Sen sijaan koukku saattaa olla auton rekisterikilven edessä ja vaikeuttaa näin auton tunnistamista tarvittaessa. Lisäksi irrotettavan vetokoukun mekanismit toimivat varmimmin suunnitellusti, kun koukkua irrotetaan ja kiinnitetään säännöllisesti.”
Auto pitää siirtää bensamittarilta parkkipaikalle siksi aikaa, kun käy maksamassa bensat kassalle.
”Tarua. Kun jättää auton mittarille, ei aiheuta turhia varkausepäilyjä. Mikäli huoltoasemalla aikoo asioida pidempään kuin vain maksaa polttoaineen, auto on syytä siirtää pois mittarilta heti polttoaineen maksun jälkeen.”
Kaistojen välillä ei ole asiallista pujotella.
”Totta. Kaistaa saa tarvittaessa vaihtaa, mutta edestakainen poukkoilu kaistalta toiselle lisää riskejä ja puurouttaa liikennettä.”
Ruuhka-aikaan jonossa ei ole asiallista ohitella.
”Totta. Liikenteen ollessa vilkasta ohittelemalla ei voita aikaa. Jonossa ohittelu on omiaan aiheuttamaan siihen haitariliikettä ja puurouttamaan liikennettä entisestään.”
Asianmukainen kuski laittaa ajoissa vaihteen silmään ja lähtee liikennevalosta heti valon vaihtuessa vihreäksi, eikä vätystele vaihdetta päälle vasta viime hetkellä.
”Totta. Liikennevalojen vaihtuessa vihreäksi on syytä lähteä liikkeelle ripeästi tilanteen niin salliessa. Näin liikennevalojen välityskyky on paras mahdollinen.”
