MOSKOVA
VUODET eivät todellakaan ole veljiä keskenään.
Se nähtiin keskiviikkona, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin piti vuotuisen linjapuheensa parlamentin molemmille kamareille. Tänä vuonna puhe keskittyi kotimaan asioihin, ja Putin lupasi korottaa erityisesti lapsiperheiden tukia, jotta väkiluku kasvaisi.
Lue lisää: Putin linjapuheessaan: Jos Yhdysvallat tuo ohjuksia Eurooppaan, se on uhka Venäjälle ja siihen on vastattava
Kansainvälisistä asioista mukana oli vain lyhyt osuus. Se keskittyi Yhdysvaltoihin ja erityisesti kaatumassa olevaan INF-sopimukseen, joka kieltää keskimatkan ohjukset. Putin uhkasi Venäjän suuntaavan ohjuksiaan Yhdysvaltoihin, mikäli Yhdysvallat tuo Eurooppaan ohjuksia, joita INF-sopimus koskee.
Se oli kovin uhkaus asiasta tähän asti, mutta ei lopulta kovin yllättävä. Muuten Putinin yleissävy oli suhteellisen sopuisa, vaikka lopussa hän puhuikin lyhyesti uudenlaisista aseista.
VUODET eivät todellakaan ole veljiä keskenään.
Se nähtiin keskiviikkona, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin piti vuotuisen linjapuheensa parlamentin molemmille kamareille. Tänä vuonna puhe keskittyi kotimaan asioihin, ja Putin lupasi korottaa erityisesti lapsiperheiden tukia, jotta väkiluku kasvaisi.
Lue lisää: Putin linjapuheessaan: Jos Yhdysvallat tuo ohjuksia Eurooppaan, se on uhka Venäjälle ja siihen on vastattava
Kansainvälisistä asioista mukana oli vain lyhyt osuus. Se keskittyi Yhdysvaltoihin ja erityisesti kaatumassa olevaan INF-sopimukseen, joka kieltää keskimatkan ohjukset. Putin uhkasi Venäjän suuntaavan ohjuksiaan Yhdysvaltoihin, mikäli Yhdysvallat tuo Eurooppaan ohjuksia, joita INF-sopimus koskee.
Se oli kovin uhkaus asiasta tähän asti, mutta ei lopulta kovin yllättävä. Muuten Putinin yleissävy oli suhteellisen sopuisa, vaikka lopussa hän puhuikin lyhyesti uudenlaisista aseista.
VIIME vuonna Putin päätti lähes kaksi tuntia kestäneen linjapuheensa yli 40 minuutin mittaiseen uhoon Venäjän uusista ydinasejärjestelmistä. Yksi niistä oli moninkertaisella äänennopeudella kulkeva Avangard-taistelukärki.
Presidentinvaaleihin oli silloin vain pari viikkoa. Putinin suosio oli korkeimmillaan.
Ulkopoliittinen paasaus ei kiinnosta, koska venäläisten huomio on arjen huononemisessa. Venäläisten ostovoima on jatkanut supistumistaan, vaikka Putin lupasi viime vuoden puheessaan elintason parantuvan. Köyhyys on yleistynyt, minkä lisäksi alle puolet väestössä on turvassa vaaralta suistua köyhyyteen.
Kremlissä puheenkirjoittajat olivatkin selvästi huomanneet, että vallanpitäjien kannatus ei lähtenyt kasvuun, kun venäläiset ottivat marraskuun lopulla kiinni ukrainalaisia merimiehiä Kertšinsalmessa. Eikä myönteistä vaikutusta ollut silläkään, kun Putin joulukuun lopulla kertoi Venäjän testanneen onnistuneesti Avangardia.
VALLANPITÄJIEN viime kesänä tekemä päätös eläkeikien korottamisesta teki pitkään pinnan alla velloneen ärtymyksen näkyväksi. Erilaisten yhteiskunnallis-taloudellisten protestien määrä oli alkanut kasvaa jo ennen sitä.
Yleisiä ovat olleet esimerkiksi kaatopaikkoja vastustavat protestit erityisesti Moskovan ympäristössä. Putin sanoikin keskiviikkona, että ”ongelma on ratkaistava” ja onnistui kuulostamaan siltä kuin tukisi näitä viranomaisten vainoamia mielenosoittajia.
Taloustilanteen aiheuttamassa ärtymyksessä ei kuitenkaan ole kysymys pelkästään rahasta. Mukana on paljon tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta.
Taloustilanteen aiheuttamassa ärtymyksessä ei kuitenkaan ole kysymys pelkästään rahasta. Mukana on paljon tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta.
Vallanpitäjät ovat mielellään kehuneet Venäjän makrotalouden tilaa, vaikka Krimin valtauksesta ja Itä-Ukrainan sodasta seuranneilla länsimaiden asettamilla pakotteilla on ollut vaikutusta. Venäjälle tärkeä öljynhinta on verrattain korkea, valtion budjetti on ylijäämäinen ja valtiolla vain vähän velkaa.
Hallitus on siksi voinut hamstrata rahaa Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon, jonka arvon on määrä nelinkertaistua nykyisestä 50 miljardista eurosta vuoden 2021 loppuun mennessä. Tähän on liittynyt kulukuuri, joka on iskenyt pääosin tavallisiin ihmisiin. Vallanpitäjät eivät ole halunneet ottaa rahaa Kremliä lähellä olevilta liikemiehiltä.
Rahastoihin kerätyt varat on yleisesti ymmärretty puskuriksi Yhdysvaltain uusia pakotteita vastaan. Keskiviikkona Putin kuitenkin antoi ymmärtää, että Venäjän keräämiä ”kolossaalisia” summia pitää nyt alkaa käyttää Venäjän kehittämiseen.
Vielä on aikaista sanoa, kuinka tosissaan kansalaiset puheen ottavat. Ihmisten ongelmat ja vaatimukset ovat hyvin konkreettisia, joten he haluavat vastaustenkin olevan. Ihmiset näkevät nopeasti, toteutuvatko lupaukset. He myös muistavat, että Putin on ollut vallassa kohta 20 vuotta, vaikka puhuisikin kuin oppositiojohtaja.
Useimmat myös ymmärtävät, ettei ihan kaikkea ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Jehovan todistajien vaino on vain kiihtynyt Putinin ihmeteltyä sitä. Moskovan tunnetuin läntinen sijoittaja Michael Calvey on parhaillaan tutkintavankeudessa, mutta niin vain Putin puhui taas kerran sijoitusilmapiirin parantamisesta.
Huomattavaa oli myös se, että puheessa ei ollut oikeastaan mitään ideologista viestiä.
Putin ja Kreml panivat ”ideologisen vaihteen sisään” puheissaan vuonna 2012, kun isojen kaupunkien keskiluokka oli osoittanut mieltään duuman vaalien vilppiä vastaan. Retoriikassa alkoivat painottua Venäjän suuruus, liberalismin ja lännen vastustus sekä niin kutsutut perinteiset arvot.
Nyt niistä puhutaan vähän. Tällä kertaa puheen pääkohteena olivat niin sanottuja ruuhkavuosia elävät, minkä lisäksi liike-elämä sai monenlaisia lupauksia. Linjana oli vakuuttaa, että kaikki paranee.
LUPAUKSET olivat kansalle porkkana, mutta keppiäkin on koko ajan vahvistettu. Kansalaisoikeuksia kiristetään koko ajan, nyt etualalla on internetsensuurin vahvistaminen.
Vallanpitäjät kun selvästi varautuvat siihen, että yhteiskunnallis-sosiaaliset mielenosoitukset voivat muuttua poliittisiksi.
Se ei tosin näytä nyt kovin todennäköiseltä. Esimerkiksi kaatopaikkamielenosoittajat eivät ole halunneet poliittisia aktivisteja joukkoonsa.
- VenäjäSeuraa
- Vladimir PutinSeuraa
- Jussi NiemeläinenSeuraa
