tiistai 12. helmikuuta 2019

Peruna on todellista ilmastoruokaa – palauta peruna lautaselle!

Hmmmmm - niinpä - peruna on hyvää ja siitä on moneksi...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Peruna on todellista ilmastoruokaa – palauta peruna lautaselle!

Peruna on suomalaisille vaatimaton rinnallakulkija, mutta siinä piilee myös tulevaisuuden toivo.
Peruna
11.2.2019 klo 15:30päivitetty 11.2.2019 klo 19:12
Tuulianna heittää perunaa ilmaan ja nauraa.
Valtakunnallisen perunaviikon kunniaksi kannattaa tutustua uudelleen vanhaan kunnon perunaan.Jari Pussinen / YLE
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista perunaviikkoa. Suo siis hetki ajatuksistasi perunalle. Voisiko tämä vaatimaton mukula tehdä paluun lautasellesi?
Makumaailmoissa on mistä valita, raaka-aine on edullista ja helposti jäljitettävää. Peruna on myös todellista ilmastoruokaa.
On monta syytä arvostaa perunaa, vakuuttaa Suomen siemenperunakeskuksen toimitusjohtaja Paula Ilola.
– Peruna sopii melkein kaikille. Se on gluteeniton, aniharva on sille allerginen ja siitä voi tehdä niin suolaista kuin makeaa syötävää. Perunaa viedään myös maailmalle ratkaisemaan ruokahuolto-ongelmaa.
Listasimme neljä syytä, miksi peruna on nyt pop!

1. Peruna on vähäkalorinen

Perunan ravintoarvot vaihtelevat hieman lajikkeesta riippuen, mutta joitakin yleistyksiä voi tehdä.
Peruna sisältää paljon vettä, joten se on vähäkalorisempaa kuin vastaava määrä vaikkapa riisiä tai pastaa. Sata grammaa perunaa sisältää noin 63 kcal, pasta 95 kcal ja riisi 135 kcal.
Suuren vesipitoisuutensa ansiosta peruna sisältää myös vähemmän hiilihydraattia kuin pasta tai riisi.
– Peruna pitää nälkää paremmin kuin sama määrä pastaa, tietää Ilola.
Erilaisia perunoita kasassa.
Perunalajikkeita on kymmeniä erilaisia, mutta kaikki perunat sisältävät paljon vettä. Jari Pussinen / YLE

2. Peruna on lähes rasvaton

Peruna on kolesteroliton ja lähes rasvaton(siirryt toiseen palveluun). Lisäksi potuista löytyy erilaisia vitamiineja ja antioksidantteja, kuten c-vitamiinia ja kaliumia. Perunoiden proteiini on ravitsemuksellisesti hyvälaatuista.
Värillisissä perunoissa on paljon flavonoideja, niitä samoja joita esimerkiksi mustikoista löytyy.
– Maltoltaan värilliset perunat sisältävät huomattavasti flavonoideja, Ilola kertoo.
Iso osa ravintoaineista on perunan kuorissa, joten niiden syömistä kannattaa harkita.
Pinkkejä perunoita.
Pinkit perunat sisältävät paljon flavonoideja.Jari Pussinen / YLE

3. Perunalla on pieni hiili- ja vesijalanjälki

Perunan hiilijalanjälki on alhainen, jos vertaa esimerkiksi riisiin tai vehnään. Hiilijalanjälki mittaa sitä, kuinka paljon tuote aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä elinkaarensa aikana.
Grafiikka, joka kuvaa perunan alhaista hiilijalanjälkeä 40g/100G
Hiilijalanjälkeen vaikuttaa myös tuotteen valmistustapa. Keitetyn kuoriperunan hiilijalanjälki on noin 40g/100g.Kerttu Kamula / YLE
Myös perunan vesijalanjälki on pieni. Vesijalanjälki mittaa sitä, kuinka monta litraa vettä tarvitaan yhden perunakilon tuottamiseen. Esimerkiksi omenat ja riisi häviävät tässä kisassa perunoille selvästi.
Vesijalanjälkivertailu, jossa perunan osuus 202 litraa.
Kerttu Kamula / YLE
Eikä tässä kaikki: myös perunan fosfaattijalanjälki on alhainen. Tämä jalanjälki mittaa tuotteen rehevöittävää vaikutusta. Peruna pääsee tässäkin pieniin lukemiin. Tuorepainokiloa kohden perunan arvo on 0,1 - 0,4 g ekvivalenttista fosfaattia. Kotimaisesta vehnästä valmistetun pastan vastaava arvo on 1,8 g.

4. Perunaa voi viljellä missä vaan – jopa ilmassa!

Perunan viljely onnistuu kotioloissa helposti, esimerkiksi multapussissa tai ämpärissä.
Mutta aina perunan viljelyyn ei tarvita edes multaa. Perunaa voi kasvattaa pelkässä ilmassa eli aeroponisesti.
Alunperin Nasan kehittämä suljetun tilan kasvatus on otettu käyttöön Tyrnävällä, jossa siemenperunoita kasvatetaan kesällä kasvihuoneessa.
Viime kesänä Ylistarolla kasvatettiin ilmassa ensimmäistä kertaa myös ruokaperunaa.
Parhaillaan aeroponisen perunan talvikasvatusta tutkitaan Urban Farming -projektissa (siirryt toiseen palveluun)Metropoliassa.
Voiko tällä tekniikalla kasvattaa tulevaisuudessa ruokaa kaikille?
– Ilman muuta. Ilmaperuna sopisi kasvatettavaksi esimerkiksi kerrostalojen lämpöhuoneissa ympäri vuoden. Ajatella, jos kerrostalo voisi kasvattaa omat perunansa, se olisi todellista ilmasto -ja lähiruokaa.
Kiinalaiset taas koettavat parhaillaan kasvattaa perunaa kuussa.(siirryt toiseen palveluun)
Jos viljelyyn sopiva maa joskus loppuu, perunaa löytynee lautaseltamme siitä huolimatta.
– Perunasta saa vähällä vaivalla ison sadon ja sitä viedään jo nyt kolmansiin maihin ratkaisemaan ruokahuolto-ongelmaa.
Sen lisäksi, että peruna on superfoodia, se taitaa olla myös supersankari!

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Perustuslaki­valiokunta ei saanut sote-lausuntoa valmiiksi – valio­kunnan jäsenet poistuivat kokouksesta yksitellen vaitonaisina...

Hmmmmm - niinpä - näytelmä vailla vertaa sano. Onko kysymyksessä jarruttelua, silkkaa tehottomuutta, perustuslakivaliokunnan jalustalle nostaminen/nouseminen, pelkkää politiikkaa rintamalla nykyhallitus/oppositio, eduskuntavaalien läheisyyden "hyötymaksimointi", valtavien paperipinojen taaksen piiloutuminen, tms. ...
Jokin tässä nyt kertakaikkiaan mättää ...  

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Politiikka

Perustuslaki­valiokunta ei saanut sote-lausuntoa valmiiksi – valio­kunnan jäsenet poistuivat kokouksesta yksitellen vaitonaisina

Perustuslakivaliokunnan odotetaan tekevän lakien pykäliin jopa kymmeniä muutoksia, mutta olennaista käsittelyn kannalta on se, kuinka olennaisiin seikkoihin valiokunta katsoo olevan tarvetta puuttua. Valiokunnan kokous jatkuu tiistaina.

Julkaistu: , Päivitetty: 

EDUSKUNNAN perustuslakivaliokunta ei saanut maanantaina valmiiksi lausuntoaan hallituksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Valiokunnan jäsenet poistuivat kello kahdeksan jälkeen yksitellen pois vaitonaisina.

”Paljon asioita on vielä kesken”, suostui Anna-Maja Henriksson (r) kommentoimaan.

Siihenkään valiokunnan jäsenet eivät halunneet ottaa kantaa, saadaan lausunto valmiiksi tiistaina.

VALIOKUNTA aloitti kokouksensa kello 12.

Kokous päättyi iltakahdeksan jälkeen, mutta jo aiemmin valiokuntaneuvos Matti Marttunen kävi kertomassa ulkopuolella odottaville toimittajille, ettei lausunto tule valmiiksi maanantai-illan aikana.

Kokousta jatketaan tiistaiaamuna kello 9.

Valiokunnassa oltiin jo iltapäivästä hyvin epäileviä siitä, saadaanko maanantaina valmista pitkästä kokousajasta huolimatta.

”Te olette täällä turhaan”, yksi jäsenistä puuskahti iltapäivällä toimittajalle.

”Jokin ihme pitäisi tapahtua, että tänään saataisiin valmista”, Henriksson arvioi valiokunnan saapuessa tauolle kello viiden aikaan iltapäivällä.

”Jonkun näkökulmasta menee tosi hyvin, jonkun näkökulmasta tosi huonosti. En sano, kumpaa näkökulmaa edustan itse”, Sdp:n Maria Guzenina sanoi kokoustauolla. ”Aika vaiheessa ollaan vielä.”

Guzeninan mukaan henki valiokunnassa on hyvä ja maltillinen. ”Kaikki ymmärtää, miten vakavan asian äärellä ollaan.”

Näin alkoi perustuslakivaliokunnan ylimääräinen sote-kokous


PERJANTAINA valiokunnalla ei ollut vielä käytettävissään mietintöluonnosta, eikä sitä vuotojen pelossa myöskään lähetetty kenellekään sähköisesti viikonlopun aikana.

Ennakkotietojen mukaan perustuslakivaliokunta nostaa edelleen useita lakiesityksen ongelmia ponsiin eli kertoo, mitä asioita pitää yhä korjata perustuslain näkökulmasta. ”Ponnen takana” olevat kohdat on pakko korjata, jotta sote- ja maakuntalait voidaan käsitellä normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä.

Korjaukset tekee sosiaali- ja terveysvaliokunta, jolla on muutama viikko aikaa toimia.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA hyväksyi maanantaina puoliltapäivin alkaneessa kokouksessaan ensin yksimielisesti Ahvenanmaan itsehallintolakia koskevan lakimuutoksen.

Jos sote-uudistus toteutuu, nykyistä kuntaveroa lasketaan koko Suomessa ja valtion tuloveroa kiristetään. Ahvenanmaalla kuitenkin maksetaan omaa kunnallisveroa, johon ei sote-uudistuksessa voida koskea.

Käytännössä Ahvenanmaan maakunnan asukkaiden verotus siis kiristyisi kohtuuttomasti ansiotuloverotuksen noustessa. Tämä taas olisi aiheuttanut perustuslaillisen ongelman, joka olisi uhannut koko maakunta- ja sote-uudistuksen läpimenoa.

Siksi hallitus päätti erityisesti keskustan painostuksesta, että Ahvenanmaa saa sote- ja maakuntauudistuksen takia 14 miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen.

Kyseessä on perustuslain muutos, joka pitää käsitellä kaksilla valtiopäivillä, eli nykyisen eduskunnan hyväksyntä ei vielä yksin riitä.

ILTAPÄIVÄLLÄ valiokunnan jäsenet kävivät maakunta- ja soteuudistuksen lakiesitysten kimppuun.

Perustuslakivaliokunnan kokouksen uumoiltiin maanantaina iltapäivällä venyvän iltaan. Yhtenä syynä hitauteen on sekin, että lakiesitykset luetaan sana sanalta ääneen valiokunnassa läpi.

Kun jollain valiokunnan jäsenelle on jostain kohdasta huomautettavaa, luenta keskeytetään ja kyseisestä kohdata ryhdytään keskustelemaan.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA on käsitellyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosta sote-uudistuksen niin sanotuista ydinlaeista marraskuusta lähtien.

Näissä lakiesityksissä on määrä säätää maakuntien perustamisesta, sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta ja sote-palveluiden valinnanvapautta koskevista seikoista.

Perustuslakivaliokunnan odotetaan tekevän lakien pykäliin jopa kymmeniä muutoksia, mutta olennaista käsittelyn kannalta on se, kuinka olennaisiin seikkoihin valiokunta katsoo olevan tarvetta puuttua.

NÄISTÄ olennaisiksi kysymyksiksi on aiemman keskustelun perustella nousemassa esimerkiksi se, pitääkö hallituksen kysyä EU:lta, onko soten valinnanvapaus tulkittavissa kilpailua vääristäväksi valtion tueksi.

Toinen kipukohta koskee sote-palveluiden asiakkaiden oikeusturvaa ja riittäviä valitusmahdollisuuksia. Kolmas ongelmakohta koskee kansalaisten yhdenvertaisuutta sote-palveluiden saannissa.

Jos perustuslakivaliokunnan löytämät pulmakohdat ovat juridisesti tai muutoin vaikeita ratkaista, voi olla, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdi käsitellä lakiesityksiä ennen eduskunnan istuntokauden päättymistä.

Istuntokautta on jäljellä viisi viikkoa, 15. maaliskuuta asti.

Tarkoituksena on ollut jättää edustajille kuukausi aikaa täystoimiseen kampanjointiin ennen huhtikuun eduskuntavaaleja, mutta nyt on jo puhuttu siitä, että eduskunta pidentääkin istuntokauttaan soten takia.

MITKÄ sitten ovat hallituksen vaihtoehdot?

Jos koko sote- ja maakuntalakien pakettia ei saada läpi, todennäköisesti hallitus yrittää runnoa läpi ainakin osan sote- ja maakuntalaeista.

Tämä yritys perustuu toiveeseen, että seuraava hallitus ratkaisisi puuttuvien osien lakiongelmat.

Maakuntavaaleista ei tällöin voida sopia mitään, kun tiedossa ei ole, mistä kaikesta maakunta oikein on vastuussa. Näin maakuntavaalit lykkääntyisivät pitkälle tulevaisuuteen, jos maakuntia ikinä tulisikaan.

Toinen vaihtoehto on se, että koko lakipaketti raukeaa.

Kokoomuksen Elina Lepomäki lohdutteli viime viikon A-studiossa keskustan Antti Kaikkosta siitä, että tällöin ”kaadutaan eteenpäin”.

Samalla saadaan ehkä korjattua osa valuvioista, jotka syntyivät, kun kokoomus ja keskusta tekivät syksyllä 2015 kuuluisat lehmänkauppansa ja sopivat maakuntien määrästä ja valinnanvapaudesta.

Nykyisiä hallituspuolueita eivät uusissa hallitusneuvotteluissa enää vanhat sopimukset sido.

Tällöin maakuntien sijaan saatetaan ryhtyä puhumaan itsehallintoalueista, ja julkisen sektorin oikeutta pysyä ajurin paikalla saatetaan lisätä valinnanvapauden kustannuksella.

Jos sote- ja maakuntapaketteja ei saada kokonaisuudessaan läpi, Juha Sipilän (kesk) hallituksen viimeisiksi koetinkiviksi jää se, kuinka se pyrkii turvaamaan jo alkuun päässeen työn esimerkiksi tietotekniikkahankkeissa ja kiinteistöjen hallinnoinnissa.

ILTA-SANOMIEN tietojen mukaan ns. teknisiä ponsia olisi tulossa ainakin kolme. Ne koskevat tietosuojan riittävyyttä, maakuntavaalien ajankohtaa ja toimikautta sekä maakuntien liikelaitosten kykyä vastata yksityisen sektorin tuottajien konkursseista.

Myös henkilötietojen suojaan asiakassuunnitelmissa vaaditaan niiden arkaluontoisten tietojen osalta tarkennuksia, Ilta-Sanomat kertoi maanantaina iltapäivällä.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

maanantai 11. helmikuuta 2019

Tuhka kiertoon...

Kierrättäminen ja hyötykäyttö ovat tämän hetken avainsanoja. Muun muassa tuhkan kierrättäminen on tärkeää.

 Meidän kiinteistömme osalta puutuhka, jossa on joukossa jonkin verran myös sanomalehtiendistä, pahvipakkauksista, tms. tullutta tuhkaa kierrätetään tonttimme kolmella sivulla olevien pensaiden juurille keväällä lumien sulaessa.

 Orapihlaja-aita ja syreenipensaat saavat lisäpotkua. Jonkin verran olemme myös tontillamme olevia puita tuhkalla lannoittaneet.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)