sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Kiina ei aio jäädä muurin taakse, sillä Huawei on vain pala sen palapelissä...

Hmmmmm - niinpä - lonkeroita pitäisi levittää globaalisti...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

Kiina ei aio jäädä muurin taakse, sillä Huawei on vain pala sen palapelissä

Matkapuhelinyhtiö Huawein tekemisistä käytävä vääntö kertoo, että Kiina saapuu keinoja kaihtamattomassa maailmanvalloituksessaan rajalle, jota länsi ei antaisi sen ylittää edes rahalla.


OXFORDIN yliopisto Britanniassa ei ota toistaiseksi vastaan lahjoituksia eikä tutkimusapurahaa kiinalaiselta teknologiajätiltä Huaweilta. Britannian hallitus kehottaa muitakin yliopistoja maassa pohtimaan tarkkaan, kannattaako Huawein kanssa tehdä yhteistyötä.

Saksan hallitus haluaa estää Huawein osien käytön Saksaan syntyvässä 5g-matkapuhelinverkostossa. Australia ja Uusi-Seelanti ovat jo estäneet Huaweita rakentamasta liittoumia paikallisten matkapuhelinyhtiöiden kanssa. Japani ja Britannia laativat samantapaisia rajoituksia Huaweille 5g-verkon rakentamisessa. Suuri brittiläinen verkkoyhtiö BT poistaa 4g-verkoistaan Huawein osat.

Britannian ulkomaantiedustelupalvelun MI6:n johtaja Alex Younger kehotti joulukuun alussa miettimään, tuntuuko se turvalliselta, että kiinalaisomistus leviää Britannian yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeissä infrastruktuureissa, kuten matkapuhelinverkoissa. Identtisen varoituksen kertoi samaan aikaan tekniikan kehityksestä vastaava EU-komissaari Andrus Ansip. Ansipin mukaan kiinalaisten teknologiayhtiöiden on pakko tehdä yhteistyötä kiinalaisen tiedustelun kanssa.

Nämä linjaukset olisi helppo yhdistää siihen, että Kanada pidätti Huawein rahoitusjohtajan Meng Wanzhoun joulukuussa Vancouverissa ja Kiina antoi pian tämän jälkeen kuolemantuomion kanadalaismiehelle huumerikoksista. Mengiä syytetään Yhdysvaltain Iranin-vastaisten pakotteiden rikkomisesta. Huaweita epäillään myös amerikkalaisten matkapuhelinyhtiöiden liikesalaisuuksien varastamisesta.

Ajoitus ei kuitenkaan täsmää. Oxfordin rahoitusta ja matkapuhelinverkkoja koskevat päätökset ovat olleet valmistelussa kauan – niitä ei tehty kuolemantuomion julistamisen jälkeen. Taustalla oleva kehityskulku on jatkunut vielä pitempään.

MENG WANZHOUN pidätys ei tätä aloittanut. Sytykkeenä ei myöskään ole ollut Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kova Kiinan-politiikka.

Kiinalaiset yritykset ovat Kiinan taustatuella vallanneet lännessä ja Afrikassa strategisesti tärkeitä asemia: rautateitä, malmivarantoja ja satamia. Ruoka ja raaka-aineet ovat saatavissa Afrikasta ja osaaminen lännestä, yliopistoista ja läntisistä teknologiayhtiöistä. Kiina ottaa suurta harppaustaan kohti teknologiayhteiskuntaa ja investoi valtavasti tutkimukseen.

HUAWEIN tekemisistä ja läntisistä matkapuhelinverkostoista käytävä vääntö kertoo nimellisesti yhdestä yhtiöstä ja vakoilun pelosta. Samalla tapaus Huawei kertoo jostain laajemmastakin: Kiina saapuu rajalle, jota länsi ei antaisi sen ylittää edes rahalla – investoinneilla tai ostoilla. Kiinalle halutaan muuri. EU on jo pitkällä aikeissaan rakentaa yhteinen kiinalaisten investointien valvontajärjestelmä.

Kiina ei aio muurin taakse jäädä. Maan poliittinen johto tavoittelee korkean tuottavuuden äly-yhteiskuntaa, jota ilman maailmanvalloitus ei voi jatkua. Ja sen on Kiinan päättäjien mielestä jatkuttava keinolla millä hyvänsä, jotta kansalaiset tyytyväisenä pitävä kasvu jatkuisi.

Odotettavissa on kiistan politisoitumista ja voimakkaita signaaleja idästä: vastapuoleksi mielletyistä maista tulevien pidätyksiä, karkotuksia, protesteja ja ehkä läntisten tuotteiden boikotteja. Kun tämän liittää Yhdysvaltain aloittamaan kauppasotaan ja brexitin aiheuttamaan epävarmuuteen, etäällä siintänyt taantuma tulee lähemmäs.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Kemin perinteinen Lumilinna sai rinnalleen kesänkin kestävän lumilinnan – aluetta kehitetään ympärivuotiseksi...

Hmmmmm - niinpä - on taa katseltavaa, koettavaa - hyvä niin...

Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta sellaisenaan:

Kemin perinteinen Lumilinna sai rinnalleen kesänkin kestävän lumilinnan – aluetta kehitetään ympärivuotiseksi

Kemin lumilinna on tänä vuonna kummituslinna. Uuden ympärivuotisen tilan teemana on puolestaan satulinna.
Kemin lumilinna
Hirviöveistos Lumihotellin seinässä
Laura Valta / Yle
Kemin perinteinen Lumilinna on saatu jälleen valmiiksi lähes ennätysajassa eli kahdessa viikossa. Lauhan alkutalven takia linnan rakennustyöt päästiin aloittamaan vasta loppiaisena.
Kemin 24. linna on aiempaa pienempi, sillä samaan aikaan viereen on rakennettu ympärivuotista lumilinnaa.
Linnassa on satsattu hotellihuoneisiin, joita on yhteensä 14.
Pelleveistos ja sähkömies Lumilinnassa
Hotellihuoneen lumiveistoksen valaistusta viimeisteltiin vielä vuorokausi ennen avajaisia.Laura Valta / Yle
Ulkolumilinna avataan suunnitellusti lauantaina 19.1. Ympärivuotisen lumilinnan ravintola- ja veistostilaan pääsee tutustumaan aluksi vain opastettuna, sillä rakennusta viimeistellään vielä sekä ulkoa että sisältä.
Ilmakuva Kemin Lumilinna-alueesta
Jenni Mehtonen / Yle
Ympärivuotisen lumilinnan rakentaminen viivästyi jo syksyllä, ja se päästään avaamaan kokonaan vasta helmikuussa.
Lauha alkutalvi näkyy myös ympärivuotisen lumilinnan niin sanotussa kylmätilassa: sen ravintola ja veistokset on jouduttu tekemään ostetusta jäästä. Tavallisesti linnaan on käytetty viereisen Perämeren jäätä, mutta tänä talvena meri ei rakentamisen alkaessa ollut tarpeeksi jäässä eikä lumen tekoonkaan päästy tarpeeksi aikaisin.
Ympärivuotisen lumilinnan satulinna ja liukumäki
Ympärivuotisessa lumilinnassa on satulinna ja liukumäki.Laura Valta / Yle
Kemin 24. lumilinnan teema on kummituslinna, ja ensimmäisen ympärivuotisen SnowExperience -tilaa teemoittaa puolestaan satulinna.
Noitaveistos Lumilinnan ravintolassa
Noitaveistos Lumilinnan ravintolan seinässä.Laura Valta / Yle

Aluetta ja palveluja kehitetään

Kemin Matkailu Oy on satsannut voimakkaasti merenrannassa sijaitsevan Lumilinna-alueen kehitykseen. Pelkästään ympärivuotinen lumilinna on 9,5 miljoonan euron satsaus, minkä lisäksi alueelle on muun muassa valmistunut viime vuosina lasihuviloita majoituskäyttöön.
Myös palvelutarjonta on kasvanut voimakkaasti. Tänä vuonna uutta tarjontaa on yrittäjä Ilmari Mäenpään kupoli eli dome, jossa voidaan järjestää erilaisia kulttuurielämyksiä ja projisoida revontulet kupolin kattoon laservaloilla.
Dome eli kupoli Kemin Mansikkanokan aallonmurtajalla
Laura Valta / Yle
– Haluamme tänne meidän ympärille uusia toimijoita, jotka tuottavat lisää ohjelmapalveluja meidän asiakkaiden käytettäväksi. Nyt on saatu kulttuuritarjontaa lisäävä tuote, myhäilee matkailuyhtiön toimitusjohtaja Susanna Koutonen.

Jäämeren radasta Rauhan rata > vai että sillä lailla sano...

Luin viimeksi ilmestyneestä Lounais-Lappi-lehdestä artikkelin otsikolla: Jäämeren radasta Rauhan rata.
Artikkelissa lappilaiset rauhanpuolustajat puheenjohtajansa ja sihteerinsä allekirjoittama kuvailevat Pohjois-Suomen mahdollista lähivuosien/-vuosikymmenien ratahanketta.

Kyseisen artikkelin luettuani totean murheellisena, että edellä mainittu artikkeli kuvaa em. yhdistyksen/henkilöiden elävän kaukaisten vuosikymmenien harhaisessa lintukodossa ja antavat tarkoitushakuisesti täysin epärealistisen ja virheellisen kuvan Suomen ratahankkeista..
Rauha on tärkeä asia, mutta sitä ei ole syytä pönkittää epärealistisella huuhaalla ja hörönlöröllä.

Edellä mainittujen "julistajien" on syytä realistisesti palauttaa mieliin, mitä mm. vuoden 2014 jälkeen on Euroopassa ja nimenomaan itärajallamme tapahtunut/tapahtumassa...

lauantai 19. tammikuuta 2019

Rautatie - on se hyvä kertakaikkiaan...

Katselimme iltapäivällä  Yle Areenalta televisioteatterin näytelmän Rautatie vuodelta 1973 Juhani Ahon keromuksen pohjalta.
On se hyvä kertakaikkiaan - nimenomaan Anja Pohjolan ja Leo Jokelan roolisuoritukset ovat erinomaiset. Jäimme pohdiskelemaan, mikä olisi nykyaikana sellainen asia, joka saisi meidät vastaavantyyppiseen hämmennykseen, epäluuloon...


Kino Suomi: Rautatie 

  • 1 h 33 min
  • toistaiseksi
  • 111455 katselua
(1973) Televisioteatterin näytelmä Juhani Ahon kertomuksen pohjalta. Pääosissa Leo Jokela ja Anja Pohjola. Ohjaus Kari Franck.
Rautatie tv-elokuva pohjautuu Juhani Ahon samannimiseen esikoisromaaniin, joka luetaan yhdeksi suomalaisen kirjallisuuden klassikkoteoksista. Torpassaan hiljaiseloa elävä pariskunta, Matti ja Liisa, kuulevat pappilassa kertomuksia ihmeellisestä rautatiestä ja koettavat kuvitella sitä pelkkien kuulopuheiden perusteella. Pitkään jahkailtuaan he uskaltautuvat kirkonkylälle asti rautatietä katsomaan. Anja Pohjola palkittiin roolisuorituksestaan Jussi-patsaalla. Rooleissa mm., Leo Jokela - Matti, Anja Pohjola - Liisa, Markku Riikonen - Ville, Sakari Halonen - Rovasti, Tarja-Tuulikki Tarsala - Ruustiina, Jaakko Haapanen – Pehtori, Irmeli Heinänen - Matliena, Pertti Kelkka - Onteri, Krisitiina Halkola - Postineiti, Eero Melasniemi - Asemapäällikkö, Timo Martinkauppi - Konduktööri, Mauri Saikkonen - Mies junassa, Leena Ortola - Piika 1, Sinikka Sokka - Piika 2. Alkuperäisteos: Juhani Aho. Ohjaus: Kari Franck.

Ruotsin Haaparannalla tänään...

Olemme viimeksi käyneet Haaparannalla perjantaina 26.10.2018. Silloin pohdiskelimme:"Oliko se sitten tässä?" Siis käyntimme Haaparannalla. No eilen päätimme kuitenkin lähteä käväisemään siellä...

Tänään ajelimme = köröttelimme upeassa talvisäässä mennen tullen. Liikennettä oli aika lailla. Jotakuinkin kaikki autoilijat ajoivat ohitsemme. Tie erittäin hyvässä kunnossa, ilman ja tiepinnan lämpötila -18 ja -20 Celsiusasteen välillä.


Jälleen Haaparannalla perinteinen ICA MAX- käynti. Nyt hyllyssä oli "kaksipistekasi" tummaa janojuomaolutta. Sitä oli ostettava, se on edullista. 
Myös muut perinteiset ostoksemme tehtiin ja pari ns. heräteostosta, kun tuli puheeksi, mitä huomenna syömme...   

Käynti Systembolagetissa mutta käynti IKEA:ssa jätettiin tällä kerralla väliin.

Ajelimme "vihreässä aallossa" suoraan moottoritielle. Ihan mukava pistäytyminen Haaparannalla taas kerran, mutta ilmeisesti lähitulevaisuudessa harvennamme entisestään siellä käyntejämme....

Entistä useampi suomalainen uskoo, että omalla äänellä voi vaikuttaa eduskuntavaalien lopputulokseen...

Hmmmmm - niinpä - onneksi näin ja vielä parempi, jos tuo Suomen suurin puolue NUKKUVAT saadaan liikkeelle vaaliuurnille.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Politiikka

Entistä useampi suomalainen uskoo, että omalla äänellä voi vaikuttaa eduskuntavaalien lopputulokseen

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan puolue on äänestäjille tärkeämpi kuin ehdokas, mutta puolueen valinta on nyt hankalampaa kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

SUOMALAISET eivät ole menettäneet uskoaan politiikkaan ja äänestämiseen. Näin voi päätellä tuoreesta kyselystä, jolla selvitettiin kansalaisten näkemyksiä huhtikuun eduskuntavaaleista.

Usko oman äänen tehoon on jopa vahvistunut verrattuna vuoteen 2014 eli edellisiä eduskuntavaaleja edeltävään aikaan.

KUNNALLISALAN kehittämissäätiön (KAKS) joulukuussa teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että kaksi kolmesta eli 67 prosenttia vastaajista arvioi hänen äänellään olevan merkitystä eduskuntavaalien lopputulokseen. Vuonna 2014 vastaava osuus oli 63 prosenttia.

Etenkin niiden osuus, jotka ovat täysin samaa mieltä siitä, että omalla äänellä on merkitystä, on kasvanut tuntuvasti eli 19 prosentista 28 prosenttiin.

ÄÄNESTÄMISEN motivaatiopohjaa tunnusteltiin myös väitteellä ”eduskuntavaalit tarjoavat äänestäjälle todellisen mahdollisuuden muuttaa politiikan suuntaa”.

Tämä väite sai taakseen kolme viidestä eli 62 prosenttia vastaajista.

VASTAAJILTA kysyttiin myös suoraan, aikovatko he kevään eduskuntavaaleissa äänestää.

Kaikista äänestysikäisistä kolme viidestä eli 60 prosenttia ilmoitti äänestävänsä varmasti.

Melko varmoja äänestäjiä on viidennes, ja enemmän tai vähemmän epävarmoja joka seitsemäs.

Epävarmimpia äänestäjiä ovat työttömät, nuoret ja opiskelijat sekä puolueiden kannattajista perussuomalaiset.

Varmimmin äänestämässä käyvät yli 60-vuotiaat, ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät sekä vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajat.

VAIKKA puolue on useimmille vastaajille tärkeämpi kuin ehdokas, ja passeli puolue on myös helpompi löytää kuin mieluisa ehdokas, ei puolueenkaan valinta helppoa ole.

Itse asiassa puolueen valinta on kyselyn mukaan nyt hankalampaa kuin neljä vuotta sitten.

”Minun on vaikea löytää sopivaa puoluetta eduskuntavaaleissa” -väitteen allekirjoitti nyt 35 prosenttia, kun vuonna 2014 tätä mieltä oli vain 25 prosenttia.

PUOLUE on ehdokasta tärkeämpi etenkin vasemmistoliiton, kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajille. Sen sijaan Sdp:n kannattajista keskimääräistä useampi korostaa ehdokkaan merkitystä.

Myös tuleva hallituspohja kiinnostaa kansalaisia. Enemmistön mielestä ”puolueiden tulisi ennen vaaleja ilmoittaa tavoittelemansa hallituspohja, jotta äänestäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa maan tulevan hallituksen koostumukseen”.

Nyt tällaisia ”blokkivaaleja” kannatti vastaajista 64 prosenttia ja viimeksi eli vuonna 2015 vielä suurempi osuus eli 74 prosenttia.

LISTAVAALI, ainakaan suljettu sellainen, ei juuri saa kansalaisten kannatusta. Sitä vastustaa 60 prosenttia ja kannattaa 16 prosenttia, ja loput eivät osaa sanoa.

Listavaaleissa äänestetään joko pelkkää puolueen valitsemaa listaa tai sekä listaa että sen lisäksi ehdokasta.

Suljettu listavaali sai kyselyssä näkyvää kannatusta lähinnä perussuomalaisten tukijoiden joukossa.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaaman tutkimuksen toteutti Kantar TNS.

 Kyselyssä selviteltiin suomalaisten näkemyksiä huhtikuun eduskuntavaaleista.

 Aineisto kerättiin Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019.

 Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 020.

 Vastaajat edustavat Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

 Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.