keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Sdp:n etumatka kokoomukseen on kaventunut...

Hmmmmm - niinpä - vaalit lähestyvät, tunnelma tiivistyy. Kaikki on vielä mahdollista kolmen suurimman puolueen osalta.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Politiikka    |   HS-gallup

Sdp:n etumatka kokoomukseen on kaventunut – perussuomalaisten nousu näkyy myös HS-gallupissa

Keskustan kannatus on hyytynyt 15 prosentin tuntumaan. Iso osa keskustaa kuntavaaleissa äänestäneistä näyttää nyt empivän äänestyspäätöstään.

KOKOOMUS hengittää yhä lähempänä Sdp:n niskaan puoluekannatusta mittaavassa tuoreessa HS-gallupissa. Sdp on edelleen kannatukseltaan suurin puolue, kuten se on ollut viime huhtikuusta asti, mutta ero kokoomukseen on kaventunut.

Sdp:tä äänestäisi nyt 20,9 prosenttia vastaajista, edellismittauksessa 21,4 prosenttia. Kokoomuksen kannatus on nyt 19,5 prosenttia eli lähes sama kuin edellisessä mittauksessa.

Kyselyä tehtiin osin aikana, kun Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on ollut poissa julkisuudesta sairauslomalla ja Sdp on hoitanut näkyvyyttään sijaisjärjestelyin.

Niin Sdp:n kuin kokoomuksen kannatusmuutokset menevät virhemarginaalin sisään, joka on suurimpien puolueiden osalta kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.



HS-GALLUPISSA näkyy sama mikä Ylen gallupissa viime viikolla: perussuomalaisten kannatuksessa on selvä käänne nousuun.

HS-gallupissa perussuomalaisten kannatusnousu näyttää kuitenkin Ylen mittausta maltillisemmalta. Kannatus kasvoi edellisestä mittauksesta hieman yli prosenttiyksikön 9,7 prosenttiin.

Perussuomalaiset nousee HS-gallupissa viidenneksi suurimmaksi puolueeksi ja menee pitkästä aikaa ohi vasemmistoliiton. Maahanmuuttoon ja Oulun seksuaalirikoksiin liittyvä keskustelu näyttää olevan nosteen takana.

Viimeiset kyselyt gallupia varten tehtiin 11. tammikuuta eli viime perjantaina. Viime päivinä nähty kaikkien poliitikkojen äkillinen aktivoituminen Oulun tapahtumien jälkihoidossa ei näin ole ehtinyt vaikuttaa tuloksiin.

Keskustan suosio on hyytynyt nykyiseen noin 15 prosenttiin, jossa kannatus on jököttänyt kohta vuoden päivät.

Vihreiden puheenjohtajavaihdoksen myötä näkynyt kannatuspyrähdys on tasaantunut. Vihreillä kannatus on juuttunut 12–13 prosentin tuntumaan.

HS-GALLUPISSA tulee tukea tulkinnalle, jonka mukaan keskustaa äänestäneet ovat ”katsomossa”. Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, mitä puoluetta viime kuntavaaleissa äänestäneet kannattavat tällä hetkellä.

Keskustaa viimeksi äänestäneistä vain noin puolet olisi valmis uudistamaan tukensa eduskuntavaaleissa.

Tällaisissa kannatuksen siirtymissä näkee poikkileikkauksen tämänhetkisestä tilanteesta tällä aineistolla. Niissä ei pääse käsiksi yksilötason muutoksiin, vaan tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia.

Tuloksista selviää, että keskustaa äänestäneistä noin kolmannes katselee tilannetta sivusta: he eivät joko halunneet kertoa kantaansa tai ovat äänestämättä ensi eduskuntavaaleissa.

Keskustaa viimeksi äänestäneistä osa katselee nyt kokoomuksen ja osa Sdp:n suuntaan. Muut puoluevaihtoehdot kiinnostavat vähemmän.

Muita puolueita äänestäneet ovat paljon uskollisempia tuessaan. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa niistä, jotka äänestivät vasemmistoliittoa viime kuntavaaleissa, äänestäisi vasemmistoliittoa nytkin. Suurimmilla puolueilla tämä uskollisuusmittari on järjestään yli 60 prosentin.

Toisaalta keskustassa nyt näkyvä katsomossa kyräily on puolueelle aina mahdollisuus. Kannatuspotentiaalia on, jos osataan soitella oikeita säveliä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että keskustassa on tarve tehdä irtiottoa hallituksen ”liian kokoomuslaisesta” politiikasta.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 Tutkimuksessa kysyttiin, minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.

 Kannatusarvio on laadittu yhdistämällä vastaukset ja viime kuntavaalien tilastot.

 Tutkimuksessa haastateltiin 13.12.–11.1. puhelimitse 2  282:ta ihmistä. Otos edustaa 18–79-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

 Virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

 Kyselyn teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta Kantar TNS oy. 

Täst mie tykkään, sanoisi edesmennyt...

Täst mie tykkään, sanoisi edesmennyt suomalainen huippupoliitikko Johannes Jussi Virolainen...
Niin mistä? 
Autoajelusta Mersulla. Kyllä sillä oli mukava fiilistellä taas kerran. Menomatkalla Kemin kaupungintalon parkkipaikalle ajelin Mansikkanokan kautta. Ympärivuotinen Lumilinna ja perinteinenkin olivat työn alla - hyvä niin.

Käväisin myös Artei-galleriassa jututtamassa Kopolan Erkkiä ja samalla katselin tammikuun taiteilijan töitä. Sanoin meneväni tarkastuslautakunnan kokoukseen. Kerroin lyhyen kaavan mukaan em. lautakunnan roolin Kemin kaupungissa. 
Erkin mielestä - yleisellä tasolla - ei riitä, että vain keskustaa kehitetään. Kaupungin reuna-alueet ja niiden historia on nykyistä paremmin otettava huomioon. Kyllä, asiasta on helppo olla samaa mieltä.
Keskustelimme myös liikkeen eteen parkkeeraamastani Mersusta. Kerroin, että aiomme pitää sen vara-autona. 

Ennen lautakuntakokousta käväisin jututtamassa Kemin ympäristöpäällikköä Risto Pöykiötä. Mukava jutusteluhetki pääasiassa Metsä Groupin lähestyvistä ratkaisuista, toki Kaidikin vielä vilahti sivulauseessa.

Mielestäni tämän iltapäivän tarkastuslautakunnan kokous oli hyvä, suorastaan erinomaisen keskusteleva - hyvä niin...

tiistai 15. tammikuuta 2019

Ulkolinja: Kuka on Xi Jinping?

Katselin hetki sitten alla olevan dokumentin Yle Areenalta. Kyllä on pakko pistää mietintämyssy päähän.
Miksi?
Siksi, että pitääkö minun Trumpin ja Putinin lisäksi alkaa nykyistä aktiivisemmin seurata Xi Jinpingiäkin. Ilmeisesti pitää.
Varsinkin kun meidän presidenttimme Sauli Niinistö on juuri ollut vierailulla Kiinassa.

Todettakoon, että Niinistöä olen seuraillut mediatietojen perusteella pitkään.



Pieni nettilainaus Helsingin Sanomista:

PRESIDENTTI Sauli Niinistön kaksipäiväistä valtiovierailua Kiinassa leimasi varovaisuus. Pekingissä kahteen otteeseen toimittajille puhunut Niinistö piti ydinkysymyksissä kielen keskellä suuta ja asetteli sanansa tarkoin.

Kun Niinistöltä kysyttiin maanantaina Kiinan ja Yhdysvaltain välisestä kauppasodasta, hän totesi, ettei halua puhua toisten puolesta – ja pidättäytyi kommentoimasta enempää.

Ihmisoikeus­kysymyksistä Niinistö kertoi puhuneensa tunnin verran presidentti Xi Jinpingin kanssa – ja kieltäytyi kommentoimasta tarkemmin.

Median edessä Niinistö otti asioita esille mutta vältti ottamasta kantaa. Vaikutti siltä, että presidentti halusi samaan aikaan sekä puhua ja vaieta.


Ulkolinja: Kuka on Xi Jinping?
51 min ma 14.1.2019 2 kk 29 pv 1461 katselua

Kiinan merkitys on kasvanut merkittävästi presidentti Xi Jinpingin aikana. Xi Jinping on keskittänyt valtaa itselleen Mao Zedongin tapaan, kotimaansa lisäksi häntä kuunnellaan myös länsimaiden talousfoorumeissa. Kuka on Xi Jinping?

LINKIT JA ARTIKKELIT

Suomi on pieni maa, johon sopii yksi asia kerrallaan puheenaiheeksi...

Olen aikaisemminkin useaan kertaan kirjoittanut, että Suomi on pieni maa, johon sopii yksi asia kerrallaan puheenaiheeksi...

Tämänhetkinen, jokaisen aistima, murheellinen puheenaihe on muhinut pinnan alla pitkään. Onko nyt paljastuneet lähinnä lapsiin kohdistuneet rikokset ainoastaan jäävuoren huippu, sen aika näyttää.
Joka tapauksessa näyttää siltä, että akuuttiin asiaan pyritään löytämään nopeassa aikataulussa mm. lainsäädännöllisiä toimia - hyvä niin.

Lainaus Yle Uutiset-sivulta:
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat kertoivat sopineensa, että kolme jo eduskunnassa käsittelyssä olevaa lakihanketta pyritään viemään nopeasti läpi vielä tällä vaalikaudella.

Nämä ovat poliisin henkilötietolaki, kansalaisuuslain muutos ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistuksen korottaminen neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta.

Lisäksi lakiin lisättäisiin törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös.
__________________________________________________________________

Toisaalta ennaltaehkäisevä työ on nousemassa erittän tärkeäksi osatekijäksi. Sosiaalinen media on esittänyt synkät puolensa tässä prosessissa...

Valkoisen talon kokit on lomautettu, joten Trump tilasi omilla rahoillaan pikaruokaa: "300 hampurilaista, tosi paljon ranskalaisia"

Hmmmmm - vai niin - että ihan omilla rahoillaan, on se reilu jätkä, mutta ei se köyhää kirpaise sano...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Valkoisen talon kokit on lomautettu, joten Trump tilasi omilla rahoillaan pikaruokaa: "300 hampurilaista, tosi paljon ranskalaisia"

Pikaruoalla pääsi herkuttelemaan amerikkalaisen jalkapallon yliopistosarjan voittanut Clemson Tigers -joukkue.
Yhdysvaltojen politiikka
Donald Trump tarjosi pikaruokaa vierailleen Valkoisessa talossa maanantaina.
Donald Trump tarjosi pikaruokaa vierailleen Valkoisessa talossa maanantaina.Chris Kleponis / EPA
Valkoisessa talossa vierailleet urheilijat saivat maanantaina nauttia poikkeuksellisista tarjoiluista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli tilannut pöydät täyteen hampurilaisia, pitsaa ja muita pikaruokia.
– Kävimme tilaamassa amerikkalaista pikaruokaa, ja minä maksoin, Trump sanoi urheilijoille ja toimittajille CNN:n mukaan.(siirryt toiseen palveluun)
– Se on kaikki amerikkalaista. 300 hampurilaista, tosi paljon ranskalaisia. Kaikki on lempiruokiamme.
Pikaruoalla pääsi herkuttelemaan amerikkalaisen jalkapallon yliopistosarjan voittanut Clemson Tigers -joukkue. Pitsat ja hampurilaiset tarjoiltiin Valkoisen talon hopeatarjottimilta. Valkoinen talo on vahvistanut, että presidentti kustansi tarjoilun.
Pikaruokaa notkuvat pöydät ovat herättäneet huomiota yhdysvaltalaismediassa. Yleensä Valkosen talon vieraille tarjoillaan talon omien kokkien valmistamia aterioita, mutta suuri osa henkilökunnasta on tällä hetkellä lomautettuina budjettikiistan takia.
Liittovaltion hallinto on ollut osittain suljettuna jo 24 päivää, koska presidentti Trump ja kongressi eivät ole päässeet sopuun hallinnon rahoituksesta. Trump vaatii noin viittä miljardia euroa rajamuurilleen, mihin kongressin demokraatit eivät ole suostuneet.
Lue myös:
Trump teki ennätyksen: Liittovaltion hallinnon sulusta tuli pisin Yhdysvaltain historiassa
Yhdysvaltain hallinnon työntekijät jäivät ilman palkkaa – hätä näkyy ruokapankissa ja nettikirpputoreilla
USA:ssa liittovaltion sulku aiheutti ketjureaktion – yrityslainat ja lupapaperit ovat nyt jumissa
Analyysi: Neljä havaintoa Donald Trumpin muuripuheesta
Lähteet: AP, AFP

Mitä tänään tähän asti...

"Aikainen lintu madon nappaa." entisaikainen viisaus toteaa. Asiassa on ilmeisesti vinhasti perää. Olin pistänyt tälle tiistaiaamulla kellon=kännykän hälytyksen päälle. Ajattelin tehdä mahdolliset lumityöt ainakin pääliittymän osalta ennenkuin lähden autolla liikenteeseen.

Kyllä - aamutoimet ja pihalle. Tosin eipä tuota kolattavaa ollut juuri mitään, joten siinä mielessä aikainen herätys oli hätävarjelun liiottelua... 

Kirjoitin eilen: Sain loppuiltapäivästä Länsi-Pohjan Kirjapainon Riku Hastilta sähköpostiviestin. Menen huomenna eli tiistaiaamuna hänen kanssaan juttelemaan...

Kyllä - ajelin Karjalahdelle Syväkankaan kioskin kautta. Pistin hiukan Veikkauksen pelejä vetämään.

Länsi-Pohjan Kirjapainossa oli Rikun kanssa mukava juttutuokio. Riku kertoi heidän entistä paremmista mahdollisuuksista tehdä pieniäkin painoksia eli ns. omakustannekirjoja. Minä puolestani kerroin omista - täysin alustavista suunnitelmistani - omakustannekirjan/-kirjojen toteuttamiseksi.
Kerroin Rikulle omat motiivini kirjoittamiseen. Tärkein motiivini on yrittää pysyä ajan tasalla nykymaailman valtavassa tietotulvassa. 
Toisaalta yrittää saada lukijat yhä enemmän kiinnostumaan teksteistäni ja/tai lainaamistani artikkeleista sekä ottamaan kantaa/kommentoimaan niitä. Viimeksi mainittu on viime vuosien kokemustan perusteella lähes mahdoton tehtävä.

Ajelin keskustan kautta ajatuksena mennä Artei-galleriassa pistäytymään. Keskuspuistokadulla totesin olevani liian aikaisin liikkeellä, sillä liike avautui vasta klo 10...  

Kotii palattuani fiilistelin takapihalla vähäisiä lumihommia.

Sisälle tultuani ja tietokoneen ääreen istahdettuani näin kahden auton - tumma farmariauto ja valkoinen pikkuauto - lipuvan kiinteistömme ohi Kainuunkadulla. Ne pysähtyivät jotakuinkin talomme kohdalle. Kohta ovikello soi. Menin avaamaan. Katsottuani valkoisen auton kyljessä olevaa tekstiä totesin tuulikaapista yli ulko-oven kynnyksen:"Meillä ei ole tarvetta teidän palveluillenne." "Tällä alueella on paljon uusittu kattoja. Teillä on tiilikatto." totesi miehistä vanhempi. "Kyllä, useitakin, mutta meillä ei ainakaan toistaiseksi ole tarvetta katon uusintaan." totesin. Toivotimme hyvät päivänjatkot toisillemme...

Niin - kyllä me eläkkeellä olevat mökkiläiset olemme aktiivisen "puhelinpommituksen/-häirinnän" kohteita. Hetki sitten tuli puhelinsoitto tuntemattomasta numerosta, johon vastasin. Tällä kerralla oli käyttövesiputkiin liittyvä yritys, jonka edustaja on käynyt meillä aikanaan paikat katsomassa. 
Piirteli luonnoksen ja laski saman tien tarjouksen. Pyysin häntä lähettämään tarjouksen sähköpostiini, jotta voin tarjouksen paikallisesti kilpailuttaa. Sitä tarjousta ei ole koskaan saapunut sähköpostiini.

Kerroin tämän päivän soittajalle, että meillä ei tällä hetkellä ole asiaan liittyvää tarvetta.




Syntyykö Japanin ja Venäjän välille vihdoin rauhansopimus? Putin matkustaa Japaniin kesäkuussa...

Hmmmmm - vai niin - jo olisi aikakin rauhansopimukselle. Ei ole ollut turhaa hötkyilyä...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Syntyykö Japanin ja Venäjän välille vihdoin rauhansopimus? Putin matkustaa Japaniin kesäkuussa

Japani ja Venäjä eivät ole solmineet toisen maailmansodan rauhansopimusta Kuriilien saarten kiistan vuoksi.
Rauhansopimukset



Venäjä ja Japani ovat alkaneet hieroa rauhaa vuosikymmeniä kestäneen jäätyneen konfliktin ratkaisemiseksi.
Japanilaisministeri Mitsuhiro Miyakashi kertoo, että rauhanneuvotteluiden ensimmäinen kierros alkaa maanantaina. Asiasta uutisoi venäläinen uutistoimisto Tass.
Neuvottelut aloitetaan Moskovassa ja niitä johtavat maiden ulkoministerit Sergei Lavrov ja Taro Kono.
Rauhasta sopiminen nytkähti liikkeelle Venäjän presidentin tavattua Japanin pääministerin Shinzo Aben viime marraskuussa Singaporessa.
Vuonna 1956 Neuvostoliitto tarjosi sopimusta, jossa Japanille olisi luovutettu yksi suurista Kuriilien saarista sekä muutama pienempi. Neljä vuotta myöhemmin Neuvostoliitto kuitenkin perui tarjouksensa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin matkustaa kesäkuussa Japaniin, kertoo Reuters.
On mahdollista, että matkan tarkoitus on vahvistaa maiden välinen virallinen rauhansopimus.
Lisää aiheesta:
Venäjä lisää sotilaallista läsnäoloaan Kuriilien saarilla lähellä Japania – maiden välinen rauhansopimus yhä kesken
Lähteet: TASS, REUTERS

Suomi, Ruotsi ja Norja saattavat aloittaa yhdessä maavoimien säännöllisen harjoittelun lähivuosina...

Hmmmmm - niinpä - mitäpä tuohon sanomaan/kirjoittamaan > harjoitus tekee mestarin...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Suomi, Ruotsi ja Norja saattavat aloittaa yhdessä maavoimien säännöllisen harjoittelun lähivuosina

Puolustusministeri Jussi Niinistö esitti naapureille jatkuvaa yhteisharjoittelua rajojen yli.
Pohjoismaat

Pohjoismaiset puolustusministerit Sälenin turvallisuuskokouksessa.
Pohjoismaiset puolustusministerit Sälenin turvallisuuskokouksessa. Vasemmalta oikealle Norjan puolustusministeri Frank Bakke-Jensen, Ruotsin Peter Hultqvist, Tanskan Claus Hjort Frederiksen ja Suomen Jussi Niinistö.Riikka Uosukainen / Yle
SÄLENSuomen puolustusministeri Jussi Niinistö ehdottaa Pohjoismaiden maavoimille uudentyyppistä yhteistyötä. Niinistö esitti ajatuksen säännöllisestä maavoimien harjoittelusta Sälenin turvallisuuskokouksessa.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist isännöi tänään Sälenin tunturihotellissa kolmea pohjoismaista kollegaansa, Tanskan Claus Hjort Frederiksenia, Norjan Frank Bakke-Jenseniä ja Suomen Jussi Niinistöä.
Maavoimien yhteiset harjoitukset soveltuisivat parhaiten Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisille alueille, joten Tanska ei niihin osallistuisi. Mahdollinen yhteisharjoittelu on ollut esillä jo aiemmin puolustusministerien tapaamisissa. Tositoimiin päästäisiin kuitenkin vasta lähivuosina, aikaisintaan ilmeisesti vuonna 2021.

Tuttua jo ilma- ja merivoimille

Niinistö uskoo, että pohjoinen eri aselajien yhteisharjoittelu tulee olemaan painopiste pohjoismaisessa yhteistyössä.
Vastaava kolmen maan harjoittelu, “cross border training”, on jo arkipäivää ilmavoimissa. Rovaniemen laivueen komentaja voi soittaa mutkattomasti ruotsalaiselle ja norjalaiselle kollegalleen ja ehdottaa yhteisharjoitusta joksikin päiväksi.
Laivaston harjoitusyhteistyö alkoi 1997 ja ilmavoimien kymmenisen vuotta sitten. Kolmen maan ilmavoimat ovat tällä hetkellä operatiivisesti täysin yhteensopivia.
Maavoimien yhteisharjoittelu on tuttua kahdenvälisesti Ruotsille ja Suomelle, mutta nyt pyrittäisiin kolmen maan rutiineihin. Norjan puolustusministeri Frank Bakke-Jensen sanoi Sälenin turvallisuuskokouksessa pitävänsä yhteisharjoittelua hyvänä ajatuksena.

Ruotsin uudistus etenee odotettua hitaammin

Ruotsi alkoi palauttaa Ukrainan sodan jälkeen puolustusvalmiuttaan, mutta sen maavoimat ovat jääneet jälkeen vuoden 2020 tavoitteista. Tavoitteena olleista kahdesta prikaatista jää toinen toteutumatta. Valikoivan asevelvollisuuden vapaa-ehtoisuuteen perustuva rekrytoinnin on kerrottu jääneen jälkeen tavoitteista.
Maavoimien yhteinen harjoittelu on osa yritystä tehdä eri aselajien joukoista saumattomasti toimivia “orkestereita”.
Pohjoismaiset sotaharjoitukset, kuten tänä vuonna Norjan isännöimä Arctic Challence Exercise, yritetään viedä armeijakielellä vaativalle flag-tasolle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vaativimmissa harjoituksissa simuloidaan sodan ajan olosuhteita. Niinistön mukaan tavoitetta ei ehkä vielä Norjassa saavuteta.
Sälenissä vain muutaman tunnin pyörähtäneet pohjoismaiset puolustusministerit olivat tyytyväisiä tiivistyvään puolustusyhteistyöhön.
Suunnitellun maavoimien yhteisharjoittelun ulkopuolelle jäävä Tanskan puolustusministeri Claus Hjort Frederiksen vakuuttaa, että Ukrainan sota käänsi Tanskan katseen Itämerelle ja lähiympäristön turvallisuuteen. Tanskan sotilaat olivat muiden mukana myös Ruotsin isännöimässä Aurora-sotaharjoituksessa syksyllä 2017.
Pohjoismaat tekevät myös tiedusteluyhteistyötä enemmän kuin koskaan niihin kohdistuneiden kyber- ja hybridi-uhkien sekä terrori-iskujen takia.