lauantai 13. tammikuuta 2018

Kari Enqvistin kolumni: Se on salaliitto!

Hmmmmm - vai niin - totta kai > salaliitto hallitsee kaikkea...

Suora nettilainaus Yle uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Kari Enqvistin kolumni: Se on salaliitto!

Kaiken taustalla ei ole suuri kulissien takainen juoni. Ja silloin harvoin kun on, se paljastuu pian. Miksi salaliittoon on niin houkuttelevaa uskoa, kysyy Kari Enqvist.
Salaliittoteoriat

Kari Enqvist
Kari Enqvist.Henrietta Hassinen / Yle



Mikä ohjaa maailmaa? Tästä ei ole yksimielisyyttä, mutta yllättävän moni ajattelee, että ohjaaja piileskelee kulisseissa.
Poliittisen vasemmiston kuvitelmissa naruja nykii kasvoton kansainvälinen finanssikapitalismi. Sen käsikassaroita ovat pankit ja salaperäinen Bilderberg-ryhmä.
Länsimainen oikeisto näki kylmän sodan aikana joka paikassa kommunistisia salahankkeita. Hitlerin Saksa uskoi kansainväliseen juutalaiseen maailmanvalloitushankkeeseen, joka oli kirjattu Siionin viisaiden pöytäkirjoihin. Niiden mukaan maailmaa ohjaa juutalaisten neuvosto, joka ilmeisesti parempien kokoustilojen puutteessa kerääntyi juonimaan prahalaiselle hautuumaalle.
Siionin viisaiden pöytäkirjat on 1900-luvun alun propagandistinen väärennös, joka jatkaa elämäänsä monissa arabimaissa. Niiden uusimmassa syyrialaisessa painoksessa kyseisen kabaalin väitetään olleen myös New Yorkin vuoden 2001 terrori-iskun takana.
Kaksoistornien romahdus onkin salaliittojen parasta A-ryhmää. Siitä olivat aivan varmasti vastuussa juutalaiset tai sitten Yhdysvaltain hallitus. Pentagoniin ei suinkaan osunut lentokonetta, koska sellaista ei jäänyt törröttämään seinään valokuvattavaksi. Ja niin edelleen.
Kuukävelyiden Hollywood-totuuden peittelemiseen tarvittaisiin noin 400 000 henkilöä
Salaliittoja on kuulemma kaikkialla. Öljy-yhtiöt kieroilevat ilmastonmuutosta vastaan. Lääkeyhtiöt estävät luonnonmukaisten syöpälääkkeiden kehitystä suojatakseen patenttejaan. Rokotteet ovat myös niiden juonia. Jo pitkään on tiedetty, että Apollo-ohjelman kuukävelyt on pompittu Hollywoodin lavasteissa.
On selvää, että maailmassa esiintyy laajamittaista vilppiä, huijausta ja petoksia. Erilaiset intressiryhmät, mukaan lukien öljy-yhtöt ja lääketeollisuus, yrittävät koko ajan vaikuttaa tuleviin tapahtumiin. Valtiot valehtelevat ajaessaan omia etujaan.
Mutta salaliitto on jotakin suurempaa. Salaliitto on pitkäaikainen, säännönmukainen, rationaalinen ja koordinoitu prosessi, jolla on tietty päämäärä. Nyt en siis puhu Panama-papereista vaan Da Vinci -koodi -luokan megahankkeista.
Jotka ovat ja pysyvät salaisina.
Fyysikkotaustainen Oxfordin yliopiston tutkija David Grimes selvitteli hiljattain(siirryt toiseen palveluun), kuinka monta ihmistä tulisi värvätä esimerkiksi kuukävelyiden Hollywood-totuuden peittelemiseen. Vastaus oli: noin 400 000 henkilöä. Lääkeyhtiöiden salaliitto edellyttäisi vielä useampaa verivalalla vaiennettua.
Baldrickin legendaarinen lausahdus oli: ”Minulla on ovela suunnitelma”. Se merkitsi aina alkusoittoa katastrofille
Grimes myös arvioi, että moiset salaliitot paljastuisivat muutamassa vuodessa. Tämä on salaisuuksien suurin ongelma: ne eivät pysy pitkään salaisina. Ennemmin tai myöhemmin tulee Edward Snowden, joka paljastaa kaiken.
Tämän vuoksi salaliitot, silloin kun niitä joskus esiintyy, kääntyvät usein tarkoitustaan vastaan.
Esimerkiksi kelpaa Venäjä. Se on häärinyt katseilta piilossa sekä Krimillä että Euroopan ja Yhdysvaltain vaalikentillä. Haluaisin oikeastaan tavata nyt Putinin ja kysyä: Miten on mennyt, noin omasta mielestä? Onko Venäjän kunnioitus kaiken tämän seurauksena lisääntynyt vai vähentynyt?
Mr Beaninä tunnetun Rowan Atkinsonin mainiossa sarjassa Musta kyy esiintyi palvelija nimeltä Baldrick. Hänen legendaarinen lausahduksensa oli: ”Minulla on ovela suunnitelma”. Sarjassa se merkitsi aina alkusoittoa katastrofille.
Meillä on psykologinen pakko löytää kaikille tapahtumille järkevä selitys
Luulen, että tämä pätee myös reaalimaailmassa. Salaliittoja esiintyy paljon kuviteltua harvemmin, ja yleensä ne epäonnistuvat surkeasti.
Mutta miksi ihmiset ovat niin valmiita uskomaan salaliittoihin?
Vaikka salaliittoteoriat tuntuvat järjettömiltä, paradoksaalisesti ne ilmentävät ihmismielen rationaalisuutta. Meillä on psykologinen pakko löytää kaikille tapahtumille järkevä selitys.
Kun kaislikossa suhisi tai varjo läikähti kotiluolan seinälle, ihmisen esi-isät uskoivat sen johtuvan järkiperäisen toimijan puuhastelusta eikä sattumasta. Toimija oli näkymätön ja tuntui olevan läsnä kaikkialla. Häntä alettiin kutsua jumalaksi.
Ja mikäpä olisi hurjempi salaliittoteoria kuin jumalusko. Kyse on ylivertaisesta oliosta, joka säätelee koko universumin kehitystä. Hänellä on tahto ja ihmisiltä salattu tarkoitus. Tähän salaliittoteoriaan vihkiytyneet näkevät merkkejä hänen läsnäolostaan samalla varmuudella kuin kaksoistornien raunioissa nähdään jälkiä sinne sijoitetuista räjähteistä.
Uskonnollisuus ja maaginen ajattelu ovat niin laajalle levinneitä, että niiden täytyy kuulua käyttöjärjestelmäämme. Ne ovat erottamaton osa ihmisyyttä. Kuten myös salaliittoteoriat.
Kari Enqvist
Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

perjantai 12. tammikuuta 2018

Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa...

Viime aikoina on kirjoitettu paljon ns. aktiivimallista, jolla nykyhallitus pyrkii aktivoimaan työttömiä työnhakuun ja siten työttömyyden vähentämiseen. Monet tuntuvat pitävän em. mallia työttömien kohtuuttomana kyykyttämisenä, jolla ei saavuteta yhtään mitään. 
Aktiivimallista väännetään vielä kättä tiukastikin. Mihin se johtaa, sitä ei tiedä vielä kukaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Elämä


Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

Työurat ovat pirstaleisempia kuin ennen, mutta viisivuotiskysymyksellä on edelleen suuri arvo rekrytointitilanteessa, sanoo asiantuntija. Monia näistä vinkeistä voi soveltaa koko työhaastatteluun.

Tilaajille






Kaikki rekrytoijat eivät ehkä edes ole kiinnostuneista vastauksen varsinaisesta sisällöstä, vaan siitä, miten hakija tarttuu kysymykseen.
SEURAAVA kysymys lienee kysytty melkein kaikilta, jotka ovat hakeneet työpaikkaa:

”Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?”

Nykyään on entistäkin vaikeampaa tietää, mitä siihen pitäisi sanoa. Työelämä on muuttunut nopeaksi, ollaan pätkätöissä ja projektiluontoisissa hommissa.

Arvostavatko työnantajat pitkäaikaisia sitoumuksia vai olisiko fiksua esiintyä dynaamisena nykyihmisenä, joka sanoo, ettei voi tietää missä niin pitkän ajan päästä on?

Kysyimme asiasta Anu Ahokkaalta, joka on henkilöstöpalvelukonserni StaffPointin strategiajohtaja. Yritys on 12 000 työntekijällä Suomen suurimpia työnantajia, joka rekrytoi noin 50 ihmistä päivässä.

Lisäksi Ahokas on työelämän valmentamiseen keskittyneen Spring House Oy:n toimitusjohtaja. Yritys auttaa vuodessa yli 200 000 ihmistä työnhakutaitojen kehittämisessä.

Hänen mukaansa tulevaisuudennäkymistä kysellään lähes joka haastattelussa, koska rekrytointi ja perehdyttäminen aiheuttavat aina kuluja työnantajalle.

”Joissain ammateissa voi mennä helposti vuosikin ennen kuin uusi työntekijä on oppinut työtehtävänsä ja on tuottava organisaatiolleen. Siksi työnantaja toivoo löytävänsä sitoutuneita työntekijöitä.”

Vastaus paljastaa usein, onko työntekijä oikeasti motivoitunut juuri siitä tehtävästä, jota hakee. Se voi kertoa myös kyvystä ajatella abstraktisti ja nähdä nykyhetkeä pidemmälle.

Nyt Ahokas kertoo, miten klassikkokysymykseen vastataan. Monia vinkeistä voi soveltaa työhaastatteluun laajemminkin.

Asennoidu kysymykseen oikein

”Missä näet itsesi viiden vuoden päästä” voi tuntua pelottavalta kysymykseltä, mutta sen voi ottaa myös mahdollisuutena, Ahokas kertoo.

”Kuulitko, sinulle tarjottiin upea mahdollisuus kuvata, mistä unelmoit ja mitä tavoittelet.”

Ota selvää yrityksestä

Hyvän vastauksen antamiseksi täytyy tietää yrityksestä mahdollisimman paljon.

Mihin yritys tähtää viiden vuoden aikavälillä? Haetaanko voimakasta kasvua tai vaikkapa kasvua viennin kautta?

”Omaa osaamista voi myydä niin, että mukauttaa parhaat vahvuutensa yrityksen tulevaisuuden strategiaan”, Ahokas selittää.

Tietysti haettavaa hommaakin pitää miettiä. On eri asia vastata missä näkee itsensä viiden vuoden päästä, jos hakee johtajan positiota kuin vaikka hakiessaan tarjoilijan työtä.

Kerro vahvuuksista konkreettisesti

Omien vahvuuksien kertomisessa ja liittämisessä yrityksen tulevaisuuden strategiaan kannattaa muistaa, että konkreettisuus on kaveri.

Jos olet vaikka älykäs ongelmanratkaisija, sen sanominen ei ole kovin vaikuttavaa. Asia kannattaa mieluummin todistaa esimerkillä:”Viimeisessä tehtävässäni ratkaisin ongelman x, ja se toi yritykselle uuden merkittävän asiakkaan.”

Jos olet kunnianhimoinen, anna siitä esimerkki: ”Uskon, että viiden vuoden päästä olen juuri hypännyt uuteen työtehtävään yrityksessänne. Näen itseni kasvattamassa yritystä asiakastyössä ulkomailla – olenhan käynnistänyt kansainvälistä liiketoimintaa aiemminkin.”

”Näin osoitat, että olet tutustunut organisaatioon, johon haet töihin. Toiseksi kerrot, että sinun tekemisesi vaikuttaa tavoitellun tulevaisuuden saavuttamiseen. Kolmanneksi kerrot siitä uniikista osaamisesta, jonka tuot organisaatiolle.”

Mieti firman kokoa

Isoissa yrityksissä on usein selkeästi viestityt strategiat ja etenemismahdollisuudet.

Pienemmissä yrityksissä ei välttämättä ole näin, joten voi olla hankalaa käyttää yrityksen strategiaa hyväkseen vastatessaan kysymykseen. Pienissä yrityksissä on toisaalta usein enemmän muutoksia kuin vakiintuneissa isoissa firmoissa.

”Hakiessaan pienempään yritykseen voi olla hyvä kertoa omasta valmiudestaan muuttua yrityksen mukana ja osoittaa tällä tavalla sitoutumista.”

Älä pelkää näyttää sitoutumista

Nykyään työelämä on erilaista kuin aiemmin. Ihmiset vaihtavat tehtäviä ja työpaikkojakin nopeasti.

Kannattaisiko siis viisivuotiskysymyksessä osoittaa ymmärtävänsä maailman nopeutta ja esiintyä kunnianhimoisena uratykkinä? ”Saatan olla jossain toisessa yrityksessä, koska työelämä on hektistä ja omat kiinnostuksenkohteeni ovat saattaneet muuttua.”

Joskus tämä voikin olla hyvä strategia, kertoo Ahokas.

”Jos haetaan esimerkiksi muutosjohtajaa lyhyelle aikavälille hoitamaan yhtiön saneerausta, voi olla hyvä, että lyhytaikainen johtaja hoitaa ikävät asiat ja tekee tilaa uudelle johtajalle.”

Yleensä sitoutumista kuitenkin arvostetaan Ahokkaan mukaan edelleen.

”Rekrytointi on aina investointi ja hyvistä osaajista halutaan pitää kiinni. Tämä on tärkeää etenkin asiantuntijatehtävissä, mutta myös suorittavassa työssä: ravintolatoimialalla on huutava pula kokeista ja tarjoilijoista. Työntekijöiden rekrytointi, perehdyttäminen ja hiljaisen tiedon menettäminen on kallista.”

Älä upota päätä pilviin

Muista, että vaikka viisivuotiskysymys on tärkeä, sinua haetaan nimenomaan tässä ja nyt olevaan työtehtävään, ei viiden vuoden päässä olevaan työtehtävään.

”Kysymyksellä rekrytoija saattaa haluta punnita, onko työnhakija todella kiinnostunut juuri tästä tehtävästä. On tärkeää osoittaa, että sytyt juuri tarjolla olevasta tehtävästä, vaikka maalailisit hiukan tulevaisuuden kasvuvisioitasikin.”

Lisäksi kaikki rekrytoijat eivät ehkä edes ole kiinnostuneista vastauksen varsinaisesta sisällöstä, vaan siitä, miten hakija tarttuu kysymykseen.

”Kysyjälle kiinnostavaa voi olla henkilön kyky nähdä pidemmälle ja ajatella abstraktilla tasolla.”

Älä valehtele

Kaikista asioista ei tarvitse olla raadollisen rehellinen, mutta valehtelu ei hyödytä ketään.

Jos on varma, että viiden vuoden päästä haluaa olla esimieshommissa, vaikka siihen ei ole tulevassa tehtävässä mahdollisuuksia, asia kannattaa ottaa esille.

Jos et tykkää olla töissä ihmisten kanssa ja tehtävä sitä vaatii, asia kannattaa ottaa esille.

”Jos onnistuisitkin esittämään jotain muuta kuin olet ja sinut sen perusteella valittaisiin, organisaatio ei olisi tyytyväinen, etkä sinäkään: et jaksa teeskennellä koko työsuhteesi ajan.” 

torstai 11. tammikuuta 2018

Suuria ja pieniä tulevaisuuden hankkeita...

Olen lukenut mielenkiintoisista Suomessa mahdollisesti toteutettavista hankkeista. Esillä on ollut muun muassa Helsinki-Tallinna tunneli. Tunneli toteutuessaa avaisi nopean raideyhteyden Keski-Eurooppaan. Ehdolla, että Baltian maiden ja Puolan läpi kulkeva junaliikenne modernisoidaan.
Esillä on ollut myös entistä nopeampi yhteys Tampereelta pääkaupunkiseudulle. Kyseinen hanke liittyy olennaisesti myös tunneli-hankkeeseen.

Pohjoisessa on ollut jo vuosia esillä uuden raideyhteyden saaminen Jäämeren rannalle. Tutkinnassa on ollut ainakin kolme potentiaalista vaihtoehtomallia. Kyseiselle hankkelle olisi tarvetta koillisväylän avautumisen myötä. Suomi olisi erinomaisessa asemassa - linkki Aasiasta Eurooppaan.

Luonnollisesti meitä Meri-Lapin asukkaita kiinnostaa entistä paremmat yhteydet Ruotsiin Haaparannan kautta. Se vaatisi Kemi-Tornio-rataosuuden sähköistämisen...

Peter Vesterbacka: Helsinki–Tallinna-tunneli on kuin startup-yritys – lapio maahan jo tänä vuonna


Hmmmmm - vai niin - että Suomenlahden alta Helsingistä Tallinnaan sitten joskus. Ken elää, hän näkee...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Peter Vesterbacka: Helsinki–Tallinna-tunneli on kuin startup-yritys – lapio maahan jo tänä vuonna

Pelialan konkari alkaisi rakentaa Keilaniemen kautta kulkevaa Helsinki–Tallinna-tunnelia jo tänä vuonna. Valmista olisi jouluna 2024.
Rautatieliikenne

Peter Westerbacka.
Peter Vesterbacka kuvattuna vuonna 2016.Derrick Frilund / Yle
Samaan aikaan virkamiesten virallisten selvitysten kanssa Helsinki–Tallinna-tunnelille on uhrattu ajatus jos toinenkin myös Espoon Keilaniemen suunnalla. Pelialan konkarin Peter Vesterbackan visioissa lapio iskettäisiin tunnelin suulla maahan jo tämän vuoden aikana ja valmista tulisi viidessä vuodessa.
– Tämä on täyttä realismia, Vesterbacka totesi tänään Helsingissä pitämässään infotilaisuudessa.
Hänen ajatuksenaan on, että juna kulkisi tunnelissa vuoden 2024 jouluaattona. Tarkka suunnitelma toteutuksesta on määrä saada valmiiksi vielä tammikuun aikana.
– Teknisesti tässä ei ole mitään suurempia haasteita. Se on aika suoraviivaista tekemistä. Hitautta saattavat aiheuttaa lupaprosessit, mutta keskustelut on jo aloitettu aikaisessa vaiheessa viime vuonna. Siinä mielessä näyttää tosi hyvältä eli emmeköhän me jotain pääse rakentamaan tänä vuonna, Vesterbacka sanoo hienoisen virneen noustessa kasvoille.

"Me olemme lähteneet tähän tekemisen kautta"

Mukana hankkeessa ovat Vesterbackan lisäksi Pöyry, A-insinöörit, Fira ja FinEst Bay Area Development, jotka ovat jo kirjoittaneet tunnelin toteuttamisesta aiesopimuksen.
Toisin kuin Uudenmaan liiton vetämässä selvityksessä suositellaan Suomen mantereella ensimmäinen asema sijaitsisi Helsingin keskustan sijaan Keilaniemessä, mistä rata kulkisi Helsinki–Vantaan lentoasemalle.
Vesterbacka kuitenkin kiistää kilpailutilanteen.
– Ei ole oikeastaan mitään eri hankkeita. On olemassa virallinen selvitysprojekti ja me olemme siihen tiiviissä yhteydessä. Me olemme lähteneet tähän tekemisen kautta. Teemme ehdotuksen, kasaamme rahat ja lähdemme rakentamaan.

Pääosa rahoituksesta kiinalaisilta

Vesterbackan laskelmien mukaan tunneli söisi noin 15 miljardia euroa ja se maksaisi itsensä takaisin 37 vuodessa. Rahoituksesta noin 70 prosenttia tulisi Kiinasta, loput paikallisilta eläkeyhtiöiltä ja muilta rahoittajilta.
– Se on meille hyvä, pitkäaikainen bisnes. Ihan samalla tavalla kuin missä tahansa start-upissa tai projektissa, jos on hyvä bisneskeissi ja hyvä suunnitelma, niin aina löytyy rahoitus, Vesterbacka toteaa.
Hänen mukaansa tunnelihanke ei juurikaan eroa start-up-yrityksen perustamisesta, jossa on siinäkin on paljon erilaisia epävarmuustekijöitä.
– Ei tehdä asioista ongelmia ennen kuin ne ovat ongelmia. Ja sitten, kun ne tulevat vastaan, selvitetään ja ratkaistaan ne. Mielestäni on oikein hyvä, että saadaan vähän tartutettua sellaista tekemisen meninkiä kaikkiin meidän toimijoihin Suomessa ja Virossa.

Ylivoimainen sijainti euraasian sydämessä

Vesterbackan visioissa Helsingin ja Tallinnan yhteisestä metropolialueesta tulee Aasian ja Euroopan yhdistävä hermokeskus. Tunnelin merkitys Helsingin kilpailukyvylle onkin hänen mukaansa valtava.
– Tämä Helsinki–Tallinna-metropolialue on suurempi kuin Tukholma tai Amsterdam. Me olemme sen jälkeen todella kilpailukykyisiä. Pääkaupunkiseutu kasvaa jatkossa todella paljon nopeammin ja ei kauheasti tarvitse ennustaa, että me tulemme olemaan Euroopan ylivoimaisesti eniten kasvava metropolialue seuraavat 50 vuotta.
Myös maantieteellinen sijainti on Vesterbackan mukaan kerrankin Helsingin puolella.
– Jos lentää Kiinasta Eurooppaan, tulee aina Helsingin kautta. Me olemme myös Japanin lähin naapuri Euroopassa. Me olemme ihan tässä ytimessä.
Vesterbacka itse on lentänyt kerran jos toisenkin Helsingistä itään hakiessaan tunnelille rahoitusta. Sitoutumisesta hankkeeseen kertoo myös kiinan opiskelu.
– Mielestäni on vähintäänkin kohteliasta osata pyytää rahoitusta paikallisella kielellä, hän toteaa.
Lisää aiheesta:
Tällainen olisi Helsinki-Tallinna-tunneli – mutta sitä ennen tarvittaisiin nopea junayhteys Berliiniin

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Nato-jäsenyyttä kannattava Torvalds: Meillä on velvollisuus puolustaa "Hylkysyrjää" – katso Ylen vaalitentissä pidetty puhe...

Hmmmmm - vai niin - sano! Erinomainen seitsenminuuttinen...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Nato-jäsenyyttä kannattava Torvalds: Meillä on velvollisuus puolustaa "Hylkysyrjää" – katso Ylen vaalitentissä pidetty puhe

Nils Torvaldsin mukaan yhteiskuntia niin idässä kuin lännessä uhkaa kahtiajako, jota Vladimir Putin tai Donald Trump eivät osaa hoitaa.
Presidentinvaalit
Nils Torvalds
RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds korosti keskiviikkona Ylen vaalitentissä "uuden alun" tarvetta turvallisuuspolitiikassa. Hänen mukaansa turvallisuutta uhkaavat yhteiskuntien kahtiajaosta juontuvat ongelmat.
– Kun Venäjä menee vakavalla tavalla halki, meillä syntyy turvallisuuspoliittisia haasteita, Torvalds muotoili seitsenminuuttisessa puheessaan, jollaisen jokainen ehdokas pitää tentin alussa.
Torvalds on presidenttiehdokkaista ainoa, joka on kertonut kannattavansa Suomen liittymistä Natoon. RKP:n tavoite on jäsenyys vuoteen 2025 mennessä.
Torvalds on aiemmin sanonut, ettei Natoon liittymisestä pidä järjestää kansanäänestystä. Puhetta seuranneessa haastattelussa hän ei ollut asian suhteen ehdoton, mutta piti kiinni kannastaan.
– Ajatteluni lähtee siitä, että seuraava hallitus ottaa tämän hallitusohjelmaan.
Torvaldsin mukaan "sivuun jättämisen" ongelma on yhteinen Euroopalle, Venäjälle ja Yhdysvalloille.
– En usko, että Vladimir Putin pystyy ongelmaa ratkaisemaan. Tapa, jolla Donald Trump twiittaa, ei myöskään viittaa siihen, että hänellä olisi edellytyksiä ratkaista ongelmia.
Torvalds käytti useaan otteeseen puheessaan Hylkysyrjä-nimistä paikkaa kuvaamaan niitä, jotka jäävät kahtiajaon myötä syrjään.
– Meillä on velvollisuus puolustaa Hylkysyrjää. Voimme tehdä sen Suomessa, mutta se edellyttää, että kansalaisyhteiskunta ottaa haasteen vastaan.
Huomenna torstaina vaalitentissä on keskustan ehdokas Matti Vanhanen.
Presidentinvaalin ennakkoäänestys alkaa 17. tammikuuta. Varsinainen vaalipäivä on 28. tammikuuta.
Lue myös:
Henkilökuvassa Nils Torvalds: Ankkalammikon armahtama toisinajattelija on itsetietoinen intellektuelli
Missä Niinistö tietää olevansa huono? Kuka on vaikuttanut eniten Huhtasaaren ajatteluun? Presidenttiehdokkaat avaavat elämänsä
Ylen vaalikone(siirryt toiseen palveluun)
Aiemmat vaalitenttipuheet:
Huhtasaari korosti sananvapautta – katso perussuomalaisten presidenttiehdokkaan koko puhe Ylen vaalitentissä
Väyrynen hyökkäsi jälleen presidentti Niinistöä vastaan – katso ehdokkaan puhe kokonaan

Lopettakaa itku ja valitus!

Olen seurannut vuosikymmeniä erään monisairaan henkilön maallista vaellusta. Seuraan sitä edelleenkin entistä tarkemmin ja kohtalaisen läheltä.
Kävimme muun muassa hetki sitten häntä katsomassa Kemissä Sauvosaaren sairaalassa. Olosuhteista ja hänen monisairaudesta johtuen tilanne on kuitenkin hyvin ymmärtääkseni hallinnassa. Hän on hyvässä hoidossa, ollut aina. Saanut parhaan mahdollisen hoidon.

Kyllä minäkin tiedän ja ymmärrän, että auttavia käsiä pitäisi olla enemmän, mutta toisaalta olen aistinut, että kaikkea yhteiskunnan tarjoamaa palvelua ei olla valmiita ottamaan vastaan eri syistä johtuen. 
"Kyllä minä vielä pärjään-mentaliteetti" johtaa usein tilanteeseen, jossa monisairaan henkilön läheiset joutuvat koville. Monisairaiden osalta kotihoidon tuen kartoitukset ovat tärkeitä. Niitä ei ole syytä pitkittää.
Toisaalta olen ollut havaitsevinani, että palveluista ei olla valmiita maksamaan vasta kuin viimeisessä hädässä, vaikka rahaa palvelujen maksamiseen pankkitilillä olisikin riittävästi. 

Meri-Lapissa ja nimenomaan Kemissä on vellonut sometykitys kuntien yhteispäätöksestä liittyen yhteisyrityksen perustamiseen Mehiläisen kanssa.

Sometykitystä seuranneena ja vähin siihen osaakin ottaneena olen murheellisena havainnut tarkoitushakuista vääristymää monissa teksteissä. On annettu ymmärtää, että köyhät, vähävaraiset, sairaat, vammaiset, vanhukset, jne. jätetään heitteille lähitulevaisuudessa yhteisyrityksen myötä.
Naurettavaa populismia kertakaikkiaan. Terveydenhuollon ammattitaitoinen henkilökunta tekee aivan varmasti vähintään yhtä suurella intensiteetillä/sydämellä vaativaa työtään jatkossa kuin tälläkin hetkellä.

Lopettakaa itku ja valitus!