keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Ruotsalaiset lähettivät kolmasosan hävittäjistään Suomen avuksi talvisodassa – nyt he ovat jälleen täällä...

Hmmmmm - vai niin - ruotslaiskoneiden ääniä on ollut viime aikoina täällä Perämeren pohjukan taivaalla - hyvä niin. On syytä yhdessä harjoitella... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kotimaa

Ruotsalaiset lähettivät kolmasosan hävittäjistään Suomen avuksi talvisodassa – nyt he ovat jälleen täällä

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat harjoittelevat paraikaa yhdessä Suomen puolustamista.






Ruotsin ilmavoimat lähetti Suomeen Gloster Gladiator -hävittäjiä talvisodan aikana.
RUOTSALAISET hävittäjälentäjät tekevät tällä viikolla historiaa, kun he harjoittelevat Suomen ilmavoimien kansallisessa Ruska-sotaharjoituksessa osana kotimaisia ilmapuolustusjoukkoja. 

Läpimurto Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyössä tapahtui jo viime vuonna, kun länsinaapurin koneet osallistuivat ensimmäistä kertaa Ruskaan. Tuolloin Gripen-hävittäjien rooli oli kuitenkin toimia vielä hyökkäävällä puolella. 

RUOTSALAISET sotilaskoneet eivät ole kuitenkaan ensimmäistä kertaa osana Suomen ilmapuolustusjoukkoja. 

Talvisodan aikana Ruotsin ilmavoimien hävittäjät ja vapaaehtoiset vastasivat koko Pohjois-Suomen hävittäjäpuolustuksesta. Ruotsalaisilla oli myös kevyitä pommikoneita. 
Ruotsalaiset lensivät talvisodassa satoja sotalentoa ja pudottivat lähes kymmenen neuvostoliittolaista lentokonetta. Kolme ruotsalaista lentäjää kaatui. 

”Ruotsalaisilla koneilla oli tavattoman suuri merkitys, koska yhtään suomalaista sotakonetta ei ollut Kauhavan pohjoispuolella”, sanoo ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust

”Ne puolustivat Pohjois-Suomen asutuskeskuksia, Oulua, Kemiä ja Rovaniemeä. Ennen kaikkea ne varmistivat Ruotsin ja Suomen välisen rautatieyhteyden Haaparannan ja Tornion kautta. Venäläiset eivät päässeet sitä koskaan katkaisemaan.” 

Talvisodan loppuvaiheessa ruotsalaiset koneet olivat hajasijoitettuina Pohjois-Suomessa ja toimivat tehokkaana pelotteena venäläisille pommikoneille. 

”On tapauksia, joissa venäläiset pudottivat ruotsalaishävittäjät nähdessään pommit erämaahan ja kääntyivät pois”, Geust sanoo. 

RUOTSALAISTEN tulo Suomea puolustamaan sai vauhtia, kun maan hallitus antoi kaksi viikkoa talvisodan syttymisen jälkeen luvan perustaa vapaaehtoisen Flygflottilj 19 -lentolaivueen (F 19). 

Laivue sai käyttöönsä 16 kaksitasoista lentokonetta, joista 12 oli Gloster Gladiator -hävittäjiä ja neljä Hawker Hart -pommikoneita. 

”Se oli kyllä uskomatonta, koska Ruotsilla oli siihen aikaan vain 36 hävittäjää. He lähettivät kolmasosan koneistaan Suomeen”, sanoo Geust.

Sodan aikana ruotsalaiskoneisiin oli maalattuna Suomen ilmavoimien sininen hakaristitunnus. Kuusi koneista tuhoutui sodan aikana joko ilmataisteluissa tai onnettomuuksissa. 

LENTOLAIVUEEN, jota joissain lähteissä kutsutaan myös rykmentiksi, kokonaisvahvuus oli runsaat 200 henkeä, joista 21 oli lentäjiä. 

F 19 -laivueen päätukikohta oli Kemin Veitsiluoto. F 19 pystyi toimimaan itsenäisesti, sillä sen huollon hoiti Ruotsi. Näin osasto ei ollut kuluttamassa Suomen ilmavoimien niukkoja voimavaroja. 

”Ruotsalaiset pärjäsivät erittäin hyvin. He olivat valmistautuneet talveen. Heillä oli talvivarustus, ja he olivat lentäneet ja harjoitelleet Ruotsin Lapissa”, Geust arvioi. 

Usea talvisodan ruotsalaisveteraani nousi myöhemmin kenraalikuntaan. 

”Ne, jotka lähtivät Ruotsista Suomeen, olivat Ruotsin ilmavoimien eliittiä. Siitä porukasta kasvoi Ruotsin ilmavoimien johtoporras kylmän sodan aikana. Talvisodan kokemuksilla oli valtava merkitys. Ruotsin ilmavoimien kylmän sodan doktriini perustui talvisodan kokemuksiin.” 

Ruotsalaisten F 19-lentolaivueen vapaaehtoisten muistoksi on Suomeen sijoitettu useita muistolaattoja. Päämuistomerkki on Rovaniemellä. 

Ruotsalaisten ensimmäinen taistelu venäläisiä vastaan käytiin 12. tammikuuta 1940. Ilmavoimat viettääkin F 19 -laivueen muistopäivää vuosittain tuona päivänä. 

RUSKA 2017 -harjoitus jatkuu perjantaihin asti. HS kertoo harjoituksesta lisää HS.fi:ssä keskiviikkoiltana. 


tiistai 10. lokakuuta 2017

Venäjä syyttää: Yhdysvallat vain teeskentelee taistelevansa Isisiä vastaan...

Hmmmmm - vai niin - mielenkiintoista...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Venäjä syyttää: Yhdysvallat vain teeskentelee taistelevansa Isisiä vastaan – Suurvallat vaarallisella törmäyskurssilla Syyrian sodassa

Venäjän puolustusministeriön mukaan USA:n johtama liittouma on vähentänyt ilmaiskuja Isisiä vastaan, jotta Syyrian armeijan voittokulku hidastuisi.



Venäjän pioneerit onnistuivat toissaviikolla siirtämään joukkoja Eufratin yli ja rakentamaan palkkisillan Deir ez-Zorin etelälaidalle. Kuvakaappaus Zvezda-uutiskanavan videolta.
YHDYSVALLAT teeskentelee taistelevansa jihadistijärjestö Isisiä vastaan Syyriassa ja Irakissa, Venäjän puolustusministeriö väitti tiistaina julkaistussa tiedotteessa. 

Venäjän mukaan Yhdysvallat on tarkoituksella vähentänyt ilmaiskuja Isisiä vastaan Irakissa, jotta terroristijärjestön asemiehiä pääsisi virtaamaan vapaasti Syyriaan ja hidastamaan Venäjän tukemien Syyrian armeijan joukkojen voittokulkua. 

”Jokainen voi nähdä, että Yhdysvaltain johtama liittouma jostain syystä teeskentelee taistelevansa Islamilaista valtiota [Isis] vastaan ennen kaikkea Irakissa, ja myös väittää jatkavansa aktiivisesti Isisin-vastaista taistelua Syyriassa”, Venäjän puolustusministeriön tiedottaja, kenraali-majuri Igor Konašenkov sanoi Reutersin mukaan. 

Hänen mukaan seuraus on se, että Isisin joukkoja on siirtynyt suuressa määrin Irakin raja-alueilta Deir ez-Zorin alueelle, missä Venäjän tukemat Syyrian hallituksen joukot taistelevat Isisiä vastaan. 

VENÄJÄ ja Yhdysvallat ovat ajautuneet viime viikkoina vaaralliselle törmäyskurssille Syyrian sodassa. 

Yhdysvaltain tukemat, Syyrian oppositiota edustavat SDF-joukot (Syrian Democratic Forces) ovat savustaneet viime kuukausien aikana jihadistijärjestö Isisin Raqqan kaupungista, joka oli käytännössä Isisin pääkaupunki. Samaan aikaan Venäjän tukemat Syyrian hallituksen joukot taistelevat Isisiä vastaan läheisessä Deir ez-Zorin kaupungissa ja sen ympäristössä. 

Molempien yhteinen vihollinen on Isis-järjestö. Venäjän tukema Syyrian armeija ja Yhdysvaltain tukemat SDF-joukot ovat kuitenkin erimielisiä Syyrian tulevaisuudesta sen jälkeen, kun Isis on kaadettu. 

Viikonloppuna venäläinen Lähi-idän-tutkija Semjon Bagdasarov sanoi HS:lle, että pahimmassa tapauksessa Venäjä ja Yhdysvallat ajautuvat Syyriassa yhteentörmäykseen. 

”Periaatteessa nyt on kyse kahdesta asiasta: öljy- ja kaasukenttien jaosta ja Irakin-vastaisen rajan hallinnasta”, Bagdasarov sanoi. ”Tietysti tämä voi johtaa törmäykseen, ellei asioista ajoissa sovita.” 

VENÄJÄN puolustusministeriön tiedottaja Konašenkov vaati tiistain ulostulossaan selityksiä Yhdysvalloilta. 

”Pentagonin ja liittouman toimet vaativat selitystä. Onko taktiikan muutoksen tarkoituksena vaikeuttaa niin paljon kuin mahdollista Syyrian armeijan operaatiota, jota Venäjän ilmavoimat tukevat, jotta Syyrian alueeseen kuuluvat Eufratjoen itäosat saataisiin takaisin?” hän kyseli. 

”Vai onko se nokkela liike, jossa ajetaan Islamilaisen valtion terroristit ulos Irakista ja pakotetaan heidät Syyriaan ja Venäjän ilmavoimien täsmäpommitusten alle?” 

YHDYSVALTAIN tukemat joukot piirittävät Raqqassa enää pientä joukkoa Isis-terroristeja. SDF-joukkojen arvion mukaan Isis saadaan kokonaan savustettua Raqqasta lähiviikkoina. 

Isisin ylimmän johdon uskotaan paenneen Raqqasta kohti Deir ez-Zorin maakuntaa ja Irakin ja Syyrian raja-alueen aavikkoseutuja. 

Paperikuvia pikatoimituksena...

Otin päivällä esiin kaksi paksua valokuva-albumia. Niissä on kuvia jotakuinkin aikajärjestyksessä Selkäsaaren mökkirakentamisesta talvesta 2011 syksyyn 2012 sekä lisärakentamisesta syksyyn 2016 saakka.
Päivällä tuli puheeksi vaimoni kanssa, että pitäisi pitkästä aikaa ottaa kuvia Selkäsaaren mökkiympäristöstä nyt kun se alkaa olla jotakuinkin valmis - viimeistään ensi kesänä.

Otin vanhan digikameramme esiin, vaihdoin paristot ja yritin ottaa kuvan kokeeksi. Sehän herjasi lukituksista. Päätimme lähteä käväisemään keskustassa tutussa kameraliikkeessä Filmikulmassa, koska vaimoni oli päättänyt jo aiemmin viedä toisen muistikortin kuvat kehitykseen paperikuviksi.

Kerroimme kameraongelman. Nuori neitonen avasi kameran, käytti muistinkortin pois ja totesi, että  "pieni valkoinen lepare" täytyy olla tietyssä asennossa - hyvä - yritetään huomioida jatkossa asia...

Kysyimme:" Milloin kuvat ovat haettavissa?" "Tunnin kuluttua!" sanoin neitonen samalla katsellen kameratuotoksiamme tietokoneen näytöltä. Olimme lievästi sanottuna hiukan hämmästyneenä - kuvat tunnissa! Kyllä ja kuvia oli sentään toista sataa kappaletta...

Jäimme kuljailemaan hetkeksi kaupungille vieden kierrätyspisteeseen kotitalouden metalli- ja muovijätettä.
Käväisimme myös Kemin yleisessä olohuoneessa - kulttuurikeskuksessa. Haimme kuvat ja ne on jo tätä kirjoittaessani lajiteltu. Paperikuvia pikatoimituksena...


Suomen tekonurmi­jalkapallo­kentiltä katoaa joka vuosi kaksi miljoonaa kiloa kumi­rouhetta ...

Mielenkiintoinen artikkeli, mikä mahtaa olla Suomessa hiekkatekonurmien prosentuaalinen osuus tällä hetkellä jalkapallokentistä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kuukausiliite

Suomen tekonurmi­jalkapallo­kentiltä katoaa joka vuosi kaksi miljoonaa kiloa kumi­rouhetta – mutta minne se menee?

Jalkapalloilijan kodin tunnistaa mustista palleroista lattialla. Eikä ihme, sillä kumirouhetta katoaa tekonurmikentiltä jopa pari miljoonaa kiloa vuodessa.



KUMIPALLEROITA tarttuu nappulakenkiin, sukkiin ja pelihousuihin. Varusteiden mukana kumirouhetta ajautuu joka kotiin, jossa asuu jalkapalloilija. Sitä päätyy sohvalle, pesukoneeseen, lakanoihin, viemäriin ja jätevesiverkostoon. 

Yhden jalkapalloilijan mukana kentältä kulkeutuu vain jokunen gramma kumirouhetta. Mutta Suomessa on 140 000 aktiivi­pelaajaa. He käyvät kentällä lähes joka päivä. 

Kumirouhetta levitetään tekonurmikentälle nukkalangan juurelle antamaan joustoa ja kitkaa. Sillä pohjalla on hyvä pelata. 

Kumirouheiset tekonurmikentät ovat yleistyneet nopeasti. Monet nykyiset junioripelaajat eivät tiedä mitään niistä kärsimyksistä, joita heidän vanhempiensa sukupolvi koki epätasaisilla hiekkakentillä. 

Yleisin tekonurmityyppi on sellainen, jolle kumirouhetta levitetään kolmen sentin kerros. Neliömetriä kohden rouhetta menee 15 kiloa. Täysimittainen jalkapallokenttä on suosituskooltaan 7 140 neliömetriä. Tällaisen kentän perustamiseen menee siis 107 100 kiloa kumirouhetta. 

Suomessa on tämän vuoden lopussa käytössä 350 tekonurmikenttää. 

Tekonurmikentille on siis Suomessa ajettu yli 37 miljoonaa kiloa kumirouhetta. 

Aikamoinen kumivuori. 

LASKELMA on karkea. On erikokoisia kenttiä, ja rouhetta levitetään myös sivualueille. Myös kenttätyyppejä on useita. Yleistyvä tapa on rakentaa kentän alle joustokerros, jolloin kumirouhetta tarvitaan vähemmän. 

Kenttä kuin kenttä, rouhetta kulkeutuu pois. 

Jos kenttää käytetään talvella, hävikki on suurempaa, koska erityisesti rouhetta vie mennessään lumen auraus. 

Osa auratusta rouheesta palautetaan kentille. Osa ajautuu lumikinoksista sulamisvesien mukana ojiin ja viemäreihin. Ja lopulta mereen. 

Kentän käyttökerroista ja hoitotavoista riippuen uutta rouhetta pitää ajaa tekonurmelle kahdesta kuuteen tonnia vuodessa. Siitä voi laskea, että Suomen kaikille kentille lisätään rouhetta yhteensä 700 000–2 100 000 kiloa. Eli enimmillään runsaat kaksi miljoonaa kiloa. 

Sen verran kumirouhetta siis katoaa jonnekin vuosittain. 

MUTTA ONKO siitä haittaa? 

”Siitä ei ole vielä paljon tietoa”, sanoo tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. ”Mutta on aiheellinen kysymys, onko kumirouhe niin turvallista kuin on ajateltu.” 

Yleisin rouhe tehdään käytetyistä autonrenkaista. Rouheesta voi irrota kemikaaleja maaperään tai vesistöihin. Kumi myös hajoaa mikrohiukkasiksi, kuten muovi. Mikromuovi kiertää merissä satoja vuosia. 
Se kulkee läpi eliöstön valaista planktoniin. 

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan nyt kumirouheen riskejä. Tuloksia odotellessa jalkapalloilijat ovat alkaneet pohtia uusia keinoja. Palloliitossa suunnitellaan käytöskoulutusta. Pelaajan tulisi puhdistaa itsensä ennen kentältä poistumista. 

Pitäisi siis oppia pitämään pallerot kentällä. 

maanantai 9. lokakuuta 2017

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 64...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Vaikka yritän jättää esityslistan asiakokonaisuuksia väliin ja/tai hyvin ylimalkaisesti asiaa ottaa esiin, on se vaikeaa. 
Jotenkin tuo terminologia tempaa aina mukaansa. Niin - sama terminologia, pääasiassa samat asiatkin pyörivät yli kymmenen vuotta myöhemminkin sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistoilla.

Loppujen lopuksi vanhojen muisteleminen on hyvää verryttelyä, sillä olenhan tälläkin hetkellä sosiaali- ja terveyslautakunnassa Olli Kolehmaisen henkilökohtainen varajäsen.
Olli on tavallaan nuorisoketjun uusi edustaja, oletettavasti/toivottavasti ns. tulevaisuuden tähti (Future Star) ja itse sen sijaan kuulun iäkkäämpään konkarikalustoon vaihtopenkillä/vilttiketjussa. Kaikkia kuitenkin tarvitaan...
______________________________________________________________________________

Kemin kaupungin lapsi- nuorisopoliittinen ohjelma 2005-2010/Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto

Kemin kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa valmisteleva työryhmä (pj. kulttuuritoimenjohtaja Unto Käyhkö) pyysi palvelualueilta lausuntoja ohjelmaluonnokseen.

Ohjelman laatiminen Kemin kaupungille sai alkunsa valtuutettu Teija Jestilän valtuustoaloitteesta 16.3.1998. Asia oli edennyt monien vaiheiden kautta, jolloin käsite "Koko Kemi Kasvattaa" esiintyi myös kokouspapereissa. 
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma oli seuraavan kerran esillä kaupunginvaltuustossa 18.3.2002, jolloin valtuutettu Veikko Kumpumäki esitti perustettavaksi suunnittelutyöryhmän, jonka tehtävän oli laatia ehdotus lastenkulttuurikeskuksen perustamiseksi. Perustettua työryhmää täydennettiin myöhäisemmässä vaiheessa.

Työryhmä esitti Lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan 2005-2010 yhdeksän (9) eri kohtaa. Esitys oli erillisliitteenä.

Käydyssä keskustelussa em. asiaa pidettiin erittäin tärkeänä ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa perustellun lausunnon em. asiakohtiin.

Johtavan lääkärin irtisanoutuminen

Johtava lääkäri PekkaHonkanen sanoutui irti virastaan 29.3.2005 alkaen. Ero myönnettiin ja haettiin lupaa Kemin kaupungin täyttölupatoimikunnalta ja edelleen kaupunginhallitukselta julistaa johtavan lääkärin avoin virka haettavaksi 1.4.2005 alkaen. Nimettiin vt. johtavaksi lääkäriksi Tapio Åman.

En yksinkertaisesti tiedä, liittyikö edelliseen jotain dramatiikkaa - tuskin. Aikanaan aistin, että kovan painee alla johtava lääkäri erittäin suurella todennäköisyydellä työskenteli. Näin jälkikäteen tuo "täyttölupatoimikunta" hiukan jopa huvittaa, olimme tavallan "holhouksen alla lautakuntana", tosin niin taisivat olla muutkin lautakunnat. Kaupungintalon olivat kovan linjan talousviisaat vallanneet...

ASPA:n vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen selvitysprojektin loppuraportti

Kemiä koskevat toimenpidesuositukset tärkeitä. Selvitysprojektin loppuraportti merkittiin tiedoksi.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajan/varaedustajan nimeäminen YT-ryhmään vuosiksi 2005-2006

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintaryhmän (YT-ryhmä) kokoonpano:

Liisä Ståhle, sosiaali- ja teveystoimenjohtaja
Hilkka Halonen, sosiaalityön johtaja
Johtava lääkäri
Liisa Niiranen, vanhus- ja vammaispalvelujohtaja
Marjaleena Tapio, johtava hoitaja

YT-ryhmän sihteerinä toimii lautakunnan/kehrän sihteeri Taina Alajärvi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi tiedoksi edellisen ja nimesi YT-ryhmään varsinaiseksi edustajakseen Risto Myyryn ja varaedustajaksi Timo Juutisen vuosiksi 2005-2008. 

Lisäksi päätettiin pyytää henkilökuntaneuvostoa nimeämään viisi henkilökunnan edustajaa ja varaedustajaa vuosille 2005-2008.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstrategia/työryhmän nimeäminen

Henkilöststrategian  valmistelu sosiaali- ja terveyspalveluille oli ollut suunnitelmissa vuodesta 2003.
Kehrä oli kokouksessaan 1.3.2005 käsitellyt asiaa ja päättänyt aloittaa henkilöstöstrategiatyön.

Kehrä esitti sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstrategia -työryhmän kokoonpanoksi:

- sosiaali- ja teveystoimenjohtaja Liisa Ståhle, työryhmän pj
- 2 edustajaa sosiaali- ja terveyslautakunnasta
- 3 ammattijärjestöjen/henkilökunnan edustajaa
- tulosaluejohtajat Liisa Niiranen, Hilkka Halonen ja johtava lääkäri
- johtava hoitaja Marjaleena Tapio
- halintopalveluista henkilöstöasioista vastaava toimistonhoitaja Riitta Heikkilä
- sosiaalityön palveluista lasten- ja nuortenhuollon johtaja Hannu Launimaa
- terveysapalveluista osastonhoitaja Hilkka Timonen
- vanhus- ja vammaispalveluista avopalveluohjaaja Riittä Grönroos
- työryhmän sihteeri Taina Alajärvi

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi edellisen ja nimesi henkilöstöstrategia -työryhmään  Timo Juutisen ja Aki Pyykön.
Lisäksi päätettiin pyytää henkilökuntaneuvostoa nimeämään kolme henkilölöstön edustajaa työryhmään.

Lautakunta velvoitti henkilöstöstrategia -työryhmän antamaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle väliraportin työstään 31.3.2006 mennessä sekä laatimaan lopullisen esityksen henkilöstöstrategiaksi 31.10.2006 mennessä.

Kyllä! Olin mukana em. työryhmässä turvallisin mielin lautakunnan edustajana, sillä työryhmässä oli vahva kokemus ja näkemys sekä realistinen tuntuma tämän osa-alueen henkilöstöasioihin.


Vuoden 2005 talousarvioon liittyvien erillisselvitysten laadinta/työryhmien perustaminen

Kyllä! Oli työryhmää, työryhmää, työryhmää...

Terveyskeskuspäivitys-työryhmä
Yksikköjohtamisjärjestelmä-työryhmä
Lääkäripalvelujen keskittämistyöryhmä
Terveydenhuollon alueellinen palvelujärjestelmä-työryhmä
Peiponpsän toimintaa selvittelevä työryhmä

Kaupunginhallitus hiukan muokkasi/tuunasi ryhmäkoostumusta ja lisäsi kaupunginhallituksen edustusta.

Lisäksi tuli toimenpideaikataulutusta. Prässi oli kohtalaisen kova...

Lautakunta merkitsi työryhmät ja työryhmäkoostumukset tiedoksi ja täydensi työterveyskeskuspäivystystyöryhmään terveyskeskulääkäri Erkki Kaukoniemen.

Terve-sos 2005 koulutus- ja messutapahtumaan osallistuminen

Sosiaali- ja terveysalan koulutus ja messutapahtuma Terve-sos järjestettiinTurussa 25.5.-26.5.2005. Tapahtuman teemana oli "Ehjä elämä".

Lautakunta päätti osallistua tapahtumaan. Päiville osallistui kaksi lautakunnan jäsentä: Paavo Leminaho ja Terttu-Liisa Juusti.


Pienenä yksityikohtana mainittakoon, että kaupunginhallituksen esittelijänä näytti edelleen olevan alkuvuodesta kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola.

Toisaalta en ole tähän mennessä kommentoinut juurikaan uusia henkilöitä, joita olin mm. kahdessa ensimmäisessä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa tavannut. No eiköhän tässä vielä ehdi...


Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...