lauantai 15. huhtikuuta 2017

Edelläkävijän perintö: Pohjolan Sanomat jää rakkaana lappilaisten muistoihin...

Kyllähän tämä muutos: Pohjolan Sanomat > Lapin Kansa on sellainen, että tilausta ei mm. meidän perheessämme enää jatketa...

Suora nettilainaus Lapin Kansasta hiukan tuunattuna:

Edelläkävijän perintö: Pohjolan Sanomat jää rakkaana lappilaisten muistoihin

Merkittävä siivu lappilaista sanomalehtihistoriaa päättyi tällä viikolla, kun Pohjolan Sanomien viimeinen numero ilmestyi. Tappiolliset vuodet johtivat lehden yhdistymiseen Lapin Kansan kanssa.

NINA SUSI
Edelläkävijän perintö: Pohjolan Sanomat jää rakkaana lappilaisten muistoihin
Lapin ja Peräpohjolan historia toistuu Pohjolan Sanomien otsikoissa.
Johanna Sarriola
”Lähdemme täten taipaleelle kohti tuntematonta tulewaisuutta.”
Näin luki ensimmäisen Pohjolan Sanomien etusivulla, lukijoita varten ladotussa uuden lehden selitystekstissä. Ihka ensimmäinen lehti ilmestyi tiistaina 10. elokuuta 1915.
Lähes 102 vuotta myöhemmin, tämän viikon tiistaina, Pohjolan Sanomien taival päättyi.
Pohjolan Sanoma t oli tehnyt tappiota kahdeksan vuotta ja omistaja Alma Media päätti yhdistää sen lopullisesti Lapin Kansaan.
Entisaikojen kovien kiistakumppanien yhteistyö oli syventynyt jo kesäkuussa 2015, kun toimitukset yhdistettiin. Molemmat lehdet jatkoivat tuolloin omilla nimillään.
Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmbergin mukaan ihan viime aikoina ei vastaavan kokoisia sanomalehtiä ole yhdistetty.
Toki lehdistön pitkä historia tuntee paljon lehtien yhdistämisiä.
- 2000-luvulla sanomalehtien fuusioita on ollut kymmenkunta.
Niistä merkittävimmät tätä ennen ovat olleet Hyvinkään Sanomien ja Riihimäen Sanomien yhdistyminen Aamupostiksi vuonna 2003, Jakobstads Tidningin ja Österbottningenin yhdistyminen Österbottens Tidningiksi 2008 ja Östra Nylandin ja Borgåbladetin yhdistyminen Östnylandiksi 2015. Muut ovat Holmbergin mukaan olleet pienempien paikallislehtien yhdistymisiä.
Yhdistymisten lisäksi varsinaisia lehtikuolemia ei viime vuosina ole juurikaan nähty, Holmberg kertoo.
Sen sijaan kymmenet sanomalehdet ovat vähentäneet ilmestymiskertojaan painettuna.
- Maakuntalehdet ovat muiden medioiden tavoin uudenlaisessa kilpailutilanteessa, jossa kuluttajien mediankäyttö muuttuu ja mainosrahaa ovat jakamassa monet kotimaiset ja kansainväliset toimijat.
NINA SUSI
Pohjolan Sanomien ensimmäinen numero ilmestyi 10.8.1915.
Pohjolan Sanomien ensimmäinen numero ilmestyi 10.8.1915.

Torniosta Kemiin

Pohjolan Sanomien edeltäjä oli Tornion Laakso, jota julkaistiin vuoden 1912 lopusta Torniossa vajaat kolme vuotta.
Tornion Laakson innokkaimmat puuhamiehet jatkoivat lehdentekoa Kemissä ja perustivat Pohjolan Sanomat.
Uusi lehti poikkesi kaikista peräpohjalaista edeltäjistään siinä, että sitä ruvettiin alusta asti rakentamaan maakuntalehdeksi. Vaikka koko sanaa ei tuolloin vielä edes tunnettu.
Jukka Holmberg korostaa, että luotettavan alueellisen ja paikallisen tiedon tarve on edelleen olemassa, eikä se ole katoamassa mihinkään.
- Lukijoita kiinnostavan laadukkaan journalismin tuottaminen ja sen tarjoaminen helpossa muodossa kaikissa mahdollisissa julkaisukanavissa on avain menestymiseen. Samoin mainostaja-asiakkaita on palveltava kokonaisvaltaisesti. Tarvitaan myös aivan uusia tulovirtoja.
Pohjolan Sanomat aloitti nollasta. Lehteä toimitettiin kievareissa, kahviloissa tai latomon nurkassa. Lehti ilmestyi aluksi kahdesti, pian jo kolme kertaa viikossa.
Lokakuusta 1918 Pohjolan Sanomat ilmestyi kuudesti viikossa, marraskuun alusta siitä tuli Peräpohjolan maalaisliittolaisten äänenkannattaja.
Tammikuussa 1921 tulipalo tuhosi kaiken. Jäljelle jäi vain pitkäaikaisen päätoimittajan ja omistajan Uuno Hannulan palttoo, josta hän oli yrittänyt päästä eroon jo pitkään. Palon syttymissyy ei koskaan selvinnyt.
Taloushuolet ja pula-aika vaikeuttivat lehdentekoa. Vasta 1930-luvun puolivälissä Pohjolan Sanomista tuli kohtuullisesti kannattava liikeyritys. Tiukkoja aikoja tuli eteen senkin jälkeen.
Pohjolan Sanomien historia seurailee Suomen ja maailman talouden sekä politiikan heilahteluja.
Sotavuosina puolustushengen ja toiveikkaan mielialan ylläpitäminen oli yksi lehden velvollisuuksista.
Omasta toimitalosta oli haaveiltu jo 1920-luvun puolivälistä asti. Hanke kuitenkin viivästyi monista syistä, mutta ensimmäinen numero uudessa omassa talossa Merihovissa ilmestyi 23. marraskuuta 1948.
Nykyiselle paikalle meren rannalle muutettiin 1983.

Tiukka levikkikisa

Journalistiikan professori Jaana Hujanen Helsingin yliopistosta kertoo, että sanomalehtien lukumäärä Suomessa kasvoi 1990-luvulle asti.
Sen jälkeen trendi on ollut laskeva. Kun vuonna 1995 Suomessa ilmestyi 252 sanomalehteä, 2014 määrä oli 182.
- Sanomalehtien määrän lasku voi myös muuttaa paikallista mediakenttää. Saattaa syntyä hyperlokaaleja julkaisuja, usein verkkoon. Ne kertovat erittäin paikallisista asioista.
Maakuntalehtiä tutkineen Hujasen mukaan eteen tulee myös viestinnän ja journalismin rajapinnan uudelleenmäärittely. Pienet julkaisut ja esimerkiksi Facebookissa toimivien ryhmien viestintä ja keskustelut eivät lähtökohtaisesti ole journalismia, mutta ne tulevat sen tontille.
Hujanen korostaa, että paikalliset uutiset ovat lehden luetuimpia.
- Onkin yksi avainkysymyksistä, miten lehti onnistuu tässä.
1950- ja 60-luvuilla Pohjolan Sanomien aluetoimistoverkosto laajeni ympäri Lappia.
Seitsenpäiväisyyttä oli pohdittu jo vuonna 1962, mutta asia ei edennyt.
Äimistys olikin melkoinen, kun kilpakumppani Lapin Kansa onnistui valmistelemaan siirtymisensä seitsenpäiväisyyteen täysin salassa.
Pohjolan Sanomiin tieto tuli, kun Lapin Kansan urheilutoimittaja paljasti asian kollegalleen paluumatkalla Moskovan olympialaisista elokuun alussa 1980.
Pohjolan Sanomien ainut vaihtoehto oli seurata perässä. Ensimmäinen maanantainumero ilmestyi 3. marraskuuta.
Vuonna 1975 Pohjolan Sanomien levikki oli 33 400. Vuoteen 1982 Pohjolan Sanomien levikki oli Lapin Kansaa suurempi. 1983–1992 kamppailu maakunnan levikkiherruudesta kävi kuumana.
1980-luvun puolivälissä Pohjolan Sanomat joutui tunnustamaan tappionsa kisassa Lapin Kansaa vastaan ja vetäytymään vahvimmille levikkialueilleen Kemin ja Tornion seudulle sekä Tornionlaaksoon.
Vuonna 1991 Pohjolan Sanomien levikki oli 42 500. Sen jälkeen pudotus oli rajua, sillä vuonna 2001 levikki oli 23 100.
Tiukka mittely uutisvoitoista jatkui vuosituhannen lopulle asti. Yhteisen omistajan Alma Median myötä asetelma keikahti kerralla päälaelleen. Poliittisesti riippumattomaksi lehti julistautui uuden omistajan myötä 23.1.2001.

Osa yhteisöä

Professori Jaana Hujanen korostaa, että maakuntalehden pitää olla elävä osa paikallista yhteisöä ja sitouttaa ihmiset mukaan keskusteluun.
Hyvin onnistuessaan yhteisö tulee oikeasti osaksi sisällöntuotantoa esimerkiksi kuvien ja juttuvinkkien muodossa.
- Sisällöllinen keino saada ihmiset maksamaan uutisista on tehdä taustoitettavia juttuja, analyysejä ja kommentteja. Valeuutisten ja suoranaisen propagandan puskiessa yhä voimallisemmin esiin moni on herännyt, että vakavasti otettavalle journalismille on tarvetta.
Yleistyvä kehityskulku voi Hujasen mukaan olla siirtyminen painettuna kuusipäiväisyyteen.
- Maailmalla on tavallista, että sunnuntaisin ei ilmesty painettua lehteä, Hujanen muistuttaa.
Hujanen nostaa esiin lehtien kehittämisen ja niukkojen resurssien tuomat haasteet.
- Nyt on hankala välivaihe. Toimintaa kehitetään digitaalisuus edellä, mutta printillä on edelleen vankka asema
Sanomalehtien liiton Jukka Holmberg ei usko ainakaan lyhyellä aikavälillä maakuntalehtien yhdistymisen aaltoon. Sen sijaan yhteistyö lisääntyy edelleen.
- Yhteisiä aineistoja on ollut aina esimerkiksi STT:n ja aikanaan myös puoluepohjaisten uutistoimistojen kautta. Nyt yhteistoimituksia on perustettu yhteisen omistuksen pohjalta, mutta myös laajasti omistusrajojen yli.
Holmbergin mukaan voimavarat yhdistämällä saadaan sisältöjä, joita lehdet yksinään eivät pystyisi tuottamaan.
- Omat resurssit voidaan kohdistaa omalle ilmestymisalueelle, mistä maakuntalehdet perimmiltään elävät.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Pentti Jussilan teosta Eikö sitä totuutta saisikaan sanoa, Pohjolan Sanomien yhdeksän vuosikymmentä (2005).

Eurojackpotin hurja päävoitto Tampereelle: Koneen arpoma rivi toi yksittäiselle pelaajalle lähes 87 miljoonaa euroa...


Hmmmmm - vai niin, on se enemmän kuin tarpeeksi...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Eurojackpotin hurja päävoitto Tampereelle: Koneen arpoma rivi toi yksittäiselle pelaajalle lähes 87 miljoonaa euroa



Eurojackpot-kuponki.
EUROJACKPOTIN perjantain kierroksen päävoitto on tullut Suomeen, kertoo Veikkaus tiedotteessaan. Voittaja asuu Tampereella. Hän pelasi yhden rivin pikapelinä Lielahden K-citymarketissa ja antoi koneen arpoa numerot.

Voittosumma on 86 970 700 euroa. Se on suurin Suomeen tullut Eurojackpotin päävoitto. Toiseksi suurin, 61,2 miljoonaa euroa, voitettiin Espooseen 2014.

Joulukuun lopussa Suomeen tuli Eurojackpotista viisi oikein -voitto. Sen pelaaja voitti 215 000 euroa.

Kansainvälisessä vertailussakin tamperelaisen voittopotti on muhkea. Veikkauksen mukaan se on kautta aikojen kolmanneksi suurin voittosumma. Suuremmat, 90 miljoonan euron potit ovat aiemmin menneet Saksaan ja Tšekkiin.

VIIME TOUKOKUUSSA Espooseen osui päävoitto, joka oli tuolloin 10 miljoonaa euroa. Perjantaina tullut voitto on järjestyksessä yhdestoista Suomeen tullut päävoitto.

Suomeen tuli tällä kertaa myös yksi 5+1 oikein -tulos. Rivillä voittaa reilut 820 000 euroa. Myös viisi oikein -tuloksilla saatiin Suomeen kaksi lähes 87 000 euron voittoa.

Eurojackpotia pelataan 17 maassa. Päävoiton todennäköisyys on 1:95,3 miljoonaan.

Syyrian evakuointi pysähtyi – tuhansia jumissa busseissa...

Katsoin Yle Areenasta dokumenttiohjelman nimeltä Damaskoksen despootti. Kyllä on avoimesti todettava, että Syyrian vielä toistaiseksi vallassa oleva presidentti on taitavasti käyttänyt mm. länsimaiden päättämättömyyttä, Venäjä-korttia ja eri kapinallisryhmittymien sekoilua/eripuraisuutta hyväkseen. 


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Syyrian evakuointi pysähtyi – tuhansia jumissa busseissa

Taustalla ilmeisesti erimielisyys taistelijoiden evakuoinnista.
Syyria
Ihmisiä evakuoidaan.
Syyrian kapinallistaistelijat seurasivat, kun Punaisen puolikuun ambulanssit kuljettivat sairaita ja haavoittuneita piirittämistä Fuaan ja Kafrayan shiiakylistä.Omar Haj Kadour / AFP
Syyriassa neljän asutuskeskuksen evakuointi on viivästynyt. Tuhannet evakuoitavat ovat viettäneet yönsä busseissa hallituksen ja kapinallisten hallitsemilla alueilla.
Hallituksen ja kapinallisten sopimassa evakuoinnissa on ollut määrä kuljettaa tuhansia siviilejä ja kapinallistaistelijoita kahdesta hallituksen joukkojen saartamasta kaupungista, Madayasta ja Zabadanista, pääkaupungin Damaskoksen läheltä.
Sitä vastaan tuhansia asukkaita ja hallituksen taistelijoita oli tarkoitus siirtää kahdesta kapinallisjoukkojen piirittämästä shiiakylästä Fuaasta ja Kefrayasta hallituksen kontrolloimalle alueelle.
Evakuointi näyttää kuitenkin jumiutuneen.
Hallituksen joukkojen piirittämän Madayan kaupungin läheltä evakuoitu Ahmed Afandar kertoi uutistoimisto AP:lle, että kymmeniä busseja ei ole päästetty suunnitellusti etenemään kapinallisten hallitsemalle Idlibin alueelle. Hän sanoi, ettei ole selvää, mikä viivyttää evakuoinnin loppuunsaattamista.
Suuri joukko ihmisiä vietti yönsä bussissa autotallissa hallituksen joukkojen kontrolloimassa Aleppossa.
– Ei ole juomavettä eikä ruokaa. Autotalli on pieni eikä täällä ole paljon tilaa liikkua, Ahmed kertoi uutistoimisto Reutersille.

Erimielisyyttä taistelijoiden lähdöstä

Erimielisyyttä on syntynyt asemiesten evakuoinnista, kertoo Syrian Observatory for Human Rights -järjestö.
Järjestön mukaan kapinallistaistelijoille ei ollut vielä järjestetty turvallista pääsyä hallituksen joukkojen saartamasta Zabadanin kaupungista. Zabadanin asukas kertoi AP:lle, että kaupungista ei ole evakuoitu ketään.
Oppositioaktivisti kertoi uutistoimisto Reutersille, että shiiakylistä oli lähtenyt vähemmän hallituksen asemiehiä kuin oli sovittu.
Syyrian oppositio on arvostellut, että evakuoinnit ovat käytännössä väestön pakkosiirtoja, joilla Assadin hallinto saa vastustajansa pois Syyrian keskeisistä kaupunkikeskuksista.
Evakuoinnit muuttavat väestörakennetta, sillä suurin osa hallituksen piirittämiltä alueilta evakuoitavista on sunnimuslimeja.
Assadin hallinto on perinteisesti nojannut erityisesti Syyrian shiialaiseen alaviittivähemmistöön.
Syyrian sisällissotaa on monin paikoin käyty näännytyssotana, jossa saarrettujen alueiden siviiliväestö on joutunut kärsimään elintarvikkeiden, lääkkeiden ja lämmityksen puutteesta.
Lähteet: AP, Reuters

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Ulkolinja: Damaskoksen despootti ...

Hmmmmm - mielenkiintoinen dokumentti. Kannattaa katsoa...


Suora nettilainaus Yle Areena-sivulta:


Ulkolinja: Damaskoksen despootti 

  • 54 min
  • 2 kk 28 pv
  • 7935 katselua
Bashar al-Assadin valtaannousu synnytti Syyriassa toivon demokratiasta, mutta itsevaltiaaksi noussut lääkäri petti odotukset. Syyria ajautui sisällissotaan, ja nyt al-Assad on yksi pakolasikriisin avainhenkilöistä.

Jännitteet Korean niemimaalla kasvavat ...

Maailma seuraa tilannetta jännittyneenä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiuken tuunattuna:

Ulkomaat

Jännitteet Korean niemimaalla kasvavat – Raportti: Pohjois-Korea on valmis tekemään ydinkokeen

Satelliittikuvat osoittavat jatkuvaa toimintaa Pohjois-Korean ydinkoealueella, sanoo eristäytynyttä diktatuuria tarkkaileva 38 North -sivusto. Jännitteet Korean niemimaalla ovat kasvaneet nopeasti.



Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tarkasteli ohjuksen taistelukärjen osaa Pohjois-Korean uutistoimiston julkaisemassa päivämääräämättömässä kuvassa.
POHJOIS-KOREA on valmis tekemään ydinkokeen Punggrye-rin ydinkoealueellaan, eristäytynyttä diktatuuria tarkkaileva yhdysvaltalainen 38 North -sivusto sanoo.

38 North kuvaili ydinkoealueen olevan ”viritetty ja valmis”. Satelliittikuvat osoittavat sen mukaan jatkuvaa toimintaa alueella.

Pohjois-Korean viimeaikaiset ohjuskokeet ovat herättäneet Yhdysvalloissa huolta, että Pjongjang saattaa pian kehittää mannertenvälisen ballistisen ohjuksen, joka kykenisi kuljettamaan ydinkärjen Yhdysvaltain maaperälle.

POHJOIS-KOREAN on ounasteltu valmistelevan mahdollisesti ohjuskoetta tai jopa uutta ydinkoetta lauantain kunniaksi. Silloin vietetään Pohjois-Korean perustajan Kim Il-Sungin 105. syntymäpäivää. Virallisesti päivää kutsutaan ”Auringon päiväksi”.

The Voice of America uutisoi keskiviikkona viranomaislähteisiin perustuen, että Pohjois-Korea on ilmeisesti asettanut ydinräjähteen laukaisuvalmiuteen, ja se saatetaan räjäyttää lauantaina paikallista aikaa.

Vuonna 2012 Pohjois-Korea yritti perustajansa 100-vuotissyntymäpäivänä laukaista pitkän kantaman raketin, mutta laukaisu epäonnistui.

LAUANTAIN juhlallisuuksien vuoksi Pohjois-Koreassa on parhaillaan vierailulla noin 200 ulkomaista toimittajaa.

Pohjois-Korea kehotti heitä varautumaan torstaina ”suureen ja tärkeään tapahtumaan”.

Tiedotusvälineiden vierailut suljettuun maahan ovat harvinaisia ja tarkkaan valvottuja.

Viranomaiset eivät kuitenkaan kertoneet lisätietoja tulevasta suuresta ja tärkeästä tapahtumasta. Vastaavia ilmoituksia on aiemmin seurannut usein melko pienimuotoisia asioita.

JÄNNITTEET Korean niemimaalla ovat kasvaneet nopeasti. Yhdysvallat lähetti joukon aluksiaan kohti Pohjois-Koreaa viime viikonloppuna.

Lisäjännitettä tuo Yhdysvaltain tekemä ohjusisku lentotukikohtaan Syyriassa.

”Lähetämme sotalaivaston. Erittäin vahvan. Meillä on sukellusveneitä. Erittäin vahvoja. Paljon vahvempia kuin lentotukialukset”, presidentti Donald Trump sanoi keskiviikkona viitaten Korean niemimaalle lähetettyihin aluksiin.

Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping puhuivat Pohjois-Korean tilanteesta puhelimessa keskiviikkona. He tapasivat toisena viime viikolla Yhdysvalloissa. Trumpin mukaan Kiinan asema kauppasopimuksissa olisi parempi, jos kiinalaiset ”ratkaisisivat Pohjois-Korean ongelman”.

KIINAN valtion englanninkielinen Global Times -sanomalehti kirjoitti torstaina, että Kiina vahvistaisi Pohjois-Korean puolustusta, jos maa keskeyttäisi ydinohjelmansa.

Kiina on Pohjois-Korean tärkein liittolainen. Se on vaatinut rauhanomaista ratkaisua jännittyneeseen tilanteeseen.

”Niin pian kuin Pohjois-Korea toimii Kiinan neuvojen mukaisesti ja jäädyttää ydinohjelmansa [– –], Kiina toimii aktiivisesti taatakseen ydinaseista vapaan Pohjois-Korean ja sen hallinnon turvallisuuden”, Global Timesin pääkirjoituksessa sanottiin.

”Tämä on Pjongjangin paras vaihtoehto.”

Lehti varoittaa myös Yhdysvaltoja, että sotatoimet Pohjois-Koreaa kohtaan ovat paljon riskialttiimpia kuin ohjusisku Syyriaan.

Kiinan ulkoministeri Wang Yi sanoi torstaina, että sotilaallinen voima ei ratkaise Korean niemimaan tilannetta. Hänen mukaansa kuka hyvänsä lietsookaan Pohjois-Korean tilannetta, joutuu kantamaan siitä historiallisen vastuun.

Pohjois-Korea on tehnyt useita ohjuskokeita tänä vuonna. Viimeisin tapahtui 5. huhtikuuta, jolloin se laukaisi ballistisen ohjuksen mereen. Maa teki edellisen ydinkokeensa viime syyskuussa.