Viimeaikaiset terroritapahtumat Pietarissa ja nimenomaan Tukholmassa pistävät kiistatta miettimään, mitä jos...
Suora nettilainaus Facebook-sivustolta:
Terrori-iskun tapahtuessa toimi näin31.03.2017
Aihe:
Berlin
Jukka HuuskoJukka Huusko opiskelee lukuvuoden 2016 - 2017 Berliinin Freie Universitätissä.
Osallistuin viime viikolla Berliinissä saksalaisen terrorismintutkimusverkoston työpajaan. Kaksipäiväisessä seminaarissa kuulin mielenkiintoisia alustuksia siitä, millaisia tutkimusprojekteja Saksassa on meneillään.
Esimerkiksi Mainzin yliopistossa islamintutkijoista sekä media- ja populaarikulttuurintutkijoista koottu monitieteellinen asiantuntijaryhmä analysoi ja arkistoi jihadistijärjestö Isisin propagandamateriaalia. Radikalisoitumista ehkäisevä järjestö testaa parhaillaan, miten Isisistä loikanneiden paljastuskertomukset ja niistä tehdyt videot vaikuttavat ääriajatteluun kallellaan oleviin eurooppalaisiin musliminuoriin.
Yhden kiinnostavan puheenvuoron seminaarissa piti saksalainen turvallisuuskonsultti Florian Peil. Peil on yksi Saksan johtavista terrorismiasiantuntijoista. Hän on entinen tiedusteluviranomainen, jonka akateeminen tausta on islamintutkimuksessa. Nykyään Peil työskentelee yksityisenä turvallisuuskonsulttina keskittyen Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään.
Terrorismiasiantuntija Florian Peil (oik.) esitteli tuoretta kirjaansa Saksan terrorismintutkimusverkoston työpajassa Hochschule Freseniuksessa Berliinissä. Valkokankaan toisella laidalla tutkijaverkoston puheenjohtaja, tohtori Stephan G. Humer.
Peililtä ilmestyi viime vuoden lopussa lyhyt ja ytimekäs kirja nimeltään “Terrorismus. Wie wir uns schützen können” (Vapaa käännös: „Terrorismi. Miten voimme suojautua“). 128-sivuinen kirja on siinä mielessä harvinainen, että siinä käsitellään hyvin monimutkaista, vahvoja tunteita herättävää sekä ihmisiä voimakkaasti jakavaa ilmiötä rauhallisesti, selväkielisesti ja käytännönläheisesti. Käsikirjamaisen opuksen lukee sujuvalla saksan taidolla parissa tunnissa (minulta siihen meni huomattavasti kauemmin).
Itse asiassa olin tavannut Peilin jo ennen seminaaria, sillä haastattelin häntä tutkimusprojektiini, joka käsittelee globaalien jihadistiliikkeiden mediastrategioita. Haastattelussa Peil kertoi saaneensa ajatuksen yksinkertaisen ja käytännönläheisen kirjan kirjoittamisesta huomattuaan, kuinka turvallisuuteen liittyvät huolet olivat alkaneet lisääntyä tavallisten saksalaisten keskuudessa vuoden 2016 terrori-iskujen ja 2015 alkaneen pakolaiskriisin jäljiltä. Ihmiset tulivat kyselemään Peililtä, uskaltaako Saksassa enää mennä ulkoilmakonsertteihin tai kannattaako ostaa käsiase terrori-iskujen varalta. Peil kertoi olevansa huolestunut siitä, että tällaiset pelot ovat alkanet lisääntyä Saksassa, eivätkä poliitikot tai viranomaiset osaa kunnolla vastata ihmisten huoliin.
Tavallinen ihminen ei voi tehdä paljoakaan terrori-iskujen muodostamalle fyysiselle uhalle, Peil sanoo. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että terrori-iskun uhriksi joutumisen todennäköisyys on häviävän pieni.
Vaikka terrori-iskut ovat viime vuosina lisääntyneet Euroopassa Isisiä vastaan käytävän sodan ja sen lieveilmiöiden vuoksi, esimerkiksi liikenne tai tupakointi ovat yhä selvästi suurempia uhkia ihmiselle.
Terrorismin teho ei perustukaan niin paljoa fyysiseen vaan psykologiseen uhkaan. Juuri psykologinen ulottuvuus tekee terrorismista kokoaan suuremman ja vaikutuvaltaisemman ilmiön. Järjestäytynyt terrorismi on kuin makaaberia markkinointiviestintää. Se pyrkii tavoittelemaan mahdollisimman laajaa julkisuutta ja siten vaikuttamaan massojen mieliin. Säikäytetty yhteiskunta on ylireagoiva yhteiskunta, jossa vastakkainasettelu ihmisryhmien välillä kasvaa ja epävakaus lisääntyy. Juuri tämä on terrori-iskujen tavoite.
Tavalliset ihmiset pystyvät harvemmin pysäyttämään tai estämään terrori-iskut.
Tämä onkin turvallisuusviranomaisten ja toisaalta poliitikkojen tehtävä. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että nimenomaan terrorismin psykologiseen uhkaan ja pelon leviämiseen voi jokainen meistä vaikuttaa. Se, miten reagoimme terrori-iskuihin, voi siten vahvistaa tai heikentää iskujen tekijöitä.
Listaan alle Peilin kirjaa mukaillen muutaman ohjeen siitä, miten terrori-iskuihin kannattaa reagoida. Terrori-iskujen uhkaa näillä ohjeilla ei poisteta, mutta ainakin iskujen psykologisesta ulottuvuudesta on mahdollista lyödä ylimääräiset ilmat pihalle. (Käännökset eivät ole suoria, kohtia on myös lyhennetty.)
Anna terroristeille huomiota niin vähän kuin mahdollista.
Terroristin pahin pelko on se, että kukaan ei välitä, ettei kukaan huomaa. Terroristit hakevat terrori-iskuilla huomiota, koska he ovat sotilaallisesti heikkoja – huomiotta jääminen heikentää terroristeja entisestään.
Hyväksy omat pelkosi.
On täysin normaalia, että ihminen tuntee pelkoa tai voimattomuutta heti terrori-iskun jälkeen. Tärkeintä on, ettei anna valtaa hysterialle.
Vältä median yliannostusta.
Luotettavista lähteistä kuten laadukkaista uutismedioista tai viranomaisten tiedotteista on tietysti hyvä selvittää perusasiat. Välttele erityisesti terrori-iskuun liittyvillä kuvilla mässäilyä. Vältä jakamasta kuvia tai huhuja sosiaalisessa mediassa refleksinomaisesti. Älä raivaa terroristeille tilaa pääkopastasi yhtään enempää kuin on välttämätöntä.
Ei pidä provosoitua.
Terrori-iskun tavoitteena on saada kohdeyhteiskunnassa aikaan ylireaktio ja nostattaa massoissa sokeaa kostonhenkeä. Viha ja vimma ovat huonoja neuvonantajia. Anna viranomaisille ja valtiollisille instituutiolle aikaa ja tilaa reagoida terrorismiin harkiten.
Vastusta terroristien pyrkimyksiä polarisoida yhteiskunta.
