Alla olevassa aineistossa mm. Kemin osalta ei ole mitään uutta. Kaupunkimme riesana ovat olleet jo vuosia korkeat työttömyysluvut, nimenomaan nuorisotyöttömyys, ikäihmisten suhteellisen suuri osuus asukasmäärästä ja korkeat sosiaali- ja terveyspuolen kustannukset. Matkailusektorin hyvä vire ja uudet teollisuusinvestoinnit ovat tervetulleita elementtejä taloudellisen kehityksen suunnanmuutoksessa. Ken elää, hän näkee...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Tässä ovat Suomen vahvimmat ja heikoimmat kunnat – Ylen Kuntatutka kertoo kuntasi tilanteen
Ylen Kuntatutkalla voit tarkastella, miten kunnassasi menee ja mitkä ovat kuntasi vaaliasetelmat.
Mitä samaa on Heinävedellä, Posiolla ja Rautavaaralla? Entä mikä erottaa ne Kauniaisista, Espoosta ja Tampereesta?
Ensimmäisessä ryhmässä kunnat ovat heikoimpia suorittajia Ylen laajassa kuntavertailussa, jossa kuntia tarkasteltiin elinvoiman, talouden, kuntalaisten terveyden ja ilmapiirin näkökulmasta.
Ylen Kuntatutkasta selviää esimerkiksi, että noin 3 500 asukkaan Heinäveden haaste on suuri työttömyys ja väestön vanheneminen. Jopa joka kolmas kuntalaisista on siirtynyt eläkkeelle.
Tämä vuoksi kunnan työllisyysaste on alhaalla ja väestöennusteet osoittavat alas.
Kauniainen puolestaan hyötyy sijainnistaan Espoon keskellä. Paikkakunnalle on muuttanut paljon hyvätuloisia veronmaksajina ja se näkyy kaikessa: olemattomassa velkamäärässä (0 euroa), alhaisessa tuloveroprosentissa ja korkeassa omavaraisuusasteessa.
On kuitenkin yksi asia, jossa Heinävesi ohittaa Kauniaisen. Heinäveden työpaikkaomavaraisuus lähentelee sataa prosenttia, kun taas Kauniaisissa se on 60 prosenttia.
Heinävedellä työllistää ennen kaikkea matkailu Valamon ja Lintulan luostareineen. Kauniaisista kuntalaiset käyvät töissä naapurikunnissa Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä.
Naapurikunnat eivät ole veljeksiä keskenään
Kaikista suurin ero naapurikuntien kuntotähdityksessä löytyy Pohjois-Pohjanmaalta. Kun Liminka saa 4,5 tähteä Ylen Kuntatutkassa, Muhos jää 2,5 tähteen.
Molempien kuntien suorittamista sävyttää suuresti elämä Oulun kyljessä. Vaikka molemmista kunnista on noin 30 kilometriä alueen keskuskuntaan, niitä erottaa yksi merkittävä tekijä: moottoritie.
– Haluaisin sanoa, että syynä kasvuun on taidekoulu, mutta kyllä se on sijainti, sijainti ja sijainti, Limingan taidekoulun rehtori Ari Karvonen sanoo Ylen laajassa reportaasissa kuntien erilaisuudesta.
Nelikaistainen moottoritie Oulusta Liminkaan valmistui 2003, ja siitä alkoi kunnan rakettimainen kasvu. Sen sijaan Muhos elää valtatie 22 varrella, josta matkantekoa Ouluun sävyttävät verrokkiaan matalammat nopeusrajoitukset.
Muhoksen kunnanjohto onkin vuosia lobannut eri ministereitä valtatien parannuksista.
Muhoksen kunnantaloutta ovat puolestaan rasittaneet viime vuosien suuret investoinnit kouluihin ja päiväkoteihin. Tilat on pitänyt laittaa kuntoon, kun niistä on löydetty sisäilmaongelmia.
Suuret investoinnit ovat edessä myös Limingassa, jossa väestö kasvaa 10 prosentin vuositahtia. Uusille tulokkaille pitää löytää tilaa kasvatukseen ja koulutukseen.
Miten Tutka on tehty?
Ylen Kuntatutkassa kuntia tarkastellaan elinvoima-, talous-, terveys- ja ilmapiiri-indekseillä. Jokainen kuntalainen voi tarkastaa, millaisessa kunnossa oma kunta on.
Kuntatutka antaa kuntalaisille selkänojaa siihen, mitä asioita ehdokkailta voi tivata vaalikojujen edessä.
Indeksit on muodostettu 11 asiantuntijan kanssa ja ne perustuvat 39 muuttujaan, joiden taustalla olevat tilastotiedot on päivitetty maaliskuun alussa. Ensimmäisen kerran Ylen Kuntatutka julkaistiin jo lokakuussa 2016.
Päivitettyyn versioon Ylen aluetoimitukset ovat tehneet vaalianalyysit jokaisesta kunnasta.
Analyyseissä käydään paikkakuntakohtaisesti läpi, mitä ovat keskeisimmät kysymykset vaaleissa ja mitä mielenkiintoisia teemoja vaaleissa tällä kertaa on.
Tähdityksessä puolestaan kunnat on jaettu viiteen eri luokkaan. Parhaimmilla tuloksilla kunnat ovat saaneet viisi tähteä ja heikoimmilla yhden tähden. Tarkemmin luokittelusta voit lukea täältä.
