Olen lukenu ainoastaan yhden Ilkka Remeksen (Petri Pykälän) kirjan nimeltä JÄÄTYVÄ HELVETTI. Erittäin hyvä ja ajankohtainen kirja, jota olen mainostanut jokaisen suomalaisen luettavaksi. Vuoden 2014 jälkeen > Venäjän Krimin miehitys, Itä-Ukrainan sotatila, Itämeren kiristynyt tilanne, jne. , mikään ei ole Suomessa/Euroopassa/maailmassa entisessä asennossa. Toivottavasti vuosi 2017 tuo jotain myönteistä em. osa-alueelle tullessaan...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kasvokkain: Salaperäinen menestyskirjailija Remes harvinaisessa haastattelussa: Pelkään floppia jokaisen kirjan kohdalla
Ilkka Remeksen trillerit ovat joka vuosi myydyimpien kirjojen listalla. Silti emme tiedä salaperäisestä kirjailijasta juuri mitään.
Juuri tällä hetkellä monien suomalaisten käsissä tai yöpöydällä on Ilkka Remeksen uusin teos. Ja näin on ollut joka joulu jo melkein parinkymmenen vuoden ajan. Kaikki tapahtuu joka vuosi tutun kaavan mukaan. Syyskuussa ilmestyy uusi trilleri, jossa on ajankohtainen teema. Saman tien teos nousee kirjamyyntitilaston kärkeen.
Kiinnostavaksi kaavan tekee se, ettemme tiedä Ilkka Remeksestä paljoakaan. Emme saa lukea hänen kuulumisiaan, suosikkireseptejään tai kirjasuosituksiaan lehtien palstoilta. Se on poikkeuksellista tänä henkilöitymisen aikakautena, kun muut kirjailijat valittavat esiintymisten ja haastattelujen vievän liikaa aikaa itse kirjoittamiselta.
Nyt Remes on kuitenkin hövelillä päällä. Hän antaa haastattelun sähköpostitse. Näin Remes pystyy hallitsemaan tilannetta. Tarkentavia kysymyksiä ei voi esittää, eikä haastattelu voi kääntyä yllättävään suuntaan.
Miksi välttelet haastatteluja ja julkisia esiintymisiä?
– Se on minulle luontaista. Haluan antaa tarinoiden puhua, en kertoa itsestäni.
Mikäs siinä. Epäilemättä monet kirjailijat haluaisivat toimia samoin, mutta silloin vähäinen kirjamyynti saattaisi jäädä olemattomaksi. Remeksen kohdalla siitä ei ole pelkoa. Hänen tarinansa kiinnostavat suomalaisia. Remeksen kirjamyynti ylitti aivan hiljattain kahden miljoonan rajapyykin.
Vetäytymisen ymmärtää, sillä selvästi Remes ei ole mikään showmies. Ylen arkistoista löytyy yksi tv-haastattelu vuodelta 1998. Siinä esiintyy nuori mies, joka selvästi haluaisi olla missä tahansa muualla kuin televisiostudiossa. Hän vastaa kysymyksiin, mutta vaikuttaa hyvin kiusaantuneelta. Sittemmin hänestä ei löydy haastatteluja.
Remes myöntää, että toisinaan tekisi mieli osallistua johonkin ajankohtaiseen keskusteluun, mutta hän mieluummin käsittelee asioita kirjoissaan.
Juuri ajankohtaisuus on Remeksen kirjojen valtti. Hän tarttuu ilmassa oleviin kysymyksiin ja ryhtyy punomaan juonta niiden ympärille.
Uusimmassa kirjassaKiirastuli esiin nousevat sekä pakolaiskysymys että Venäjän informaatiosota.
Remes sanoo valitsevansa aiheet puhtaasti oman mielenkiintonsa mukaan.
– Tarkkailen maailmanmenoa varmaan aika samalla tavoin kuin muutkin ihmiset, mutta mielikuvitukseni lähtee helposti kehittelemään tapahtumia eteenpäin. Näin tapahtuu varsinkin sellaisten aiheiden kohdalla, jotka huolestuttavat tai pelottavat minua.
Remeksen kirjoissa huolen aiheet löytyvät usein idästä. Ensimmäisestä kirjasta, vuonna 1997 julkaistusta Pääkallokehrääjästä alkaen Venäjä on aiheuttanut monet kriisit Remeksen trillereissä. Uusimmassa kirjassa Venäjä on ottanut aseekseen psykologian.
– Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti Suomen asema on tullut tukalammaksi sitä mukaa, kun Venäjä on alkanut jälleen toteuttaa suurvaltapyrkimyksiään. Ristiriita Suomen kansan länteen tähyilyn ja Suomen valtion maantieteellisen sijainnin välillä on peruuttamaton.
"Tunteet ja elämykset menevät nykyään järjen edelle"
Nopea kirjoitustahti takaa sen, että Remes pystyy tarttumaan ajankohtaisiin teemoihin. Suomen henkinen kahtiajakautuminen on selkeästi esillä syksyllä ilmestyneessä kirjassa.
– Sisäisten erimielisyyksien kasvaminen heikentää luottamusyhteiskuntaa, jollainen Suomi perinteisesti on ollut. Tämä liittyy laajempaan ilmiöön, jossa yksilökeskeisyyden nousu kohottaa tunteet ja elämykset järjen ja yhteisöllisyyden edelle.
Remes on kuitenkin tyytyväinen maamme poliittisen ilmapiirin vapautumiseen, kun verrataan hänen nuoruutensa aikaan. Vuonna 1962 Luumäellä syntynyt Remes on kokenut ajan, jolloin suomettuminen kukoisti ja Kekkonen piti maatamme lujassa otteessaan.
– Nykyisin yhä useampia aiheita käsitellään avoimemmin ja tasapuolisemmin. Ja ellei käsitellä, verkko ja sosiaalinen media suovat mahdollisuuden yksittäiselle ihmiselle saada näkemyksensä julki. Se tuo tietysti myös valtavasti tyhjää kohinaa ja ylilyöntejä, sekä tarjoaa mahdollisuuden ulkopuolisten voimien harjoittamalle mielipidevaikuttamiselle.
"Tutkin mielelläni asioita, joita piilotellaan"
Remes paneutuu kirjojensa aiheisiin huolella. Trillerit vilisevät faktaa ja myös sellaista tietoa mitä ei muualta löydy.
– Keskustelen erilaisten asiantuntijoiden, kuten hävittäjälentäjän, poliitikon, upseerin tai säteilyturvakeskuksen työntekijän kanssa saadakseni tietää, mikä on mahdollista ja uskottavaa. Ihmiset auttavat mielellään. Jotkut asiantuntijat lähestyvät minua oma-aloitteisesti, kun heillä on mielessään asioita, joille he eivät ole saaneet vastakaikua omassa organisaatiossaan.
Ajankohtaisuus ja faktojen viljely eivät kuitenkaan ole Remekselle pääasia. Tärkeintä on tarina ja lukijan mielenkiinnon herättäminen.
– Tiedonsaanti ei ole ongelma, vaan haasteen tarjoaa lukijan yllättäminen. Lukijani pitävät siitä, että saavat tarinaelämyksen ohessa tietää jotain uutta. Itse tutkin mielelläni asioita joita yritetään piilotella. Kaiken on kuitenkin palveltava tarinan tuottamaa elämystä.
Vaikka Remes on jo pian parinkymmenen vuoden ajan ollut Suomen jännärikuningas, on läpimurto ulkomailla jäänyt tekemättä. Taidoista se ei ole kiinni, sillä Remes osaa kirjoittaa yhtä vetävästi kuin kansainväliset kollegansa. Mutta kirjojen aiheet ovat ehkä liian suomalaisia, ja lisäksi Remes suhtautuu käännöksiin penseästi.
– Kansainväliselle yleisölle on kirjoitettava hieman toisesta näkökulmasta. En halua, että kirjojani vain käännetään muille kielille. Aion kyllä tehdä myös kansainväliselle yleisölle suunnattuja tarinoita, paljastaa Remes.
"Kirjoitan missä tahansa"
Ilkka Remes kuuluu niihin harvoihin suomalaisiin kirjailijoihin, jotka elävät mukavasti kirjoillaan. Nykyään bestsellerkirjailijan teosta myydään noin 50 000 kappaletta vuodessa, mutta kymmenisen vuotta sitten Remeksen kirjat ylsivät jopa 150 000 kappaleen myyntiin.
Sen verran Remeksestä tiedetään, että ennen ryhtymistään kirjailijaksi hän opiskeli kauppatieteitä ja työskenteli mainos- ja viestintäalalla. Esikoisteoksen jälkeen Remes on kirjoittanut säntillisesti kirjan vuodessa. Parhaimmillaan kirjoja on syntynyt vuodessa kaksi, sillä Remes on kirjoittanut myös nuortenkirjoja. Trillereissä on aina monta sataa sivua ja taustatyöt vaikuttavat perusteellisilta. Miten ihmeessä hän ehtii tämän kaiken?
– Aika itsessään ei ole ongelma, vuodessa ehtii paljon. Haaste tulee siitä, että pitää keskittyä pitkäksi aikaa samaan tarinaan. Joitain taustatutkimustöitä pystyn delegoimaan, mutta juuri tutkiminen on niin kiinnostavaa, että haluan käyttää siihen aikaa.
Voisi kuvitella, että kiivas julkaisutahti vaatii selkeät työajat, mutta näin ei ole. Remes kirjoittaa aina, kun on sopiva aika ja paikka. Työhuonetta hän välttelee, sillä siellä on kuulemma liikaa kiinnostavia asioita, jotka vain häiritsevät työtehoa.
– Hyödynnän pienetkin hetket silloin, kun saan keskityttyä. Kirjoitan missä tahansa satun olemaan, vastikään esimerkiksi katsastusaseman jonossa.
Remes on saavuttanut aseman, jollaisesta monet kirjailijat vain unelmoivat. Lukijakunta on vankka ja suosiossa ei tunnu olevan heilahduksia. Silti joka kerta Remes pelkää floppia.
– Kyllä, pelkään joka kirjan kohdalla. Koska kirjoitan itseäni kiinnostavista aiheista, pelkään, etteivät muut ole välttämättä innostuneita samoista asioista.
Nuorten lukuinnon hiipuminen huolettaa
Remes kantaa huolta myös nuorten lukuinnon hiipumisesta. Hän on kirjoittanut nuortenkirjoja, jotka on suunnattu ennen kaikkea pojille.
– Olen huolestunut. On suuri harmi, jos nuoria ei saada oivaltamaan kuinka ylivoimainen käyttöliittymä kirja on. Kirja on suora väylä kirjailijan mielikuvituksen maailmasta lukijan aivoihin. Elokuvan katsominen on kuin seuraisi jalkapalloa katsomosta. Kun lukee, on kuin olisi itse pelaamassa, kiteyttää Remes.
Juuri nuoruuden hyvät lukukokemukset saattoivat olla syy siihen, miksi Ilkka Remeksestä tuli kirjailija.
– Kirjat tarjosivat minulle huikeita elämyksiä, lähes taianomaista siirtymistä seikkailujen keskelle. Olin himolukija, mutta en ollut erityisen kiinnostunut kirjoittamisesta. Se tapahtui vasta opiskeluiässä. Ehkä nuoruuteni hyvät lukukokemukset inspiroivat minua vastaavien elämysten tarjoamiseen.
Nykyään Remes ei juuri ehdi lukemaan. Kirjoittaminen vie kaiken ajan. Mutta kunnianhimoisena kirjoittajana hän on juuri aikeissa tarttua myös muiden tekemiin kirjoihin.
– Luen nykyisin aivan liian vähän. Siinä mielessä teen tarinoita eräänlaisessa umpiossa. Olen juuri raivaamassa aikaa lukemiselle ja toivon sen kohentavan myös oman tekemiseni tasoa.
Aikaa lukemiselle ehkä löytyy, sillä uusi kirja on jo hyvällä alulla. Ensi syksynä ilmestyy Suomen 100-vuotsijuhlavuoden kunniaksi trilleri, joka on eräänlainen Suomen itsenäisyystaistelu 2.0.
Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä ihminen.
