Suomen kuntavaalit huhtikuussa 2017...

Olen päättänyt pitää lähestyviä kuntavaaleja aktiivisesti esillä Blogisivullani. 
Miksi? 
Siksi, että toivon mm. kylmien tilastolukujen lämmittävän lukijan tutustumaan eri puolueryhmittymien vaaliteemoihin ja lähtemään sitten aikanaan äänestyspaikalle.

Alla olevista taulukoista on luettavissa, että kuntavaalien äänestysprosentti Suomessa on alle 60% - mm. viimeisissä vuonna 2012 pidetyissä koko Suomessa 58,3% - Kemissä senkin alle ja kaiken lisäksi omalla äänestysalueellani - ikävä kirjoittaa - vielä senkin alle. Siihen on saatava muutos...

Luonnollisesti pidän kuntavaaliasiaa esillä myös siksi, että olen hyvissä ajoin ilmoittautunut kuntavaaliehdokkaaksi samaan ryhmittymään, jossa olen ollut vuodesta 2000 alkaen. 
Keskustan Kemin paikalisyhdistyksen kokouksessa olen torstaina 15.12.2016 tullut ensimmäisten joukossa hyväksytyksi kuntavaaliehdokkaaksi - hyvä niin.

Minun on syytä alkaa pohdiskella henkilökohtaisia vaaliteemojani, johon taustaryhmäni tekee perustyötä. Näemmä keskiviikkona ilmestyneessä Lounais-Lappi-lehdessä on vähän "osviittaa" yleisistä teemoista.

Koulutukseni ja työelämätaustani puolesta arvelen vahvimpia osa-alueita olevan koulutus- ja tekniikkasektori. 
Sosiaali ja terveyspuolen asiat siirtyvät/siirtynevät ensi valtuustokauden aikana - mahdollisesti vuonna 2018 - kunnilta maakunnan hoidettavaksi.  

Muuten - kuntavaaleihin on enää aikaa rapiat kolme (3) kuukautta. Se on vähän se.

Lyhyt nettilainaus Suomen Keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajan Kai Puron laatimasta tiedotteesta:

Mm. tulevat maakuntavaalit asettavat uusia haasteita kunnallisjärjestöille ja piireille. Myös kuntalain muutos tuo muutoksia kunnanvaltuustojen kokoon. Valtuusto voi kuitenkin itse päättää kokonsa, minimirajan puitteissa. Kunnissa tuleekin miettiä, mikä on valtuuston tarkoituksenmukainen koko niin, että se edustaa kattavasti koko kuntaa. 

Valtuustojen tuleva rooli selkeytyy täysin vasta sitten, kun itsehallintoalueet ovat käynnistyneet. 

Kuntavaalien ehdokashaku on käynnissä. Toivommekin, että jokaisessa kunnallisjärjestössä ehdokkaiden kyseleminen aloitetaan viimeistään heti vuodenvaihteessa. 
Vaikka ehdokasasettelu päättyykin vasta 28.2.2017 klo 16, on hyvän vaalimenestyksen vuoksi aloitettava työ jo nyt. Vain vahvalla ehdokaslistalla ja ehdokkaita perehdyttämällä ja osallistamalla päätöksentekoon voidaan vaaleissa saavuttaa valtakunnan kärkipaikka. 

Kuntien tehtävät vähentyvät radikaalisti, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnille. Kotikunnan tulevaisuus ratkaistaan näissä vaaleissa. 
Kuntavaalipäivä on 9.4.2017. Ennakkoäänestys pidetään 29.3.-4.4.2017.

Tilastotietoja nettilainauksena edellisistä kunnallisvaaleita:

Koko maa - Puolueiden kannatus 

Tiedot päivitetty	6.11.2012, 12.23	Äänioikeutettuja	4 303 064
Äänistä laskettu	100,0%	Hyväksyttyjä ääniä	2 493 522
Äänestysprosentti	58,3%	Hyväksyttyjä ääniä 2008	2 554 319
Äänestysprosentti 2008	61,3%	Hyväksyttyjä ääniä 2011	2 939 571
Äänestysprosentti 2011	70,5%	Hylätyt äänet	13 723

	Kannatus 2012		Muutos kuntavaalit 2008		Muutos eduskuntavaalit 2011
Puolue	Prosenttia	Ääniä	Prosentti­yksikköä	Ääniä	Prosentti­yksikköä	Ääniä
KOK	21,9	545 889	-1,6	-53 259	+1,5	-53 249
SDP	19,6	487 924	-1,7	-54 198	+0,5	-73 634
KESK	18,7	465 167	-1,4	-48 033	+2,9	+1 901
PS	12,3	307 797	+7,0	+170 039	-6,7	-252 278
VIHR	8,5	213 100	-0,4	-15 177	+1,3	-72
VAS	8,0	199 615	-0,8	-24 555	-0,1	-39 424
RKP	4,7	117 865	0,0	-2 361	+0,4	-7 920
KD	3,7	93 257	-0,4	-13 579	-0,3	-25 196
Muut	1,7	41 358	-0,8	-20 311	+1,3	+29 595
SKP	0,4	11 174	-0,1	-2 812	+0,1	+1 942
PIR	0,2	5 986	+0,2	+5 986	-0,3	-9 117
ITSP	0,1	1 303	0,0	-179	-0,1	-1 933
M11	0,1	1 258	+0,1	+1 258	-0,2	-6 246
KTP	0,0	704	0,0	-361	0,0	-871
KÖY	0,0	572	0,0	-487	0,0	-763
STP	0,0	538	0,0	-165	0,0	-1 319
VP	0,0	15	0,0	+15	-0,1	-4 270

Lapin vaalipiiri - Kemi - Puolueiden kannatus 

		Kunnan valtuustopaikat	43
		Valtuustopaikkojen muutos	0
Tiedot päivitetty	6.11.2012, 12.23	Äänioikeutettuja	18 274
Äänistä laskettu	100,0%	Hyväksyttyjä ääniä	10 010
Äänestysprosentti	55,3%	Hyväksyttyjä ääniä 2008	11 145
Äänestysprosentti 2008	60,8%	Hyväksyttyjä ääniä 2011	12 194
Äänestysprosentti 2011	66,6%	Hylätyt äänet	90

	Kuntavaalit 2012			Muutos kuntavaalit 2008			Muutos eduskuntavaalit 2011
Puolue	Prosenttia	Paikkoja	Ääniä	Prosentti­yksikköä	Paikkoja	Ääniä	Prosentti­yksikköä	Ääniä
VAS	32,3	15	3 236	-2,2	-1	-617	+4,3	-180
SDP	23,6	10	2 360	-0,6	-1	-333	+4,7	+61
KESK	16,8	7	1 677	-0,6	-1	-261	+2,6	-47
KOK	13,3	6	1 336	-0,6	0	-223	+2,6	+30
PS	8,7	4	874	+6,2	+3	+597	-13,0	-1 779
VIHR	2,3	1	233	-1,1	0	-149	-1,0	-171
SKP	1,3	0	128	-0,4	0	-60	+0,6	+48
KD	0,8	0	79	-0,1	0	-17	-0,7	-98
KTP	0,7	0	73	-0,7	0	-86	0,0	-14
M11	0,1	0	14	+0,1	0	+14	0,0	+2

Lapin vaalipiiri - Kemi - Äänestysalueet 

		Kunnan valtuustopaikat	43
		Valtuustopaikkojen muutos	0
Tiedot päivitetty	6.11.2012, 12.23	Äänioikeutettuja	18 274
Äänistä laskettu	100,0%	Hyväksyttyjä ääniä	10 010
Äänestysprosentti	55,3%	Hyväksyttyjä ääniä 2008	11 145
Äänestysprosentti 2008	60,8%	Hyväksyttyjä ääniä 2011	12 194
Äänestysprosentti 2011	66,6%	Hylätyt äänet	90

Aluenro	Alue			Äänioikeut.	Äänestysprosentti	Laskettu %
011	Ajos	Puolueiden kannatus	Ehdokkaat	293	57,0	100,0
010	Hepola-Rytikari	Puolueiden kannatus	Ehdokkaat	1657	56,2	100,0
003	Marttala	Puolueiden kannatus	Ehdokkaat	1372	50,4	100,0
009	Peurasaari	Puolueiden kannatus	Ehdokkaat	1107	59,9	100,0
005	Ristikangas-Kivikko	Puolueiden kannatus	Ehdokkaat	1678	57,4	100,0
002	Ruutti-Koivuharju	Puolueiden kannatus	Ehdokkaat	2170	57,6	100,0
001	Sauvosaari	Puolueiden kannatus	Ehdokkaat	3077	53,0	100,0
008	Syväkangas-Ritikka	Puolueiden kannatus	Ehdokkaat	1702	51,5	100,0
007	Takajärvi-Siikakangas	Puolueiden kannatus	Ehdokkaat	1532	54,4	100,0
006	Tervaharju	Puolueiden kannatus	Ehdokkaat	1940	57,1	100,0
004	Torvinen	Puolueiden kannatus	Ehdokkaat	1746	56,4	100,0

Suora nettilaineus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kemi odottaa kiinalaisen Kaidin miljardi-investointia biopolttoainejalostamoon. Tieverkko, rautatie, Lapin ainoa syväsatama ja lentokenttä mahdollistaisivat tuotantorakenteen monipuolistamisen, mutta muutos on hidasta. Vasemmistoenemmistöisen kaupungin keskeisimmät ongelmat ovat rakennetyöttömyys, velkaantuneisuus ja suhdannevaihteluille altis vientiteollisuus. Metsäteollisuuden muutokset ovat vieneet tuhansia työpaikkoja jalostuksesta. Lumilinna, jäänmurtaja Sampo ja Digipoliksen kiitosta saanut toiminta eivät ole onnistuneet luomaan riittävästi uusia työpaikkoja. Kemi toimii silti alueensa keskuksena, jossa naapurikunnista käydään töissä. Tiivis kaupunkirakenne, uudet asuntoalueet meren rannalla, puurakentaminen sekä runsas kulttuuritarjonta houkuttelevat uusia toimijoita. Kemi olisi valmis kuntaliitoksiin naapureidensa kanssa, mutta tunne ei ole aina ollut molemminpuolinen. Kaupungin iso ilo oli PS Kemin nousu viime vuonna Veikkausliigaan.

Kemin asukasluku on 21 758 ihmistä (31.12.2015). Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa.

Osallistu vaalikoneen tekoon

Mikä Kemin asioissa mättää? Mistä pitäisi puhua? Lähetä meille (Yle) kysymys tai kommentti, hyödynnämme niitä kuntavaalikoneen tekemisessä keväällä 2017.

Pistäytyminen Kemin Leipätehtaan toimintakeskuksessa...

Kävin hetki sitten vaimoni kanssa Kemin Leipätehtaan toimintakeskuksessa. Vaimoni oli teetättänyt kaksi räsymattoa, joista hän oli saanut ilmoituksen, että matot ovat valmiita. Paikalle päästyämme totesimme, että upeat matot on mieluisa ottaa käyttöön. Toimintakeskuksen palvelu oli taas perinteisen hyvää niin kuin aikaisemmillakin kerroilla.

Oli mukava jututtaa vanhoja tuttuja.

Itselläni on myös kokemusta menneiltä vuosilta. Teetätin Karjalahdella Peiponpesän aikoihin puuaitaelementtejä. Olin erittäin tyytyväinen sekä palveluun että tehtyihin tuotteisiin. Niitä on muun muassa tonttimme ympärillä Haukkarissa Kainuunkadulla kahdella sivulla, ollut jo vuosikymmeniä...

Tekstilainaus Kemin kaupungin kotisivuilta:

Leipätehtaan toimintakeskus

Kehitysvammaisten päiväkeskus perustettiin vuonna 1984 Karjalahdelle. Päiväkeskuksen nimeksi tuli Peiponpesä. Nykyisissä Leipätehtaan tiloissa Sankarikadulla päiväkeskus aloitti 7.1.2013.
Päiväkeskus on nyt nimeltään Leipätehtaan toimintakeskus.

Päivä- / toimintakeskuksen tarkoituksena on tarjota eri asteisesti kehitysvammaisille kuntouttavaa työ- ja harrastetoimintaa sekä päivätoimintaa. Työtoimintaan kuuluu mm. alihankintatöiden tekeminen paikallisille yrityksille ja tehtaille. Toimintakeskuksessa valmistettuja tekstiilitöitä myydään sekä toimintakeskuksen omassa myymälässä että mielenterveyskuntoutujien Klubitalolla.

Harrastetoimintoja järjestetään yhteistyössä seurakunnan, liikuntatoimiston ja kansalaisopiston / Kivalo-opiston kanssa. Leipätehtaalla toimii myös kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito sekä koulujen loma-aikoina päivähoito.

Leipätehtaan toimintakeskus on avoinna arkisin 7.30 – 16.30.
Myymälä on avoinna 7.30 – 15.00.

Osoite: Leipätehtaan toimintakeskus
Sankarikatu 7, 94100 Kemi

Leipätehtaan historiaa:

Leipätehtaan on suunnitellut arkkitehti W. A. Tötterström. Leipätehdas rakennettiin alunperin jauhomakasiiniksi
ja valmistui 1897. Koristeellisella uusrenesanssia edustavalla tiilirakennuksella on värikäs menneisyys.
Se on aikanaan ollut myös purku-uhan allakin. Lapin taitelijat pitivät siellä laajaa huomiota herättäneen
taidenäyttelynsä vuonna 1986, jonka jälkeen Toivola – Luotolan Setlementti kunnosti sen toimintakeskukseksi RAY:n avustuksella vuonna 1991. Nyttemmin rakennus on suojeltu ja on saanut Lapin Läänin rakennusperinneyhdistykseltä Hurrikas – palkinnon vuonna 1991. Toivola – Luotolan Setlementin toiminta Leipätehtaalla päättyi toukokuussa 2012, kun Kemin kaupunki osti rakennuksen.

Vladimir Putin ja Donald Trump > Meidät on valehdeltu tainnoksiin...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Sekä Putinin että Trumpin suosiman karkean ilmaisun hengessä voisi sanoa, että paskamyrskyssä ei pieru erotu.

Itse olen käyttänyt aika lailla lempeämpiä sanontoja kirjoittaessani patologisista valehtelijoista.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiuken tuunattuna:

Pääkirjoitus    |   Kolumni

Meidät on valehdeltu tainnoksiin

Totuudesta poikkeamisen superraskaassa sarjassa kamppailevat Vladimir Putin ja Donald Trump. He ovat valehdelleet meidät tainnoksiin.

Kari Huhta

Julkaistu: 21.12. 2:00 , Päivitetty: 21.12. 7:55

(KUVA: OUTI PYHÄRANTA)

VALEHTE­LEMINEN on vanha ja ­vakiintunut poliittisen vallan väline, vaikka tavalliset poliitikot ovat mainettaan rehellisempiä. Valheesta kiinni jääminen voi tarkoittaa uran katkeamista kertaiskulla.

Paitsi jos kyseessä on valtavien emävalheiden sarja. Yleisö lamaantuu typertyneenä, eikä heti perään kerrottu seuraava emävale enää kuulosta miltään, satunnaisista törkeyksistä ja pesunkestävästä rasismista puhumattakaan.

Niin meille on käynyt. Meidät on valehdeltu tainnoksiin.

TOTUUDESTA poikkeamisen super­raskaassa sarjassa kamppailevat Venäjän presidentti Vladimir Putin ja vajaan kuukauden kuluttua Yhdysvaltojen presidenttinä aloittava Donald Trump. Eivät he tietenkään yksin ole, mutta omassa luokassaan kuitenkin.

Jokunen esimerkki on paikallaan.

Venäjällä ei ole sotilaita Itä-Ukrainassa, eikä Venäjä johda sotatoimia siellä. Venäjä ei pommita siviilialueita Syyriassa, eikä se levitä valeuutisia omassa mediassaan ja maailmalla lietsoakseen vihanpitoa ja horjuttaakseen naapureitaan.

Meksiko lähettää Yhdysvaltoihin varkaita ja raiskaajia. Siksi maiden rajalle pystytetään muuri, jonka Meksiko maksaa. Yhdysvaltain työpaikat pelastetaan tuontitulleilla. Barack Obama saattaa olla muslimi, ja hän perusti terroristijärjestö Isisin yhdessä Hillary Clintonin kanssa.

Eikä ainakaan Venäjä järjestänyt tietomurtoja ja -vuotoja, jotka heikensivät Clintonin asemaa Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjan aikana.

VENÄJÄN tekemä hakkerointi Yhdys­valloissa on erityisen kiinnostava esimerkki, koska sen kiistävät sekä Putin että Trump. Läntiset tiedusteluasiantuntijat ja Trumpin omat puoluetoverit pitävät näyttöä Venäjän osuudesta vah­vana.

Voisi odottaa, että Venäjän ennennäkemätön sekaantuminen vaaleihin aiheuttaisi Yhdysvalloissa melko raivoisan reaktion, mutta ei. Siinä piilee massiivisten valheiden taktiikan salaisuus. Kun mikään ei ole mitään, voi tehdä aika lailla mitä tahansa.

Sekä Putinin että Trumpin suosiman karkean ilmaisun hengessä voisi sanoa, että paskamyrskyssä ei pieru erotu.

Aiemmin tuo olisi saattanut jäädä sanomatta.

Tätä on tiedossa todennäköisesti ainakin seuraavat neljä vuotta, eli Yhdysvaltojen vaalikauden verran. Tervetuloa Putinin ja Trumpin maailmaan. Ja seura tekee kaltaisekseen. Putinin ja Trumpin menestys rohkaisee muita samaan.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

• MerkintöjäSeuraa 
• Kari Huhdan kolumnitSeuraa 
• hybridisotaSeuraa 

Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä...

Pyhä Nikolaos

Vaimoni oli tuonut kirjastosta Jorma Eton (13. lokakuuta 1931 Rovaniemi – 15. joulukuuta 2016) vanhan pikkukirjan, kirjasen vuodelta 1963 nimeltä Joulupukin päiväkirja. 

Uteliaisuuttani luin sen pikalukuna läpi ja totesin sen olevan aika sekavan, viihteellisen ja siinä oli siteeksi tottakin. 
Kirjassa esiintyi mm. Pyhä Nikolaos ja Italian kaupunki nimeltään Bari.

Viimeksi mainittuun liittyvänä totean, että kävimme Inter Rail-matkallamme heinäkuussa 2003 Barissa. Oli helteinen päivä ja kävimme uimassa Barin uimarannalla - vuorotellen - Inter Rail-reppujamme vartioiden...

Rannalta palattuamme skootteripoika yritti siepata = ryöstää vaimoni laukun hänen ylittäessä ruokakauppapistäytymisen jälkeen katua suojatiellä.

Röyhkeä tyyppi! 

Hän jäi seuraamaan kevytaterioimistamme puistonreunalle. Joku läheisyyden poliisioperaatio sai hänet häipymään paikalta moottori savuten.

Liekö tuo Pyhä Nikolaos suojeli matkailijoita - mene ja tiedä...

Lyhyt tekstinpätkä Wikipedia-sivulta:

Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä eli Pyhä Nikolaus (n. 270 – n. 342) oli Myran piispa ja hänet on nimitetty pyhimykseksi niin katolisen kuin ortodoksisen kirkon piirissä. Nikolaos on osaltaan ollut antamassa hahmoa modernille Joulupukille. Pyhä Nikolaos on monien maiden ja kaupunkien suojeluspyhimys, lisäksi muun muassa merenkävijöiden, kalastajien, asianajajien, apteekkarien, oikeusmurhien uhrien ja lapsien suojeluspyhimys. Keskiajalla hänen luunsa ryöstettiin Turkista Italiaan.

Kultti levisi voimakkaasti kun Nikolaoksen ruumis siirrettiin Myrasta Etelä-Italiaan Barin kaupunkiin vuonna 1087 turvaan muslimivalloittajilta. Haudan suojaksi rakennettu kirkko valmistui 1095. Hautaa vartio viikinkitaustaisten varjaagien vartiosto.

Joulupukin esihahmo

Legendan mukaan Nikolaos kohdisti paljon huomiota lapsiin, jonka vuoksi häntä pidettiin keskiajalla lasten suojelijana. Esimerkiksi Hollannissa lapsille jaettiin lahjoja Nikolaoksen päivänä 5. joulukuuta. Tapa levisi hollantilaisten protestanttien mukana Pohjois-Amerikkaan, jossa vuosisatojen kuluessa Nikolaoksen legendasta muodostui yhdysvaltalainen joulupukki-hahmo, engl. Santa Claus. Nimensä Santa Claus sai hollannin Sinterklaas-nimestä, joka puolestaan polveutui Nikolaoksesta.

Jouluaaton tärkeä kysymys: "Milloin Joulupukki tulee?"

Aika monena Jouluna olen kuullut Jouluaaton tärkeän kysymyksen: "Milloin Joulupukki tulee?" 

Viime vuosina on mediassa alkanut olla vahvoja epäilyksiä, että Joulupukki ei olisi olemassa.

Aivan viime aikoina arvostettujen tutkijoiden sanomana on tuotu esiin ajatus, että vanhempien ei ole syytä valehdella lapsilleen Joulupukin olemassaolosta.

Miten niin valehdella? 

Totta kai Joulupukki on olemassa ja hän tulee Suomen Lapista, Korvatunturilta. Juuri näihin aikoihin Korvatunturin pajoissa on työn touhu parhaimmillaan ja Joulupukin poroja treenataan pitkään matkaan. 

Joulupukkia tulee Lappiin, lähinnä Rovaniemelle ennakkoon katsomaan tuhansia turisteja Aasiasta - Kiinasta, Japanista, jne. puhumattakaan Euroopasta - mm. Britanniasta... 

Olen itse kuitenkin edelleen uskossani vahva - kyllä Joulupukki on olemassa ja tulee meillekin tänä jouluna - saattaa toki olla, että korkeintaan eteisessä piipahtaa pikkupussukan jättämässä. Tuskin edes häntä näemme...

Kemin Keskusta: Yksityinen päivähoito turvaisi terveelliset tilat lapsille

Ensimmäinen kuntavaalikeskustelun lähtölaukaus - hyvä niin...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomien sivuilta hiukan tuunattuna:

Kemin Keskusta: Yksityinen päivähoito turvaisi terveelliset tilat lapsille

LAPIN UUTISET19.12.  22.02 Päivitetty  22.15

RAIJA SUOPAJÄRVI

Yksityinen päiväkoti voisi Kemin Keskustan mukaan pienentää kaupungin tarvetta investoida tiloihin.

 

Niina Niemelä

Päiväkotien palveluseteli olisi Kemin Keskustan kunnallisjärjestön mielestä pitänyt ottaa käyttöön jo nyt, eikä siirtää asian käsittelyä ensi kevääseen. Koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksessä kysyttiin kemiläisten toiveita.

Keskustan mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista piti palveluseteliä hyvänä vaihtoehtona päiväkotitarjonnassa ja nyt vastaajien tahto jäi kuulematta.

Koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys on yksi suurimmista asioista, jotka kuluvalla valtuustokaudella on ratkaistava, järjestö lausuu.

– Lapsiin ja nuoriin satsaaminen ei mene hukkaan. Tiloja suunniteltaessa on muistettava kasvatukselliset ja pedagogiset tarpeet.

Se pitää tärkeänä, että kaupungissa toimii jatkossakin kolme yhtenäiskoulua ja pienten lasten koulut ovat mahdollisimman lähellä kotia.

Kunnallisjärjestö linjaa, että huonosta sisäilmasta kärsivien kiinteistöjen korjaamisesta on huolehdittava ja tarvittaessa siirryttävä väistötiloihin. Huonosta sisäilmasta kärsitään sen mukaan ainakin Karihaaran koulun B-rakennuksessa, Hepolan päiväkodissa ja osin koulussa sekä Kaivolinnan, Peurasaaren ja Ruutin päiväkodeissa.

– Yksityinen palveluntuottaja olisi ollut hyvä lisäys päivähoitoon ja keventänyt kaupungin tarvetta investoida tiloihin, järjestö sanoo.

Kunnallisjärjestön puheenjohtajana jatkaa Ulla Miettunen ja varapuheenjohtajana Arja Ketola.