torstai 24. marraskuuta 2016

Suomen kuntavaalit huhtikuussa 2017...

Olen päättänyt pitää lähestyviä kuntavaaleja esillä Blogisivullani. 
Miksi? 
Siksi, että toivon mm. kylmien tilastolukujen lämmittävän lukijan tutustumaan eri puolueryhmittymien vaaliteemoihin ja lähtemään sitten aikanaan äänestyspaikalle.

Alla olevista taulukoista on luettavissa, että kuntavaalien äänestysprosentti Suomessa on alle 60% . Toisin sanoen neljä kymmenestä suomalaisesta on jättänyt äänestämättä. Nukkuvat-puolue on edelleen kirkkaasti Suomen suurin puolue. 

 Luonnollisesti pidän kuntavaaliasiaa esillä myös siksi, että olen hyvissä ajoin ilmoittautunut kuntavaaliehdokkaaksi samaan ryhmittymään, jossa olen ollut vuodesta 2000 alkaen.

 Minun on syytä alkaa pohdiskella henkilökohtaisia vaaliteemojani, johon taustaryhmäni tekee perustyötä.
Koulutukseni ja työelämätaustani puolesta arvelen vahvimpia osa-alueita olevan koulutus- ja tekniikkasektori. Sosiaali ja terveyspuolen asiat siirtyvät/siirtynevät ensi valtuustokauden aikana kunnilta maakunnan hoidettavaksi.  

 Muuten - kuntavaaleihin on enää aikaa runsaat neljä (4) kuukautta.

Lyhyt nettilainaus Suomen Keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajan Kai Puron laatimasta tiedotteesta:

 Mm. tulevat maakuntavaalit asettavat uusia haasteita kunnallisjärjestöille ja piireille. Myös kuntalain muutos tuo muutoksia kunnanvaltuustojen kokoon. Valtuusto voi kuitenkin itse päättää kokonsa, minimirajan puitteissa. Kunnissa tuleekin miettiä, mikä on valtuuston tarkoituksenmukainen koko niin, että se edustaa kattavasti koko kuntaa. 

 Valtuustojen tuleva rooli selkeytyy täysin vasta sitten, kun itsehallintoalueet ovat käynnistyneet. 

 Kuntavaalien ehdokashaku on käynnissä. Toivommekin, että jokaisessa kunnallisjärjestössä ehdokkaiden kyseleminen aloitetaan viimeistään heti vuodenvaihteessa. 
Vaikka ehdokasasettelu päättyykin vasta 28.2.2017 klo 16, on hyvän vaalimenestyksen vuoksi aloitettava työ jo nyt. Vain vahvalla ehdokaslistalla ja ehdokkaita perehdyttämällä ja osallistamalla päätöksentekoon voidaan vaaleissa saavuttaa valtakunnan kärkipaikka. 

 Kuntien tehtävät vähentyvät radikaalisti, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnille. Kotikunnan tulevaisuus ratkaistaan näissä vaaleissa. 
Kuntavaalipäivä on 9.4.2017. Ennakkoäänestys pidetään 29.3.-4.4.2017.

Suora nettilaineus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Koko maa - Puolueiden kannatus Selitysteksti tulosteelle

Tiedot päivitetty6.11.2012, 12.23Äänioikeutettuja4 303 064
Äänistä laskettu100,0%Hyväksyttyjä ääniä2 493 522
Äänestysprosentti58,3%Hyväksyttyjä ääniä 20082 554 319
Äänestysprosentti 200861,3%Hyväksyttyjä ääniä 20112 939 571
Äänestysprosentti 201170,5%Hylätyt äänet13 723
Kannatus 2012Muutos kuntavaalit 2008Muutos eduskuntavaalit 2011
PuolueProsenttiaÄäniäProsentti­yksikköäÄäniäProsentti­yksikköäÄäniä
KOK21,9545 889-1,6-53 259+1,5-53 249
SDP19,6487 924-1,7-54 198+0,5-73 634
KESK18,7465 167-1,4-48 033+2,9+1 901
PS12,3307 797+7,0+170 039-6,7-252 278
VIHR8,5213 100-0,4-15 177+1,3-72
VAS8,0199 615-0,8-24 555-0,1-39 424
RKP4,7117 8650,0-2 361+0,4-7 920
KD3,793 257-0,4-13 579-0,3-25 196
Muut1,741 358-0,8-20 311+1,3+29 595
SKP0,411 174-0,1-2 812+0,1+1 942
PIR0,25 986+0,2+5 986-0,3-9 117
ITSP0,11 3030,0-179-0,1-1 933
M110,11 258+0,1+1 258-0,2-6 246
KTP0,07040,0-3610,0-871
KÖY0,05720,0-4870,0-763
STP0,05380,0-1650,0-1 319
VP0,0150,0+15-0,1-4 270

Lapin vaalipiiri - Kemi - Puolueiden kannatus Selitysteksti tulosteelle

Kunnan valtuustopaikat43
Valtuustopaikkojen muutos0
Tiedot päivitetty6.11.2012, 12.23Äänioikeutettuja18 274
Äänistä laskettu100,0%Hyväksyttyjä ääniä10 010
Äänestysprosentti55,3%Hyväksyttyjä ääniä 200811 145
Äänestysprosentti 200860,8%Hyväksyttyjä ääniä 201112 194
Äänestysprosentti 201166,6%Hylätyt äänet90
Kuntavaalit 2012Muutos kuntavaalit 2008Muutos eduskuntavaalit 2011
PuolueProsenttiaPaikkojaÄäniäProsentti­yksikköäPaikkojaÄäniäProsentti­yksikköäÄäniä
VAS32,3153 236-2,2-1-617+4,3-180
SDP23,6102 360-0,6-1-333+4,7+61
KESK16,871 677-0,6-1-261+2,6-47
KOK13,361 336-0,60-223+2,6+30
PS8,74874+6,2+3+597-13,0-1 779
VIHR2,31233-1,10-149-1,0-171
SKP1,30128-0,40-60+0,6+48
KD0,8079-0,10-17-0,7-98
KTP0,7073-0,70-860,0-14
M110,1014+0,10+140,0+2

Kemi odottaa kiinalaisen Kaidin miljardi-investointia biopolttoainejalostamoon. Tieverkko, rautatie, Lapin ainoa syväsatama ja lentokenttä mahdollistaisivat tuotantorakenteen monipuolistamisen, mutta muutos on hidasta. Vasemmistoenemmistöisen kaupungin keskeisimmät ongelmat ovat rakennetyöttömyys, velkaantuneisuus ja suhdannevaihteluille altis vientiteollisuus. Metsäteollisuuden muutokset ovat vieneet tuhansia työpaikkoja jalostuksesta. Lumilinna, jäänmurtaja Sampo ja Digipoliksen kiitosta saanut toiminta eivät ole onnistuneet luomaan riittävästi uusia työpaikkoja. Kemi toimii silti alueensa keskuksena, jossa naapurikunnista käydään töissä. Tiivis kaupunkirakenne, uudet asuntoalueet meren rannalla, puurakentaminen sekä runsas kulttuuritarjonta houkuttelevat uusia toimijoita. Kemi olisi valmis kuntaliitoksiin naapureidensa kanssa, mutta tunne ei ole aina ollut molemminpuolinen. Kaupungin iso ilo oli PS Kemin nousu viime vuonna Veikkausliigaan.

Kemin asukasluku on 21 758 ihmistä (31.12.2015). Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa.

Osallistu vaalikoneen tekoon
Mikä Kemin asioissa mättää? Mistä pitäisi puhua? Lähetä meille (Yle) kysymys tai kommentti, hyödynnämme niitä kuntavaalikoneen tekemisessä keväällä 2017.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Voi harmi kun on muita, aiemmin päätettyjä menoja...

Keskustan Peräpohjolan piirin uutiskirje
Avaa tämä selaimessa

Tule tapaamaan Juha Sipilää ja ministereitämme seuraavasti:

La 26.11. Tornion kävelykadulla:
klo 12.00-12.30: Anne Berner ja Antti Kaikkonen
klo 12.20-12.45: Juha Sipilä
klo 12.30-13.00: Anu Vehviläinen ja Juha Rehula
Lisäksi paikalla kansanedustajia ja järjestöväkeä!

Rohki fiinit iltamat Umpitunnelissa la klo 21:30:
Tule kanssamme nauttimaan esityksistä ja illan päälle Irinan konsertista. Paikalla ministereitä, kansanedustajia ja puolueväkeä. Aloitetaan puolueen kuntavaalikampanja yhdessä rentoutuen. Kaikki ovat tervetulleita.
 

Presidenttiehdokas Matti Vanhanen kiertää piirimme alueella:

Pe 25.11. klo 19.00 Tornio, Koulutuskuntayhtymä Lappia
La 26.11. klo 13.00 Pello, kunnanviraston valtuustosali
La 26.11. klo 17.00 Muonio, kunnanviraston valtuustosali
Su 27.11. klo 11.00 Tervola, Neste Tervakuksa
Su 27.11. klo 13.30 Kemi, Puistopaviljonki

Tervetuloa!


Copyright © 2016 Keskustan Peräpohjolan piiri, All rights reserved.
Olet tällä sähköpostilistalla, koska olet ilmoittanut osoitteesi Keskustan puoluetoiminnan rekisteriin. Näitä sähköposteja tulee muutama vuodessa. Mikäli et halua tätä viestiä jatkossa, ohjeet alla.

Yhteystiedot:
Keskustan Peräpohjolan piiri
Valtakatu 25, 2. krs
Kemi 94100
Finland

Add us to your address book


Etkö halua tätä postia? Klikkaa tästä. Mikäli haluat pois puolueen rekisteristä, vastaa tähän viestiin.

Email Marketing Powered by MailChimp

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Suomi alkaa seuloa Hornetien seuraajaa – Ratkaiseeko hävittäjävalinnan tekniikka vai sittenkin turvallisuuspolitiikka?

Erinomainen artikkeli - suosittelen luettavaksi...

Suora nettilainaus Helsingin Snomista hiukan tuunattuna:

Suomi alkaa seuloa Hornetien seuraajaa – Ratkaiseeko hävittäjävalinnan tekniikka vai sittenkin turvallisuuspolitiikka?

Puolustusministeriö saa tiistaina ensimmäisen kierroksen vastaukset jättimäisen hävittäjäkaupan pohjustukseksi. Virallisesti Suomi etsii parasta konetta. Todellisuudessa Suomi tekee valintaa turvallisuuspolitiikan ilmansuunnasta.

KOTIMAA  

Eeva Palojärvi

HELSINGIN SANOMAT
Kuva on yhdistetty viidestä hävittäjästä, joista aikanaan valitaan Hornetien seuraaja: ruotsalaisesta Jas 39 Gripenistä (vas.), ranskalaisesta Rafalesta, yhdysvaltalaisesta F 35 Lightning II:sta, neljän eurooppalaisen Nato-maan yhteisestä Typhoonista sekä yhdysvaltalaisesta Super Hornetista.
Kuva on yhdistetty viidestä hävittäjästä, joista aikanaan valitaan Hornetien seuraaja: ruotsalaisesta Jas 39 Gripenistä (vas.), ranskalaisesta Rafalesta, yhdysvaltalaisesta F 35 Lightning II:sta, neljän eurooppalaisen Nato-maan yhteisestä Typhoonista sekä yhdysvaltalaisesta Super Hornetista.

Fakta

Hävittäjäkauppa kestää vuosikausia

 Eduskunta tekee puolustusselonteossa ensi keväänä periaatelinjauksen Hornetien korvaamisesta uusilla monitoimihävittäjillä.
 Hävittäjäkaupan arvoksi arvioidaan nyt 7–10 miljardia euroa. Elinkaarikustannukset arvioidaan kaksin- tai kolminkertaisiksi kauppahintaan verrattuna.
 Vastauksia tarjouspyyntöihin odotetaan keväällä 2019.
 Kauppasopimus allekirjoitetaan vuonna 2021.
 Uusien hävittäjien toimitukset alkavat vuonna 2025.
PUOLUSTUSMINISTERIÖ saa tiistaina kuriirilähetyksenä tukun cd-romeja neljän valtion edustajilta. Cd-romit sisältävät tuhansia sivuja salaista tietoa Suomen tulevien hävittäjäkauppojen pohjustukseen. Ja ennen muuta turvallisuuspoliittisen ilmansuunnan valintaan.
Cd-levyt ovat viiden hävittäjävalmistajan vastaukset puolustusvoimien logistiikkalaitoksen viime keväänä lähettämään tietopyyntöön.
Vastausten perusteella Suomi alkaa valmistella varsinaista tarjouspyyntöä jättimäisestä, vuonna 2021 päätettävästä hävittäjäkaupasta.
Tarjouspyynnön on määrä lähteä valmistajille kesällä vuonna 2018.
TIETOPYYNNÖT lähtivät Yhdysvaltain, Ruotsin, Ranskan ja Britannian puolustushallinnoille, jotka välittivät pyynnön edelleen teollisuudelle.
Mukaan ensimmäiselle tietopyyntökierrokselle pääsivät kaksi yhdysvaltalaista valmistajaa, Lockheed Martin ja Boeing, ruotsalainen Saab, ranskalainen Dassault ja brittivetoinen, neljän eurooppalaisen Nato-maan (Britannia, Saksa, Italia, Espanja) Eurofighter-ryhmä.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen:

Hävittäjähankinnassa Suomi sanoo virallisesti etsivänsä suorituskyvyltään parasta konetta. Tosiasiassa Suomi valitsee kaupassa myös turvallisuuspolitiikkansa suunnan vuosikymmeniksi eteenpäin.
HALLITUSPIIREISSÄ ja eduskunnassa arvailut tulevasta kauppakumppanista ovat jo käynnistyneet. ”Jos finaalissa on loppusuoralla kaksi saman suorituskyvyn tarjoavaa ehdokasta, hintaa enemmän painaa turvallisuuspolitiikka”, arvioidaan hallituslähteistä.
Yhdysvallat on veikkailuissa vahvoilla.

Uuden liikemiespresidentin Donald Trumpin uskotaan ymmärtävän myös bisneskieltä.Muun muassa hallituksen juhannuksen alla julkistama ulko-ja turvallisuuspoliittinen selonteko korostaa Suomen läheistä ja tiivistyvää turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
RUOTSIIN päin tunnetaan myös vetoa.
Hävittäjäkaupan uskotaan voitelevan ruotsalaisten halua syventää puolustusyhteistyötä Suomen kanssa.
Moni kansanedustaja myös uskoo, että hävittäjien elinkaarikustannukset jäisivät kilpailijoita alhaisimmiksi. Kauppojen kyljessä myös teollisuusyhteistyö suomalaisten kanssa vauhdittuisi.
NELJÄN Nato-maan Eurofighter Typhoon olisi eurooppalainen ratkaisu ja tarjoaisi mahdollisuuden uusien risteilyohjuksien ostoon. Kokemukset eurooppalaisesta yhteistyöstä esimerkiksi NH 90-helikoptereissa eivät kuitenkaan ole vakuuttaneet. Myös merivoimien Italiasta tilaamat alukset ovat kompuroineet.
Eurofighter-hanketta edustava BAE Systems lupaa kaupassa Suomelle, ennen kaikkea Patrialle ja sen verkostoyhtiöille työtä. Kaupan kyljessä suomalaisille voivat avautua myös portit eurooppalaiskonsortion eri yhtiöihin.
”Me tarjoamme Suomelle hävittäjän, joka on nopeampi, pääsee korkeammalle ja kykenee reagoimaan muita nopeammin. Suomi sijaitsee hyvin lähellä uhkaa”, sanoo viime viikolla Suomessa vieraillut BAE:n Euroopan aluejohtaja Mark Parkinson.
PARKINSON muistuttaa, että Eurofighter Typhoonin taustalla on Naton hävittäjäohjelma. Vaikka kone on Nato-yhteensopiva, se mukautuu myös muihin järjestelmiin.
Koneita on toimitettu jo lähes viisisataa, tilauksia on sisällä hieman sitäkin enemmän.
”Pakkaskestävyys on testattu Kanadassa. Kone lentää myös Falklandin saarten vaikeissa sääoloissa”, Parkinson lisää.
”Jos ostatte Typhoon-koneen, ostatte myös kauppasuhteen neljän Nato-maan puolustusalan yhtiöihin. Voitte laittaa Suomen lipun koneen kylkeen, jos tulette mukaan”, tiivistää BAE:n kehitysjohtaja ja Suomeen juuri muuttanut maajohtaja Paul Hitchcock.
BAE:N toimisto sijaitsee vielä vuokratiloissa ja Hitchcock asuu myös alkuun hotellimajoituksessa.
Pudotus Suomeen oli marraskuun pakkasilla kova.
”Kävelin liukkaalla kadulla nahkapohjakengissä kuin Bambi jäällä. Jouduin ostamaan myös takin”, Hitchcock kuvailee.
Hitchcock muistuttaa, että BAE toimii paraikaa myös läheisessä yhteistyössä Patrian kanssa. Siellä yhtiöt ovat loppusuoralla kilpailemassa Australian maavoimien noin 3,5 miljardin euron arvoisesta panssariajoneuvokaupasta.
Sopimus on määrä allekirjoittaa vuonna 2018.
HÄVITTÄJÄKAUPPIAILLE lähetetty kolmesataasivuinen tietopyyntö sisälsi muun muassa kolmen erilaisen uhkatilanteen kuvauksen. Ilmansuuntia, karttoja tai minkään maan nimeä ei uhkakuviin kuitenkaan sisällytetty.
Sitten kysyttiin, miten Suomen pitäisi kuvitteellisessa tilanteessa toimia. Kuinka nopeasti, miltä etäisyydeltä, millä voimalla?
Lisäksi on yli kaksituhatta kysymystä, joilla selvitetään, minkälaista pelotevoimaa voi tarjotuilla hävittäjillä rakentaa. Tai mitä maksaisi 18, 48, 64 tai 72 konetta? Entä aseistus, huolto, korjaukset? Hyötyykö suomalainen teollisuus?
UHKAKUVAT ja täsmäkysymykset paljastuvat vasta vuosikymmenien päästä. Tietopyyntö on turvaluokiteltu osin salaiseksi aineistoksi, mahdollisesti jopa seuraavien 50 vuoden ajaksi.
”Tietopyynnössä turvaluokiteltuja sivuja on viitisenkymmentä. Voin kuitenkin vakuuttaa, että mitään maata ei mainita nimeltä”, sanoo puolustusministeriössä hävittäjähankintaa koordinoiva kenraalimajuri evp Lauri Puranen, joka toimi aiemmin myös ilmavoimien komentajana.
TURVALLISUUSSYISTÄ eri maiden puolustushallintojen vastaukset toimitetaan kuriireilla eikä sähköpostitse.
Hävittäjäkauppa on valtioiden välistä bisnestä. Suomenkin kaupasta päättää seuraava hallitus.
Cd-romien aineisto on joka tapauksessa valtaisa.
”Jos vastaukset olisi toimitettu entisen tapaan paperilla, kuljetukseen tarvittaisiin pakettiauto”, Puranen kuvaa.
TIETOPYYNNÖSSÄ on kyselty hintalappuja myös erisuuruisille konekaupoille siksi, että Purasen mukaan mitään vaihtoehtoa ei haluta vielä lyödä kiinni. Tietopyyntöön sisällytettiin myös mahdollisuus tarjota miehittämättömiä ilma-aluksia osana ratkaisua.
”Onhan mahdollista, että päädymme hankkimaan jopa kahta eri hävittäjää. Mitään vaihtoehtoa ei haluta vielä sulkea pois. Ja totta kai tiedämme, että nyt saatavat hinta-arviot ovat vain suuntaa-antavia”, Puranen sanoo.
Pyyntöjen perkuu kestää todennäköisesti vuoden 2017 huhtikuulle. Niiden pohjalta tehdään hankintakuvaus ja muovataan tarjouspyyntö. Siihen vastauksia odotellaan kevääksi 2019.
”Mahdollista on, että joku valmistajista jää jopa jo ensi vuonna pois, joko mahdottoman hintapyynnön takia tai esimerkiksi siksi, että tuotantolinja loppuu. Voi olla, että kaikki viisi pidetään mukana loppuun asti. Hankintamenettelyä ei ole vielä päätetty.”
KAUPAN arvo on rahamääräisesti puolustusvoimien kaikkien aikojen suurin hankinta.
”Tässä ei osteta vain koneita. Ostamme myös tarvittavat huolto- ja koulutusjärjestelmät, tietojärjestelmiä, aseistusta. Ne tulevat koneen listahinnan päälle ”, Puranen luettelee.
”Eikä arvioitu 7-10 miljardin euron summa kata tietysti elinkaarikustannuksia. Esimerkiksi aseistusta uusitaan vuosien mittaan.”
Rahoitus luo paineita päättäjille
EDUSKUNNAN on määrä tehdä periaatepäätös Hornetien korvaamisesta monitoimihävittäjillä keväällä osana puolustuspoliittista selontekoa.
Jopa kymmeneen miljardiin euroon nouseva hankinta rasittaa budjettia keskimäärin miljardin euron lisärahoitustarpeella vuosina 2021–31.
Se uhkaa viedä tavoitteen valtion velkaantumisen taittamisesta kauemmaksi.
Elinkaarikustannusten arvioidaan nousevan lähivuosikymmeninä jopa kaksin-kolminkertaisiksi kauppahinnasta.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) mukaan rahoja ei saa ottaa ministeriön budjetista, vaan kauppa pitää maksaa ”erillisrahoituksella”.
Raha hankitaan ottamalla lisää velkaa tai myymällä valtion omaisuutta.
RAHOITUKSEEN hallitus ottaa kantaa huhtikuussa julkisen talouden suunnitelmassa. Siinä linjataan menot aina vuoteen 2021, jolloin kauppasopimus on määrä allekirjoittaa.
Hankinnalle on keskeistä, että siihen sidotaan jo kuluvalla vaalikaudella vähintään neljä suurinta puoluetta, koska kaupat ulottuvat yli eduskunta- ja presidentinvaalien.
Soraääniäkin kuuluu.
”Ei mitään erillisrahoitusta voi olla. Se on hämäystä. Samasta kassasta kaikki eurot otetaan. Ja kyllä mielihaluja USA:han päin selvästi jo on. Kukaan ei vain sano sitä ääneen”, arvioi puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi (vas).
”Rahoja ei voi ottaa nykyisestä talousarvioraamista. Emme hyväksy, että hankintojen vuoksi joudutaan leikkaamaan perusturvasta tai koulutuksesta”, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen (vihr).
”Pitää harkita kokonaisuutta. Että kuinka paljon ostetaan koneita, ja mitkä ovat vaihtoehtoiset tavat hoitaa ilmapuolustusta”, sanoo kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd).

Aiheet

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Kolumni: Oikeaan aikaan väärässä paikassa...

Mukavaa luettavaa aamutuimaan...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kolumni: Oikeaan aikaan väärässä paikassa

Kolumni: Oikeaan aikaan väärässä paikassa
LAPIN UUTISET23.11.  19.34

Petteri Holma
Pianonvirittäjä saapui sovittuun aikaan. Työn jälki oli hyvä tai ainakaan en osannut sitä kroonisesti epävireisenä henkilönä moittia.
Soitinta säätäessään suulas savolainen kävi läpi viritysreissujensa kohokohtia. Muinaiseen, siis navigaattorittomaan ja kännykättömään aikaan virittäjä oli etsinyt jostakin kalakukkokylästä taloa, jonne oli tilattu viritys. Aikansa harhailtuaan hän huomasi mökin portailla huiskuttavan miehen, joka ohjasi vieraan suoraan vaimonsa valmistelemaan kahvinisupöytään. Juttu alkoi heti luistaa, kuten sillä tapana on siellä, missä syntymävääräleuat kohtaavat.
Ensimmäinen puoli tuntia meni maalämmön edullisuutta ihmetellessä, toinen kattoremontin kalleutta siunaillessa. Kolmas puolituntinen käynnistyi paloturvallisuudella, missä vaiheessa virittäjä joutui myöntämään, että aihe ohitti hänen ydinosaamisalueensa.
”Kai sinun pitäisi palotarkastajana siitä jotakin tietää”, talon isäntä ihmetteli.
Tarina toi mieleeni tapauksen takavuosikymmeniltä, jolloin haastattelut sovittiin lankapuhelimessa ja paikalle ajettiin ajo-ohjeita muistellen.
Olin sopinut tapaamisen itselleni tuntemattoman raviohjastajatähden kanssa. Hän neuvoi ajamaan heille päin niin kauan, että tie ylittää sillan, jonka jälkeen vasemmalla näkyy navetta, jonka pihalla on suomenhevosia. Erehtyä ei kuulemma voinut.
Ohje toi minut taloon, jonka oven avasi isäntämies. Hän pyysi minut sisään ja käski vaimonsa kahvinkeittoon. Pulla oli tuoretta, eikä pikkuleivissäkään ollut moittimista.
Jo toisen kupillisen jälkeen keskustelu kääntyi hevosiin. Kaivoin muistiinpanovälineet esiin. Se herätti hevosmiehessä historioitsijan. Hän muisteli lapsuutensa savottoja ja puukuormia, joita oli isänsä kanssa kiskonut kairasta kylälle.
Hälytyskelloni alkoi piristä reilun tunnin kohdalla, kun tarina lähestyi tätä päivää. Isäntä kertoi ajavansa puunsa yhä kaurakoneella. ”Suomenhevonen on kuin luotu siihen toisin kuin raveihin, missä ihminen juoksuttaa eläimen ahneuksissaan äärirajoille. Löytyy täältä heitäkin.”
Kahvin jälkeen kuvasin isännän ja hevosen. Metsään emme menneet, siis oikeasti.
Ravitähden talo löytyi seuraavan sillan kupeesta. Mies oli vihainen ja muuttui entistä punaisemmaksi, kun kuuli, missä olin ollut. Selitykseni ei uponnut vaimoonkaan, joka kertoi ehtineensä kerätä kupit ja kuivakakut kahvipöydästä. Juttu siitä silti syntyi, tai kaksikin.
En liene ainoa, joka on ollut väärässä paikassa oikeaan aikaan tai oikeassa paikassa väärään aikaan. Harvemmassa taitavat olla ne, jotka ovat olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta väärin.
Olin sopinut haastattelun Sodankylän sivukylään. Oven avasi nuori nainen, joka kertoi haastateltavani – vanhan miehen – kuolleen edellispäivänä. Esitin suruvalitteluni ja pyysin tytärtä kertomaan ne myös vainajan vaimolle. Silloin tyttäreksi luulemani nainen purskahti sydäntä särkevään itkuun, jonka suvantovaiheessa hän kertoi olevansa tuore leski.
Kirjoittaja on pääkirjoitustoimittaja.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)