lauantai 13. elokuuta 2016

Suomalaisasiantuntija: Krimin tapahtumilla ei ole väliä – vain Venäjän reaktiolla on...

Hmmmmm - jaaha vai niin. 

Alla olevassa artikkelissa todetaan: 
Ukraina on myös pyrkinyt välttämään Venäjän provosoimista.

Mutta Kukkolan mukaan myöskään Venäjän ei kannata suunnitella hyökkäystä Ukrainaan, sillä se turmelisi ennestäänkin huonot suhteet Venäjän ja lännen välillä.
– Vaihtoehto voisi olla rajoitettu sotilaallinen toiminta, sanoo Kukkola. Tällainen voisi olla yksittäinen isku johonkin Ukrainan sotilaskohteeseen tai jonkun Ukrainan alueella sijaitsevan kohteen väliaikainen valtaus.
______________________________________________________________________

Krimin niemimaan vuonna 2014 tapahtuneesta valtauksesta näyttää muodostuvan pysyvä konflikti. 
Lisäksi alla olevan asiantuntija-arvion mukaan Venäjä voi vapaasti harjoittaa eräänlaista "pikkusotaa", kokeilua ja uusienkin alueiden valtausta ainakin väliaikaisesti, johon länsi ei ilmeisesti reagoi.

Näinkö se käytännössä menee = annetaan mennä...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat 

Suomalaisasiantuntija: Krimin tapahtumilla ei ole väliä – vain Venäjän reaktiolla on

Venäjä käytti jälleen kerran tilannetta hyväkseen korostaakseen omaa voimaansa, sanoo strategian opettaja Juha Kukkola Maanpuolustuskorkeakoulusta. Sillä ei ole hänen mukaansa mitään väliä, tapahtuiko Krimillä viime viikonvaihteessa provokaatio vai ei. Kovat puheet eivät kuitenkaan välttämättä johda sotaan.




Venäjän laivasto Sevastopolissa

Venäjä on kesän aikana vahvistanut sotavoimiaan Krimillä. Kuva: Maxim Shipenkov/EPA
Strategian opettaja Juha Kukkola maanpuolustuskorkeakoulusta ei edes yritä arvailla, mitä Krimillä tapahtui vai tapahtuiko siellä mitään. Hänen mielestään Venäjä vain käytti tilannetta hyväkseen ja sai sen näyttämään siltä, että Venäjää on loukattu.
Silläkään ei ole merkitystä, että aseellinen välikohtaus – jos sitä ylipäätään oli – tapahtui alueella, joka on virallisesti edelleen Ukrainan eikä Venäjän aluetta.
– Venäjä paaluttaa vaadettaan Krimin suhteen eli viestittää, että Krim on Venäjän de facto, sanoo Kukkola.

Maanpuolustuskoreakoulun strategian opettaja Juha Kukkola.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Juha Kukkola. Kuva: Yle
Hän viittaa siihen, että Krimin erityisasema lopetettiin viime keväänä, ja alue liitettiin osaksi Venäjän eteläistä hallintopiiriä. Krimillä toimivat Venäjän lait ja raha. Valtaosalla krimiläisistä on jo Venäjän passi.
Kukkolan mukaan Venäjä myös käyttää Krimiä hyväkseen omaan puolustautumiseensa ja näyttää sotilaallista voimaansa maailmalle.

Taustalla sotaharjoitukset

Venäjä on kasvattanut sotavoimaansa Krimillä jo ennen tämän viikon tapausta. Alueelle on kesän aikana tuotu lennoston osia, lisää maajoukkoja sekä ilma- ja meritorjuntaohjuksia.
Se voi Kukkolan mukaan liittyä Venäjällä syksyllä järjestettävään massiiviseen Kaukasus 2016 -sotaharjoitukseen.
Harjoitukseen osallistuvat Kaspian lippue, Mustanmaren laivasto, Itämeren laivasto ja Läntinen sotilaspiiri. Ne harjoittelevat ensin tahoillaan ja sitten yhdessä.
Kukkola muistuttaa, että heti joidenkin aiempien sotaharjoitusten jälkeen Venäjä on lähettänyt joukkojaan sotimaan maan rajojen ulkopuolelle. Näin tapahtui viime syksynä, kun Venäjä lähetti joukkojaan Syyriaan. Vuonna 2008 joukot marssivat Georgiaan.
Juha Kukkolan mukaan presidentti Putin tietää hyvin, että lännessä osattaisiin aikaisemman perusteella odottaa Venäjältä samanlaista jatkoa.
Hän ei silti usko, että Venäjä nyt suunnittelisi Ukrainaan hyökkäystä, joka voitaisiin tulkita kostoiskuksi viime viikonlopun tapahtumille.
– Putin käyttää kova kieltä, mutta sen tarkoitus on osoittaa, että Venäjä on vahva ja että se pystyy suojelemaan krimiläisiä Ukrainalta, sanoo Kukkola.

Sota ei hyödytä Ukrainaa eikä Venäjää

Vaikka tilanne nyt näyttää räjähdysherkältä, Kukkola ei usko, että se laajenisi sotilaalliseksi konfliktiksi Ukrainan ja Venäjän välillä.
Hän pitää selvänä, että Ukraina ei ryhdy sotatoimiin Venäjää vastaan eikä yritä vallata Krimiä takaisin sotilaallisesti.
– Sillä ei ole siihen resursseja eikä halua, sillä se heikentäisi Ukrainan suhteita maan läntisiin tukijoihin, Kukkola sanoo.

kartta
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Ukraina on myös pyrkinyt välttämään Venäjän provosoimista.
Mutta Kukkolan mukaan myöskään Venäjän ei kannata suunnitella hyökkäystä Ukrainaan, sillä se turmelisi ennestäänkin huonot suhteet Venäjän ja lännen välillä.
– Vaihtoehto voisi olla rajoitettu sotilaallinen toiminta, sanoo Kukkola. Tällainen voisi olla yksittäinen isku johonkin Ukrainan sotilaskohteeseen tai jonkun Ukrainan alueella sijaitsevan kohteen väliaikainen valtaus.

Kielenkäyttö on osa informaatiosotaa

Strategian opettaja Juha Kukkola muistuttaa, että Venäjän strategiaan kuuluu olennaisesti aloitteellisuus. Kaikkeen reagoidaan ennen muita.
Kova kielenkäyttö viestii Venäjän kansalaisille, että presidentti Vladimir Putin on vahva eikä salli minkäänlaisia provokaatioita omaksi katsomallaan alueella. Juuri ennen syyskuussa järjestettäviä parlamenttivaaleja kansan on hyvä uskoa, että sillä on voimakas johto. 
Peliin kuuluu, että mahdolliset konfliktit pannaan muiden syyksi, kun taas Venäjä esiintyy harkitsevaisena ja rauhanomaisena, Kukkola selvittää. Kyse on siis informaatiosodasta.

Diplomatia apuun

Kukkola arvelee, että kiusallinen tilanne Venäjän ja Ukrainan välillä yritetään ratkaista neuvottelemalla. Ukrainan presidentti Petro Poroshenko on jo ehdottanut puhelinneuvottelua presidentti Putinin kanssa. Myös EU ja Nato saattavat suositella Ukrainalle pyrkimistä neuvotteluratkaisuun.
Venäjän tavoitteena on Ukrainan heikentäminen ja kääntäminen takaisin Venäjän suuntaan.
– strategian opettaja Juha Kukkola
Kukkolan mukaan on myös mahdollista, että Venäjä jatkaa Ukrainan taloudellista painostamista. Ukrainan konflikti on romahduttanut maiden välisen kaupan. Ratkaisemattomia kysymyksiä liittyy myös maakaasun toimituksiin Venäjältä Ukrainaan.
– Venäjän tavoitteena on Ukrainan heikentäminen ja kääntäminen takaisin Venäjän suuntaan, Kukkola sanoo.
Maiden välejä hiertävät monet perustavanlaatuiset ristiriidat, joista yksi liittyy Minskin sopimukseen. Sisällissota Donbassin alueella Itä-Ukrainassa jatkuu, eikä pari vuotta sitten solmitulla Minskin sopimuksella ole saatu käytännössä juuri mitään aikaan.
Ukraina vaatii, että Venäjän vastainen raja palautetaan sen valvontaan ja vieraat joukot poistuvat Donetskin ja Luhanskin alueilta ennen kuin alueiden itsemääräämisoikeuden taso määritellään.
Venäjä puolestaan vaatii, että itsemääräämisoikeus ratkaistaan ensin. Näin Venäjä varmistaisi sen, että Ukrainan sisällä on jatkossakin vahvasti Venäjän mielinen itäosa.

perjantai 12. elokuuta 2016

Kuuluuko Krimin niemimaalta Mainilan laukauksia? Viisi kysymystä asiantuntijalle...

Tänään perjantaina 12.08.2015 Ukraina on mediatietojen mukaan esittänyt YK:n turvallisuusneuvostoa kokoontumaan Krimin tilanteen vuoksi. Varmaan pienemmästäkin syystä on kokoonnuttu...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Ulkomaat 

Kuuluuko Krimin niemimaalta Mainilan laukauksia? Viisi kysymystä asiantuntijalle

Venäjän ja Ukrainan välit ovat kiristymässä. Se on herättänyt pelkoa uudesta täydestä sodasta Ukrainassa. Suomalainen asiantuntija vastaa kysymyksiin.




Nainen pitelee No war -kylttiä.

Moskovalaiset osoittivat mieltään Krimin miehitystä vastaan maaliskuussa 2014. Uusi lakipaketti kaventaa mielenosoittamisen ja mielipiteen ilmaisun vapautta. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB syytti Ukrainaa aseellisista hyökkäyksistä Krimin rajalla eilen. Tänään torstaina Ukraina on määrännyt joukkonsa valmiuteen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik vastaa kysymyksiin Krimin ja Ukrainan kiristyneestä tilanteesta.
Mistä ihmeestä on kyse?
Venäjä on lisännyt painostusta Ukrainaa kohtaan. Se aiheuttaa huolta, että Venäjä saattaisi ryhtyä uusiin sotatoimiin. Yksi selitys Venäjän toimille voi olla, että se on turhautunut Minskin rauhansopimukseen.
Venäjä ei ole onnistunut ohjaamaan rauhanpyrkimyksiä suuntaan, joka palvelisi sen omia tavoitteita. Venäjä haluaisi Ukrainasta liittovaltion, jossa se käytännössä hallinnoisi nykyisiä separatistialueita itse. Venäjä testaa, miten länsi vastaa jännitteiden lisääntymiseen.
Mikä on totuus, kumpi osapuoli on vihamielinen?
Venäjän väitteistä, että Ukraina olisi syyllistynyt vihamielisiin toimiin Krimin niemimaalla, ei ole todisteita. 
Näyttää siltä, että Venäjä on se, joka lisää jännitteitä ja käyttää tekaistuja provokaatiosyytteitä jännitysten lisäämiseen.
Ukrainan pääesikunnan entinen varapäällikkö Igor Romanenko on verrannut tilannetta talvisodan aloittaneisiin Mainilan laukauksiin. Näetkö tässä yhtymäkohtia?
Kyllä. Siinä mielessä, että tässä on kysymys tekaistun rajaprovokaation käyttämisestä. Yksi erottava tekijä on kuitenkin, että Krimin ja muun Ukrainan välinen raja ei ole kansainvälisesti hyväksytty raja, vaan Krim kuuluu Ukrainalle.
Venäjä kuitenkin pitää kiinni Krimistä ja katsoo, että Krim muodostaa Venäjän ja Ukrainan välisen rajan. Venäjä on myös siirtänyt lisää sotakalustoa Krimille.
Mihin tilanne pahimmillaan johtaa?
Venäjän tavoite ei sinällään ole lisäalueiden valtaaminen Ukrainalta. Jos Venäjä ryhtyy uusiin sotilaallisiin toimiin, niin se tekee sen siksi, että se haluaa lisätä vaikutusvaltaansa Ukrainaan ja sen ulkopolitiikkaan.
Jos tästä seuraa sotilaallista toimintaa, tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa Venäjän asema on vahvistunut ja Ukrainan asema vastaavasti heikentynyt.
Mitä odotat kansainväliseltä yhteisöltä?
Olisi hyvä, että EU tekisi selväksi, miten se toimii, jos Venäjä menee pidemmälle ja ryhtyy uusiin sotatoimiin. Sillä pitäisi olla selkeä vastaus valmiina. Se voisi ehkäistä tilanteen kärjistymistä.
Pelkään kuitenkin, että sellaista valmiutta ei tällä hetkellä ole. EU:n on ollut vaikea löytää yhteistä linjaa Venäjän suhteen, ja monet EU:n jäsenmaat katsovat, että turvallisuuteen liittyvät huolet ovat muulla suunnalla eli etelässä.

Talvivaara hyväksyi omaisuuserien myynnin Terrafamelle...

Järkevä ja odotettu ratkaisu tässä Talvivaaran elämänkaarivaiheessa. On mielenkiintoista nähdä, löytyykö pörssiyhtiö Talvivaaralle kaikista vastoinkäymisistä huolimatta uusi elämä.

Se olisi toivottavaa, jotta yli 80.000 suomalaisen pienosakkeenomistajan sijoitukset eivät nollautuisi...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomien sivuilta hiukan tuunattuna:

Talvivaara hyväksyi omaisuuserien myynnin Terrafamelle

TEIJO MÄÄTTÄNEN
Kaivosyhtiö Talvivaara on hyväksynyt ylimääräisessä yhtiökokouksessaan Sotkamon kaivostoimintaan liittyvien omaisuuserien myynnin Terrafamelle, joka pyörittää Talvivaaran kaivosta. Kuva Talvivaaran käänteisosmoosiolaitoksesta.
STTHelsinki
Kaivosyhtiö Talvivaara on hyväksynyt ylimääräisessä yhtiökokouksessaan Sotkamon kaivostoimintaan liittyvien omaisuuserien myynnin Terrafamelle, joka pyörittää Talvivaaran kaivosta.
Sopimus myynnistä allekirjoitettiin kesäkuun lopussa. Sopimuksen myötä Terrafamelle siirtyvät kaivoksen kalkkilaitos, laboratorio ja kaivoksen tuotantoon liittyvän datan omistusoikeus. Terrafame maksoi niistä 1,4 miljoonaa euroa.
Terrafamen omistaa Suomen valtion kokonaan omistama Terrafame Group.

Kemin taidemuseon uudessa Kabinetti-teoksessa kuukkeli on kuuntelija...

Hyvä Seppo! Osuit taas kerran asian ytimeen. Harmi, että en ole päässyt toteuttamaan taiteilija Seppo Mikkasen kanssa vuosikymmeniä hahmottelemaamme kuvataidekokonaisuutta työnimeltään Elämä paketissa - toistaiseksi...

Kemin taidemuseon uudessa Kabinetti-teoksessa kuukkeli on kuuntelija

Kemin taidemuseo sai uuden Kabinetti-teoksen lahjoituksena taiteilija Seppo Mikkaselta.

MAIJU YLIPIESSA
Seppo Mikkanen käytti "Kuukkeli on onnenlintu" -teoksensa materiaaleina pronssia, kuparia ja puuta.
Maiju Ylipiessa
Kemin taidemuseon uusi Kabinetti-teos on Seppo Mikkasen uunituore “Kuukkeli on onnenlintu”, jossa kohtaavat kaksi varsin lappilaista aihetta: kuukkeli ja kullankaivuu.
Kabinetti on Kemin taidemuseon ja kirjaston yhteinen yhden tai useamman teoksen vaihtuva näyttely. Mikkanen lahjoitti teoksensa Kemin taidemuseon kokoelmaan, ja se on esillä kulttuurikeskuksen aulassa kuukauden verran.
Mikkanen kertoo halunneensa teoksellaan pohtia nykyajan yksinäisyyttä.
– Kuukkeli on sosiaalinen lintu, kullankaivajan kaveri. Karu ukkokin saattaa nuotiolla kertoa kuukkelille ihan mitä vaan.
– Tänä päivänä taas ihmisillä ei tahdo olla juttukaveria. Moni on yksinäinen, kun muilla ei ole aikaa kuunnella.
Kuukkeleita ja kullankaivajia yhdistävät myös monet tarinat ja uskomukset, joita Kemin sarjakuvakeskuksen tuottaja Petri Kittilä muisteli julkistustilaisuuden puheenvuorossaan.
Kuukkelia on perinteisesti pidetty onnenlintuna. Joskus niiden on jopa kerrottu johdattaneen ihmisiä kultaesiintymien luo.
Myös henkevämpiä uskomuksia kuukkeliin liitetään.
– Usein on sanottu, että kun poromies kuolee, hän muuttuu poroksi. Metsämiesten sielun taas uskotaan siirtyvän kuukkeliin.

torstai 11. elokuuta 2016

Britit suomalaislauluun villinnyt viulisti: "Tilanne syntyi sattumalta siinä hetkessä, ei tällä voi alkaa lypsää"...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Helsinki 

Britit suomalaislauluun villinnyt viulisti: "Tilanne syntyi sattumalta siinä hetkessä, ei tällä voi alkaa lypsää"

Viime perjantaina BBC Proms -festivaaleilla Royal Albert Hallissa esiintynyt Pekka Kuusisto kertoo, ettei aio ottaa kansanlaulu-encorea tavaksi saati alkaa hioa välispiikkejään vieläkin hauskemmiksi, vaikka sillä todennäköisesti täyttäisi salit.



Pekka Kuusisto.

Viulisti Pekka Kuusisto esiintyy huomenna perjantaina Flow-festivaaleilla Helsingin Suvilahdessa.Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Minun kultani kaunis on, vaikk’ on kaitaluinen, minun kultani kaunis on, vaikk’ on kaitaluinen.
Hei luulia illalla, vaikk’ on kaitaluinen, hei luulia illalla, vaikk’ on kaitaluinen!
Laulaa Pekka Kuusisto ja säestää itseään viululla legendaarisessa Royal Albert Hallin lavalla viime viikon perjantaina. Hän innostaa yleisön mukaan ja valtavan konserttisalin yleisö liittyy kansanlauluun:
Hei luulia illalla!
Louder! Kovempaa! Kuusisto käskee ja yleisö tottelee:
HEI LUULIA ILLALLA!
Iso-Britannian yleisradioyhtiö BBC PROMS -festivaalilla yleisö ei ole vain vastaanottavainen – se syö suomalaisviulistin kädestä kun hän yllättää sen karjalaisella kansanlaululla 1800-luvun puolesta välistä.
BBC taltioi konsertin, jossa Kuusisto esitti BBC Scottish Symphony Orchestran kanssa Pjotr Tšaikovskin Viulukonserton. Varsinaisen ohjelmiston jälkeen encorena esitetty Minun kultani kaunis vitsikkään alustuksensa kera kuitenkin räjäytti niin sanotusti pankin ja tekee sitä edelleen videotaltioinnin kiertäessä internetissä
Mikään viimeisen päälle hiottu lopetus se ei ollut. Enemmänkin tempaus.
– Minulla oli ajatus, että jos yleisö tuntuu niin myötämieliseltä, että ne voisi alkaa laulamaan, niin sitten pistetään ne laulamaan, Kuusisto sanoo.
Häntä myös kiehtoi ajatus siitä, että konserttimestari Helen Grime soittaa 1700-luvun alun Stradivarius-viululla.
– Ajattelin, että siitä olisi ihan kiva saada komppi. On ensiarvoisen tärkeää, että soittaa ihmisten kanssa, keneltä ei puutu kapasiteettia innostumiseen ja hetkessä elämiseen.

Taltioinnin suosio löi ällikällä

Kuusisto kertoo, että on käyttänyt aiemminkin pelimanni- ja perinnemusiikkia konserttiensa ylimääräisenä ohjelmanumerona. Royal Albert Hallin ensiluokkaisissa puitteissa viime perjantaina kuultu kappale on kuultu encorena vain kerran aiemmin.
Kuusisto innostui siitä kuinka riemulla yleisö otti sen valtaan, mutta on nyt samaan aikaan häkeltynyt saamastaan huomiosta kun videotaltiointi jatkaa elämäänsä internetissä.
– Tämänpäiväisen internetmyräkän keskellä mietityttää, että meneekö tässä pari vuotta, että ihmiset olettavat konserteissa tulee aina jonkinlaineni kansanmusiikki-encore ja yhteislauluhetki?
Ei pelata varman päälle, että pistetään suut ja silmät täyteen samaa juttua niin kauan kuin se kiinnostaa.
– Pekka Kuusisto, viulisti
Vaikka markkinointiväen mielestä nyt ehkä kannattaisi todellakin alkaa laulattaa yleisöä kunnon kansanlaulukimaran voimin ja kerätä sitä kautta tukuittain rahaa, Kuusisto kieltäytyy kohteliaasti.
– Mahtavaa, että se tuli tehtyä ja taltioitua. Tämä tilanne syntyi ihan sattuman kaupalla ja siinä hetkessä. Ei tämä ole sellainen juttu, josta voisi lypsää. Sellainen olisi luonteenlaatuni vastaista. En anna missään nimessä punaista valoa kansanlauluille, mutta radiosingleä ei ole odotettavissa, viulisti sanoo ja nauraa.
Huomenna perjantaina Kuusisto esiintyy Helsingissä Flow-festivaaleilla räp-artisti Paperi-T:n ja perkussionisti Samuli Kosmisen kanssa.
– Siellä on luvassa enemmänkin Fleetwood Mac -sitaatteja.

Ehdoton ei suunnitelmallisuudelle

Kuusisto on iloinen siitä, että konserttisaleissa ja kansanmusiikkipiireihin ei ole rantautunut muiden musiikkityylien tavoin ajatus mekaanisesta uranrakentamisesta ja kaupallisesta jakelusta.
– Ei pelata varman päälle, että pistetään suut ja silmät täyteen samaa juttua niin kauan kuin se kiinnostaa, kunnes keksitään joku uusi juttu.
Kuusisto haluaa jatkossakin mennä musiikki edellä, eikä alkaa miettiä esityksiään suunnitelmallisesti vaikkapa siten, että viilaisi etukäteen välispiikkinsä mahdollisimman hauskoiksi. Kosiskelemalla kosiskelisi yleisöään.
– Sellaisesta tulee helposti olo, ettei tämä ole aitoa. Että se on opeteltua. En halua antaa vaikutelmaa, että tässä luodaan jotain mikä muodostuu tärkeämmäksi kuin se itse kappale.
Eli jos konserttilavoilla nähdään Pekka Kuusistosta myös koko salin hirnumaan saava stand-uppiin kykenevä puoli, se on silkkaa tilanteen synnyttämää sattumaa.
– Hetken armosta tai paremminkin hetken kirouksesta olen stand up -koomikko, Kuusisto virnuilee hyväntuulisesti.