maanantai 18. heinäkuuta 2016

Härskiä! Tosi härskiä - Boris Johnson leukailee, uhoaa Brysslissä...


Alla olevassa artikkelissa Boris Johnson toteaa: "Me emme aio missään nimessä jättää johtavaa rooliamme Euroopan yhteistyössä ja kaikessa osallistumisessa."
Hmmmmmmmmmm - johtavaa rooliamme... Ilmeisesti kyseinen henkilö ei ymmärrä, mistä hän puhuu. Mikäli britit lähtevät käytännössä EU:sta, johon itse en ainakaan tällä hetkellä usko, niin ulkopuolisella - EU:n ulkopuolella olevalla - ei ole taatusti johtavaa roolia Euroopan yhteistyössä.
Olen muistakseni kahteenkin kertaan todennut em. henkilöstä: Pelle mikä pelle, mutta briteiilä tuntuu oleva varaa tällaiseenkin...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat 

Boris Johnson Brysselissä: Emme jätä johtavaa rooliamme Euroopan yhteistyössä

Britannian tuore ulkoministeri Boris Johnson korosti yhteistyötä Euroopan unionin kanssa, vaikka hän johti voittoisaa Brexit-kampanjaa.




Boris Johnson tervehtii.
Britannian ulkoministeri Boris Johson teki ensimmäisen ulkomaanvierailunsa Brysseliin. Kuva: Andy Rain / EPA

Britannian tuore ulkoministeri Boris Johnson osallistuu tänään ensimmäiseen EU-kokoukseensa Brysselissä. Britannian EU-erokampanjaa johtanut Johnson vakuutti ennen kokousta, että yhteistyö jatkuu kaikesta huolimatta.
– Meidän täytyy toteuttaa kansan tahto ja jättää Euroopan unioni, mutta se ei tarkoita, että jätämme Euroopan. Me emme aio missään nimessä jättää johtavaa rooliamme Euroopan yhteistyössä ja kaikessa osallistumisessa.
Euroopan unionin ulkoministereiden kokous Brysselissä on Johnsonin ensimmäinen ulkomaanmatka sen jälkeen, kun pääministeri Theresa May nimitti hänet ulkoministeriksi viime viikolla.
Jo sunnuntaina hän tapasi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan korkean edustajan Federica Mogherinin. Molempien mukaan tapaaminen oli sujunut hyvässä hengessä.

Kerry ja Lavrov tekivät Moskovassa salaisen Syyria-sopimuksen...

Mikäli olen yleisellä tasolla oikein ymmärtänyt, jos neuvottelut venähtävät alkuperäisestä aikataulusta, on jotain konkreettista edistystä odotettavissa. Toivottavasti näin on tässäkin tapauksessa. Lähi-Idän ja Euroopan tämänhetkiset tilanteet ovat vaikeita. 

Niistä kyllä kannattaa neuvotella.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kerry ja Lavrov tekivät Moskovassa salaisen Syyria-sopimuksen

Maratonneuvotteluja käytiin Ranskan terrori-iskun ja Turkin kaappausyrityksen melskeessä.

ULKOMAAT 
SERGEI KARPUKHIN
Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkoministerit John Kerry ja Sergei Lavrov kättelivät tiedotustilaisuudessa lauantaina pitkien neuvottelujen jälkeen.
Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkoministerit John Kerry ja Sergei Lavrov kättelivät tiedotustilaisuudessa lauantaina pitkien neuvottelujen jälkeen.

YHDYSVALTAIN ja Venäjän ulkoministerit John Kerry ja Sergei Lavrov päättivät ennätyspitkät neuvottelut Syyrian tilanteesta lauantain vastaisena yönä Moskovassa. Osapuolet kertoivat päässeensä yhteisymmärrykseen konkreettisista toimista Syyriassa mutta kieltäytyivät paljastamasta niitä.
”Minä tiedän ja Sergei tietää, että on ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa torpedoidakseen aloitteemme”, Kerry kommentoi yöllä toimittajille. ”Ja mikä erittäin tärkeää, me tiedämme, ettei tuloksia välittömästi tule. Mutta meidän kärsivällisyydellämme on kuitenkin rajansa.”
YHDYSVALTALAISLÄHTEIDEN mukaan Kerry esitti Moskovassa Venäjän ja Yhdysvaltain yhteisen, sotilaallisen toimintakeskuksen perustamista Jordaniaan koordinoimaan sotatoimia Syyriassa. Neuvottelujen kestosta voi kuitenkin päätellä, että Syyrian tilannetta ja presidentti Bashar al-Assadin kohtaloa käsiteltiin laajemmin.
Ja jos venäläiseen neuvotteluperinteeseen on uskominen, on kaupankäyntiin liitetty muutakin kuin Syyriaa, ehkä myös ehtoja Ukrainan kriisin ratkaisemiselle.
Kerry saapui Moskovaan torstai-iltana ja tapasi presidentti Vladimir Putinin vielä myöhään samana iltana. Kerryn ja Putinin lähes kolmituntiset keskustelut venyivät yli puolenyön.
ULKOMINISTERIT aloittivat omat neuvottelunsa perjantaiaamuna, ja aikataulun mukaan niiden piti päättyä lounaaseen ja tiedotustilaisuuteen iltapäivällä. Kerry ja Lavrov jatkoivat kuitenkin neuvonpitoa myöhään yöhön.
Välillä ministerit kävivät Ranskan lähetystössä esittämässä osanottonsa Nizzan terrori-iskun vuoksi, välillä käväistiin kommentoimassa Turkin vallankaappausyritystä.

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Jarmo Mäkelä: Suomen paikka on Venäjän mediassa karhun kainalossa...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Suomen paikka on Venäjän mediassa karhun kainalossa

Putinin Suomen-vierailu uutisoitiin Venäjällä näkyvästi. Punaisena lankana oli Natosta varoittaminen. Venäläismedia on pyrkinyt näyttämään suomalaisille kaapin paikan muussakin viime aikojen uutisoinnissaan, kirjoittaa Jarmo Mäkelä.

ULKOMAAT  
Jarmo Mäkelä 
Kirjoittaja on toimittaja, joka seuraa, mitä Venäjän media kertoo Suomesta.

NISKUROIVALLE Suomen kansalle on asia nyt tehty täysin selväksi: sen paikka on Venäjän karhun kainalossa.
Heinäkuun ensimmäinen päivä jää historiaan päivänä, jolloin pieni Suomi nousi otsikoihin kaikkialla Venäjällä – 55 näyttävää otsikkoa televisiossa, radiossa, sanomalehdissä ja verkkojulkaisuissa yhtenä ainoana päivänä. 
Advertisement
Uutisoinnin kiistaton tähti tosin oli Vladimir Putin. Hänet mainittiin yksin 40 otsikossa. Se, että hän oli tavannut Suomen presidentin, muistettiin mainita seitsemässä otsikossa. Kolmessa tapauksessa otsikkoihin nousi joku asia, jonka Suomi otti esille Kultarannassa.
Ja millaisia olivat otsikot? Perustyyppejä oli kolme: Joko ”Putin varoitti seurauksista, mikäli Suomi liittyy Natoon”, tai ”Putinin mukaan Nato sotisi mielellään Venäjän kanssa viimeiseen suomalaiseen”, tai ”Putin ehdotti Suomelle vaihtoehtoja länsimaiden pakotteiden kiertämiseksi”.
Tämä on upeaa uutisointia kun otetaan huomioon, ettei Natosta tai talouspakotteiden kiertämisestä puhuttu neuvottelupöydässä mitään!
Suomen tekemä aloite, jonka mukaan sotilaskoneiden tunnistimien tulisi olla päällä Itämeren yllä lennettäessä, nousi otsikoihin muutaman kerran. Aloite yhteistyöstä Pietarin lähistöllä sijaitsevan Krasnyi Borin kaatopaikan suhteen ylsi otsikkoon kerran.
TOISIN KUIN SUOMESSA, Venäjän mediassa ei turhaan pohdittu kysymystä, oliko Venäjän joukot vedetty Putinin ilmoittamalla tavalla 1 500 kilometrin päähän Suomen rajasta vaiko ei.
Kun asiasta hienotunteisesti vaiettiin, media välttyi Venäjän suomalaisten hännystelijöiden perisynniltä eli yritykseltä tietää paremmin kuin Putin itse, mitä Putin oikeastaan tarkoitti.
Kun meillä notkeaselkäisimmät tarjoilivat selitykseksi sitä, että väite oli ihan totta, Venäjän mediassa ei tällaista nöyristelyä esiintynyt.
Matalimmalta riman alittivat Suomessa ne, jotka taitamatta ensimmäistäkään venäjänkielen sanaa levittivät somessa varmana tietona, että koko juttu perustui tulkin tekemään käännösvirheeseen. Venäjää äidinkielenä puhuville väite tuskin olisi tullut mieleen.
VARMUUDEN vuoksi pääasiaan palattiin uudelleen pari päivää myöhemmin. Yli kolmekymmentä viestintä julkaisi näyttävästi lausunnon, jonka ulkoministeri Sergei Lavrov esitti Jerevanissa pidetyn Kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestön ulkoministerikokouksen yhteydessä.
”Katsomme, että suhteemme Suomeen kehittyvät nykyään optimaalisesti ja odotamme, että suomalaiset naapurimme eivät anna periksi kiusaukselle liittyä mukaan Venäjän vastaisiin toimiin”, Lavrov jyrisi, ”puolustusministeriö ja yleisesikunta tietävät varmasti, mitä pitää tehdä, jos Suomi liittyy Natoon”.
PALJON ON viime aikoina pohdittu, miksi Venäjä yrittää estää Suomen liittymisen Natoon uhkailemalla – miksi se ei edes yritä vakuuttaa, ettei sillä ole pahoja aikeita Suomen suhteen.
Samaa mietti Kremlin kriitikkona tunnettu, Moskovan Carnegie-säätiön tutkija Lilija Ševtsova uutistoimisto Rosbaltille antamassaan haastattelussa 7.7. Hän ei ymmärrä, miksi Venäjä on omilla toimillaan provosoinut Naton hereille.
”Tilanne on edennyt niin pitkälle, että Ruotsi ja Suomi – siis suomalaisetkin, jotka aina ovat halunneet olla Venäjän ystäviä – nyt miettivät Naton jäsenyyttä”. Venäjä on Ševtsovan mielestä tehnyt strategisen virheen, joka vie sitä kohti Neuvostoliiton kokemaa kohtaloa. ”Sellaisen jättiläisen härnääminen, jolla on taskussaan 940 miljardia dollaria käytettäväksi sotaleluihin, tarkoittaa nimittäin itsemurhaa”, Ševtsova ennusti.
KREMLIN vanhoillisimpia piirejä edustava uutistoimisto Regnum on jatkanut aloittamaansa sotaa marsalkka Mannerheimin muistolaattaa vastaan. Se julkaisi 3.7. useita kirjoituksia, joiden lähteenä oli Pietarissa pidetty, muistolaattaa vastustanut konferenssi.
Rajuimmin hanketta arvosteli Pietarin valtionyliopiston professori Rada Granovskaja. ”Puolassa ja Baltian maissa kaadetaan neuvostosotilaille pystytettyjä muistomerkkejä ja venäläiset vain hiljaa katsovat vierestä ja paljastavat muistolaatan Mannerheimille”, Granovskaja valitti, ”Tällainen vaivihkaa tapahtuva maailman fasistisoiminen on hiipivä vitsaus, joka pitää pysäyttää”.
MYÖS KAMPANJA Fortumin Uralin omistuksia vastaan jatkuu herkeämättä. Nyt asialla oli uutistoimisto Rosbalt, joka 7.7. syytti yhtiön kaikista synneistä sen Venäjän toimintojen johtajaa Aleksandr Tšuvajevia.
Toimiston mukaan Venäjän energiaministeri Aleksandr Novak on Fortumin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin kanssa käymässään salaisessa keskustelussa vaatinut Tšuvajevin erottamista.

Helsinki hävisi lokkisodan, linnut valtasivat Kauppatorin...

Helsingin Kauppatorilla tilanne on toinen kuin täällä Perämeren pohjukassa. Tosin täälläkin ongella istuessani lokkien parkkeeratessa lähelle venettä ja nimenomaan aloittaessa rääkymiskonsertin, peli on mielestäni usein menetetty. Kalat kaikkoavat ja on syytä vaihtaa paikkaa.

Tosin olen osittain asiaan "osasyyllinen", sillä olen ruokkinut lokkeja silloin tällöin onkimisen tiimellyksessä viottuneilla pikkuahvenilla ja särjenperkeillä. Lokit ovat oppineet tuntemaan toimintatapani.

Onneksi ne usein ovat rauhallisesti, hiljaa kaukana veneestä ja käyvät tekemässä tarkistuslentoja ylitseni.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Helsinki hävisi lokkisodan, linnut valtasivat Kauppatorin – näin lokki nappaa jäätelön kädestä

Mikään ei auta Kauppatorin yllä vaanivia lokkeja vastaan.

KAUPUNKI 

Lauantai on märkä päivä pohjoisessa, etelässä kirkastuu

00:47 / 01:17



HELSINKI on hävinnyt lokkeja vastaan käytävän torjuntataistelun tältä kesältä.
Taistelu ryösteleviä lokkeja on hävitty, sillä vastatoimet eivät ole olleet riittäviä, eikä kaupunki lupaa enää kuluvalle vuodelle uusia konsteja.
Kaupungista, ja etenkin Kauppatorista, on tullut lokkien buffetpöytä, jossa tarjoillaan esimerkiksi jäätelöitä, lihapiirakoita ja munkkeja.
”Lokkeja on aika paljon, ja ne käyttäytyvät vähintään yhtä aggressiivisesti kuin ennenkin”, kertoo lokkitorjunnasta vastaavan Helsingin Tukkutorin palveluyksikön päällikkö Tommi Tapana tämän hetken lokkitilanteesta.
Tapanan varovaisen arvion mukaan lokit vievät Kauppatorilla varomattomien käsistä ”kymmeniä ruoka-annoksia päivässä”.
Helsinkiläinen lokki on röyhkeä, nopea ja ovela, eli kaikkea sitä, mitä cityeläimen tuleekin olla selvitäkseen ihmisen suunnittelemassa kaupunkiympäristössä.
Nyt on osoittautunut, että lokki on ovelampi kuin ihminen.
Kauppatorin yllä kaartelevia lokkeja on yritetty viime vuosien aikana torjua ja hätistellä usein eri keinoin. Mikään niistä ei tehoa.
KAUPPATORIN ylle on viritelty verkkoja, jotka toimivat jonkin aikaa, mutta sitten lokit oppivat syöksymään verkkojen alle. Seuraavaksi verkkoja viriteltiin pystysuoriksi seinämiksi, mikä on auttanut hieman, mutta ei ole onnistunut estämään lokkeja edelleen viemästä ruokaa suoraan ihmisten käsistä ja lautasilta.
Sitten kaupunki sai idean haukkaa esittävästä leijasta. Siitä lokit viis veisasivat. Ne kykenivät erottamaan, ettei kyhäelmä mikään haukka ollut.
VIIME kesänä Helsingin Tukkutori innovoi lokkisodassa äänikarkotteen, joka päästelee ilmoille petolintujen kirkumista ja lokkilajien varoitusääniä. Vaikutus on ollut positiivinen, ja saanut linnut lehahtamaan kauemmaksi.
Äänikarkotekaan ei ainakaan toistaiseksi kykene poistamaan lokkiongelmaa, mutta se on silti Tapanan mukaan tähän saakka toimivin konsti lokkeja vastaan.
”Lokki on älykäs ja oppivainen eläin, joka tottuu torjuntakonsteihin yleensä hurjan nopeasti. Mutta ehkä lokkien on liian vaarallista tottua varoitusääneen. Sen kuullessaan ne yhä lentävät kauemmas.”
Vuosi sitten Kauppatorin jäätelökioskin katolle asennettiin pienijännitteinen sähkövastus, jonka tarkoitus oli pitää lokit poissa jäätelökioskin katolta. Se ei kuitenkaan riitä pitämään lokkeja poissa torialueelta.
USEIMMAT Helsingissä ensimmäistä kertaa vierailevat turistit eivät tiedä varoa lokkeja, ja hetken kuluttua on jo myöhäistä. Helsingin Sanomien lokkikokeessa ensimmäinen lintu hyökkäsi kiinni jäätelötötteröön alta puolen minuutin.
Osa turisteista pahentaa lokkitilannetta heittelemällä linnuille ruokaa, vaikka se on erikseen usein kyltein kielletty.
Lokkeja on Kauppatorilla pitkälle syksyyn saakka, mutta pahin aika alkaa vähitellen hellittää, kun lokkien kesäkuun alussa kuoriutuneet poikaset ovat kasvaneet jo suurimman ruokintatarpeen ohitse.
TUKKUTORI aikoo asennuttaa Kauppatorille ensi kesäksi toisenkin äänikarkotteen, sillä tämän hetken yksi laite ei kata koko aluetta.
Ensi vuoden torjuntakeinoihin kuuluvat lisäksi entistä lähemmäksi maanpintaa tuotavat pystyverkot sekä parempi, lokeista varoittava tiedotus.
TEEMU SILVÁN
Kauppatorin lokit ryöstelevät ruokaa avoimesti. Munkit, piirakat ja jäätelöt ovat lintujen yleisintä saalista.
Kauppatorin lokit ryöstelevät ruokaa avoimesti. Munkit, piirakat ja jäätelöt ovat lintujen yleisintä saalista.