NISKUROIVALLE Suomen kansalle on asia nyt tehty täysin selväksi: sen paikka on Venäjän karhun kainalossa.
Heinäkuun ensimmäinen päivä jää historiaan päivänä, jolloin pieni Suomi nousi otsikoihin kaikkialla Venäjällä – 55 näyttävää otsikkoa televisiossa, radiossa, sanomalehdissä ja verkkojulkaisuissa yhtenä ainoana päivänä.
Uutisoinnin kiistaton tähti tosin oli Vladimir Putin. Hänet mainittiin yksin 40 otsikossa. Se, että hän oli tavannut Suomen presidentin, muistettiin mainita seitsemässä otsikossa. Kolmessa tapauksessa otsikkoihin nousi joku asia, jonka Suomi otti esille Kultarannassa.
Ja millaisia olivat otsikot? Perustyyppejä oli kolme: Joko ”Putin varoitti seurauksista, mikäli Suomi liittyy Natoon”, tai ”Putinin mukaan Nato sotisi mielellään Venäjän kanssa viimeiseen suomalaiseen”, tai ”Putin ehdotti Suomelle vaihtoehtoja länsimaiden pakotteiden kiertämiseksi”.
Tämä on upeaa uutisointia kun otetaan huomioon, ettei Natosta tai talouspakotteiden kiertämisestä puhuttu neuvottelupöydässä mitään!
Suomen tekemä aloite, jonka mukaan sotilaskoneiden tunnistimien tulisi olla päällä Itämeren yllä lennettäessä, nousi otsikoihin muutaman kerran. Aloite yhteistyöstä Pietarin lähistöllä sijaitsevan Krasnyi Borin kaatopaikan suhteen ylsi otsikkoon kerran.
TOISIN KUIN SUOMESSA, Venäjän mediassa ei turhaan pohdittu kysymystä, oliko Venäjän joukot vedetty Putinin ilmoittamalla tavalla 1 500 kilometrin päähän Suomen rajasta vaiko ei.
Kun asiasta hienotunteisesti vaiettiin, media välttyi Venäjän suomalaisten hännystelijöiden perisynniltä eli yritykseltä tietää paremmin kuin Putin itse, mitä Putin oikeastaan tarkoitti.
Kun meillä notkeaselkäisimmät tarjoilivat selitykseksi sitä, että väite oli ihan totta, Venäjän mediassa ei tällaista nöyristelyä esiintynyt.
Matalimmalta riman alittivat Suomessa ne, jotka taitamatta ensimmäistäkään venäjänkielen sanaa levittivät somessa varmana tietona, että koko juttu perustui tulkin tekemään käännösvirheeseen. Venäjää äidinkielenä puhuville väite tuskin olisi tullut mieleen.
VARMUUDEN vuoksi pääasiaan palattiin uudelleen pari päivää myöhemmin. Yli kolmekymmentä viestintä julkaisi näyttävästi lausunnon, jonka ulkoministeri Sergei Lavrov esitti Jerevanissa pidetyn Kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestön ulkoministerikokouksen yhteydessä.
”Katsomme, että suhteemme Suomeen kehittyvät nykyään optimaalisesti ja odotamme, että suomalaiset naapurimme eivät anna periksi kiusaukselle liittyä mukaan Venäjän vastaisiin toimiin”, Lavrov jyrisi, ”puolustusministeriö ja yleisesikunta tietävät varmasti, mitä pitää tehdä, jos Suomi liittyy Natoon”.
PALJON ON viime aikoina pohdittu, miksi Venäjä yrittää estää Suomen liittymisen Natoon uhkailemalla – miksi se ei edes yritä vakuuttaa, ettei sillä ole pahoja aikeita Suomen suhteen.
Samaa mietti Kremlin kriitikkona tunnettu, Moskovan Carnegie-säätiön tutkija Lilija Ševtsova uutistoimisto Rosbaltille antamassaan haastattelussa 7.7. Hän ei ymmärrä, miksi Venäjä on omilla toimillaan provosoinut Naton hereille.
”Tilanne on edennyt niin pitkälle, että Ruotsi ja Suomi – siis suomalaisetkin, jotka aina ovat halunneet olla Venäjän ystäviä – nyt miettivät Naton jäsenyyttä”. Venäjä on Ševtsovan mielestä tehnyt strategisen virheen, joka vie sitä kohti Neuvostoliiton kokemaa kohtaloa. ”Sellaisen jättiläisen härnääminen, jolla on taskussaan 940 miljardia dollaria käytettäväksi sotaleluihin, tarkoittaa nimittäin itsemurhaa”, Ševtsova ennusti.
KREMLIN vanhoillisimpia piirejä edustava uutistoimisto Regnum on jatkanut aloittamaansa sotaa marsalkka Mannerheimin muistolaattaa vastaan. Se julkaisi 3.7. useita kirjoituksia, joiden lähteenä oli Pietarissa pidetty, muistolaattaa vastustanut konferenssi.
Rajuimmin hanketta arvosteli Pietarin valtionyliopiston professori Rada Granovskaja. ”Puolassa ja Baltian maissa kaadetaan neuvostosotilaille pystytettyjä muistomerkkejä ja venäläiset vain hiljaa katsovat vierestä ja paljastavat muistolaatan Mannerheimille”, Granovskaja valitti, ”Tällainen vaivihkaa tapahtuva maailman fasistisoiminen on hiipivä vitsaus, joka pitää pysäyttää”.
MYÖS KAMPANJA Fortumin Uralin omistuksia vastaan jatkuu herkeämättä. Nyt asialla oli uutistoimisto Rosbalt, joka 7.7. syytti yhtiön kaikista synneistä sen Venäjän toimintojen johtajaa Aleksandr Tšuvajevia.
Toimiston mukaan Venäjän energiaministeri Aleksandr Novak on Fortumin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin kanssa käymässään salaisessa keskustelussa vaatinut Tšuvajevin erottamista.
