lauantai 11. kesäkuuta 2016

Soini AKT:n puheenjohtaja Piiraisesta: ”Olet 100 miljoonan euron mies”...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivulta hiukan tuunattuana:

Politiikka 

Soini AKT:n puheenjohtaja Piiraisesta: ”Olet 100 miljoonan euron mies”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini roimi puolueneuvoston kokouksen puheessaan ja jo aiemmin päivän toritapahtumassa kovin sanoin AKT:n puheenjohtaja Marko Piiraista. Soinin mukaan AKT:n päätöksestä riippuu, saavatko suomalaiset työntekijät 100 miljoonan euron lisäveronalennusta vai eivät.

Timo Soini
Timo Soini Kuva: Jarno Kuusinen / AOP
Useat eduskuntapuolueet viettävät kokouksiaan politiikan superviikonloppuna, eikä perussuomalaiset tee asiassa poikkeusta. Perussuomalaisten puolueneuvosto on kokoontunut Lahteen.
Kunta- ja maakuntavaaliohjelmien valmistelun lisäksi ohjelmaan kuuluu hengennostatusta puolueen jäsenten keskuudessa. Puheenjohtaja Timo Soinilla riitti terveisiä myös ammattiyhdistysväelle.
– Marko Piirainen, AKT, sinä olet sadan miljoonan euron mies. Jos tulet vielä mukaan, tulee muitakin ja saamme sata miljoonaa enemmän verohelpotuksia.
Soini viittasi puheellaan kilpailukykysopimukseen, jonka toteutumisesta saatiin eilen varmistus, kun Metalliliiton valtuusto päätti sopimuksen solmimisesta. Tällä hetkellä sopimuksen kattavuus on eri arvioiden mukaan 85–87 prosenttia kaikista työntekijöistä.
Hallitus on houkutellut työntekijöitä sopimukseen mukaan veronalennusporkkanoilla, jotka nousevat kattavuuden mukaan. Hallituksen veronalennuslupauksien suuruus on vaihdellut 315–515 miljoonan euron välillä.
Yli 500 miljoonan euron veronalennukset vaatisivat sopimukselta yli 90 prosentin kattavuutta. Soini osoitti kiitokset puolueen työ- ja oikeusministerille Jari Lindströmille.
– Jari Lindström, teit meidän perussuomalaisten osalta satoja työtunteja sopimuksen eteen. Kovan paineen alla. Kiitos.

”Emme ole pettäneet vaalilupauksia”

Puheenjohtaja Soini ei myöntänyt oikeaksi väitettä, jonka mukaan puolue olisi rikkonut vaalilupauksiaan.
– Minä en myönnä valheita oikeiksi, enkä alistu valhepropagandan alle. Kaikkia emme ole saaneet aikaiseksi, mutta yhdestäkään emme ole luopuneet.
Soini luetteli 25 asiaa, joiden toteutumisen hän luki perussuomalaisten hallitustaipaleen ansioksi. Mukana listalla olivat muun muassa takuueläkkeen korotus, toimeentulotuen indeksisuoja, omais- ja perhehoidon tuen korotus sekä Yle-veron poistuminen pienituloisilta.
– Nyt kysytään kestävyyttä ja kanttia. Me emme ole luopuneet yhdestäkään ajamastamme asiasta. Hallituksessa tulee tuloksia.
Soini arvioi, että oppositiossa puolue olisi kasvanut Suomen suurimmaksi. Mutta asioita siellä ei olisi saanut läpi.

”Olemme sotilasliittoon kuulumaton maa”

Samaan aikaan kun perussuomalaiset pitävät kokousta Lahdessa, kokoomus on hyväksymässä puoluekokouksessaan uutta Nato-linjaansa. Sen mukaan Suomen pitää ”lähivuosina” hakea sotilasliitto Naton jäseneksi.
Ulkoministeri Soinin linja oli hallituskumppaniaan maltillisempi.
– Olemme sotilasliittoon kuulumaton maa, joka tekee käytännönläheistä yhteistyötä myös Naton kanssa.
Samalla Soini painotti, että Suomi on osa länttä. Silti hän muistutti pitkästä yhteisestä rajasta Venäjän kanssa.
– Rajayhteistyö on tärkeää. Laiton maahantulo saatiin tyrehtymään. Neuvotellen, ei kylttejä kantamalla.

Kemi yrittää houkutella matkailijoita Joulupukin satamakonttorilla...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan > yrittänyttä ei laiteta...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomsita hiukan tuunattuna:


Kemi yrittää houkutella matkailijoita Joulupukin satamakonttorilla

Lumilinnasta tunnettu kaupunki avaa uuden matkailukohteen, joka toisi Kemiin turisteja myös kesäisin.

KOTIMAA 
KEMIN MATKAILU OY
Joulupukin satamakonttori (3. rakennus oik.) aukeaa lauantaina.
Joulupukin satamakonttori (3. rakennus oik.) aukeaa lauantaina.

KEMISSÄ avataan lauantaina Joulupukin satamakonttoriksi nimetty uusi matkailukohde. Satamakonttori on tehty Kemin sisäsatamassa sijaitsevaan vanhaan puiseen aittarakennukseen. Uusi kohde avataan sisäsataman kesäkauden avajaisten yhteydessä.
Aittarakennus on sama, joka on toiminut Kemin lumilinnan sisällä lämpimänä kahvilana ja lumihotellin vastaanottona. Ensi talvena lumilinna muuttaa noin kilometrin päähän, joten kemiläiset ottivat aitan uuteen käyttöön. 
Kemin kaupunki rekisteröi Joulupukin sataman jo vuonna 2005, mutta nyt joulupukki saa virallisen satamakonttorin punaiseen aittaan.
JOULUPUKIN satamakonttorilla Kemi yrittää houkutella matkailijoita ympärivuotisesti. Kemissä käy kesäisin esimerkiksi valtameriristeilijöitä. Tosin tänä kesänä niitä on tulossa vain yksi, joka saapuu ensi viikolla.
Talvisin lumilinna houkuttelee Kemiin turisteja ympäri maailmaa. Tiedottaja Noora Barria Kemin Matkailusta kertoo, että viime talvena ulkomaisten matkailijoiden majoitukset lisääntyivät 30 prosenttia ja aasialaisten matkailijoiden majoitukset 66 prosenttia.
”Talvimatkailu on ollut täällä ja yleisestikin Lapissa nousujohdanteista, mutta etenkin Aasiassa ihmisiä kiinnostaa Suomi myös kesäaikaan”, Barria sanoo.
”Kemissä on paljon tapahtumia kesällä ja kaunis sisäsatama, jotka palvelevat hyvin varsinkin suomalaisia matkailijoita. Kansainvälistä matkailijaa ajatellen tähän on kaivattu vetonaulaa. Se tuo lisähoukuttelevuutta, että matkailijoita pysähtyisi Kemissä enemmän myös kesäaikaan.”
JOULUPUKIN satamakonttori tekee yhteistyötä joulupukin brändityötä tekevän Santa Claus Licensingin kanssa. Yhteistyötä on suunniteltu myös Rovaniemen Santa Parkin kanssa.
Satamakonttori on auki kesän ajan. Joulupukki on paikalla iltapäivisin torstaista lauantaihin, ja alkuviikosta satamakonttorissa on tonttujen merimieskoulu.
Syksyllä satamakonttori on auki vain tilauksesta. Se avautuu uudelleen joulukuussa ja on avoinna lumilinnan kanssa samaan aikaan huhtikuun loppuun saakka.
”Tulevaisuus näyttää, pidetäänkö sitä ympärivuotisesti auki”, Barria kertoo.

Kemin Sauvosaari valmiina Veikkausliigaan

Toivotaan, että Kemin Sauvosaaren takakentän uudet kuppi-istuinkatsomot täyttyvät aikanaan PS Kemin koipeleistä toiseen.

Suora nettilainaus Lounais-Lappi-lehdestä hiukan tuunattuna:

Sauvosaari valmiina Veikkausliigaan

TUNTEMATON
Sauvosaaren uuden katsomon kuppi-istuimet ruuvattiin kiinni talkoovoimin.


Tapani Juusola
Kemin Sauvosaaren uusi katsomo on valmis ottamaan yleisön vastaan sunnuntaina kun PS Kemi kohtaa Veikkausliigan ottelussa FC Lahden. 

Peli alkaa poikkeuksellisesti jo kello 13.30 käynnissä olevien jalkapallon EM-kisojen vuoksi.
Takakentän uudessa katetussa katsomossa on kuppi-istuimet 1100 hengelle. Lisäksi merenpuoleiseen katsomoon on kiinnitetty tuhatkunta kuppi-istuinta. Seisomakatsomoissa maalien takana tilaa on noin 800 hengelle, ja myös merenpuoleisessa katsomossa on jonkun verran seisomapaikkoja.
– Uskon että FC Lahti –otteluun ainakin istuimet täyttyy, ja katsojamäärä alkaa kakkosella, PS Kemin puheenjohtaja Antti Pasanen mietiskelee.
PS Kemin oma yleisöennätys on viime kauden päätösottelusta FC Jazzia vastaan jolloin PS Kemin nousua liigan oli todistamassa 2114 katsojaa.
Sauvosaaren urheilupuiston kaikkien aikojen yleisöennätys on vuodelta 1970 jolloin Innon ja HIFK:n välistä silloista Mestaruussarjan kamppailua oli seuraamassa 3947 katsojaa. Lähes samaan päästiin myös vuoden 1988 SM-sarjan ottelussa KePS-RoPS, jossa oli 3 906 katsojaa.
Sauvosaaren uusi katsomo on kolmikantainen hanke, jonka Ammattiopisto Lappia on toimittanut, Kemin kaupunki rakennuttanut ja jota seurat, etupäässä PS Kemi, käyttävät. PS Kemi on talkoovoimin kiinnittänyt kuppi-istuimet sekä uuteen katsomoon että merenpuoleiseen vanhaan katsomoon.
Katsomon piti alun perin valmistua jo 25.5. kaavailtuun otteluun PS Kemi-RoPS, mutta ottelun siirtäminen juhannusviikolle oli hyvä ratkaisu.
– Vaihtoehtona oli tehdä jo toukokuuksi tavallaan tilapäiskatsomo, mutta tämä nykyinen on pidemmän päälle parempi ratkaisu, Lappian tiimivastaava Martti Mylly painottaa.
Katsomon keskeisenä rakennusmateriaalina on käytetty CLT-levyjä, eli ristikkäin liimattuja puulevykerroksia.
– Tämä on ensimmäinen CLT-katsomo Suomessa. Meidän opiskelijoille tällä työllä on valtavan suuri merkitys. Heitä on motivoinut se että työn jälki tulee näkymään julkisella paikalla, Mylly kertoo.
Tuotantoon, elementtien kokoamiseen ja pintakäsittelyyn osallistui Lappian opiskelijoita sekä Kemin että Tornion rakennusaloilta.
– Kaikki on mennyt yllättävän hyvin. Kaikki ns. säätäminen on jäänyt vähiin, vaikka tämä on ollut uusi rakennustapa, Mylly iloitsee.
Myös Kemin kaupungilla ollaan hankkeeseen tyytyväisiä.
– Aikataulu oli epärealistinen, mutta siihen nähden kaikki on onnistunut hyvin. Ja katsomon lisäksi myös nurmikenttä on loistavassa kunnossa, Kemin kaupungin tekninen johtaja Mika Grönvall kehuu.
– Tämä on Kemin näköinen katsomo, PS Kemin puheenjohtaja Antti Pasanen puolestaan toteaa.
Aikataulu oli epärealistinen, mutta siihen nähden kaikki on onnistunut hyvin. Ja katsomon lisäksi myös nurmikenttä on loistavassa kunnossa.
Mika Grönvall

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Kikyn toteutuminen varmistui – Metalliliiton valtuusto hyväksyi sopimuksen...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Kikyn toteutuminen varmistui – Metalliliiton valtuusto hyväksyi sopimuksen

Kilpailukykysopimuksen toteutuminen varmistui tänään perjantaina, kun Metalliliiton valtuusto hyväksyi sopimuksen. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että seuraavaksi on yritysten vuoro kantaa vastuunsa.

Riku Aalto
Riku Aalto Metalliliiton valtuuston kokouksessa 10. kesäkuuta. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP
Metalliliiton valtuusto on hyväksynyt kilpailukykysopimuksen. Sopimus hyväksyttiin äänin 32–24.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti viime viikolla hyväksyvänsä kilpailukykysopimuksen, jos Metalliliitto on siinä mukana. Myös työntekijöitä edustavat työmarkkinakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava asettivat sopimuksen toteutumisen ehdoksi Metalliliiton mukaantulon.
Näin ollen kilpailukykysopimus näyttäisi nyt toteutuvan.
SAK:n ja EK:n laskelmien mukaan sopimus kattaa Metalliliiton mukaantulon jälkeen yli 85 prosenttia työntekijöistä. EK:n mukaan kattavuus on noussut 87 prosenttiin, kun se aiemmin laski kattavuuden olevan 85 prosenttia.

Aalto: Seuraavaksi yritysten vuoro kantaa vastuunsa

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto luonnehti valtuuston äänestystä äärimmäisen tiukaksi.
Investoinnit nyt sitten vaan laukalle.
– Riku Aalto
– Siinä muutaman ihmisen mielipiteen muuttuminen olisi vaihtanut tämän päätöksen toiseksi, Aalto sanoi toimittajille hetkeä äänestyksen jälkeen.
Aallon mukaan paine oli kova Metalliliiton päätöksentekijöille myös siksi, että muut järjestöt ja jopa presidentti loivat paineita liitolle.
Aalto huomautti, että seuraavaksi on yritysten vuoro kantaa oma vastuunsa.
– Investoinnit nyt sitten vaan laukalle. Odotetaan niitä miljoonainvestointeja Suomeen ja työllisyyden kasvua. Täytyy toivoa, että se myöskin tapahtuu. Jos sitä ei tapahdu, niin uskottavuus koko tämmöiselle sopimustoiminnalle varmasti heikentyy.

Li Anderssonista tuskin on ihmeiden tekijäksi...

Li Anderssonista tuskin on ihmeiden tekijäksi

Monet uskovat, että vasemmistoliitto on saamassa johtajan, joka kääntää sen kannatuksen vihdoin nousuun. Näin on uskottu aiemmistakin puheenjohtajista – ja aina petytty.


VASEMMISTOLIITTO valitsee tänä viikonloppuna Li Anderssoninpuheenjohtajakseen. Odotukset ovat korkealla niin puolueessa kuin sen ulkopuolellakin. Monet uskovat, että puolue on saamassa johtajan, joka kääntää sen kannatuksen vihdoin nousuun. Näin on uskottu aiemmistakin puheenjohtajista – ja aina petytty.
Myös vuonna 1998 puheenjohtajaksi valitusta Suvi-Anne Siimeksestä piti tulla puolueensa pelastaja. Myös hän oli uuden ajan poliitikko. Myös hän hurmasi paitsi omansa, myös monet ulkopuoliset ja erityisesti politiikan toimittajat.
Vuonna 2009 puolueen johtoon nousseesta Paavo Arhinmäestä piti myös tulla puolueensa pelastaja. Hänellä ei ollut Siimeksen karismaa, mutta sekä omat että ulkopuoliset ylistivät häntäkin – aluksi – uudentyyppisenä poliitikkona, jolla oli katu-uskottavuutta ja edellytykset nostaa puolueensa menestykseen.
Toisin kävi. Vasemmistoliitto hävisi joka ikiset vaalit Siimeksen aikana. Lopulta, vuonna 2006, myös hän itse sai tarpeekseen. Siimes jätti puolueen ja lähti rakentamaan uutta uljasta uraa elinkeinoelämän palveluksessa.
Myös Arhinmäen aikana vasemmistoliitto hävisi kaikki vaalit viime europarlamenttivaaleja lukuun ottamatta. Sen lisäksi puolueen uskottavuus sai pahoja kolhuja. Pahimmat tulivat, kun Arhinmäki ihastui silmittömästi Kreikan vasemmistopopulistiseen Syrizaan ja tarjosi sen tietä myös Suomen tieksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Puolue sai kaikkien aikojen kehnoimman vaalituloksensa, 7,2 prosenttia ja 12 kansanedustajaa.
LI ANDERSSON on kieltämättä tuore, valovoimainen, älykäs ja sanavalmis nuori nainen. Harvat ovat kuitenkaan muistaneet kysyä, mitkä ovat asiat, joiden ajamiseen hän aikoo käyttää loistavia lahjojaan. Niinpä vastauskin on yhä saamatta.
Andersson on esiintynyt ikään kuin hänellä olisi vakavasti otettava vaihtoehto ”hallituksen kansaa kurjistavalle uusliberaalille talouspolitiikalle”. Ei ole.
Andersson hurahti Syrizan tukijaksi yhtä varauksettomasti kuin Arhinmäki. Syriza joutui pian luopumaan populistisesta linjastaan. Ei ole kuitenkaan nähty merkkiäkään siitä, että Arhinmäki ja Andersson olisivat tehneet tästä johtopäätöksiä.
Vasemmistoliitto on uskottavimmillaan ihmisoikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustaessaan. Vähiten uskottava se on talouspolitiikassa. Puolue näyttää uskovan, ettei velkaantumista pidä katkaista vaan kiihdyttää, ettei julkista taloutta tarvitse tasapainottaa ja ettei yritysten kilpailukyvystä tarvitse kantaa huolta.
Andersson toivoo puolueensa pääsevän hallitukseen muiden punavihreiden puolueiden kanssa toteuttamaan tätä uutta uljasta talouspolitiikkaa. Onneksi ei ole näköpiirissä sellaista punavihreää koalitiota, joka ryhtyisi linjan toteuttajaksi. Se nimittäin tuhoaisi talouden perustuksetkin, kun nykyhallitus sentään ainakin pyrkii perustusten vahvistamiseen, vaikka keinoista voidaankin olla aina eri mieltä.
VASEMMISTOLIITTO on sosialistisen liikkeen perillinen, joka on luopunut sosialismistaan saamatta juuri mitään tilalle. Se on reformistinen puolue, joka häviää kilvan reformismista Sdp:lle. Se on vihreä puolue, joka häviää kilvan vihreydestä vihreille. Puolueelle ei ole oikein omaa tehtävää eikä tilaa.
Vasemmistoliitto on aatteelliset nyyttikestit, jonne jokainen tuo jotain kivaa, mitä sattuu nurkistaan löytämään. Andersson sanoo, ettei edes tunne marxilaisuutta. Aatteelliseksi taustakseen hän mainitsee muun muassa degrowth-teorian, joka pyrkii talouden supistamiseen.
Vasemmistoliiton ongelmat ovat syvemmällä kuin johtajan persoonassa. Siksi en usko, että Anderssonistakaan on ihmeiden tekijäksi.
Toivon, että olisin väärässä – jälleen. Moderni vasemmistolaisuus ei ole hukassa vain Suomessa, vaan koko maailmassa. Olisi kerrassaan mahtavaa, jos se nyt löytyisi. Todennäköisempää kuitenkin on, että Andersson-huuma haihtuu pian ja puolueen taival kohti politiikan marginaalia jatkuu – kunnes alkaa taas uuden ihmeiden tekijän odotus.