Mitä myönteistä Meri-Lapissa?

Olin taannoin eräässä opettajien muistelotilaisuudessa, jossa entinen opettajakollega antoi minulle moitteita, että tekstejäni ei ole näkynyt paikallislehdissä. Kerroin hänelle, että en ole pitkiin aikoihin lähettänyt lehtiin tekstejä, koska pidän Blogisivuani.

Lupasin harkita asiaa. 

Lähetin lähes kuukausi (torstaina 12.05.2016) sitten alla olevan tekstin pikaharkinnan tuotoksena paikalliseen lehteen tavallisena sähköpostina. Sitä ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu. Voi olla, että se on massiivisen sähköpostitulvan mukana siirtynyt epähuomiossa bittitaivaaseen delete-näppäimen avustukselle.

Jos teksti kuitenkin vielä lehdessä julkaistaan niin mikäpä siinä...

Lähettämäni kommenttiteksti:

Mitä myönteistä Meri-Lapissa?

Paljonkin, vaikka välillä tuntuu siltä, että itkunsekaisen hammastenkiristyksen joukosta myönteisiä piirteitä ei haluta nähdäkään...

Meri-Lappia hallitsevat selkeästi Tornio ja Kemi. Pienkunnat: Keminmaa, Tervola ja Simo näyttävät elävän omaa itseriittoista toraelämäänsä, eivätkä välttämättä huomaa, että kehittymisen mahdollisuudet olivat ja menivät. Taannoinen kuntaliitos Kemin kanssa olisi muuttanut oleellisesti em. kuntien kehityssuuntaa.

Kyllä avoimesti on todettava, että Torniolla on tällä hetkellä monia potentiaalisia projekteja menossa, jotka toivottavasti onnistuvat toteutukseen saakka.

Entisen Lapin Kullan teollisuusalueen kehittäminen on ollut ripeää ja ennakkoluulotonta. Elämyskeskus on ajatuksena mielenkiintoinen ja ilmeisesti vastaa nykymenon tarpeita.

Oluenpanon palautuminen alueelle - näinkin lyhyen toimintakatkon jälkeen - on tärkeä elementti. Kiinnostus asiaan tuntuu olevan hyvä.

Vastikään on julkistettu kolmen kerrostalon rakentaminen ja rakentaja. Oletettavasti niille on Torniossa tilausta.

Erikseen on tuotava esiin Näränperän Torandan viihdekeskuksen kehittäminen, jossa katsellaan kauas tulevaisuuteen.

Toki Torniollakin ovat omat kipupisteensä: Muun muassa Nanson alasajo ja Outokummun saneerausirtisanomiset. Ne kyllä rassaavat kohtuuttomasti torniolaisia.

Toivottavasti rajanpinnassa Haaparannan puolella olevat murheellisen näköiset betonipaalutukset saavat lähiaikoina uuden ilmeen ympärilleen. Kyseisellä alueella on Torniollekin erittäin suuri merkitys.

Itse olen vuosia lievästi sanoen ihmetellyt, miksi rajan pinnassa, käytännössä kahden valtakunnan - Suomen ja Ruotsin - alueella olevalle golfkentälle ei löydy suurempaa roolia kansainvälisten golfturnausten toteuttamisessa.

Kemin Ajokseen kiinalaisen Kaidin suunnittelema biodieselhanke olisi enemmän kuin lottovoitto toteutuessaan. Mediatietojen perusteella hanke etenee alustavien suunnitelmien mukaisesti. On aivan varmaa, että kantoja - mm. EU-kantoja - on vielä runsaasti kaskessa mutta monet - minä mukaan lukien - luottavat, että tällä kerralla hanke onnistuu. Se saattaisi avata vuosikausia esillä olleen Sarius-hankkeenkin…

Kemin ja sitä myötä koko talousalueemme matkailuun luodaan kovia odotuksia. Nimenomaan ympärivuotinen matkailu on se osa-alue, johon haetaan erilaisia ratkaisumalleja. Edelleenkään merta/lähisaaria ei ole saatu hyödynnetyksi matkailusuunnitelmissa riittävästi.

Perinteiset - Lumilinna ja matkailujäänmurtaja Sampo - oheispalveluineen eivät riitä. 

Lumilinnan siirtyessä Kemin sisäsatamasta Mansikkanokan alueelle, sille löytynee uutta ilmettä varsinkin, kun alueelle on tarkoitus rakentaa kaksikymmentä pientä, uudentyyppistä lasihuvilaa. Ne on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön.

Mielestäni merihenkinen siirtolapuutarha-ajatus Kemissä on edelleen toteuttamiskelpoinen. 

Matkailun kehittäminen vaatii jatkossa edelleen KEMI-TORNION-lentokentän ja asialliset lentovuorot liittymälentoineen...

Kesämatkailua on mahdollisuus elävöittää hyvin yksinkertaisilla ratkaisumalleilla > perheiden omaehtoisella mato-ongintatapahtumilla. Tapahtumilla, joissa perheet ohjattuina pääsevät toteuttamaan koko tuotantoprosessin alusta loppuun.

Puhumattakaan, että perheet viedään ammattikalastajien kanssa avomerelle lohen-/siianpyyntiin...

Kemi on kulttuurikaupunki. Meillä on upea ja monipuolinen kulttuurikeskus. Kemi on myös liikuntakulttuurikaupunki, josta viimeisimpänä osoituksena on PS Kemin pelaaminen Valioliigassa. On hieno asia, että Kemin kaupunki päätti tilata Sauvosaaren takakentän katsomon Ammattiopisto Lappialta. Katsomossa toteutetaan CLT-tekniikkaa - hyvä niin...

Toivottavasti nuo Kemin liikuntapaikat saadaan organisatorisesti pikapuolin yhteen nippuun.

Kemiin on ymmärtääkseni vapautumassa, ydinvoimalakaavan purkautumisen myötä, upea merenläheinen Satamakankaan alue. 

Itse toivon vilpittömästi, että Ruutin ns. koirapuiston alueen rantarakentaminen käynnistyy aluksi suunnitellulla rivitalohankkeella.

Kemin pahin ongelma on työttömyys, nimenomaan pitkäaikaistyöttömyys, joka heijastuu välillisesti myös sosiaali- ja terveyspalvelujen korkeisiin kustannuksiin. Siksi jokainen työpaikka tänne on tärkeä, elintärkeä.

Kemi ja Tornio ovat koulukaupunkeja. On ollut myönteistä havaita, että yhteinen hätä mm. Lapin ammattikorkeakoulun osalta, on pitänyt ajatukset samansuuntaisina Rovaniemi-keskeisten omistusjärjestelyjen suhteen.

   

Kesänalun pohdiskeluin

Aki Pyykkö

Kemi

SAK:n uusi puheenjohtaja Jarkko Eloranta: Ay-liikkeen pitää muuttua, koska työ muuttuu...

Eloranta totesi linjapuheessaan Tampereella, että SAK on Suomen vahvin ay-brändi. Hän on oikeassa, kyllä SAK on kiistatta vahva.

Akava on keskusjärjestöistä ainoa, joka on kasvattanut viime aikoina jäsenmääräänsä. STTK on hiukan hiipumaan päin.
Voi olla, että tulevaisuudessa Suomessa on ainoastaan kaksi keskusjärjestöä.

Tällä hetkellä kaikki kolme SAK, STTK ja Akava puolustavat selkeästi paikkaansa.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

SAK:n uusi puheenjohtaja Jarkko Eloranta: Ay-liikkeen pitää muuttua, koska työ muuttuu

Eloranta varoitti, että sopimusyhteiskuntaan aiheutetut pienetkin halkeamat voivat paineessa revetä ammottaviksi kuiluiksi. Hän seuraa tehtävässä SAK:ta seitsemän vuotta johtanutta Lauri Lylyä.

KOTIMAA 7.6.2016 12:48 Päivitetty: 7.6.2016 13:38

Teemu Luukka

HELSINGIN SANOMAT

KALLE PARKKINEN / LEHTIKUVA

Jarkko Eloranta

• 
  

SUOMEN SUURIN palkansaajien keskusjärjestö SAK on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Jarkko Elorannan vuosiksi 2016–2020. 

Hän siirtyy tehtävään julkisten alojen työntekijöitä edustavan JHL:n puheenjohtajan paikalta.

SAK:n liittoihin kuuluu noin miljoona palkansaajaa.

Artikkeliin liittyvät

• 
  SAK:n tuleva ykkösnyrkki Jarkko Eloranta toivoo uutta ay-otetta – ”Vanhan säilöminen ei riitä” 1.5.2016

Eloranta, 50, on pitkän uran ammattiyhdistysliikkeessä. Hän on valtiotieteen maisteri, jonka pääaine oli kansainvälinen politiikka ja kansantaloustiede.

Lue tästä hänen toukokuussa Helsingin Sanomissa julkaistu haastattelunsa.

ELORANNAN SANOO, ETTÄ TYÖN muuttuminen tarkoittaa, että ay-liikkeen pitää uudistua.

Hänen mielestään pelisääntöjä ja sosiaaliturvaa pitää muuttaa pätkätöiden hallitsemalle työelämälle sopivaksi.

”Tarvitsemme nimenomaan molemmat. Pelkästään sosiaaliturvaa muuttamalla asioita ei saada korjattua – eikä veronmaksajilla olisi siihen varaakaan”, hän sanoi valinnansa jälkeen Tampereella tiistaina.

”Uuden työn tekijät eivät näy ay-liikkeen tutkassa. Tutkasignaalin ulottumattomissa kehittyy kuitenkin ilmiötä, jotka vaikuttavat myös nykyisiin jäseniimme. Ay-liikkeen pitääkin hakea uudenlaista työtä tekevät mukaan edunvalvontaan ja parantaa heidän asemaansa.”

”Pätkä-, silppu- ja osa-aikatyön määrä sekä nollasopimusten jatkuva kasvu ovat ilmiöitä, joihin on puututtava. Näiden rinnalle ovat nousemassa erilaiset tavat työllistää itse itsensä.”

ELORANNAN SANOO, ETTÄ palkansaajat ovat tehnyt Suomen taloustalkoissa oman osansa nyt kun kilpailukykysopimus on maalissa. ”Nyt on elinkeinoelämän ja yritysten vuoro näyttää.”

Hän sanoi, että hallituksen on näytettävä teolla, että sen sanaan voi luottaa.

”Julkisten palvelujen kurjistumisen kierre on katkaistava, työttömien kepittämisen on loputtava, haaveilu kahden kerroksen työmarkkinoiden luomisesta on haudattava”, hän luetteli ja jatkoi:

”Naisten palkkauksellista ja rakenteellista asemaa työmarkkinoilla on vahvistettava ja paluu kotiäitiyhteiskuntaan pysäytettävä. Koulutuksen ja osaamisen alasajoon on puututtuva, ammatillisen koulutuksen rapistuminen on estettävä.”

ELORANTA SANOO, että sopimisen yhteiskuntaa ei pidä rapeuttaa, koska se on hyvinvoinnin kivijalka. ”On myös hyvä muistaa, että pienetkin halkeamat perusrakenteissa saattavat paineessa revetä ammottaviksi aukoiksi. Silloin seuraukset ovat arvaamattomat ja vakavat”, hän sanoi puhuessaan SAK:n edustajakokoukselle Tampere-talossa.

”Jälkien siivoaminen taas on kallista ja vaikeaa. Tällä hetkellä yhteiskunnassamme on poikkeuksellisen paljon painetta monista eri syistä. Siksikin perusrakenteiden ja instituutioiden olisi oltava timanttisessa iskussa, niin ettei halkeamia synny.”

Hän arvelee, että palkkapolitiikkaa tullaan jatkossa rakentamaan aikaisempaa hajautuneemmassa järjestelmässä. ”Siksi keskusjärjestöjen sisäisen koordinaation ja valmistelun sekä liittojen välisen yhteistyön ja tuen onkin noustava aivan uudelle tasolle”, hän sanoi.

ELORANTA SANOO, että ay-liikkeen pitää olla entistä osaavampi työelämän asiantuntija ja kehittäjä. ”Mutta ei meistä mitään työelämän konsultteja ole tulossa.”

Hän toivoo lisää yhteistyötä liittojen ja keskusjärjestöjen välillä, jotta kaikki ay-liikkeen voima saadaan käyttöön nykyisinä hankalina aikoina. ”SAK on muutosvoima”, hän sanoi.

ELORANTA SEURAA tehtävässä eläkkeelle jäävää Lauri Lylyä, joka johti SAK:ta seitsemän vuotta.

SAK valitsi myös edustajiston seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Pamin puheenjohtaja Ann Selin. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Matti Huutola.

Valinnat tehtiin SAK:n 19. edustajakokouksessa tiistaina Tampereella.

Kemijärven biosellutehtaan yva nähtäville elokuussa...

Alla olevan artikkelin taustamateriaalissa todetaan:

Tehdas käynnistyisi suunnitelmien mukaan vuonna 2020.

Biomateriaaleja tuotettaisiin vuodessa 400 000 tonnia: havu- ja liukosellua, mikrokiteistä sellua, kaasua ja maanparannusaineita.

Tehtaan materiaalista suuri osa tulisi vieressä sijaitsevan Keiteleen sahan ja puutuotetehtaan sivuvirroista, esimerkiksi kuitupuusta ja hakkeesta.

Mikäli Kemijärven biosellutehdas nousee aikanaan jalalle, se ei kilpaile Kemin Ajokseen suunnitellun Kaidi-hankkeen kanssa raaka-ainehankinnassa eikä tuotevalikoimalla. 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kemijärven biosellutehtaan yva nähtäville elokuussa

LAPIN UUTISET7.6.  19.01PEKKA AHO

Kemijärven tehdasalueelle rakennetaan raakapuuterminaalia. Sen maanrakennustyöt päättyvät syksyllä.

 

Riku Lavia

Kemijärven bioselluhankkeen ympäristövaikutusten arviointi (yva) on alkanut. Yva-ohjelma tulee julkisesti nähtäville elokuun alussa, kertoo hanketta ajavan Boreal Bioref -yhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala. Ensimmäinen kokous konsulttiyhtiön kanssa on pidetty. Myös ensimmäisestä viranomaisten kanssa pidettävästä kokouksesta on sovittu.

Yva pääsi käynnistymään kuukauden myöhässä. Nivalan mukaan tämä ei viivästytä tehdashanketta.

Yva:n laati Sweco Industry Oy, joka teki myös Äänekoskelle parasta aikaa rakennettavan biotuotetehtaan yva-ohjelman.

Nivala ei kerro, kuinka paljon yva:n tekeminen maksaa. Hänen mukaansa hinta ei ollut määräävin tekijä, kun yva-ohjelman toteuttajaa valittiin. Kilpailutuksessa katsottiin myös, millaisia töitä ja millä aikataululla tarjouksen jättäneet yritykset olivat aiemmin tehneet.

Swecon tarjousta Nivala luonnehtii hinnaltaan kilpailukykyiseksi ja suostuu paljastamaan, että yva-ohjelmaa “ei saa vielä kymmenillä tuhansilla euroilla”.

– Ne ovat vaativia prosesseja. On kyse isosta teollisuusinvestoinnista.

Lupien hakeminen alkaa vuodenvaihteessa, kun yva-ohjelma on edennyt niin pitkälle, että perusteet lupahakemuksille ovat selvillä, sanoo Nivala. Tavoitteena on jättää vesi- ja ympäristölupahakemukset viranomaisille ensi kesän loppuun mennessä.

– Se on suhteellisen jämäkkä aikataulu, mutta ei niin kireä kuin esimerkiksi Äänekoskella oli. Se meni alle vuodessa läpi.

Kemijärvellä rakentamisen pitäisi alkaa vuoden 2018 alussa.

Suunnitteluun ja lupahakemuksiin kuluu arviolta noin kolme miljoonaa euroa. Nivala ei kerro, miten paljon rahaa on toistaiseksi saatu kerättyä.

– Rahoitus on sillä tavalla kasassa, että tiedämme miten se pitää koota. Tällaisen hankkeen rahoittaminen on todella työlästä. Puhutaan isoista rahoista.

Koko hankkeen hinta on arviolta 780 miljoonaa euroa. Rahoituksen on määrä olla kunnossa viimeistään ensi vuoden lopussa.

Biosellutehdasta suunnitellaan rakennettavaksi Keitele Groupin liimapuutehtaan viereen. Alueelle rakennetaan parasta aikaa raakapuuterminaalia. Biosellutehdas nousisi terminaalin ympärille L-kirjaimen muotoisena rakennusryhmänä.

Muoto saattaa vielä muuttua, sillä puutavaraterminaalin osaksi suunniteltua malmiterminaalia ei rakenneta.

Biosellutehdas sijaitsisi Kemijärven kaupungin mailla. Kaupungilla on alueella noin 170 hehtaaria teollisuuskäyttöön hankittuja maita. Kaavan sisällä on Nivalan mukaan pieni pala, joka ei ole kaupungin hallussa.

Prosessien ja rakennusten sijoittelu ratkaisee, paljonko biosellutehdas tarvitsee tilaa.

– Optimaalinen rakenne vaatisi kaikkiaan vähän yli sata hehtaaria.

TAUSTA

780 miljoonan euron tehdas

Biosellutehdas työllistäisi 180 henkilöä.

Välillisiä työpaikkoja puunhankintaan, kuljetukseen ja muihin tukitoimintoihin tulisi yhteensä tuhat.

Rakennusaikana työtä oli tarjolla 2 700 henkilölle.

Tehdas käynnistyisi suunnitelmien mukaan vuonna 2020.

Biomateriaaleja tuotettaisiin vuodessa 400 000 tonnia: havu- ja liukosellua, mikrokiteistä sellua, kaasua ja maanparannusaineita.

Tehtaan materiaalista suuri osa tulisi vieressä sijaitsevan Keiteleen sahan ja puutuotetehtaan sivuvirroista, esimerkiksi kuitupuusta ja hakkeesta.

780 miljoonan euron kokonaisarvollaan bioselluhanke painii samassa sarjassa kiinalaisyhtiö Kaidin suunnitelmien kanssa rakentaa jalostamo Kemiin. Suomessa suurempia teollisuushankkeita ovat käytännössä vain ydinvoimalat.

Tuore asiantuntija-arvio suosittaa Talvivaaran entisen kaivoksen toiminnan jatkamista...

Niin kuin olen muistaakseni aikaisemminkin kirjoittanut: Lypsävää, ainakin tulevina vuosina lypsävää lehmää ei kannata tappaa. 

Ei kannata tappaa, vaikka superpopulistisesti olisi suuri houkutus heittäytyä kaikenkarvaisten viherpiipertäjien epämääräiseen joukkoon ja vaatia kaiken järjellisen toiminnan lopettamista Kainuun korvessa.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tuore asiantuntija-arvio suosittaa Talvivaaran entisen kaivoksen toiminnan jatkamista

Arvion mukaan kaivoksen käytettävyys ja luotettavuus ovat parantuneet merkittävästi.

TALOUS 7.6.2016 2:00 Päivitetty: 7.6.2016 9:49

Petri Sajari

HELSINGIN SANOMAT

VESA RANTA

Toukokuussa hallitus ilmoitti valmistautuvansa kaivoksen lakkauttamiseen. Valtionyhtiö Terrafame osti elokuussa 2015 Talvivaaran entisen monimetallikaivoksen, joka sijaitsee Sotkamossa.

• 
  

TALVIVAARAN entisen kaivoksen tuotantosuunnitelma ja talousennuste ovat realistisia, todetaan Helsingin Sanomien haltuunsa saamassa luottamuksellisessa asiantuntija-arviossa.

Arviossa suositellaan toiminnan kasvattamista täyteen laajuuteen, koska kaivoksen käytettävyys ja luotettavuus ovat parantuneet merkittävästi. Terrafame aikoo syksyllä ottaa käyttöön metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan, mikä lisäisi nikkelin ja sinkin tuotantomäärää selvästi.

Artikkeliin liittyvät

• Tuotannon neljä vaihetta: Tuotannon neljä eri vaihetta 2:00

”Metallien talteenottolaitoksella on historian aikana ollut lukuisia teknisiä ongelmia erityisesti rikkivedyn tuotannossa, kiintoaine-neste-erotuksessa ja rikkivedyn hajuhaittojen ehkäisyssä. Suurin osa ongelmista on kuitenkin onnistuttu ratkaisemaan ja tällä hetkellä laitoksen toimintaedellytykset ovat hyvät”, arviossa sanotaan.

KESKEISIÄ syitä kaivoksen toimintavarmuuden paranemiselle on asiantuntija-arvion mukaan liuotukseen menevän malmin nikkelipitoisuuden lisääntyminen, malmin murskaaminen aikaisempaa hienommaksi ja bioliuotuskasojen rakenteisiin ja toimivuuteen tehdyt muutokset. Arviossa todetaan myös, että Terrafamen työntekijät ovat ammattitaitoisia ja motivoituneita.

Kaivoksen nykyisin omistaman Terrafamen emoyhtiön tilaama teknisen asiantuntija-arvion on laatinut kaivosteknologiayhtiö Outotec 31. toukokuuta. Edellisellä viikolla hallitus ilmoitti valmistautuvan kaivoksen sulkemiseen ja ehdottamalla Terrafamelle uutta pääomaa 144 miljoonaa euroa kaivostoiminnan rahoittamiseksi.

Päätös sulkemisesta tehdään vuoden lopussa, jos Terrafame ei siihen mennessä ole onnistunut hankkimaan kaivokselle yksityistä sijoittajaa. Yksityisen rahoituksen hankkiminen on hyvin vaikeaa.

”Koska kaivoksen tuotannon ylösajo on sujunut hyvin, kaivoksen käytettävyys ja luotettavuus ovat merkittävästi parantuneet kaikilla prosessialueilla ja vesitaseen hallinnassa on hyvää edistymistä, asiantuntijaryhmän mielestä kaivoksen alasajo ei tässä vaiheessa ole suositeltava ratkaisu.”

ASIANTUNTIJARYHMÄLLÄ on pitkäaikainen kokemus geologiasta, kaivostekniikasta, murskauksesta, liuotuksesta, metallien talteenotosta ja vesienkäsittelystä. Outotec on myynyt kaivokselle prosessilaitteita viimeksi vuonna 2011.

Arvion mukaan keskeisiä haasteita kaivoksella ovat riittävän suuriin ”liuotussaanteihin” pääseminen, ensivaiheen ja toisen vaiheen bioliuotuskasojen tasapainottaminen, suurten vesimäärien käsittely ja hallinta lupaehtojen mukaisesti ja metallien halpa hinta. 

”Vesienhallinnan tilanne kaivoksella on tällä hetkellä parempi kuin viime vuosina. Positiiviseen kehitykseen ovat vaikuttaneet tuotantoprossien uudelleenkäynnistäminen sekä purkuputken käyttöönotto.”

Arvion mukaan vuoden lopussa käyttöön otettava keskuspuhdistamo parantaa vesienkäsittelyä vielä nykyisestä.

TERRAFAMEN tavoitteena on tuottaa kaivoksella vuodesta 2018 lähtien 30 000 tonnia nikkeliä ja 65 000 tonnia sinkkiä vuodessa.

Yhtiön keväällä esittelemien laskelmien mukaan liiketoiminnan kulut katetaan, jos nikkelin hinta kohoaa 11 000 dollariin tonnilta vuonna 2019. Nykyisin hinta on noin 8 500 dollaria tonnilta.

Finanssiyhtiö Citigroup ennusti huhtikuussa, että nikkelin hinta olisi 10 500 dollaria tonnilta vuonna 2018 ja 14 625 dollaria vuonna 2019. Pitkän ajan ennuste nikkelin hinnasta on 21 000 dollaria tonnilta.

Uusissa laskelmissaan Terrafame arvioi kannattavuuden paranevan entisestään sinkin kallistumisen takia. Tutkimusyhtiö CRU ennustaa sinkin kallistuvan nykyisestä noin 2 000 dollarista 3 700 dollariin tonnilta vuoteen 2019 mennessä. Alkuvuonna sinkki maksoi noin 1 500 dollaria tonnia kohti.

KAIVOKSEN mahdollinen lakkauttaminen kestäisi asiantuntijaryhmän mukaan 4–6 vuotta. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arvio lakkauttaminen kestosta 5–7 vuotta. Molemmat arviot tarkoittavat, että mahdollisen lakkauttamispäätöksen jälkeen valtion varoja kuluisi kaivokseen useita satoja miljoonia euroja.

”Prosessin hallittu alasajo edellyttää, että kasaliuotus on käynnissä seuraavat vuodet, jolloin natriumsulfaattipitoisia vesiä voidaan johtaa kasoille. Vesienkäsittelyn kannalta on siten edullista jatkaa tuotannon ylösajoa ja ylläpitää tuotantoa niin kauan, että vesitilanne saadaan prosessin kanssa tasapainoon”, Outotecin arviossa sanotaan.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen takia ylimääräisten vesien poistaminen kaivokselta on hidasta, mikä viivyttäisi sulkemista. Kaivoksella on vettä 8,4 miljoonaa kuutiometriä. Puhdistettuja vesiä on 1,9 miljoonaa kuutiometriä.

Vaasan hallinto-oikeus vs. Sotkamon Talvivaaran kohtalo...

Olen aikanaan - jo vuosia sitten - kirjoittanut silloin erittäin akuutista Vuotos-asiasta ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksistä. En lähde repimään sitä asiaa tässä yhteydessä auki, mutta silloin "löysin" virallisilta sivuilta Vaasan hallinto-oikeuden silloiset, päätöstä tehneiden jäsenten luettelon.

Tässä yhteydessä en toistaiseksi ole em. henkilöluetteloa löytänyt.

Alla oleva lehdistötiedote on tärkeä, suorastaan elintärkeä Sotkamon Talvivaaran tulevaisuudelle.

Lehdistötiedotteessa todetaan muun muassa:

Hallinto-oikeus on muuttanut toistaiseksi voimassa olevan lupapäätöksen määräaikaiseksi. 

Yhtiön on tehtävä uusi lupahakemus 31.8.2017 mennessä ja selvitettävä tällöin, onko Nuasjärvestä löydettävissä purkupaikka, jossa haittavaikutukset ympäristölle olisivat nykyistä paikkaa vähäisemmät.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt tuo edellä mainittu lupapäätöksen määräaikaisuus vaikeuttaa Terrafamen potentiaalisten yhteistyökumppaneiden/rahoittajien hankkimista.

Henkilökohtaisesti minua kiinnostaa em. päätöksen osalta mm. se minkälainen äänten jakauma oli ja mitkä ovat määräaikaisuutta puoltaneiden tuomareiden/asiantuntijoiden perustelut asialle...

Elämme Suomessa avoimessa, läpinäkyvässä yhteiskunnassa, joten em. tiedot ovat jostakin oletettavasti löydettävissä.

Henkilökunta ja organisaatio

Hallinto-oikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa hallinto-oikeuden ylituomari.

Ylituomarina toimii Liisa Talvitie, puh. 029 56 42700.

Tuomioistuimen jäseniä ovat hallinto-oikeuden ylituomari ja 21 lainoppinutta sekä 8 tekniikan tai luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomaria. Edellä mainittujen jäsenten lisäksi tiettyjen asioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen osallistuu valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan määräämiä asiantuntijajäseniä. Esittelijöinä toimii 18 hallinto-oikeussihteeriä ja 6 notaaria.

Hallinto-oikeus toimii jakautuneena kolmeen jaostoon.

Kansliaa johtaa hallintopäällikkö. Kanslian eri tehtävissä työskentelee hallintopäällikön lisäksi 24 henkilöä.

1.1.2015 alkaen hallintopäällikkönä toimii Elina Peltoniemi puh. 040 0379 489.

Julkaistu 7.1.2016

Lehdistötiedote 28.4.2016

Julkaistu 28.4.2016

Hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä ratkaissut valitukset aluehallintoviraston (24.4.2015) yhtiölle myöntämästä luvasta johtaa jätevesiä purkuputkea pitkin Nuasjärveen. Päätöksestä tehtiin yhteensä 39 erillistä valitusta.

Aluehallintovirasto oli päätöksellään sallinut 24 000 tonnin sulfaatin vuosikuorman eli keskimäärin 2 000 tonnin kuukausikuorman johtamisen. Hallinto-oikeus on aikaisemmalla välipäätöksellään (10.9.2015) rajoittanut purkuputken käyttöä valitusten käsittelyn ajaksi rajaamalla sulfaattipäästön1 000 tonniin kuukaudessa. Tarkkailutietojen perusteella kyseinen määrä ei ole aiheuttanut pysyvää kerrostumista Nuasjärvessä. Nyt annetulla pääasiaratkaisulla hallinto-oikeus on haitankärsijöiden valitukset osaksi hyväksyen rajoittanut vuotuisen sulfaattikuormituksen 15 000 tonniin ja asettanut kuukausikohtaisen rajan, joka on 2 000 tonnia kuukaudessa sulan veden aikana ja 1 000 tonniakuukaudessa jääpeitteisten kuukausien aikana. Ympäristönsuojelulain varovaisuusperiaate huomioon ottaen rajoituksella varmistetaan, ettei purkualueella aiheudu veden haitallista kerrostumista erityisesti talviaikaan. Vesien kerrostuminen Nuasjärven purkualueella olisi sellaistaympäristönsuojelulain kieltämää merkittävää pilaantumista, jolle lupaa ei voitaisi myöntää.

Kaivosalueen vesienhallinnan kannalta on oleellista, että purkuputkea pitkin johdettavaa vesimäärää ei ole aluehallintoviraston eikä hallinto-oikeuden päätöksillä rajoitettu. Hallintooikeuden sallimat päästömäärät aiheuttavat kuitenkin jätevesien varastoinnin jatkumisen kaivoksen alueella. Varastointi jatkuu kunnes jätevedenkäsittelyä tehostetaan erityisesti Kuusilammen avolouhokseen ja Kortelammen altaaseen aikoinaan johdettujen suuria haitta-ainepitoisuuksia sisältäneiden nestemäisten kemikaaliliuosten ja jätevesien osalta ja kunnes prosessin ulkopuolisten vesien sekoittuminen likaantuneisiin vesiin estetään nykyistä paremmin.

Hallinto-oikeus on muuttanut toistaiseksi voimassa olevan lupapäätöksen määräaikaiseksi. Yhtiön on tehtävä uusi lupahakemus 31.8.2017 mennessä ja selvitettävä tällöin, onko Nuasjärvestä löydettävissä purkupaikka, jossa haittavaikutukset ympäristölle olisivat nykyistä paikkaa vähäisemmät. Lisäksi yhtiön on selvitettävä, voidaanko purkuputken suulla tapahtuvalla jätevedenalkulaimennuksella vähentää haittoja. Edellä mainittujen selvitysten ja siihen mennessä saadun tarkkailutiedon perusteella asiassa on mahdollista arvioida uudelleen muun muassa jätevesien päästömääriä.

Kalastukselle ja virkistyskäytölle aiheutuvia vahinkoja ja haittoja koskevat korvausvaatimukset on pysytetty aluehallintoviraston määrääminä. Korvauksia koskevat vaatimukset on hylätty osin johtuen hallinto-oikeuden asettamista rajoituksista haitta-aineiden päästömääriin ja toisaalta siitä syystä, että vaatimukset muun muassa kiinteistön arvon alenemisesta ja ammattikalastukselleaiheutuneesta haitasta ovat ennenaikaisia.

Kainuun ELY-keskuksen päätös olla vaatimatta harkinnanvaraisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista yhtiön alun perin esittämälle hankkeelle eli 30 000 tonnin vuotuisen sulfaattikuormituksen johtamiselle on kumottu. Asiaa ei kuitenkaan palauteta YVAmenettelyn suorittamista varten, koska lupa on hallinto-oikeuden muuttamassa muodossamyönnetty vain noin puolta vähäisemmille ympäristövaikutuksille ja näiden haittojen arvioiminen erillisessä harkinnanvaraisessa YVA-menettelyssä ei ole tarpeen.

Hallinto-oikeus on ratkaissut myös valitukset, jotka tehtiin aluehallintoviraston myönnettyä (30.4.2014) yhtiölle luvan kaivoksen ja metallituotetehtaan toiminnalle. Hallinto-oikeuden enemmistö on ratkaisussaan katsonut, haitankärsijöiden valituksien johdosta, että aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa on muutettava määräaikaiseksi. Keskeisinä perusteina luvan määräaikaisuudelle ovat olleet bioliuotusprosessiin liittyvät epävarmuudet,kaivoksen vesienhallinnan tilanne ja toiminnanharjoittajan hakemat vuosikuormituksien suuret päästötarpeet verrattuna vanhojen purkuvesistöjen huonoon tilaan sekä vesienhoitosuunnitelmien asettamat tavoitteet ja niiden toteuttaminen. Nykyisessä tilanteessa ei ole voitu myöntää toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Toiminnanharjoittajan tulee hakea koko toiminnalle uuttaympäristölupaa 31.8.2017 mennessä, mikäli toimintaa halutaan jatkaa 31.12.2018 jälkeen.

Hallinto-oikeus on hylännyt haitankärsijöiden asiassa tekemät uraanilaitoksen luvan kumoamista ja siihen liittyvää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevat vaatimukset. Uraanilaitoksessa käytettävien uuttoliuoksien jätevesiin pääsyn estämiseksi hallinto-oikeus on lisännyt selvitysvelvollisuuksia. Hallinto-oikeus on pääosin hylännyt yhtiön asiassa tekemät vaatimukset kaivosalueella muodostuvien sakkojen jäteluokittelusta, kaatopaikka-asetuksen soveltamatta jättämisestä sekä vakuuksien pienentämisestä.

Hallinto-oikeus on ratkaissut myös valitukset, jotka tehtiin aluehallintoviraston myönnettyä (31.5.2013) yhtiölle luvan kaivoksen toiminnan oleelliseen muuttamiseen jätevesien johtamisen osalta. Hallinto-oikeuden enemmistö on ratkaisussaan katsonut, että aluehallintovirasto on voinut myöntää ympäristöluvan asiassa, mutta lupa on muutettava määräaikaiseksi samoilla perusteillakuin edellä 30.4.2014 päätöksen yhteydessä on mainittu. Toiminnanharjoittajan valituksen hyläten hallinto-oikeus ei ole korottanut aluehallintoviraston päätöksessä määrättyjä sulfaatin vuosikuormitusmääriä. Haitankärsijöiden valitukset osittain hyväksyen hallinto-oikeus on pienentänyt vanhoihin purkuvesistöihin johdettavien jätevesien metalli- ja suolapitoisuuksille asetettuja luparajoja.

Lisäksi hallinto-oikeus on erillisillä päätöksillä hylännyt valitukset, jotka on tehtyaluehallintoviraston päätöksestä louhosvesien varastointia koskevasta ympäristöluvan muuttamisasiassa sekä Nuasjärven purkuputkeen liittyvästä Jormasjoen alitusta koskevasta vesitalouspäätöksestä.

Lisätiedot:

Ylituomari Liisa Talvitie

puh. 029 56 42700

Hallinto-oikeustuomari Janne Marttila

puh. 029 56 42732

Hallinto-oikeustuomari Sauli Viitasaari

puh. 029 56 42706

Hallinto-oikeustuomari Merja Manninen

puh. 029 56 42757