maanantai 23. toukokuuta 2016

Lauri Ratia:Terrafamen Sotkamon kaivoksen alasajo voisi maksaa jopa puoli miljardia euroa...

Suora nettilainaus Yle uutiset-sivuilta hiukan tuunttuna: 
Talous 

Kova talous: Talvivaaran alasajon hinta sen kuin kasvaa – viimeinen arvio puoli miljardia euroa

Terrafamen Sotkamon kaivoksen alasajo voisi maksaa jopa puoli miljardia euroa. Arvion esittää Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia Ylen Kova talous -haastattelussa.


Talvivaaran kohtalonhetket lähestyvät, ja rahoituspäätöksen yhteydessä kaivoksen alasajon tai toiminnan jatkamisen plussat ja miinukset lasketaan tarkasti yhteen. Terrafamen hallituksen puheenjohtajan on toki jo virkansa puolesta muistutettava poliitikkoja alasajon kalleudesta.


Ratian mukaan Terrafame jatkaa kuitenkin edelleen rahoitusneuvotteluja useammankin yksityisen sijoittajan kanssa.
– Keskusteluja ulkopuolisten, ulkomaalaisten rahoittajien kanssa käydään yhä, vaikka Vaasan hallinto-oikeuden päätös ympäristöluvan määräaikaisuudesta nakersi merkittävästi pohjaa neuvotteluilta, Ratia sanoo.
– Emme missään tapauksessa ole heittäneet kirvestä kaivoon, hän korostaa.
Lauri Ratia sanoo itse pitävänsä yhä todennäköisenä, että kaivoksen toimintaa päätetään jatkaa.
– Todennäköisyys, että jatketaan, on suurempi kuin että suljetaan. Ehkä on parempi sanoa, että enemmän kuin 50 prosenttia, Ratia muotoilee suhdeluvun jatkamisen hyväksi.    

Alasajo kestäisi 5–7 vuotta

Jos eduskunnalta ei enää heru ymmärrystä entisen Talvivaaran Sotkamon kaivoksen jatkolle, edessä on auttamatta kaivoksen alasajo. Koko projekti kestäisi 5–7 vuotta. Lisäksi alueen valvonta jatkuisi kolmenkymmenen vuoden ajan.
Tähän asti on arvioitu, että kaivoksen alasajo maksaisi noin 300 miljoonaa euroa. Lauri Ratia kertoo, että 300 miljoonan euron alasajon kustannusarvio perustuu olemassa olevaan, alustavaan suunnitelmaan kaivoksen sulkemistilanteesta.
Kuitenkin sulkemistakin varten tarvittaisiin esimerkiksi ympäristölupa. Sen tekeminen ja erilaiset esivalmistelut voivat kestää hyvinkin pari vuotta tai ylikin.   
– On myös hyvin todennäköistä, että alasajon yhteydessä joudutaan tekemään merkittäviä vedenpuhdistukseen liittyviä investointeja. Lisäksi on laskettava mukaan puhdistuslaitoksen käyttökustannukset. Silloin puhutaan jo ehkä noin puolesta miljardista eurosta – tarvittavan ympäristöluvan määräyksistä riippuen, Ratia laskee alasajon kustannuksia.  

Valtio maksaa joka tapauksessa

Lauri Ratia korostaa, että alasajon on perustuttava ympäristön kannalta hyväksyttävään suunnitelmaan ja tapahduttava ympäristöturvallisesti. Siksi tarkkaa arviota alasajon kustannuksista on vaikea esittää.
– Jos kaivoksen alasajon tielle lähdetään, niin sitä joudutaan joka tapauksessa rahoittamaan. Eli valtio voi valita vain vaihtoehtojen välillä, jotka molemmat maksavat, Ratia huomauttaa. 
Ylösajo on Ratian mielestä viisaampaa. Silloin investointi voi ainakin teoriassa myös tuottaa pitkällä aikavälillä. Alasajosta ei koituisi kuin kustannuksia.

Omistajaohjaukselle kehuja

Teollisuusneuvos Ratialla on pitkä ja laaja kokemus teollisuusyritysten johtotehtävistä, yritysjärjestelyistä ja toiminnasta valtion omistamissa yhtiöissä. Hän ollut muun muassa hallituksen puheenjohtajana neljässä valtion omistamassa yhtiössä ja yhdessä varapuheenjohtajana.     
– Kokemukseni valtiosta omistajana ovat yleisesti ottaen erittäin hyvät. On tärkeää, että omistajaohjauksen linjaukset ovat selkeät, ja nyt käytävä linjauskeskustelut osoittaa valtion tarkastelevan omistajaohjausta pitkällä aikavälillä.
Ratia korostaa, että valtion on myös annettava yhtiöiden hallituksille ja toimivalle johdolle valtuudet johtaa yhtiötä kuten mitä tahansa yksityistäkin yritystä.

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Pistäytyminen Selkäsaaressa tänään sunnuntaina 22.05.2016...

Kävin vaimoni kanssa aamulla kokemassa Laitakarin kaupunginpuoleiseen päätyyn toissapäivänä jättämämme katiskat. Siitä on takavuosina saanut tolkunkokoisia ahvenia. 

Ei ollut tällä kerralla kuin kaksi ns. kunnon savustuskokoista ahventa. Perinteiseen tapaan pikkuahvenet päätyivät takaisin mereen. Otimme katiskat mukaan ja ajelimme Selkäsaaren pohjoispäädyn rantavesille "keskelle ei mitään" ja jätimme katiskat sinne pyytämään.

Saako tällä kerralla, sen aikanaan = parin-kolmen päivän päästä sen taas näkee...

Ajelimme "kotirantaan" ja nousimme polkua pitkin mökille. Lintujen alkukesän konsertti oli mukavaa kuultavaa. Sitä ei häirinnyt yhtään Metsä Groupin tuotantolaitosten vaimea kumu.

Kävimme kävelemässä saaren pohjoisrannalla ja totesimme syksyisen myrskyn tuoneen kaikenlaista roinaa - pääasiassa muoviroskaa mutta myös järeitä lankkuja, joille kukaties löytyisi järjellistä käyttöäkin, jos jaksaisi raahata ne rannalta ylös mäkeen...

Otimme osan muoviroskista "talteen", homma jatkuu seuraavan käynnin aikana. Todettakoon, että em. muoviroina on Kemin kaupungin omistaman RT-tontin rannalla, mutta roskat ovat meidän näkökentässä, joten ne on syytä poistaa. 

Kotiin tullessamme vein katiskasaaliin velipojalleni maistiaisiksi. Kävin kauppaamassa Selkäsaaressa "tyhjänpanttina" olevaa jokivenettä Kalkkinokalla saamani vinkin perusteella. Aika näyttää, miten asia etenee...

Narva ei ole Venäjän seuraava iskukohde...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Narva ei ole Venäjän seuraava iskukohde

Narvaa on arvailtu Venäjän iskujen kohteeksi, koska Narvanjoki on Naton ja Venäjän rajajoki ja Narvan asukkaista yli 80 prosenttia on taustaltaan venäläisiä, kirjoittaa Kari Huhta kolumnissaan.

PÄÄKIRJOITUS  
Kari Huhta HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.

NARVAN KAUPUNGIN laidalla sijaitsee lakkautettu Kreenholmin tekstiilitehdas. Sen alueelta pystyisi vähän huonommallakin heittokädellä viskaamaan kiven Virosta Venäjän puolelle. Aika seisoo ränsistyvissä teollisuusrakennuksissa molemmin puolin jokihaaraa, jonka Venäjän rakentama vesivoimala on kuivattanut. Siitä pääsisi hyvin yli, jos haluaisi
Rannat eivät ole paljon kauempana toisistaan parin kilometrin päässä joen alajuoksun varrella. Siellä vastakkaisilla puolilla jokea ovat Viron ja Venäjän kaupungit Narva ja Ivangorod, molemmat vanhojen linnoitusmuurien varjossa.
Suomalaisille raja Venäjän kanssa on arkipäivää, mutta Suomen itärajalla ei ole jaettua kaupunkia. Tunnelma olisi vastaava Torniossa ja Haaparannassa, jos Suomi ja Ruotsi päätyisivät toistensa vastustajiksi.
Narva on vanha sotatanner, jossa Ruotsin Kaarle XII:n armeija kukisti Venäjän Pietari I:n joukot vuonna 1700. Siellä myös neuvostojoukot murskasivat saksalaisten puolustuslinjat ja siinä ohessa koko Narvan kaupungin vuonna 1944.
Nyt Narva on taas etulinjassa, ja se kyllästyttää kaupungin edustajia. He haluaisivat panna maantien varteen kyltin, jossa lukisi ”Narva ei ole seuraava”.
SEURAAVALLA tarkoitetaan Venäjän horjutuksen ja sotatoimien seuraavaa kohdetta sen jälkeen, kun Venäjä alkuvuodesta 2014 liitti Ukrainan Krimin itseensä ja käynnisti sotatoimet Itä-Ukrainassa.
Narvassa on käynyt sankka joukko ulkomaalaisia kysymässä, onko se seuraava. Samaa kysyi Narvassa viime viikolla myös joukko Virossa vuosittain järjestettävän Lennart Meri -konferenssin osallistujia, minä muiden mukana.
Venäjän seuraavan kohteen paikka meni jo, kun Putin käski hävittäjät syyskuussa Syyriaan. Arvailu kuitenkin jatkuu, koska jännitteet Venäjän kanssa jatkuvat eikä Venäjä saanut Syyrian sotatoimista sellaista arvonnousua kuin presidentti Vladimir Putin ilmeisesti toivoi.
Narvaa on arvailtu kohteeksi, koska Narvanjoki on Naton ja Venäjän rajajoki. Narvan asukkaista yli 80 prosenttia on taustaltaan venäläisiä ja vielä useammat ovat venäjänkielisiä. Kyky puolustaa Baltian maita sotilaallisesti on ollut Naton heikkoja kohtia.
Putinin mahdollisuuksilta käyttää Narvan venäläisväestöä uuden välikohtauksen verukkeena on kuitenkin pudonnut pohja, vakuuttaa venäläinen matemaatikko ja oppositiopoliitikko Andrei Piontkovski.
KRIMIN VALTAUKSEN jälkeen Putin puhui venäläisestä maailmasta, russki mir, jonka suojeleminen missä tahansa on Venäjän oikeus.
Piontkovski huomauttaa, ettei Putinin julistamaan venäläiseen maailmaan ole ilmaantunut kunnolla halukkaita edes Itä-Ukrainassa, jossa Venäjän asevoimalla ylläpidetty kapina on pysähtynyt Donetskin ja Luhanskin alueille. Vielä vähemmän heitä löytyisi Narvasta.
Ukraina on Piontkovskin mukaan ollut Venäjän turvallisuusviranomaisten kannalta suuri epäonnistuminen, joka ei rohkaise kokeilemaan samaa muualla.
Kun on kyse Venäjästä, tarjolla on tietenkin muitakin tulkintoja. Toisen venäläisen asiantuntijan mukaan kyseessä todella on epäonnistuminen, mutta turvallisuusviranomaiset eivät myönnä tai tiedä sitä eivätkä ainakaan kerro sitä Putinille.
LYHYESSÄ AJASSA ja hyvin pienellä otannalla narvalaisten omista mielipiteistä syntyy kiinnostavan ristiriitainen kuva, joka kuitenkin tukee Piontkovskin väitteitä.
Venäjänkielinen väestö on usein myös Venäjän-mielistä ja epäluuloista Viron instituutioita kohtaan. Toisaalta jo lähes kaikki nuoret osaavat viroa. Yhä useammat muuttavat muualle Viroon. Kehaistuaan Putinia nuori narvalainen vakuuttaa uskollisuuttaan Virolle.
Kaikki tietävät, kummalla puolella rajaa koulut, terveydenhoito ja julkinen liikenne toimivat. Kaikki ovat nähneet Venäjän televisiossa, millaista Donetskissa on.
MISSÄ Putin sitten järjestää seuraavan yllätyksensä, kun ei täällä?
Arvauksissa toistuvat Keski-Aasia ylipäätään ja erityisesti Kazakstan, tai Afganistanin ilmapommitukset.
Viisaampi asiantuntijan neuvo on katsoa tilanteita, joissa Venäjällä on sekä etuja että tilaa toimia, kuten Syyriassa. Tulkinnan mukaan Putinin hallinnolla ei ole suurta suunnitelmaa: se on opportunistinen.
Narvassa on hyvä muistaa, että jos yllätys toistuisi joka kerta samanlaisena, se ei enää olisi yllätys.

Analyysi: Pääministeri Sipilä on jäänyt ulkopolitiikan ulkoradalle...


Alla olevassa artikkelissa todetaan: Pääministerin profiili on korostetun kotimainen. Hän on keskittynyt viemään läpi julkisen talouden sopeutusta, sotea ja kilpailukykypakettia. Isot uudistushankkeet ovat edenneet hitaasti, mikä on ajanut prosessikaaviolleen omistautuneen pääministerin jatkuvaan  lähikontaktiin työmarkkinoiden, soten ja omistajapolitiikan osapuolten kanssa.



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Politiikka 

Analyysi: Pääministeri Sipilä on jäänyt ulkopolitiikan ulkoradalle

Sipilä ei ole profiloitunut Eurooppa-neuvoston vaikuttajana, kuten edeltäjät Jyrki Katainen ja Matti Vanhanen, Esko Ahosta tai Paavo Lipposesta puhumattakaan. Näin kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Riikka Uosukainen analyysissaan.


Riikka Uosukainen
Riikka Uosukainen Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle
Pääministeri Juha Sipilän 
hallituskauden aikana ulkoinen ja sisäinen turvallisuusympäristö on mullistunut poikkeuksellisen nopeasti.
Tästä huolimatta pääministerin näkemys Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta suunnasta on jäänyt hahmottomaksi. Sipilä on jäänyt tai jätetty ulkopolitiikassa ulkokehälle.
Venäjän arvaamattomuus, pakolaiskriisi ja EU:n sisäiset ristiriidat ovat pakottaneet Suomen aktivoitumaan ja asemoimaan itseään uudelleen. 

Pelkistettynä Suomi on lähentynyt Yhdysvaltoja ja voimistanut turvallisuuspoliittista yhteistyötä muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa. Suomen linjauksia sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta on myös kirjattu kevään aikana kolmeen selontekoon.
Pääministerin profiili on korostetun kotimainen. Hän on keskittynyt viemään läpi julkisen talouden sopeutusta, sotea ja kilpailukykypakettia. Isot uudistushankkeet ovat edenneet hitaasti, mikä on ajanut prosessikaaviolleen omistautuneen pääministerin jatkuvaan  lähikontaktiin työmarkkinoiden, soten ja omistajapolitiikan osapuolten kanssa.
Ulkopolitiikan pelikentältä syrjäytynyt keskusta saa pian liikkeelle vapaan agentin, kun puolue valitsee presidenttiehdokkaansa kesäkuussa
Sipilä ei ole profiloitunut Eurooppa-neuvoston vaikuttajana, kuten edeltäjät Jyrki Katainen ja Matti Vanhanen. Esko Ahosta tai Paavo Lipposesta puhumattakaan.
Sipilä vaikuttaa pragmaatikolta, joka on pikemminkin vetäytynyt kuin tavoitellut omaa roolia ulkopoliittisessa vallankäytössä ja johtajuudessa. Ratkaisua on voinut vauhdittaa haluttomuus törmätä samalle tontille voimakastahtoisen ja laajaa kansansuosiota nauttivan presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Presidentin vahvaa ulkopoliittista roolia voi pitää luontevana nyt kun Venäjän aggressiivinen toiminta tiivistänyt yhteydenpitoa sekä kansainvälisesti että kahdenvälisesti. Sovittu työnjako on käytännössä palauttanut presidenttijohtoisen ulkopolitiikan, jossa kokoomustaustaisen presidentin lojaalina työparina toimii perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini. 
Ulkopolitiikan pelikentältä syrjäytynyt keskusta saa pian liikkeelle vapaan agentin, kun puolue valitsee presidenttiehdokkaansa kesäkuussa.
Puolitoista vuotta ennen vaaleja tehtävää valintaa on hämmästelty. Vanhanen on ilmoittanut luopuvansa heti eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta ja keskittyvänsä vain presidentinvaalikampanjaan, mikä käytännössä merkitsee yritystä profiloitua presidentin ja ulkoministerin hallitsemalla tontilla.

lauantai 21. toukokuuta 2016

Fiilistelyä kesäautolla hetki sitten...

Kävin vaimoni kanssa hetki sitten fiilistelemässä kaupungilla vanhalla kesäautollamme VW Doppel TD vm. 1989 LLA-175. Kyllä on rehellisesti sanottava, että sillä ajamisessa on nostalginen olo...

Ensi viikolla käväisen pöräyttämässä sillä moottoritiellä lähes täyttä vauhtia, jotta pahimmat karstat koneesta poistuvat. Sen jälkeen ajan auton katsastettavaksi tuttuun katsastuspaikkaan.
Oletan, että auto läpäisee katsastuksen. Sen jälkeen poistamme talviautomme Land Rover Freelander vm. 2000 JER-15 liikenteestä ja alamme virallisesti aktivoitua sen myymiseen.

Niin - edelliseen fiilistelyajeluun liittyi etävilkaiseminen Sauvosaaren takakentän jalkapallokatsomoon, jota on alettu pystyttämään. Kaukaa katsoen hulppean näköinen rakennelma...

Jatkoa edelliseen:

Tänään tiistaina 24.05.2016 kesäauto on sitten lopullisesti katsastettu. Pikku remonttia siihen tällä kerralla jouduttiin tekemään: Taakse uusittiin jarrusylinterit  ja eteen hammastankojen suojakumit...

Todennäköisesti menen huomenna vakuutusasiantuntijoiden kanssa pohtimaan, mitä vakuutusta mihinkin autoon on syytä ottaa.

Moskova/MM-jääkiekko: Suomi-Venäjä 3-1 (0-1) (3-0)(0-0) - ei paha...

Harvoin olen niin vähän pettynyt menetettyäni Veikkauksen livepelissä yhden (1) euron (€) kuin tänään illansuussa.

Pelasin tasapeliä mutta Suomi-mokoma meni voittamaan ottelun, jonka poikkeuksellisesti katsoin Suomen TV 3:sta kokonaisuudessaan.

Ei ole Punakone enää entisen tyyppinen Punakone. Näin maallikon silmin Venäjän tähtipelaajat sortuivat "vielä yksi syöttö"-asiaan = eivät uskaltaneet ottaa henkilökohtaista vastuuta ja laukaista heti kohti maalia, kun siihen tuli tilaisuus. Tosin Suomi pelasi hyvän, kurinalaisen ottelun.

Näin ollen Suomella on poikkeukselinen mahdollisuus sunnuntaina voittaa tripla = kolme jääkiekon maailmanmestaruutta saman kevään aikana. Se se vasta olisi jotakin..

Hetki sitten Kanada-USA ottelu on ratkennut Kanadan voittoon 4-3, joten Suomi saa vastaansa loppuotteluun Kanadan. Venäjä ja USA pelaavat MM-pronssista.

Edelliseen lisuketta:

Tänään sunnuntaina 22.05.2016 päättyneessä pronssiottelussa Venäjä murskasi USA:n 7-2 loppunumeroin. 

Suomi-Kanada: 0-2 (0-1)(0-0)(0-1) eli Kanada otti MM-kultaa ja Suomi hopeaa. Suomelta jäi tripla saavuttamatta. Kaiken kaikkiaan erinomainen jääkiekkokevät Suomen osalta... 

Ilkka Remes (Petri Pykälä ) jännitysromaani JÄÄTYVÄ HELVETTI - suosittelen...

Kukaties olet lukenut otsikon teoksen, jonka itse sain luettavakseni aviovaimoni iäkkään naisystävän lähettämänä.
Kyseinen henkilö on suomalainen viimeisen päälle. Hän oli arvellut minun tykästyvän teokseen. Siinä hän oli tasanoikeassa.

Luen vähän kirjoja. Kuitenkin saatuani mielenkiintoisen kirjan haltuuni luen sen nopeasti - melkein yhtäsoittoa...

JÄÄTYVÄ HELVETTI oli sellainen kirja. JÄÄTYVÄ HELVETTI on mielestäni erittäin realistinen, fiktiivinen kuvaus siitä, mihin Suomi voi joutua pahimmillaan, mikäli meillä ei ole kunnon turvaverkkoa ympärillämme ja/tai selkänojaa.
Venäläistyyppinen maskirovka > hämäys, harhautus ja patologinen valehtelukaan eivät aina riitä, täytyy olla niin sanotusti kättä pitempää…

Kyseisessä kirjassa loppumetreillä Suomen nykyisellä pääministerillä Juha Sipilällä on aika merkittävä rooli, josta hän selviytyy mielestäni erinomaisesti.

Olen seurannut maailmanmenoa kohtalaisen tarkkaan viime vuosina Blogisivuni pitämisen muodossa. 

Kyllähän maailman on rajusti, suorastaan dramaattisesti muuttunut kahden viimeisen vuoden aikana.

Venäjän Krimin valloitus, Itä-Ukrainan sotatila, johon liittyy murheellisena yksityiskohtana siviilimatkustajakoneen raukkamainen alasampuminen, Lähi-Idän kriisi = vuosikausia jatkunut/jatkuva sotatila, terrorismin pelko, epäinhimilliset ja satunnaiset iskut, Euroopan pakolaisvirta, Itämeren herkkä sotilaspoliittinen tilanne, Suomen ja Ruotsin Nato-ratkaisut, jne. jotka tulevat osittain esiin em. teoksessakin, ovat huolestuttavia.

Toivon vilpittömästi, että Suomi ei koskaan joudu em. jännitysromaanin tilanteeseen. Kuitenkin se on täysin mahdollista. Onneksi asiaan voimme itse vielä vaikuttaa...





Sdp:n kannatus kasvoi jo 22 prosenttiin, kokoomus nousi aallonpohjasta....



Sdp:n kannatus kasvoi jo 22 prosenttiin, kokoomus nousi aallonpohjasta

Hallituspuolueiden kannatus on yhteensä 47,7 prosenttia.

KOTIMAA  

Fakta

Näin tutkimus tehtiin

 TNS Gallup Oy teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta puhelinhaastattelututkimuksen 12.5.–14.5.2016, jossa selvitettiin puolueiden eduskuntavaalikannatusta.
 Tutkimusta varten haasteltiin 2 421 henkilöä.
 Puoluekannatusarvio on laadittu yhdistämällä haastatteluvastaukset ja vaalitilastot viime eduskuntavaaleista.
 Tutkimuksen virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.
SOSIAALIDEMOKRAATIT on kasvattanut kannatustaan uuteen viime aikojen ennätykseen, 22 prosenttiin. HS-gallupin mukaan Sdp nousi Suomen suosituimmaksi puolueeksi huhtikuussa, jolloin sen kannatuslukema oli 21,7 prosenttia.
EROA toiseksi suosituimpaan keskustaan on nyt 1,3 prosenttiyksikköä.
Keskustan kannatus on pysynyt vakaana, kannatusprosentti nousi kuukaudessa 20,6:sta 20,7:ään.
Kesäkuun puoluekokoukseen valmistautuvan ja puheenjohtajakisansa ansiosta paljon julkisuudessa näkyvän kokoomuksen kannatus on noussut huhtikuun aallonpohjasta 17,1 prosentista 17,7 prosenttiin.
Asia käy ilmi Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämästä mielipidetiedustelusta.
Siinä vastaajat vastasivat kysymykseen ”Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, niin minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta äänestäisitte?"
PERUSSUOMALAISTEN kannatus jatkoi HS-gallupin mukaan laskuaan toukokuussa.
Kesällä 2011 mielipidetiedustelun huipulla ollessaan perussuomalaisilla oli 22,7 prosentin kannatus.
Eduskuntavaaleissa 2015 perussuomalaisia kannatti 17,6 prosenttia, mutta nyt kannatuslukema on enää 9,3 prosenttia.
Huhtikuun mittauksessa perussuomalaisia kannatti 9,7 prosenttia.
VIHREILLÄ kannatus on noussut vaalien 8,5 prosentista 11,4 prosenttiin.
Kannatus on yhä huipputasolla, mutta kovin nousukiito näyttää kuitenkin ainakin väliaikaisesti hiipuneen, sillä vielä huhtikuussa kannatusta oli ennätykselliset 11,7 prosenttia.
Pienimpien puolueiden kannatus on pysynyt jokseenkin ennallaan.
Rkp:n kannatus laski huhtikuun 4,4 prosentista toukokuussa 4,3:een ja kristillisillä 3,7:stä 3,4 prosenttiin.
Eduskuntavaaleissa Rkp:tä kannatti 4,9 prosenttia äänestäjistä ja kristillisdemokraatteja 3,5 prosenttia.
SDP:TÄ äänestäisi nyt selvästi useampi kuin eduskuntavaaleissa.
Myös vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus ylittää niiden vaaleissa saavuttaman suosion.
Perussuomalaisten kannatuskehitys on ollut päinvastainen. Puoluetta äänestäisi nyt 8,3 prosenttiyksikköä harvempi kuin eduskuntavaaleissa.
Keskustan, Rkp:n, kristillisdemokraattien ja kokoomuksen kannatus on tällä hetkellä suhteellisen lähellä niiden osuuksia viime eduskuntavaaleissa annetuista äänistä.
Hallituspuolueet saavat yhteenlaskettuna alle puolen kansan eli 47,7 prosentin luottamuksen.
Kuukausi sitten vastaava luku oli 47,4 prosenttia.
EPÄTIETOISTEN määrä on kuukaudessa vähentynyt merkittävästi ja palautunut lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa.
Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli 33 prosenttia.
Kuukausi sitten vastaava joukko oli 38 prosenttia, samoin maaliskuussa.
KUN mielipidetiedustelussa kysyttiin, mitä puoluetta kevään eduskuntavaaleissa äänestäneet sanoivat kannattavansa tällä hetkellä, merkillepantavinta on perussuomalaisten vuoden 2015 vaaleissa äänestäneiden käyttäytyminen. Heistä vain 32 prosenttia sanoisi äänestävänsä nyt perussuomalaisia.