Näin ääni Kremlin kellossa on muuttunut – lyhyt katsaus presidentti Putinin puheisiin
Vladimir Putin on ollut Venäjän presidenttinä yhteensä 12 vuotta. Hänen politiikassaan on ollut vakioaiheita, mutta myös suunnanmuutoksia. Tämä käy ilmi hänen presidenttinä pitämistään puheista.
Vladimir Putin on ehtinyt presidenttinä pitää satoja, ellei tuhansia puheita. Venäjän tilanne on hänen aikana muuttunut sekä sisäpoliittisesti että kansainvälisesti.
Suurin muutos on tapahtunut Putinin suhteissa länsimaihin. Uutena presidenttinä hän vaikutti avoimelta ja toiveikkaalta, viime aikoina viha ja pettymys ovat kuuluneet äänensävystä.
Vuosien mittaan puheet vapaudesta ja demokratiasta ovat vähentyneet huomattavasti hänen puheistaan.
Kansainväliset suhteet
Alussa presidentti Putin oli innostunut kansainvälisistä kontakteista ja uskoi yhteistyöhön.
Puhuessaan elinkeinoelämän edustajille Isossa-Britanniassa hän lupasi, että parlamentin alahuone duuma poistaisi ulkomaalaisilta investointikiellot. Hän myös esitti kutsun ulkomaisille yrityksille investoida öljy- ja kaasualalle
Kolme vuotta myöhemmin presidentti esiintyi edelleen toiveikkaana ja totesi muun muassa, että Venäjä ottaa pian paikkansa vahvojen, taloudellisesti edistyksellisten ja vaikutusvaltaisten maiden joukossa. Hän sanoi Venäjän haluavan todellista integrointia ja lähestymistä Eurooppaan.
Vain joitakin vuosia myöhemmin öljy- ja kaasualat luokiteltiin kansallisesti niin tärkeiksi aloiksi, etteivät ne voi olla ulkomaalaisomistuksessa.
Venäjän rooli maailmalla
Puhuessaan juuri ennen toisen presidenttikautensa loppua, vuonna 2008, Putin oli tyytyväinen saavutuksiinsa presidenttinä.
– Venäjä palasi maailman näyttämölle, ja olemme koonneet suuren ulkopoliittisen pääoman, Putin totesi.
Hän piti Sotšin valintaa vuoden 2014 talviolympialaisten järjestäjäksi osoituksena siitä, että Venäjän kansainvälinen auktoriteetti oli kasvanut.
Turvallisuuspoliittinen ajattelu
Puhuessaan vuonna 2001 Saksan Bundestagilla Putin oli optimistinen yhteistyön suhteen. Hän mainitsi Venäjän tärkeimmäksi päämääräksi vakauden Euroopassa. Jo silloin paistoi kuitenkin puheesta myös ärsyyntyminen.
– Kylmän sodan stereotypiat ovat edelleen voimissaan, eikä meille anneta mahdollisuutta osallistua kansainvälisiin keskusteluihin – mikä kumppanuus sellainen on?
Seuraavana vuonna koettiin sellainen ihme kuin Venäjän ja Pohjois-Atlantin sotilasliiton Naton kokous, jossa allekirjoitettiin yhteistyösopimus.
Putin totesi silloin, että Venäjän ja Naton tapaaminen olisi vielä vähän aiemmin ollut mahdoton ajatus. Sen mahdollisti hänen mielestään yhteinen halu ja valmius ehdottoman avoimeen dialogiin.
– Roomassa allekirjoitettu sopimus ei ole aiesopimus, vaan perusta rakentavalle yhteistyölle, Putin kehui.
Pian luottamus kuitenkin oli tipotiessään ja Putin katsoi, että Venäjän piti panostaa enemmän asevoimiin. Vuosittaisessa puheessaan maan tilasta vuonna 2006 hän oli vielä melko sopuisa.
– Nykyaikainen venäläinen ulkopolitiikka perustuu pragmaattisuuteen, ennakoitavuuteen ja kansainvälisen oikeuden ylemmyyteen.
Suuri äänensävyn muutos koettiin vuonna 2007 Münchenin turvallisuuskokouksessa, jolloin Putin muun muassa oli tyytymätön sekä Yhdysvaltojen että Etyjin toimintaan.
- Yhdysvallat on ylittänyt oman maansa rajat kaikilla aloilla, ja Venäjä ajattelee siksi omaa turvallisuuttaan, Putin sanoi tiukkaan sävyyn.
Venäjä koki, että Nato oli tuomassa joukkoja sen rajojen läheisyyteen, ja siksi Putin katsoi, että Venäjällä oli oikeus kysyä, ketä vastaan laajentuminen on ajateltu.
Venäjä on aina kokenut, että uusien maiden liittyminen Natoon on sen päättämää laajentumista. Länsimaissa katsotaan, että kysymys on itsenäisten valtioiden omasta turvallisuuspoliittisesta valinnasta.
Vastakkainasettelu Euroopassa
Münchenissä myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö sai osansa Putinin kritiikistä.
– Etyj luotiin tarkastelemaan kaikkia turvallisuusaspekteja, mutta tänään järjestöstä on tullut instrumentti, joka puolustaa yhden maaryhmän intressejä toista ryhmää vastaan.
Siinä vaiheessa harva aavisti, miten paljon kansainväliset suhteet vielä kiristyisivät tulevien vuosien aikana.
Kun Putin keväällä 2015 puhui turvallisuuspalvelun FSB:n kokouksessa, Ukrainan kriisi oli jo muuttunut sodaksi. Putin kuvasi tapahtunutta omalla tavallaan.
– Ukrainan vallankaappaus johti sisällissotaan.
Venäjä ei ole missään vaiheessa tunnustanut, että sillä on ollut aktiivinen rooli Ukrainan sodassa.
Terrorismi on ollut presidentti Putinin seuralaisena koko ajan. Alkuun keskiössä olivat Venäjällä tapahtuneet terroriteot, mutta tapahtumat syyskuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2001, jolloin terroristit hyökkäsivät pilvenpiirtäjiin New Yorkissa Yhdysvalloissa, käänsivät Putinin katseen maan rajojen ulkopuolelle.
Hän puhui silloin kansainvälisestä terrorismista ja sen uhasta Venäjän lähialueilla.
–Terroristit haluavat perustaa fundamentalistisen valtion Kaspian meren ja Mustan meren välille, kalifaatin tai islamin yhdysvallat.
Kansainvälinen terrorismi yhdisti hetkeksi myös Venäjän ja Naton pyrkimyksiä.
– Yhteistyö ei ole helppoa, tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja vahvaa poliittista tahtoa, Putin sanoi vuonna 2002.
Ekstremismi sisäpolitiikassa
Putin on puhunut terrorismista ja sen seurauksista jollakin tavoin melkein jokaisessa puheessaan presidenttinä. Separatismi, ekstremismi ja terrorismi ovat käsitteitä, joihin viitaten on säädetty monta lakia Venäjällä Putinin aikana.
Niillä on monin tavoin rajoitettu kansalaisjärjestöjen toimintaa.
Putin on katsonut, että ulkomaiset tahot rahoittavat äärijärjestöjen toimintaa Venäjällä ja maa on muun muassa kieltänyt poliittisilta järjestöiltä oikeuden ottaa vastaan tukea ulkomailta. Jos he silti tekevät niin, heidät julistetaan ulkomaisiksi agenteiksi.
Vuonna 2015 Putin totesi, että terroristijärjestö Isis on esimerkki terroristien aseellisesta voimasta. Hän sanoi Isisin uhkaavan suoraan sekä Venäjää että sen naapurimaita.
Niinpä Venäjä lähtikin syyskuussa 2015 mukaan Syyrian sotaan osana Putinin terrorisminvastaista politiikkaa.
Presidenttinä Putin on hyvin usein puheissaan ottanut esille köyhyyden ja valtion vastuun kansalaisten elintason nostamisesta. Erityisesti terveydenhuolto, opetus, asuminen ja maatalous ovat monesti saaneet huomiota osakseen.
Korruptiostakin Putin on puhunut paljon, muun muassa vuonna 2004.
– Ihmiset joutuvat maksamaan samasta asiasta kolme kertaa, verot, maksut ja lahjukset.
Kaksi vuotta myöhemmin hän näki korruption esteenä kansalaisten luottamukselle valtioon.
– Kansalaisten luottamus valtion elimiin ei ole noussut, vaikka talous on kasvanut. Tämä johtuu siitä, ettei korruptiota ole poistettu.
Ennen kuin Putin jätti presidentinviran Dmitri Medvedeville vuonna 2008 hän muistutti kansaa pahasta talouskriisistä vuosituhannen vaihteessa.
– Kansa ei tuntenut epätoivoa eikä pelkoa, vaan kesti jopa ilman palkkaa. Tämä oli aito pyrkimys vahvistaa valtiota, josta haluan kiittää, Putin sanoi.
Kotimaan politiikka
Tuore presidentti Putin kuvaili sisäpoliittisen ajatusmaailmansa aloittaessaan virassa vuonna 2000.
– Uusi presidentti ja parlamentti kokoavat yhteiskunnan käytännön tehtävien ympärille.
Hän kertoi politiikkansa tärkeimmiksi tavoitteiksi kansalaisten oikeuksien ja vapauksien turvaamisen, sekä hyvän elintason ja turvallisuuden luomisen. Kolme vuotta myöhemmin hän oli tulokseen tyytyväinen.
– Venäjällä kansalaisyhteiskunta kehittyy ja demokratia vahvistuu.
Todellisuudessa poliittinen toiminta Venäjällä vaikeutui ja opposition työtä rajoitettiin muun muassa uudella vaalilainsäädännöllä.
Arkipäivän ongelmat
Putin näki myös paljon parannettavaa ja listasi sellaisiksi asioiksi jokapäiväisiä ongelmia kuten köyhyyden, ruoan laadun, heikkokuntoiset asunnot, ja veden ja sähkön luotettavan toimittamisen.
Putinin toisen presidenttikauden aikana politiikkaan tulivat niin sanotut kansalliset projektit, joiden tavoitteena oli terveydenhoidon, opetuksen, asuntotilanteen ja maatalouden kehittäminen.
Vuosien mittaan näitä aloja on kehitetty jonkun verran, mutta ne ovat edelleen yhteiskunnan kipukohteita.
Tähän juttuun käytetyissä 12 puheessa Suomea ei mainittu, mutta presidentti Putin on usein esiintyessään puhunut Suomesta.
Putin on kehunut Suomea luotettavaksi kauppakumppaniksi ja maininnut Suomen kaasu- ja ydinvoimaratkaisut hyvinä esimerkkeinä toimivasta kansainvälisestä yhteistyöstä.
Juttuun käytetyt puheet
17.4.2000 Lontoo, tapaaminen elinkeinoelämän edustajien kanssa
25.9.2001 Berliini, puhe Bundestagilla
28.5.2002 Rooma, Venäjä-Nato huippukokouksessa
16.5.2003 Moskova liittoneuvostolle ja duumalle
12.2.2004 Moskova luottohenkilöille ennen presidenttivaaleja
5.9.2005 Moskova liittoneuvostolle ja duumalle
10.5.2006 Moskova liittoneuvostolle ja duumalle
10.2.2007 München turvallisuuskokous
8.2.2008 Moskova liittoneuvostolle
7.5.2012 Moskova virkaanastujaispuhe
4.11.2013 Moskova kansallisen yhtenäisyyden päivän vastaanotolla
12.9.2014 Dushanbe Shanghain yhteistyöjärjestön valtionpäämiehille
26.3.2015 Moskova turvallisuuspalvelu FSB:lle
31.3.2016 Moskovan alue, Novo-Ogarjovo Venäjän turvallisuusneuvostolle
