torstai 12. toukokuuta 2016

Vanhempi, ole kuin et kuulisi kitinää lainkaan – tässä ovat kasvatuksen uudet kymmenen käskyä...

Vanha teksti, jossa on kiistatta asiaa ihan hengästymiseen saakka.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Vanhempi, ole kuin et kuulisi kitinää lainkaan – tässä ovat kasvatuksen uudet kymmenen käskyä

Luulitko, että lapsi oppii hyvät tavat kieltojen avulla ja ylpistyy jatkuvista kehuista? Positiivisen kasvatuksen menetelmä romuttaa vanhat uskomukset.

ELÄMÄ  
KIMMO TASKINEN / HS

Leikki eteni tavallisella kaavalla. Ensin lapset riehuivat ja heittelivät sohvatyynyjä pitkin olohuonetta. Sen jälkeen he riitelivät jälkien siivoamisesta. Sitten erotuomariksi haettiin äiti.
Mutta äiti ei ollutkaan kuka tahansa, vaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen väitöskirjatutkija Piia Karjalainen.
Hän on myös luokanopettaja ja kasvatuskouluttaja. Työparinsa kanssa Karjalainen opettaa varhaiskasvattajille ja opettajille yhdysvaltalaista kasvatusmenetelmää Ihmeelliset vuodet muiden muassa Opetushallituksen rahoituksella.
”Menetelmä perustuu positiiviseen vanhemmuuteen. Sitä toteuttavat ryhmät ovat tutkituimpia vanhemmuuden tuen ohjelmia lasten käytösongelmien vähentämisessä.”
Menetelmän perustana on Washingtonin yliopiston Vanhemmuusklinikalla tehty tutkimustyö. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut määritellä maailman tehokkaimmat kasvatusmenetelmät, ja se on tehty yhdessä yli 3 000 vanhemman kanssa, joilla on ollut käytöshäiriöisiä lapsia.
Laitoksen johtaja Carolyn Webster-Stratton kokosi tutkimuksista saadut opit kirjaksi lähes 30 vuotta sitten, mutta Suomessa menetelmä on tunnettu vasta joitain vuosia.
Nyt ajatukset ovat käytössä monissa suomalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa ja noin 20 kaupungin perheneuvoloissa, esimerkiksi kaikissa Helsingin perheneuvoloissa.
”Menetelmä ei perustu kaikkien muodikkaimpiin teorioihin, mutta se todella toimii”, Karjalainen sanoo.
Taustalla on kognitiivis-behavioristinen teoria, jonka mukaan hyvää käytöstä voidaan vahvistaa huomiolla, kehuilla ja palkkioilla. Huonoa käytöstä hillitään seuraamuksilla ja sillä, että se jätetään osin vaille huomiota.
Pääsääntö on, että aikuinen vahvistaa lapsessa sitä käytöstä, jota haluaa nähdä lisää. Huomio kiinnitetään hyvään käytökseen.
Aikuisten ei ole aina helppoa niellä ajatusta siitä, että lasten käytös muuttuu parhaiten aikuisten käytöstä muuttamalla.
”Yleensä lähdetään siitä, että lapsen on muututtava. Tässä lähdetään siitä, että kun aikuinen muuttaa käytöstään, lapsen käytös muuttuu.”
Taustalla on ajatus, että lapsi hakee huonolla käytöksellä huomiota. Mikäli hän ei saa sitä, hän pikkuhiljaa lopettaa huonon käytöksen. Karjalaisen mukaan monet lasten lievät vikuroinnit kannattaa jättää täysin huomiotta, esimerkiksi kitinät tai pelleilyt ruokapöydässä.
”Käytännössä se on vaikeaa, koska meillä on luontainen tarve korjata huonoa käytöstä. Myös sosiaalinen paine siihen on suuri. Usein vanhemmat huomioivat huonoa käytöstä liikaa. Siihen pitäisi puuttua vähemmän, mutta tehokkaammin.”
Sitä Karjalainen ei kuitenkaan tarkoita, että lapset tulisi jättää oman onnensa nojaan.
”Lasta ei jätetä huomiotta, vain huono käytös jätetään huomiotta. Se toimii tietysti vain silloin, kun käytös on huomiohakuista.”
Webster-Strattonin mukaan lapsia tulisi myös kehua ja kannustaa – lähes rajattomasti. Se jos mikä ei ole suomalaiselle helppoa.
”Suomessa elää tiukassa ajatus, että ihminen ylpistyy kehuista. Mutta en ole koskaan tavannut lasta, joka olisi pilattu aidolla kehumisella. Sen sijaan olen tavannut vanhempia, jotka eivät osaa kehua, koska heitä itseään ei ole koskaan kehuttu.”
Karjalaisen kotona riita siivoamisesta päättyi siihen, että äiti auttoi lapsia keksimään ratkaisun ongelmaan itse. Sekin on yksi menetelmän opeista.
Itseasiassa lapset keksivät kahdeksan ratkaisua. Voittajaksi valittiin se, että lapsista toinen nosti tyynyt sohvan toiseen päähän ja toinen toiseen päähän.
HS laati Piia Karjalaisen kanssa kasvatuksen uudet kymmenen käskyä:
1. Kiinnitä huomio hyvään käytökseen
Kiinnitä huomiota siihen, mitä haluat nähdä enemmän.
Jos ongelma on se, että lapsesi kieppuu ruokapöydässä, älä nalkuta. Sen sijaan kehu lastasi, kun hän on hetken paikallaan.
2. Leiki lapsen kanssa joka päivä – ja tee se oikein
Lapsen kanssa tulisi leikkiä joka päivä 10–15 minuuttia keskeytyksettä, ilman televisiota tai kännykkää. Leikki on hyvä hetki tarkistaa, miten lapsi voi ja mistä hän on kiinnostunut.
Kun lapsi tietää saavansa aikuiselta huomiota hyvällä, hän ei hae sitä huonolla käytöksellä.
Leikkiminen ei ole rakettitiedettä, mutta pari perussääntöä kannattaa ymmärtää.
Leikin tarkoitus on vahvistaa lapsen itsetuntoa. Lapsen tulisi tuntea itsensä päteväksi ja itsenäiseksi. Vanhemman rooli on seurailla lapsen esimerkkiä ja liittyä leikkiin lapsen ehdoilla. Jos lapsi esimerkiksi haluaa koota sata kertaa saman palapelin, se on sitten niin.
Leikissä tärkeintä on yhdessäolo. Siinä ei tarvitse opettaa mitään, edes häviämistä. Maailma kyllä opettaa sen.
3. Kehu paljon ja täsmällisesti
Lasta ei voi kehua liikaa. Kehuttu lapsi ei ylpisty, vaan hänen minäkuvastaan tulee vahva, Karjalainen sanoo.
”Mutta tietenkään lapselle ei saa valehdella. Kehujen pitää olla realistia.”
Mitä isompia käytösongelmia, sitä pienemmistä asioista kannattaa kehua. Vaikkapa sitä, että odottaa hienosti. Pääasia on keskittää huomio hyvään. Hyvästä yrityksestäkin pitää kehua.
Kehujen tulee myös olla täsmällisiä. ”Hyvä tyttö” on epämääräinen kehu. ”Hienoa, kun ripustit takkisi naulaan” on täsmällinen kehu.
Kehuttu lapsi oppii kehumaan muita. Kehumisen vaikutuksesta saa täydet tehot irti, kun kehuu lasta muiden kuullen. Jos kehuminen tuntuu vaikealta, seuraavista lauseista voi olla apua:
Onpa mukavaa, kun...
Olipa hyvä ajatus...
Katso, miten hyvin...
Kiitos, että...
4. Palkitse onnistuminen
Kun lapsi opettelee uutta, vaikeaa taitoa, oppimista voi tukea palkkioilla. Tällaisia taitoja voivat olla esimerkiksi omassa sängyssä nukkuminen tai itse pukeminen.
Tarrataulukko on hyvä apuväline. Hyvästä käytöksestä saa tarran, ja tietyllä määrällä tarroja saa palkinnon. Se voi olla vaikkapa ylimääräinen iltasatu, yhteinen leffailta, vapaavalintainen muropaketti kaupasta, eväsretki tai uimahallikäynti.
Palkittava käytös täytyy määritellä tarkasti. ”Jos käyttäydyt hyvin kaupassa” on epämääräinen toive. ”Jos kuljet vierelläni tämän käytävän loppuun, etkä karkaile tai huuda”, on tarkka toive. Odotukset tulee pitää realistisina ja ikätasolle sopivina.
Lopulta palkitsemisesta luovutaan ja kannustimena toimii vanhemman hyväksyntä ja kehuminen. Siksi on tärkeää, että lasta kehutaan onnistumisista. Lapsen tulee ymmärtää, että hän ei saa palkintoa siksi, että on kerännyt paljon tarroja, vaan siksi, että on osannut käyttäytyä huippuhyvin.
5. Komenna vähän mutta oikein
Washingtonin yliopiston mukaan keskivertovanhempi komentaa lasta 17 kertaa puolessa tunnissa. Perheissä, joissa lapsilla on tavallista enemmän käytöshäiriöitä, luku kasvaa 40:een.
Vanhempien kannattaa karsia käskyt tärkeimpiin.
”Osa vanhemmista puuttuu lasten tekemisiin ihan jatkuvasti. Ei kukaan aikuinen jaksa sellaista, eikä lapsikaan enää kuuntele”, Karjalainen sanoo.
Käskyjä tulee antaa yksi kerrallaan. Seuraava käsky annetaan, kun edellinen on toteutettu. Lisäksi lapselle pitää antaa aikaa totella.
Käskyjen tulee olla ikätason mukaisia. 2-vuotiaalta on turha odottaa sängyn petaamista.
Joillakin vanhemmilla on tapana pukea käskyt valeasuun: ”ole varovainen” tai ”käyttäydy nätisti”. Lapsi kuitenkin tarvitsee tarkkoja ohjeita. Sen sijaan, että maitoa juovalle pikkulapselle sanotaan ”varo”, hänelle pitää sanoa ”pidä lasista kiinni kahdella kädellä”.
6. Jätä huomiotta
Lapsen huonon käytöksen yleisin motiivi on saada aikuisen huomiota. Kielteinenkin huomio on lapselle palkitsevaa. Siksi monet pikkuasiat kannattaa jättää täysin huomiotta. Sellaisia ovat esimerkiksi kitinät, pienet raivarit, irvistelyt, lasten väliset pikkukahinat, lyhyet yöheräilyt, vastalauseet ja höpöpuheet.
Kun vanhempi päättää jättää asian huomiotta, lapsen pitää todella saada se käsitys, että vanhempi ei huomaa käytöstä. Aikuisen pitää pysyä tyynenä. Kun lapsi alkaa käyttäytyä hyvin, hänelle annetaan heti huomiota ja kehuja.
Huomiotta jättäminen toimii parhaiten, kun lapselta yritetään vaimentaa yhtä tai kahta huonoa käytösmallia, esimerkiksi marinaa. Kaikkea huonoa käytöstä ei siis jätetä huomiotta kerralla. Lapselle on myös hyvä selittää aluksi, että nyt vanhemmat jättävät marinat huomiotta. Kun lapsi huomaa, ettei hyödy huonosta käytöksestä, hän pikkuhiljaa lopettaa.
Vanhemman on tärkeää ymmärtää, että lasta ei jätetä huomiotta. Vain hänen huono käytöksensä jätetään huomiotta. Menetelmä ei sovi tuhoavaan tai aggressiiviseen käytökseen. Jos lapsi satuttaa muita tai itseään, heittelee astioita tai saa raivarit bussissa, tilanteeseen tulee puuttua.
7. Osoita teon seuraus
Lasten tulee oppia, että käytöksellä on seuraamuksia. Se kasvattaa vastuullisuutta ja kykyä oppia virheistä.
Pienillä lapsilla seuraamukset ovat yksinkertaisia, yli 5-vuotiaat ymmärtävät niitä paremmin.
Ennen seuraamusta lapselle annetaan varoitus ja mahdollisuus valita hyvä käytös. Jos lapsi kielloista huolimatta kastelee kenkänsä lätäkössä, hän joutuu olemaan hetken märissä kengissä. Jos hän ei lopeta legojen heittelyä, ne nostetaan hyllylle.
Seuraamukset eivät saa tuottaa häpeää tai kipua. Ne toteutetaan ystävällisesti. Lapselle tulee pian antaa mahdollisuus harjoitella käytöstä uudelleen.
8. Kannusta ratkaisemaan ongelmia itse
Lapselle kannattaa opettaa, että kaikkiin ongelmiin on monta ratkaisua, joista valitaan paras. Hyvä keino on puhua ääneen ongelmanratkaisutilanteissa. Ratkaisun voi myös pilkkoa kuuteen vaiheeseen, jotka toteutetaan aikuisen kanssa:
1. Määritellään ongelma.
2. Pohditaan ratkaisumalleja.
3. Puntaroidaan ratkaisumallien seuraamuksia.
4. Valitaan ratkaisumalli. Kriteereinä ovat reiluus, turvallisuus ja se, että ratkaisusta tulee hyvä mieli.
5. Toteutetaan ratkaisu.
6. Arvioidaan, miten meni.
3–8-vuotiaille lapsille kakkoskohta on tärkein. Tärkeintä on oppia keksimään erilaisia tapoja ratkaista ongelmia. Lasta kannattaa auttaa keksimään niitä, ja ne voivat olla kuinka höpsöjä tahansa.
9. Opeta kaveritaitoja
Ystävystyminen ei ole aina helppoa, mutta sitäkin voi oppia. Leikkiin liittymistä, sopimista ja muita kaveritaitoja voi opetella vaikka roolileikin avulla.
Lapsia ei pidä jättää leikeissä liikaa itsekseen, vaan leikin kulkua kannattaa tarkkailla ja kehua hyvää: sitä, miten hienosti lapset vuorottelevat, ratkaisevat ongelmia, kiittävät, kuuntelevat…
10. Opeta hallitsemaan käytöstä, ei tunteita
Lasta opetetaan hallitsemaan käytöstä, ei tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja – toiset vain tuntuvat mukavammilta kuin toiset. Lapsen tunteita ei saa mitätöidä sanomalla esimerkiksi ”älä itke” tai ”älä ole vihainen”. Pääasia on opettaa, miten surullisena tai vihaisena voi käyttäytyä.
Ihmeelliset vuodet -menetelmässä ei kannusteta lapsia purkamaan huonoa oloa aggressiolla, sillä sen uskotaan vain lisäävän aggressiivista käytöstä. Sen sijaan lapselle opetetaan muita tapoja ilmaista huonoa oloa, esimerkiksi purkamaan oloa puhumalla ja itsehillinnällä.
Konna-keino voi auttaa. Siinä lasta pyydetään kuvittelemaan itselleen kilpi, kuin kilpikonnalla. Seuraavaksi kerrotaan, miten kilpeen vetäydytään: pysähtymällä, hengittämällä syvään ja rauhoittumalla. Sen jälkeen lapselle opetetaan selviytymislauseita, kuten ”osaan rauhoittua.” Kuoressa voi pysyä niin kauan kunnes olo on parempi.
Lopuksi lasta on kannustetaan huomaamaan, miten hyvä rauhoittuja ja ongelmanratkaisija hänestä on tulossa. ”Onpa sinusta tullut hyvä ongelmanratkaisija! Vihaisenakin osaat hallita tunteitasi todella hyvin. Olet tosi vahva sisältä!”

Ihan mielenkiintoinen päivä tänäänkin...

Vein aamulla vaimoni kanssa veneen Hahtisaareen. Luiskaa pitkin trailerin päältä vene oli helppo ja turvallinen liuuttaa veteen.
Tuuli oli sen verran kovaa, että korkealaitaisen pulpettiveneen annoimme olla trailerissa osittain kiinni käynnistäessäni moottorin. Kaikki sujui erinomaisesti...

Hahtisaaresta tultuamme otin netin kautta kesäautomme VW Doppel TD:n Trafin sivuilta liikennekäyttöön - ilmaiseksi.
Olen viime vuosina ajanut sen katsastusasemalle jotakuinkin suoraan talviteloiltaan. Nyt menetellään toisella tavalla.
Miksi?
Siksi, että viime syksynä juuri ennen auton talviteloille panoa jarruissa alkoi olla häikkää. Jarrunestettä vuoti sisätilaan - pääsylinterivika(ko)...
Soitin Auto-Patun Raimo Tunkkarille, voiko auton tuoda tarkastukseen jo tänään, olimme alustavasti sopineet huomisesta.
Veimme sen saman tien verstaan pihalle ja avaimia luovuttaessani Mestari Tunkkari tiedusteli "potilaan oireita". Ne kuultuaan hän totesi tilaavansa jarrupääsylinterin, joka saadaan Kemiin jo huomenna.

Varastorakennuksen autotallia pitäisi vielä siivota. Toki se ei siitä mihinkään karkaa...

Mahdollisesti tänään vielä puoliammttilaismetsurimme tulee raivaussahalla tasoittelemaan orapihlaja-aidan katkaisujälkeä. Samalla pistetään takapihalta muutama syreenipensas lyhyeksi.



.

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Kemin ammattioppilaitoksen AOI/TOP-osaston historiamuistelo on pidetty...

Pidimme Kemissä Ammattiopisto Lappian Kotaravintola Prännissä mielenkiintoisen, hyvän, suorastaan erinomaisen tilaisuuden keskiviikkona 11.05.2016 klo 12-15 välisenä aikana. Kysymyksessä oli historiamuistelo aterian ja kyytipojan merkeissä.

Itse pidin AOI/TOP-asiaamme liittyvänä historiamuistelon – rennosti en missään nimessä ryppyotsaisesti – ajanjaksolta 1975-1994 ja vielä siitäkin eteenpäin aina vuoteen 2004

Itse jäin eläkkeelle lokakuussa vuonna 2008.

Toin paikalle hiukan rekvisiittaa oikeaan muistelovireyteen päästäkseni. Läsnäolijat - yhteensä 10 henkilöä - ottivat ruokailun yheydessä mukavasti osaa keskusteluun.

Todettakooan, että olin Ammatillisten Oppilaitosten Insinöörit AOI ry:n viimeinen ja Tekniikan Opettajat TOP ry:n ensimmäinen puheenjohtaja.

Paikalla olivat Outi Eerikkilä, Tellervo Rouvinen, Esa Myllyneva, Pentti Tauriainen, Jorma Veikkolainen, Jarmo Simanainen, Urpo Selkälä, Esko Hiltunen sekä vierailevana tähtenä Jarmo Anttila. 

Kaukana asuvia: Pirilän Vesaa, Pietarilan Jussia, Lehtisen Annikkia, Kelhälän Veikkoa ja Kettusen Timoa toivottiin paikalle. Holpaisen Jyrki, Kankaan RIsto ja Kuulan Taisto olivat muutoin estyneinä.

Tapahtuman loppuhetkillä päätimme, että järjestämme em. tyyppisen tilaisuuden noin vuoden päästä uudelleen, josko silloin kaikki olisivat paikalla.

Em. tapahtuma oli ravintotalouspuolen opiskelijalle niin sanottu näyttötilaisuus. Ainakin palvelujen vastaanottajat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun...

Opettajina olivat keittiöllä Merja Liuski ja salin puolella Mira Heikura. 

Menu:
Kylmäsavulohikeittoa ja kateleipä
xxx
Pippuripihvi, lohkoperunat, pippurikastiketta, papu-pekonia ja grillitomaatti
xxx
Suklaafondant, liekitettyä ananasta ja vaniljakastiketta

Venäjä ja energia puhuttivat pääministereitä eniten...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä ja energia puhuttivat pääministereitä eniten

JOEL MAISALMI
Toisiaan etunimillä puhutelleet pääministeri Juha Sipilä ja pääministeri Taavi Rõivas kuvasivat naapurusten suhteita lämpimiksi ja ongelmattomiksi.

Sotilaallisen jännitteen lisääntyminen Itämeren alueella samoin kuin Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen vaikutukset nousivat esille pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja Viron pääministeri Taavi Rõivaksen lehdistötilaisuudessa tiistai-iltana. Rõivas oli päivän vierailulla Helsingissä Sipilän kutsusta.
Rõivaksen mukaan Venäjän viimeaikaista toimintaa ei voi pitää muuta kuin aggressiivisena. Viron Nato-liittolaisiin kohdistunutta lentohäirintää on Rõivaksen mukaan tapahtunut Itämeren ohella Välimerellä, Portugalin rannikolla ja Ison-Britannian tuntumassa.
Hän viittasi edelleen Ukrainan sotaan ja Georgian tilanteeseen. EU:n Venäjä-sanktioita ei Rõivaksen mukaan missään nimessä pidä lieventää.
Rõivaksen mukaan on myös epäselvää, onko Venäjä edistämässä Syyriassa rauhaa vai jotakin muuta.
Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä Rõivas tähdensi, ettei ole virolaisten tai venäläisten asia päättää siitä, vaan suomalaiset tekevät sen itse.
– Viron kokemus kertoo, että on järkevää hankkia itselleen sateenvarjo jo auringonpaisteen aikana, hän kuitenkin muotoili.
Rõivas toivotti suomalaiset harjoittelemaan yhdessä Viron kanssa milloin vain. Sipilän mukaan ei ole näköpiirissä, että hallitus jättäisi Nato-jäsenyyshakemusta. Jos tällainen tilanne jossain vaiheessa tulisi, pitäisi siitä Sipilän mukaan järjestää sitova kansanäänestys.
Sipilän mukaan äskettäin julkistettu Nato-raportti kuvasi Venäjän reaktiota Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen realistisesti.
– Hallitus on linjannut, että olemme sotilaallisesti liittoutumaton, mutta Nato-optiota pidetään auki, Sipilä sanoi.
Viro suhtautuu epäillen vireillä olevaan Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen.
Rõivas ei ymmärrä, miten toisen putken rakentaminen Venäjältä Eurooppaan vähentäisi lännen riippuvuutta venäläiskaasusta. Euroopan pitäisi hänen mukaansa hankkia monipuolisemmat energian toimittajat.
Tiistain pääministeritapaamisessa maiden välinen särö koskeekin nimenomaan Suomenlahden kautta Itämeren pohjaan laskettavaa toista kaasuputkea.
Suomelle se on lähinnä kaupallinen ja ympäristökysymys, kun Virossa asia nähdään selkeästi poliittisena.
EU-komissio ei ole vielä ottanut kantaa unionin piirissä ristiriitoja herättävään kaasuputkihankkeeseen.
Sen sijaan pääministerit olivat tyytyväisiä Suomen ja Viron välisen Baltic Connector -kaasuputkihankkeen etenemiseen. Maat ovat äskettäin jättäneet putkesta EU-komissiolle tukihakemuksen. Putken on määrä valmistua 2019.
Suomi ja Viro tiivistävät digitaalista yhteistyötä. Pääministerit allekirjoittivat rajat ylittävää sähköistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä koskevan julkilausuman.
Tarkoitus on siirtää viranomaistietoja ja palveluja sähköiseen muotoon. Esimerkiksi e-reseptit on määrä saada kulkemaan maiden välillä.
Yhteisillä e-markkinoilla halutaan näyttää mallia muulle Euroopalle.
FAKTA

Naapurin mies

Viron pääministeri Taavi Rõivas.
Syntynyt Tallinnassa, ikä 36 vuotta.
Pääministeri 2014–
Sosiaaliministeri 2012–2014
Reformipuolue.
Puhuu viron ohella englantia, suomea ja venäjää.
Puoliso poplaulaja Luisa Värk, yksi tytär.

tiistai 10. toukokuuta 2016

Kreikalle maksettujen lainojen osuus 4,5 miljardia – Näin Suomi on ”tienannut”...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Ekonomisti kuitenkin muistuttaa, että mikäli Kreikalle ei olisi lainattu rahaa ja Kreikka olisi joutunut lähtemään eurosta, kustannukset Suomelle olisivat voineet olla huomattavasti suuremmat. 

Niinpä mutta...

Kreikan pyrkiessä EU:n jäseneksi se tietoisesti ja systemaattisesti vääristeli talouslukujaan. Siinä vaiheessa olisi pitänyt olla tarkkana ja olla hyväksymättä Kreikkaa EU-yhteisöön. Olisimme säästyneet monilta "väännöiltä". Tämä prosessi tulee Suomellekin loppujen lopuksi tosi kalliiksi...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kreikalle maksettujen lainojen osuus 4,5 miljardia – Näin Suomi on ”tienannut”

JOEL MAISALMI / ARKISTO
Suomi sopi Kreikan kahdenvälisistä lainoista vuonna 2011, jolloin valtiovarainministerinä toimi Jutta Urpilainen (sd.) ja pääministerinä Jyrki Katainen (kok.).
Kreikan velat nousivat jälleen puheenaiheeksi, kun euroalueen ministerit puivat maanantaina illalla Kreikan kolmatta tukiohjelmaa ja sen välitarkastelua.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF esittää Kreikan velkoihin helpotuksia.
Ranskan ja Portugalin on kerrottu suhtautuvan suopeasti velkahelpotuksiin, kun taas Suomi haluaisi vetää tiukempaa linjaa.
Suomen kanta on se, että velkaehtojen lisähuojennuksiin suhtaudutaan varauksellisesti.
Velkojen helpottamista on perusteltu Kreikan valtaisalla lainataakalla.
Kreikkaa on lainoitettu pelkästään vuoden 2010 jälkeen yli 220 miljardilla eurolla.
Suomen laskennallinen osuus Kreikalle maksetuista lainoista on tällä hetkellä noin 4,52 miljardia euroa.
Luvut selviävät Valtiovarainministeriön laskelmasta, joka on päivitetty 30. maaliskuuta.

Suomi lainoittanut Kreikkaa neljällä tavalla

Suomi on ollut mukana lainoittamassa Kreikkaa neljällä eri tavalla.
Suomi on maksanut Kreikalle kahdenvälisenä lainana miljardi euroa vuonna 2010.
Lisäksi Suomen laskennallinen takausosuus Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta maksetuista Kreikan lainaeristä on 2,96 miljardia. Luku sisältää kertyneet korot.
Kesällä 2012 perustettuun Euroopan vakausmekanismiin (EVM) Suomi osallistui 1,44 miljardin euron osuudella. Siinä, missä lakkautetun ERVV:n toiminta perustui takauksiin, EMV:n toiminta perustuu osakepääomaan.
Jos euromaat myöntävät Kreikalle jatkossa lainaa, se tapahtuu EMV:n kautta.
Tähän mennessä EVM:n kautta Kreikalle on maksettu 21,4 miljardia euroa, josta Suomen osuus on noin 380 miljoonaa euroa.
Suomi on osallistunut Kreikan rahoittamiseen myös Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kautta. IMF:n saatavat Kreikalta ovat 15,3 miljardia, josta Suomen laskennallinen osuus on noin 80 miljoonaa.
Kun kahden väliset lainat, ERVV:n ja EVM:n rahoitusmekanismit sekä IMF:n rahoitus lasketaan yhteen, Suomen laskennallinen osuus Kreikalle maksetuista lainoista on siis noin 4,52 miljardia euroa.

Näin Suomi on ”tienannut”

Kun Suomessa aikanaan keskusteltiin Kreikan lainoittamisesta, lainan antamista perusteltiin jopa sillä, että Suomi ”tienaa” myöntämällä kriisimaalle lainaa.
Tienaamisella tarkoitettiin sitä, että Suomi hyötyisi lainan korkotuotoista.
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Suomen Kreikka-diili ei ole ollut kovin onnistunut.
Finanssisihteeri Jouni Lehto Valtiovarainministeriöstä vahvistaa, että Kreikka on maksanut Suomen vuonna 2010 myöntämästä kahdenvälisestä miljardin euron lainasta korkoja noin 70 miljoonaa euroa.
ERVV:n tai EMV:n kautta Suomi ei ole saanut senttiäkään takaisin, sillä Kreikalle on myönnetty näiden rahoitusmekanismien kautta lyhennysvapaata vuoteen 2022 saakka.
Vaikka Suomi on saanut Kreikalta 70 miljoonaa euroa korkoina viimeisen kuuden vuoden aikana, Suomi on todellisuudessa hävinnyt korkotappioina enemmän, arvioi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

”Jopa yli 5 miljoonaa takkiin joka vuosi”

Kahdenvälinen miljardin laina on rahoitettu Suomen valtion budjetista. Vuonna 2010 Suomen budjetti oli selvästi alijäämäinen, minkä vuoksi Suomi on käytännössä joutunut itse ottamaan miljardin lainaa, jotta se on voinut lainata miljardin edelleen Kreikalle.
– Suomen valtionvelan lainanhoitokulut ovat noin 1,5–2 prosenttia. Korkomenot ovat lähempänä kahta prosenttia. Suomi joutuu siis maksamaan ottamastaan miljardin lainasta lähemmäs 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Kun Kreikalta on saatu kuuden vuoden aikana korkoina noin 70 miljoonaa, eli vajaat 12 miljoonaa vuodessa, on Suomi maksanut samasta summasta todennäköisesti yli 15 miljoonaa joka vuosi.
– Suomi on siis ottanut tästä Kreikalle annetusta miljardista pahimmillaan jopa päälle 5 miljoonaa euroa takkiin joka vuosi, Kangasharju tiivistää.
Kangasharju kuitenkin huomauttaa, että laskelma on suuntaa antava, sillä tarkan laskelman tekeminen on erittäin haastavaa.
– Valtio hoitaa näitä lainoja erilaisilla johdannaisilla ja eripituisilla lainoilla, joiden korot vaihtelevat. Lyhyessä velassa on tällä hetkellä jopa negatiivinen korko, mutta valtion budjetissa velanhoitomenoihin on varattu tänä vuonna noin 1,6 miljardia euroa.
– Laskennallisesti näyttää siltä, että pientä tappiota tästä on Suomelle tullut.
Ekonomisti kuitenkin muistuttaa, että mikäli Kreikalle ei olisi lainattu rahaa ja Kreikka olisi joutunut lähtemään eurosta, kustannukset Suomelle olisivat voineet olla huomattavasti suuremmat.

Tänään Kemin Hahtisaaressa...

Käväisimme ajelamassa tänään illansuussa Kamin Hahtisaaressa. Niin kuin arvelimmekin, laiturille menevät luiskat olivat paikoillaan. Laitureissa oli jo kymmenkunta venettä...

Tarkistin kotiin tultuamme vanhasta pöytäkalenterista, että vene on viety viime vuonna laituriin 08.05.2015.
Eiköhän tuo viikon sisällä tänä vuonna toteudu. Samalla todennäköisesti Selkäsaaresta haetaan pari katiskaa - Weke ja Rambo - ja viedään ne Laitakari-Juurakko-Kraaseli-alueelle väylän varteen kutuahventa ja - haukea pyytämään... 

Raportti: Näin Venäjä käyttää propagandaansa – tavoitteena hämmentää läntistä yleisöä...


Alla olevassa artikkelissa todetaan: Venäjän länteen suuntamaan propagandan keskeinen tavoite on hämmentää suurta yleisöä tarjoamalla useita erilaisia versioita todellisuudesta.
Useita erilaisia versioita todellisuudesta - hmmmmm - siis suomeksi sanottuna valetta, valetta ja valetta. Kuka niitä enää jaksaa uskoa? Ei kukaan - toivottavasti. Patologisen valehtelijan rooli on iskostunut tiukasti em. tyyppiseen propagandaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Raportti: Näin Venäjä käyttää propagandaansa – tavoitteena hämmentää läntistä yleisöä

Ulkopoliittisen instituutin raportin mukaan Venäjä pyrkii saamaan vastapuolen puolustuskannalle ja vähän raiteiltaan laajamittaisella keinovalikoimalla.

ULKOMAAT 
ANDREW OSBORN / REUTERS
Presidentti Vladimir Putinin kuva komeili tienvarsimainoksessa Krimillä huhtikuun alussa. Kuvan vieressä lukee ”Krim. Venäjä. Ikuisesti.”
Presidentti Vladimir Putinin kuva komeili tienvarsimainoksessa Krimillä huhtikuun alussa. Kuvan vieressä lukee ”Krim. Venäjä. Ikuisesti.”

VENÄJÄN länteen suuntamaan propagandan keskeinen tavoite on hämmentää suurta yleisöä tarjoamalla useita erilaisia versioita todellisuudesta.
Näin todetaan Ulkopoliittisen instituutin tiistaina julkaisemassa englanninkielisessä raportissa Fog of Falsehood. Russian Strategy of Deception and the Conflict in Ukraine. (Valheen sumu. Venäjän harhautusstrategia ja Ukrainan sota.)