tiistai 26. huhtikuuta 2016

Mukailumaalauksella lastulevystä syntyy aidon puun näköistä...



Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kuvataide 

Mukailumaalauksella lastulevystä syntyy aidon puun näköistä

Puu- ja kivenmukailu voidaan luoda perinteisistä huonekaluista arvoesineitä. Maalarimestari Pitzénin realistiset maalaukset huijaavat katsojaa.


Jorma Pitzén esittelee pähkinäpuun mukailumaalauksia, joissa on mukana esimerkkejä oikeasta pähkinäpuulaudasta.
Jorma Pitzén esittelee pähkinäpuunmukailumaalauksia, joissa on mukana osia oikeista puulevyistä. Vuosien myötä värit ovat muuttuneen ja oikea puu on elänyt. Alun perin sävyt ovat kohdanneet. Kuva: Iines Jakovlev / Yle
KEMI
Uskoisitko että kuvassa on lastulevyä? Kemiläislähtöinen maalarimestari Jorma "Jussu" Pitzénin taitona on luoda realistista puu- ja kivipintaa eri pinnoille. Ootraustekniikka on hyvin vakuuttavaa ja puunmukailupintaa voi helposti luulla oikeaksi puuksi. Realistisuutta ovat monet ihastelleet mutta suurin osa ei eroa oikeaan puuhun edes huomaa. Ongelmia oli syntyä, kun palotarkastaja järkyttyi takanviereisestä puuseinästä ja vaati takan purkamista.
– Piti oikein listat irrottaa, että palotarkastaja uskoi seinän olevan kiveä, naurahtaa Pitzén.
Piti oikein listat irrottaa, että palotarkastaja uskoi seinän olevan kiveä.
– Jorma Pitzén
Hän kertoo, kuinka aikoinaan taloja kiertävät maalarit ovat käsitelleet muun muassa talonpoikien huonekaluja. Ootrauksella ja koristemaalauksilla ne on saatu näyttämään arvokkailta mahonkisilta tai pähkinäpuisilta huonekaluilta, joita näki kartanoissa.
Mukailumaalaus on nykyään arvokasta, sillä se on häviävä taiteenlaji ja vain harvojen taito. Nykyään sitä käytetään enimmäkseen vanhojen huonekalujen sekä rakennusten sisustusten entisöinnissä. Pitzénillä tekniikka kulkee suvussa.
– Olen saanut oppini sedältäni Heino Palostelta, joka perehdytti minut maalaukseen. Hän taas on saanut oppinsa isoisältäni.

Mitä tahansa voi mukailumaalata

Ootraus on kuulto- eli lasuurimaalausta, jossa alempi kerros kuultaa läpi. Puun- ja kivenmukailumaalauksessa on tärkeää oikeiden värien ja värisävyjen löytyminen, jotka tulee itse sekoittaa. Ootrausliemi on yleensä vesi tai öljypohjainen, ja esimerkiksi vesipohjaisen liemen tekemiseen voidaan käyttää kotikaljaa, maitoa tai piimää. Ootrauksella voi koristaa lähes millaista materiaalia vain.
– Kaikkea paitsi nestemäistä voi maalata, toteaa Pitzén.
Hän on luonut uutta pintaa muun muassa erilaisiin huonekaluihin, oviin sekä vanhoihin autoihin.
Pitzénin lastulevylle tehtyjä mukailumaalauksia on näytteillä Kemin historiallisessa museossa 12.6. asti. Osan teoksista hän lahjoittaa museolle. Näyttelyssä on myös esillä ootraustekniikassa käytettäviä työkaluja, kuten kampoja, piiskoja, lastuja ja kankaita. Pitzén esittelee ootrausta ja sen työkaluja seuraavan kerran keskiviikkona työnäytöksessä 27.4.
Iines Jakovlev / harjoittelija, Yle Kemi

Korkea Nato-kenraali: Suomi täysin Natoon sopiva

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan... 

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: 
Ulkomaat  | 

Korkea Nato-kenraali: Suomi täysin Natoon sopiva

Suomessa vieraileva Naton sotilaskomitean puheenjohtaja sanoo kunnioittavansa suuresti Suomen puolustuskykyä. Kenraali Petr Pavelin mukaan Suomen pääsy Naton jäseneksi on vain muodollisuus, jos Suomi päättää jäsenyyttä hakea.



Petr Pavel tervehtii
Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraali Petr Pavel. Kuva: Tolga Bozoglu / EPA

Petr Pavel on johtanut 28:n Nato-maan sotilaskomiteaa viime kesäkuusta alkaen. Tšekkiläinen kenraaliluutnantti on Naton pääsihteerin keskeinen sotilasneuvonantaja.
Kenraalin Suomen-vierailu osuu tärkeään aikaan Suomen puolustuspoliittisen keskustelun kannalta.
Ensi perjantaina julkistetaan arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. 
Ulkoministeri Timo Soinille luovutettavan arvion on laatinut nelihenkinen ryhmä, johon kuuluvat ranskalainen tutkija François Heisbourg, ruotsalainen suurlähettiläs Mats Bergquist sekä Suomesta suurlähettiläs René Nyberg ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Kenraali Pavelin puhui tänään Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa Finlandia-talossa.
Kenraali Pavel piti lehdistöllekin avoimet kalvosulkeiset sotilasliitto Naton kohtaamista haasteista pohjoisessa ja etelässä. Kenraalin ja yleisön vuoropuhelun ajaksi lehdistö poistettiin salista.

Suomi ja Ruotsi konfliktin osina

Tilaisuuden jälkeen kenraali Pavel oli hetken median tentattavana.
Hänen mielestään vuoropuhelu suomalaisyleisön kanssa osoitti, että Itämeren aluetta mahdollisesti koskettava kriisi ei rajoittuisi vain Venäjän ja Naton väliseksi, vaan se koskettaisi suoraan myös Suomea ja Ruotsia.
Kenraali Pavelin mukaan Venäjän sotilaallinen kyky on tällä hetkellä vahvempi kuin vuosiin. Venäjän asevoimat on ammattimaisempi ja paremmin varusteltu kuin vielä jokin aika sitten.
Nato on kenraali Pavelin mukaan valmis vuoropuheluun Venäjän kanssa. Äskettäin pidetty Naton ja Venäjän neuvoston kokous osoitti kuitenkin, että osapuolten kesken vallitsee vakavia erimielisyyksiä.

Naton laajeneminen pysyy asialistalla

Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Douglas Lute sanoi viime perjantaina, että Nato ei lähitulevaisuudessa ota uusia jäseniä. Nato ei Yhdysvaltain suurlähettilään mukaan halua horjuttaa Venäjää, koska sitä tarvitaan joissakin yhteisissä operaatioissa.
Kenraali Pavelin mukaan amerikkalaisen suurlähettilään kanta ei ole Naton kanta.
Pavelin mukaan Nato haluaa pitää oven auki uusille jäsenille myös jatkossa. Hänen mielestään on jokaisen maan oma asia päättää, pyrkiikö se sotilasliiton jäseneksi, siihen ei muiden pidä sekaantua.

Suomen puolustuskyvylle suitsutusta

Suomen puolustusvoimia kenraali Pavel pitää rauhanajan vahvuudessa pienenä, mutta hyvin  ammattitaitoisena. Häntä miellyttää suomalainen käytännönläheinen lähestysmistapa asioihin.
Pavelin mielestä on Suomen oma asia päättää, haluaako se pysyä Naton rauhankumppanina vai liittyä Naton jäseneksi.
– Suomen puolustusvoimat ovat kehittyneet, ja jos Suomi päättää Natoon liittyä, on jäsenyyden hyväksyminen vain muodollisuus, sanoo kenraali Pavel.
Kenraali Pavel tapaa huomenna tiistaina Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan johdon. Päivä alkaa käynnillä Mannerheim-museossa, sen jälkeen kenraali tapaa presidentti Sauli Niinistön, puolustusministeri Jussi Niinistön ja ulkoministeri Timo Soinin.
Tuntumaa Suomen meripuolustuksen tasoon kenraali Pavel saa vieraillessaan ohjusveneellä Helsingissä. 

Vanha matkalaukku ja sen sisältö...

Olemme tyhjentäneet/siistineet varastorakennuksen autotallia - viimeksi eilen. 

Purkaessamme autotallin perällä olevaa kaksiosaista puuhyllykköä sen ylimmäisellä hyllyllä totesin olevan vanhan matkalaukun.
Matkalaukku oli ollut hyllyllä kauan, kukaties parikymmentä vuotta. Arvelin sen sisätävan poikiemme romppeita. Yllätys oli aikamoinen, kun huomasin laukun sisällön olevan omia 1960-luvun loppupuolen opiskelumateriaalia, kurssijulkaisuja ja lehtiä. Olin pistänyt aineiston huolellisesti talteen. Tunnustan, että se oli unohtunut em. autotalliin.

Kannoin matkalaukun päärakennuksen varastotilaan. Nyt olen päättänyt käydä em. aineiston läpi ensi tilassa - viimeistään ensi kesänä - päärakennuksen autotallia siivotessamme...

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Elämän ja harmaan sävyjä - hmmmmmmmmmm - että mitä?

Tunnustan avoimesti, että joskus en ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Edellisen tyyppisissä tapauksissa tekstin sanoma on liian korkealentoinen minun ajatusmaailmaani ja sen hetkiseen mielentilaani tai päinvastoin. Toisaalta joskus en ole ymmärtävinäni kirjoitettua tekstiä, asia on minun osalta silloin helppo: Ei tarvitse turhaan päätään vaivata...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Elämän ja harmaan sävyjä

Elämän ja harmaan sävyjä
Elämä ja kokemus ovat opettaneet näkemään sävyjä. Mikään ei ole mustavalkoista, vaan on oppinut näkemään erilaisina harmaan sävyinä.
Kuten esimerkiksi sukat.
Pitkän aikaa totuin siihen, että pärjään vuoden ajan jouluna saadulla paketilla tai parilla mustia miestenvaateketjun myymiä sukkia. Onnea minä.
Ongelma löytyi siitä, että aina jokunen pari aikaisempien vuosien sukkia selvisi kierrossa uudelle vuodelle.
Puhtaan pyykin lajittelusta tuli tarkkasilmäistä puuhaa. Sukkapari piti tunnistaa siitä, kuinka harmaan kuluneita ne olivat. Se helpotti, että joinain vuosina valmistaja vaihtoi sauman tai resorin tyyppiä.
Tulin valehtelematta aika taitavaksi. Tunnistin harmaan sävyt jopa märistä sukista.
Nykyisin aikaansa ei voi käyttää nauttimalla sukkien lajittelusta pyykkinarulle, kun muutkin kaipaavat vieressä huomiota.
Ratkaisuksi löytyivät viikonpäiväsukat. Niissä resorin yläreuna on merkattu värillä ja sen viereen on kirjailtu viikonpäivä. Kesti tosin aikansa tottua siihen, että sunnuntai oli merkitty harmaalla värillä. Sunnuntainhan pitäisi tietenkin olla punainen. Onneksi housun lahje kätkee värin.
Vähän pidemmän aikaa kesti tottua ajatukseen siitä, että maanantaina piti joskus käyttää torstain sukkia.
Viikonpäiväsukissa tapahtui tuotekehitystä. Niihin kirjailtiin myös pohjaan viikonpäivä. Nyt piti sitten varautua siihen, että vieraat lukevat sukan pohjasta viikonpäivän ja huomauttavat valinnan osuneen väärälle päivälle.
Viikonloppuna löysin sukkaongelmaani korkeimman ratkaisun. Löysin kaupasta sukkia, joissa värikoodaus oli tehty resorin sisäpuolelle! Eikä viikonpäivää! Pelastus!
Nyt voin hyvällä omallatunnolla heittää menemään niitä kaikista harmaimpia sukkia.
Tosin pitää myös totutella ajatukseen siitä, että jalassa on sukat joiden resorin sisäpuolella on rantu vaaleanpunaista.

Ei mopolla mahottomia sano...

Seuratessani jääkiekkoon liittyvää uutisointia Suomessa kävi mielessä kokeneen ammattijärjestöjyrän sanonta: Ei mopolla mahottomia...

Muistaakseni kuulin em. sanonnan kajaanilaisen ammattiaineiden opettajan, AOO:n pitkäaikaisen puheenjohtajan Matti Pitkäsen sanomana ensimmäistä kertaa 1990-luvun puolenvälin jälkeen jossakin hallituskokouksessa - tilanteessa, jossa jonkin asiakokonaisuuden ideointi, valmistelu lähti ylikierroksille.


Alla olevassa artikkelissa mm. todetaan päävalmentajan sanomana: ”Tiedettiin jo kolme vuotta sitten ekassa palaverissa, että tämä joukkue voittaa maailmanmestaruuden. Paljon asioita on tehty kolmen vuoden aikana, nyt on hieno fiilis.” Fiilis on varmaan hieno, suorastaan mahtava mutta...

Vaikka Suomi on voittanut juniorijääkiekossa viime aikoina lähes kaiken, on syytä pistää jäitä hattuun ja vähentää hiukan kierroksia. Jääkiekko on herkkä laji ja yksittäisessä ottelussa, turnauksessakin voi käydä mitä, missä ja milloin aivan miten tahansa.

En halua olla ilonpilaaja, nautitaan nyt menestyksestä mutta lähdetään tuleviin koitoksiin nöyrällä mielelellä: Ei mopolla mahottomia sano...

Pienenä loppukevennyksenä on pakko todeta, että  Suomeen Pikkuleijonien päävalmentajan Jussi Ahokkaan ottaisin mielelläni veikkaus- ja/tai lottoporukkaan. Niin on varmat näkemykset - ainakin jälkikäteispaljastuksina.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kultaleijonien päävalmentaja paljastaa: ”Tiedettiin jo kolme vuotta sitten, että tämä joukkue voittaa maailman­mestaruuden”

URHEILU 
Jussi Ahokas luotsasi Suomen alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuteen.
Jussi Ahokas luotsasi Suomen alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuteen. Kuva: Minas Panagiotakis / IIHF

SUOMEN alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue jatkoi loistavasti alkanutta juniorikiekkoiluvuotta valtaamalla ikäluokan maailmanmestaruuden murskaavan esityksen jälkeen Yhdysvaltain Grand Forksissa.
Pikkuleijonat tyrmäsi finaalissa Ruotsin lukemin 6–1 (3–0, 1–1, 2–0) ja jatkoi alle 20-vuotiaiden vuodenvaihteessa aloittanutta kultaputkea.
PIKKULEIJONIEN päävalmentaja Jussi Ahokas myöntää yllättyneensä tavasta, jolla Ruotsi kaatui.
”En osannut odottaa noin selvää peliä. Ensimmäinen erä oli aika tyly, eikä Ruotsi enää noussut 0–3:sta”, puhelimitse tavoitettu Ahokas kerto HS:lle.
”Hallitsimme viisikkotasolla koko peliä, eikä meillä ollut hädän päivää. Kaiken kaikkiaan todella kypsä suoritus tuon ikäisiltä pojilta.”
Ahokas antoi kunnian mestaruudesta pelaajille, jotka nousivat yksi toisensa jälkeen ratkomaan otteluita. Puolivälierässä Venäjää vastaan Suomen tähti oli hattutempun viimeistellyt Eeli Tolvanen.
Välierän Yhdysvaltoja vastaan ratkaisi kaksi maalia tehnyt Aapeli Räsänen, ja finaalissa Jesse Puljujärvi iski hattutempun ja Janne Kuokkanen syötti kolme maalia. Lisäksi kiitosta saa läpi turnauksen varmasti pelannut puolustus sekä maalivahti Ukko-Pekka Luukkonen.
PELKILLÄ hyvillä pelaajilla ei kuitenkaan mestaruuteen asti yleensä ylletä, jos pelitapa ei ole kunnossa. Ahokas tiivistää menestyksen avaimet muutamaan asiaan.
”Viisikon rakenne oli kunnossa, eli puolustettiin ja hyökättiin yhdessä. Koko joukkue sitoutui pelitapaan, ja juuri viisikkopelaamisella kaatui välierässä USA.”
”Joukkue oli tosi tiivis ja yhtenäinen, sen eteen on tehty paljon töitä. Se on yksi isoin syy menestykseen”, Ahokas kiittelee.
”Tiedettiin jo kolme vuotta sitten ekassa palaverissa, että tämä joukkue voittaa maailmanmestaruuden. Paljon asioita on tehty kolmen vuoden aikana, nyt on hieno fiilis.”
TULOSTEN valossa Suomi on tämän hetken paras juniorijääkiekkomaa maailmassa. Ahokas iloitsee menestyksestä ja näkee myös tulevaisuuden valoisana.
”Suomi on niin pieni maa, että älytöntä massaa ei voi olla, mutta laatupelaajien määrä on selvästi nousussa verrattuna 5–6 vuoden takaiseen.”
”Tuotetaan laadukkaampia pelaajia, ja on hienoa, että massasta on noussut huippuyksilöitä. Myös pelitapa toimii kansainvälisessä jääkiekossa, kaksi mestaruutta aika kova esitys.”
Kiitosta saavat myös kiekkopäättäjät juniorimaajoukkueiden eteen tehdyistä päätöksistä.
”On tehty paljon toimenpiteitä, esimerkiksi saatu päätoimiset maajoukkuevalmentajat. Itse olen kiertänyt näiden poikien kanssa 15–16-vuotiaista lähtien, sillä tavalla syntyy henkilökohtaisia siteitä pelaajien ja valmennuksen välille.”
JUHLASUUNNITELMAT olivat alaikäisistä koostuvalle joukkueelle sopivat, eikä aikaa pitkille juhlallisuuksille olisikaan aikaa. Suomeen Pikkuleijonat palaavat nimittäin tiistai-iltapäivällä puoli kahden aikaan.
”Mennään joukkueen kanssa syömään hyvin, sitten pojat saavat valvoa mitä voi, ja huomenna on lähtö kotiin”, Ahokas kertoo.
”Ensi kesänä sitten kokoonnutaan vielä tällä porukalla yhteen.
AHOKKAAN pesti ikäluokan kanssa päättyi MM-turnaukseen.
”Olen sopimuksettomassa tilassa, mutta eiköhän joku hyvä projekti jostain tule. Aikuisten tai huippujuniorikiekon kanssa haluan jatkaa.”
Toimettomana kultaluotsin tuskin tarvitsee kauan olla.
MINAS PANAGIOTAKIS / IIHF
Jussi Ahokas juhli maailmanmestaruutta yhdessä Jesse Puljujärven kanssa.
Jussi Ahokas juhli maailmanmestaruutta yhdessä Jesse Puljujärven kanssa.

Jarkko Elorannan valinta SAK:n puheen­johtajaksi varmistui...

SAK:ssa tapahtuu sukupolvenvaihdos kesäkuussa, vaikka Uusi SAK jäänee toteutumatta. Suomessa vuoden 2017 alussa jatkavat todennäköisesti keskusjärjestöinä SAK, STTK ja Akava - hyvä niin...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Jarkko Elorannan valinta SAK:n puheen­johtajaksi varmistui

SAK:n liitot käyvät tänään pyytämässä, että Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Eloranta suostuisi puheenjohtajaksi SAK:n liittokokouksessa kesäkuussa.

POLITIIKKA  
ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
Jarkko Eloranta maaliskuun lopulla Helsingissä.
Jarkko Eloranta maaliskuun lopulla Helsingissä.

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan valinta SAK:n uudeksi puheenjohtajaksi on varmistunut.
SAK:n liitot käyvät tänään kello 14.30 pyytämässä, että Eloranta suostuisi puheenjohtajaksi SAK:n liittokokouksessa kesäkuussa. Mukana ovat muun muassa kaikki SAK:n suuret liitot. Kannattajien joukossa ovat myös muun muassa kuljetusalaa edustava AKT ja Rakennusliitto.
HS:n tietojen mukaan Eloranta suostuu pyyntöön.
ELORANTA on ollut jo pitkään ennakkosuosikki, vaikka hän ei ole virallisesti vielä ilmoittautunut ehdokkaaksi kuten ei ole kukaan muukaan.
Elorannan valintaa on vauhditettu sen jälkeen, kun alkoi näyttää siltä, ettei lähinnä SAK:n ja STTK:n liittojen valmistelemaa uutta keskusjärjestöä saada perustetuksi ensi vuoden alkuun mennessä kuten oli tarkoitus.
Valmistelusta on irtautunut jo useita STTK:hon kuuluvia liittoja.
Eloranta on ollut keskusjärjestöhankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja.
JHL edustaa laajasti julkisen puolen työntekijöitä. Se on SAK:n toiseksi suurin liitto 225 000 jäsenellään. Jäsenistä 70 prosenttia on naisia. Nykyinen puheenjohtaja Lauri Lyly jäänee eläkkeelle kuten on ollut tarkoitus SAK:n edustajakokouksessa Tampereella kesäkuun alussa.
Valtiotieteiden maisteri Jarkko Elorantaa pidetään realistisena, jämptinä ja rauhallisena johtajana, jota kunnioitetaan laajasti SAK:n kentässä. Hän täytti 50-vuotta muutama viikko sitten.

Insinöörin pahin vihollinen on toinen insinööri...

Helmikuun alkupuolella kirjoitin mm. seuraavaa:

Oli odotettavissa, että välittömästi Kemin biodieselhankkeen julkistamisen jälkeen joku energia-alan konkari, ns. asiantuntija ampuu suunnitellun hankkeen välittömästi tuusan nuuskaksi.

Ikävintä alla olevassa kirjoituksessa on se, että hankkeen ampuu alan henkilö, joka on Vapon kautta ollut mukana aikanaan asiassa. Alla oleva kommentoija ei näytä näkevän mitään hyvää nyt suunnitellussa hankkeessa. Olisiko niin, että nykyisen tehtävänsä kautta hänellä on niin sanotusti oma lehmä ojassa tavalla tai toisella...

Toki helmikuun artikkelissa epäilijä toteaa:

Kiinalaisyritys aikoo parantaa teknologian kannattavuutta plasmakaasutuksella. Tuolloin prosessi toimii kuumemmalla lämpötilalla, jolloin hyötysuhde on parempi ja energiaa saa enemmän.

”Toivon, että hanke onnistuu. Minä en laittaisi hankkeeseen euron senttiä.”
No oli niin tai näin, opin uuden rahatermin: Euron senttiä - mitä se sitten lieneekään.

Kyseessä oli Mikko Kara niminen henkilö, asiantuntija/"asiantuntija". Hän on professori ja entinen VTT:n toimialajohtaja. Riittävän väljästi ajatellen myös insinööri... 
__________________________________________________________

Tänään maanantaina 25.04.2016 lueskelin Tekniikka&Talous-lehteä, jossa kaasutustekniikan konkari, insinööri Kalevi Kuorelahti lyttää kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnitteleman biodieselhankkeen.

Hän on vähintäänkin yhtä skeptinen Kaidin biodieselhankkeen suhteen kuin em. Mikko Kara.

Minulle tulee väistämättä ajatuksiin jonkinasteinen "salaliittoteoria", jossa Tekniikka&Talous-lehden avustuksella yritetään ohjata lähtökuopissa, ei lähelläkään kalkkiviivoja oleva hanke, turhautuneiden asiantuntijoiden voimin sivuraiteille.

Mielestäni Kaidin edustajille - niin suomalaisille kuin nimenomaan kiinalaisille - on syytä antaa suunnittelu- ja arviointirauha. Joka tapauksessa rahoitus- ja tukivaihtoehtojen selvittyä päätöksiä Kemin biodiesenhankkeen osalta on odotettavissa loppuvuodesta, toivottavasti Suomen ja nimenomaan Kemin kannalta myönteisiä sellaisia...