Yritin hetki sitten hakea tietoa maailman internetliittymien lukumäärästä, kun törmäsin alla olevaan aineistoon. Mielenkiintoista...
Tulevaisudessa kaikki on kytketty - Hyvää vuotta 2016!
Tulevaisuudessa kaikki on kytketty, ei vain meidän älypuhelimet ja niitä käyttävät ihmiset, vaan meidän saunat, lamput, kotiovet, mikroaaltouuni, peitot, vaatteet ja tehosekoittimet. Kutsumme sitä
IoT:ksi eli
esineiden internetiksi. Englanninkielisin sanoin puhumme Internet of Everything ja Internet of Things termeistä.
On väistämätöntä, että kaikki kytkeytyy ja asioiden verkosta tulee älykkäiden laitteiden Internet. Se jos mikä muuttaa maailmaa.
Juniper tutkimus ennusti, että vuoteen 2020 mennessä maailmassa tulee olemaan 38 500 000 000 kytkettyä laitetta. IDC puolestaan kertoo, että laitteita tulee olemaan 20,9 miljardia. Gartnerin arvaus on kaksikymmentäviisi miljardia laitetta! Numeroillahan ei ole väliä, mutta nämä luvut ovat aivan valtavia ja kertovat suunnan mihin olemme menossa.
Vuosi 2015 oli vuosi kun liki jokainen puhui esineiden internetistä, ymmärtämättä mitä se todellisuudessa tarkoittaa?
Media syöttää meille kiihtyvällä vauhdilla tietoa
IoT:stä eli esineiden internetistä (
Internet of Things, IoT). Myös keskustelu
IoT:stä sosiaalisessa mediassa käy vilkkaana kaikkialla maailmassa ja alan toimijoiden määrä lisääntyy vauhdilla. Innostus IoT:n ympärillä sanotaan nousseen tarpeesta. Rohkeimmat uskovat IoT:n mullistavan maailman talouskehityksen, sillä sen avulla on mahdollista luoda kokonaan uusia tuotteita ja palveluita.
IoT on tullut jäädäkseen, mutta mitä se oikein tarkoittaa?
Asioiden verkko eli internet on kuluttajille arkipäivää
Olemme kytkeneet asioita laitteiden ja ohjelmistojen avulla verkkoon jo iät ja ajat. Käytämme asioiden välistä verkkoa päivittäin.
Tilastokeskuksen 26.11.2015 julkistaman tutkimuksen mukaan
87 prosenttia16 – 89-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä ja
68 prosenttia käyttää nettiä monta kertaa päivässä. Vuonna 2015 29 prosenttia käytti nettiä tablettitietokoneella kodin ja työpaikan ulkopuolella.
Henkilökohtaiset ja mobiilit laitteet yleistyvät Suomessa nopeasti. Tablettitietokone oli käytössä 42 prosentissa talouksista keväällä 2015, kun vuotta aiemmin osuus oli 32 prosenttia. Älypuhelinta käytti69 prosenttia suomalaisista. Vuonna 2014 sellainen oli käytössä 63 prosentilla. Laitekannan muutoksen seurauksena yhä useammassa taloudessa on käytössä monta internetliittymää ja erilaisia laitteita, joita käytetään yhtäaikaa. Puhutaan niin sanotusti sekakäytöstä.
Yleisimmin internetiä käytetään viestintään, asioiden hoitoon ja medioiden seuraamiseen. Vuoden 2015 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö –tutkimuksessa kysytyistä käyttötarkoituksista yleisin olisähköposti, jota oli käyttänyt 81 prosenttia suomalaisista. Lähes yhtä yleistä oli pankkiasioiden hoitaminen (80 %). Verkossa ostoksia tekevien osuus väestöstä ei enää kasvanut vuonna 2015.
Mutta mitä uutta IoT tuo meille kuluttajille käytännössä?
Katsotaampa muutama perusesimerkki. Ehkä tunnistat jo käyttäneesei IoT laitteita. Olemme kuitenkin vielä kovin alkuvaiheessa IoT käytössä ja hyödyntämisessä ja niin ollen seuraavat esimerkit ovat vain kurkistus siihen mitä olisi mahdollista.
Älypuhelimesi on IoT laite
Tiesitkö, että kun käytät älypuhelintasi, käytät itseasiassa älylaitteesi suurta valikoimaa erilaisia antureita (kiihtyvyysanturi, video, läheisyys, kompanssi, GPS) ja erilaisia liitäntöjä (WiFi, Bluetooth, NFC jne.). Sinulla on itseasiassa erittäin hyvin varustettu IoT laite eli esineiden internetin laite jo taskussasi, joka voi automaattisesti seurata liikkeitäsi, sijaintisi ja aktiivisuuttasi koko päivän.
Tutustuin joulupyhien aikaan yhteen älylaiteeseen kun läheiseni sai syntymäpäivälahjaksi IoT laitteen,
Polar A360 aktiivisuus- ja fitnesskellon. Laitteen avulla hän voi seurata oman kehosi fyysistä rasitusta, unen tilaa ja ohjelmoida laitteen oman kehon ja toiveiteiden mukaisesti.
Polar A360 on ensimmäinen laite, joka sekä mittaa sykkeen ranteesta että antaa henkilökohtaisia harjoitusohjeita ja seuraa ympärivuorokautisesti aktiivisuutta.
Kotisi kodinkonelaittet ovat IoT laitteita
Älykkään pistorasiat kuten esimerkiksi
Belkin Wemo mahdollistaa kytkeä päälle ja pois laitteita omasta olohuoneestasi riippumatta missä päin maailmaa itse olet. Laitteen tarkoituksena on säästää rahaa ja energiaa ajamalla virrankulutus valmiustilaan. Voit käyttää IoT laitetta siis mistä tahansa, mitata virrankulutusta ja laatia virrankäytön ajastettuja toimintoja.
WeMo kytketyt laitteet, kuten lamput, stereot, miltei mitkä tahansa laitteita voidaan kontrolloidan WeMo sovelluksella.
Katuvalojen säätelyä
Älykkäällä katuvalojen (Echelon) säätelyjärjestelmän avulla kaupunkikeskukset voivat säädellä ja kontrolloida riittävää katujen valaisutarvetta päivän valon määrästä, vuoden ajasta tai sääolosuhteista riippuen. Kaupungit ovat saaneet jopa 30 % säästöjä katuvalojen kustannuksista IoT:n avulla.
IoT:n käyttö yleistyy yrityksissä – kohti kustannustehokkuutta
Laitteita on liitetty verkkoon jo kauan, mutta pelkkä asioiden välinen verkko ei vielä luo uutta. Maksullisia pilvipalveluja käyttää 53 prosenttia yrityksistä. Julkista pilveä käytti 43 prosenttia ja yksityistä pilveä 14 prosenttia yrityksistä. Suurien yritysten pilvipalveluiden käyttö on yleistynyt nopeasti jo 73 prosenttiin yrityksistä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tietotekniikan käyttö yrityksissä -tutkimuksesta 11/2015, mutta yrityksille asioiden verkko ei enää riitä vaan on siirryttävä esineiden internetiin.
Yrityksiltä ja julkisen sektorin toimijoilta edellytettään jatkuvasti nopeampaa reagointikykyä ja entistäkin kustannustehokkaampaa tekemistä. Yritykset tarvitset lisää uusia tapoja tehdä bisnestä ja innovatiivisia liiketoimintamalleja pysyäkseen mukana kiihtyvässä globaalissa kilpailussa. Suurimmat mahdollisuudet IoT:n hyödyntämisessä nähdään olevan valmistavassa teollisuudessa ja terveydenhuoltoalalla, mutta matkailun, vapaa-ajan ja elämystuotannon alalla mahdollisuuksia on myös todella paljon.
Menestystä vuodelle 2016!
