sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Analyysi: Nordea mukana veroparatiisien bulvaanien piiloleikissä...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous 

Analyysi: Nordea mukana veroparatiisien bulvaanien piiloleikissä

Panamalaisnainen hoitaa 11 000 yhtiön asioita ja kuollut johtaja allekirjoittaa papereita. Yhtiöiden todelliset omistajat - vastuunkantajat ja hyödynsaajat piilottelevat näiden valejohtajien eli bulvaanien takana. Veronkierto on vain yksi ongelmista, joita finanssiteollisuuden siunauksella pyörivä bulvaanien piiloleikki aiheuttaa, kirjoittaa ajankohtais- ja featuretoimituksen toimittaja Salla Vuorikoski.




Salla Vuorikoski.
Salla Vuorikoski. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Panaman papereiden avaamassa keskustelussa on kiivailtu veromenetyksistä. Kuinka paljon veroja katoaa veroparatiiseihin? Sinänsä tärkeä keskustelu peittää alleen monta muuta merkittävää kysymystä. On oikeastaan sääli, että näiden puheena olevien valtioiden ja alueiden nimitykseksi on vakiintunut veroparatiisi.

Parempi termi voisi olla salaisuusvaltio.
Salaisuusvaltiot tarjoavat toki luovia mahdollisuuksia väistellä oman kotimaan veroja, mutta ennen kaikkea ne antavat hupun päähän. Joku pakenee huppu päässä verottajaa, joku ulosottoa, joku poliisia, joku liikekumppania, joku perinnöstä kilpailevaa sukulaista, joku oman maan kansalaisten katsetta.
Keskeinen työväline tässä piiloleikissä on bulvaani. Hänen tehtävänsä on näytellä vastuuhenkilöä ja lyödä nimeään papereihin todellisten vallankäyttäjien puolesta.
Panama-asiakirjoista ilmenee, että bulvaaneja on ollut myös Nordean asiakkaille perustettujen veroparatiisiyhtiöiden johdossa. Yksi heistä on panamalaisrouva Leticia Montoya. Hän vaikuttaa poikkeuksellisen ahkeralta: hoidettavana on noin 11 000 yhtiön asiat. Kun toimittajat yrittivät haastatella häntä kadulla Panamassa, nainen vain pyöritteli päätään hämmentyneenä ja kiiruhti matkoihinsa. Yksi bulvaaneista ehti jopa olla kuolleena kahdeksan vuotta ennen kuin hän "lakkasi allekirjoittamasta" yhtiöiden papereita.
Suomessakin törmää bulvaaneihin, kun selvittää, kuka oikeasti vastaa tai hyötyy jonkun yrityksen kyseenalaisesta toiminnasta. Joskus bulvaani löytyy vallankäyttäjän lähipiiristä: esimerkiksi puoliso voi olla rekisteriin merkitty virallinen vastuuhenkilö, vaikka todellisuudessa hänellä ei olisi hajuakaan liiketoimista. Tyypillinen järjestelyn syy on se, että yrittäjällä itsellään on rikos-, maksuhäiriö- tai ulosottotaustaa.
Vastikään epäilin bulvaanijärjestelyä, kun selvittelin Vantaalle suunnitellun dinosauruspuiston hämmentäviä suunnitelmia. Virallisiin asiakirjoihin toimitusjohtajaksi oli merkitty naishenkilö, mutta todellisuudessa touhua näytti pyörittävän hänen talousrikoksista tuomittu miehensä. Median paljastukset olivat sen verran kiusallisia, että Vantaan kaupunki vetäytyi hankkeesta pikavauhtia.

Kolme esimerkkiä siitä, miksi bulvaani on ongelma

Miksi bulvaani on ongelma? Kuvittele itsellesi remonttifirma, joka myy palvelua toiselle yritykselle. Haluaisit kenties tietää, että ostajayrityksessä todellinen vallankäyttäjä ei olekaan Erkki vaan hänen hulttioveljenpoikansa Jaakko, jolla on tapana jättää laskut maksamatta. Jos joudut kuitenkin velkomaan remonttisaataviasi, olisi mukavaa, ettei Jaakko olisi piilottanut omaisuuttaan veroparatiisiin ulosoton ulottumattomiin.
Tai jos kuntasi tekee miljoonien urakkasopimuksen yrityksen kanssa, kuntalaisena sinua saattaa kiinnostaa, että sen todellinen omistaja polveilevien omistusketjujen takana onkin kunnanjohtajan puoliso.
Otetaan kolmaskin esimerkki. Rikollisryhmä tekee isot voitot huumekaupalla kotikaupungissasi. Tuotot uitetaan rahanpesutarkoituksessa monipolvisia omistusketjuja pitkin panamalaiseen yhtiöön, jossa vastuuhenkilönä on joku Leticia. Sinusta voisi olla hyvä ajatus, että poliisi pystyisi jäljittämään näitä rahoja ja saamaan rikolliset kiinni.
Ei ole siis vain verotuloista huolestuneen kansalaisen etu, että salaisuusvaltioista päästään eroon. Niiden suitsimisen luulisi sopivan myös erityisen hyvin avointa kilpailua ajavien markkinaliberaalien ajatusmaailmaan. Tiedon mahdollisimman tasapuolinen ja avoin saatavuus auttaa markkinoita toimimaan tehokkaammin ja reilummin. Pienellä Reiskan Remonttifirma Oy:llä on muutenkin isoja kilpailijoitaan paljon vähemmän mahdollisuuksia - pelkästään taloudellisista syistä - hyödyntää veroparatiisijärjestelyitä.
Ensi vuonna alkavan automaattisen tietojenvaihdon toivotaan vaikeuttavan piiloleikkiä. Poliisin ja verottajan mukaan se tulee valitettavasti antamaan vain rajallista apua veronkiertäjien löytämiseen. Pahamaineinen Panama ei ole allekirjoittanut koko sopimusta eikä siis luovuta tilitietoja muille. Lisäksi järjestelmä tarjoaa läpinäkyvyyttä vain viranomaisille. Lisätoimia siis tarvitaan.
Ideoita omistuksen läpinäkyvyyden edistämiseen ei välttämättä kannata ensimmäisenä kysellä Nordeasta tai sen kilpailijoilta. Finanssiteollisuus ja sen kyljessä kyhnäävät mossackfonsecat saavat nimittäin mukavasti rahaa kassaansa kaikenkarvaisista bulvaanijärjestelyistä ja ketjuttamisista oheispalveluineen.

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Tänään sunnuntaina 17.04.2016 Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä...

Olo on kuin osuuskaupan hevosella, ennen tavattiin sanoa silloin, kun olo oli aika vetämätön...
Eilen minulla oli sellainen olo, aivan selvästi lievän flunssan, romuskan elkeitä on ollut koko päivän. 

Tänään aamulla oli sen verran parempi olo, että päätin mennä Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille malliksi opiskelijoiden ammattitutkinnon näyttöihin niin kuin olimme sopineet. 

_______________________________________________________________________


Kävin tänään Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä. Olin mallina niin sanotussa ammattityönäytössä klo 10.00 -13.30 välisenä aikana.

Carita Ranta aloitti työn ottamalla minusta valokuvat - kuvat otettiin myös alla olevan näytön jälkeen. Ensin hiustenpesu, jonka jälkeen sain tuta luonnomukaisen savihoitokäsittelyn hiuksilleni, oikeastaan päänahalleni: Erikoissavea, jonka seassa oli öljyä hierottiin hiuksiin/päänahkaan, suojat päälle ja pääni oli kymmenisen minuuttia "pöntön sisällä" noin 45 Celsiusasteen lämpötilassa. Tunne oli kuin huonosti lämmitetyssä saunassa. Sen jälkeen hiustenpesu, leikkuu ja parran muotoilu opiskelijan laatiman suunnitelman mukaisesti.
Carita antoi samanaikaisesti työn ohessa näytön myös englanninkielestä ja ruotsinkielestä..
Totesin ymmärtäväni käydyn keskustelun - hyvä niin...

Edellisen jälkeen Ezathullah Zafary antoi näytön miesten hiusten föönikampauksesta.
Edellä mainitut valokuvaukset kuuluivat aluksi työn olemukseen. Varsinaisen työn Eza aloitti pesemällä hiukseni, sen jälkeen kuivaus ja hiuksieni muotoilu föönaamalla.
Lopuksi hän sitoi tuotoksensa kevyesti "lakkaamalla". 
.
Hiuspysäkillä oli em. ajankohtana muutaman opiskelijan näytöt muutamalle asiakkaalle. Paikalla taisi olla kaksi opettajaa sekä kolme tai neljä näyttöjen vastaanottajaa, valvojaa... 

Itse olin lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Pois lähtiessä totesin taas kerran, että tämänhetkinen lookkini on aivan liian siisti minulle, Sain tutun kommentin, että kohta se on jo toisen näköinen.

Lupasin kirjoittaa käynnistäni Blogisivulleni lyhyen tekstinpätkän. Se on tässä lyhyen kaavan mukaan...
_________________________________________________________________________________

No niinhän siinä kuitenkin loppujen lopuksi kävi, että romuska iski illalla uudestaan päälle ja samalla lievä kuume. Täytyy aloittaa ensi viikko lepäilemällä, ettei olo äidy pahaksi... 
_________________________________________________________________________
Kuumetta tänään maanantaina 18.04.2016 illalla himpun verran eilistä enmmän. Huomenna on pakko vain pötkötellä ja juoda kuumaa...


Nämä merkit kertovat rikastutko koskaan...

Hmmmmmmmmmm - ihan mielenkiintoinen luettelo henkilölle, joka rikastumista pitää kukaties tärkeänä.

Suora nettilainaus Kauppalehdesta hiuken tuunattuna:

Nämä merkit kertovat rikastutko koskaan

Nämä merkit kertovat rikastutko koskaan
KUVA: COLOURBOX
Business Insider on listannut merkit, jotka estävät rikastumisen.
Kuulostavatko nämä piirteet tutuilta? Business Insiderin mukaan näihin erheisiin sortuvien rikastuminen ei ole kovin todennäköistä.
1. Painotat säästämistä liikaa ja tienaamista liian vähän
Säästöt ovat tärkeä osa varallisuuden kerryttämistä, mutta tienaamista ei pidä laiminlyödä. Massat käyttävät alennuskuponkeja, mutta rikkaat keskittyvät rahan tekemiseen.
2. Et ole aloittanut sijoittamista vielä
Sijoittaminen on yksi tehokkaimmista keinoista tehdä lisää rahaa. Mitä aikaisemmin sijoittamisen aloittaa, sitä parempi. Miljonäärit sijoittavat 20 prosenttia tuloistaan vuodessa, lehti kertoo.
3. Olet tyytyväinen säännölliseen palkkapussiin
Keskivertopalkansaajat tyytyvät säännölliseen kuukausi- tai tuntipalkkaan, kun rikkaat haluavat työtään tuloksiin perustuvan korvauksen. Rikkaat ovat tyypillisesti yksityisyrittäjiä.

4. Shoppailet yli varojesi
Tuhlaaminen estää rikastumisen.
5. Tavoittelet jonkun toisen unelmaa
Menestyäkseen ihmisen pitää rakastaa sitä, mitä tekee. Rikastuminen vaatii päättäväistä työtä omien unelmiensa tavoittelemiseksi.
6. Käyt mukavuusalueesi ulkopuolella vain harvoin
Menestys, elämässä eteneminen ja varallisuuden kartuttaminen vaativat epävarmuuteen tottumista. Fyysinen, psyykkinen ja emotionaalinen mukavuus on keskiluokkaisen ajattelun päätavoite, lehti sivaltaa.
7. Et ole asettanut rahoillesi tavoitetta
Aseta selkeä tavoite ennen taloudellisen suunnitelmasi tekemistä. Lehden mukaan suurin osa ei saa sitä, mitä haluaa, koska ei tiedä mitä haluaa.
8. Kulutat ensin ja säästät loput
Jos haluat rikastua, maksa itsellesi ensin.  Siirrä automaattisesti säästöön vähintään 10 prosenttia tuloistasi ja maksa vasta sitten vuokrat, laskut ja verot, lehti neuvoo.
9. Et usko rikastumiseesi
Tavan tallaaja luulee rikastumisen olevan mahdollista vain onnekkaille. Kapitalismissa rikastuminen on mahdollista kaikille, joten aseta tavoitteesi korkealle.

Niinistö yllättyi lappilaisten viesteistä ja suunnittelee huippukokousta Suomeen ja Lappiin

Myönteinen artikkeli Suomen Lapista. Kyllähän artikkelissa mainittu maailman huippukokous esim. Rovaniemellä olisi kova juttu...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Niinistö yllättyi lappilaisten viesteistä ja suunnittelee huippukokousta Suomeen ja Lappiin

VELI-JUKKA MUSTAJÄRVI
Turvamiehet liki litystyivät, kun rovaniemeläiset ryntäsivät kättelemään Niinistöä. Nimmareita pyydettiin, valokuvia otettiin, lahjoja jaettiin ja lapsia työnnettiin eturintamaan kuin amerikoissa ikään.

Lordin aukio kuhisi perjantaina väkeä, kun kaupunkilaiset odottivat Lapin reissunsa Rovaniemelle päättävää presidentti Sauli Niinistöä. Eturiviin Sampokeskuksen kupeeseen nostetun lavan reunaan olivat majoittuneet Koskikadun päiväkodin esikouluikäiset koskikarat, jotka olivat piirtäneet presidentille kuvan.
– Tässä on meidän päiväkoti ja me kaikki! hihkaisi kuvaa pidellyt Kerttu levitellen paperia.
Kertun vieressä Mintun silmät säihkyivät.
– En ole koskaan nähnyt presidenttiä!
No, tiedätkös mikä se presidentti oikein on?
– En tiedä! Jännittää! Koska se oikein tulee?
Ja tulihan se.
– Pitäisi ottaa lakki pois päästä ja huutaa: hyvää päivää herra presidentti, tuumasi mies lapsi sylissään.
Niinistö kiipesi lavalle ja otti omansa todeten, kuinka aurinko on paistanut, Lapin luonto ottanut mielen haltuunsa ja Lapista saadut terveiset olleet rohkaisevampia kuin hän osasi odottaa.
Matkailu on kasvamassa hämmästyttävällä vauhdilla. Ilmassa on runsaasti tulevaisuuden uskoa, kiitteli Niinistö, joka kertoi myös huomanneensa, että Lapissa ihmiset kantavat ihailtavasti huolta siitä, miten Lappi selviää ja pärjää maailman melskeissä sen sijaan, että miettisivät vain omaa etuaan.
– Pikku hiljaa alkaa toteutua se, mitä on arveltukin eli että talouden veturia alkaakin tulla täältä Suomen yläpäästä – tai ainakin myötäveturia melkoiseen mittaan.
Niinistö totesi ”avanneensa aika reippaasti päätään”, kun kotisoffalle on tv-uutisia katsellessa välittynyt tunnelma, ettei oikein mitään tapahdu.
– Nyt viimeiset viikot ovat minusta olleet tällä vuosikymmenellä ensimmäinen kerta, kun jotain ainakin yritetään vakavissaan tehdä.
– Kaiken hyvän saavuttamisen ehtonahan on, että edes yritetään. Se on selvä merkki eteenpäin menosta, koska sellainen puhti tarttuu ja voimme jokainen tartuttaa sitä toinen toisiimme.
Mahdollisuuksia Niinistö näkee myös Suomen aloittaessa Arktisen neuvoston puheenjohtajana ensi vuonna.
– Se antaa meille erinomaisen tilaisuuden ajaa meille tärkeitä asioita ja nostaa esiin niitä kysymyksiä, jotka liikuttavat ihmisiä arktisilla alueilla.
Tällainen on mm. Rovaniemeltä karkaamassa oleva EU:n arktinen informaatiokeskus, jota Niinistön mukaan pitää pitää vahvasti esillä.
Niinistö kertoi myös haaveestaan, jota hän on jo tunnustellutkin alustavasti maailmalla.
Jos maailma olisi puheenjohtajakauden alkaessa sopivan lientyneessä asetelmassa, Suomi voisi yrittää järjestää huippukokouksen, jossa maailman mahtavimmat presidentit tapaisivat toisensa. Minusta tällainen sopivan viileä ilma kuin täällä vallitsee, on ihan hyvä ympäristö puhua vähän kuumemmista asioista.
Niinistö palasi puheessaan myös Venäjän kanssa pakolaistulvan katkaisemiseksi tehtyyn rajasopimukseen, jota on moitittu väärin sammutetuksi.
– Minä en ota koskaan vastaan sitä kritiikkiä, että asiassa olisi menetelty jollain tavalla väärin. Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että ei sitten sovita, ollaan itsepäisiä ja annetaan maahanmuuttajien tulla. Sitä ratkaisua Suomi ei minusta olisi kestänyt.
Niinistö kommentoi myös Itämerellä sattunutta venäläishävittäjien lentoa lähelle yhdysvaltalaisalusta, jota hän pitää valitettavana ja vaarallisenakin.
– Kun ei vain tulisi mitään satunnaista yksilöiden näyttämishalua, sillä vahingosta on moni iso paha asia saanut alkunsa.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Tausta: Onko Kaliningrad Itämeren Krim? Venäjä vartioi ärhäkästi "etupiiriään"



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat 

Tausta: Onko Kaliningrad Itämeren Krim? Venäjä vartioi ärhäkästi "etupiiriään"

Venäjän tämänviikkoinen voimannäyttö Itämerellä oli odottamaton. Krimin joutuminen Venäjän hallintaan on puolestaan saanut länsimaat valpastumaan.



Kartta
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Venäläiskoneiden matalalennot yhdysvaltalaisen sotalaivan päältä viikon alkupuolella jättivät maailman hämmentyneeksi. Mikä oli uhittelun viesti?
Voimannäyttö eteläisellä Itämerellä oli odottamaton. Kun sen syytä syytä kysyy, mainitsevat asiantuntijat vastauksissaan myös toinen vesialueen, Mustanmeren. 
Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro sanoo, että Kaliningradin asema muistuttaa Krimillä sijaitsevaa Sevastopolin sotasatamaa.


Markku Kangaspuro
Venäjän näkökulmasta Itämeren perinteinen voimatasapaino on Naton aktiivisuuden myötä muuttunut, sanoo Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro. Kuva: Yle

Krimin valtauksella Moskova varmisti itselleen tukikohdan, joka on tosin ollut Venäjän Mustanmeren laivaston kotisatama muutenkin.
Venäläisten romantisoima Sevastopol on toki Kaliningradia paljon tärkeämpi, mutta Krimin tavoin Kaliningrad on Venäjän harvoja merellisiä tukikohtia.
Ilman sitä voi Venäjän Itämeren laivasto tukeutua vain Suomenlahden pohjukkaan.

Samaa alusta häiritty myös aiemmin

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Juha Kukkola huomauttaa, että vastaavia uhitteluita on nähty ennenkin – Mustallamerellä vuonna 2014.
Eikä ehkä ole sattuma, että häirinnän kohteena oli sama alus.
Kukkolan mukaan myös Itämerellä on nähtävissä Venäjän halu valvoa lähialueitaan ja puuttua omalta kannaltaan ei-toivottavaan toimintaan.

"Kyseessä on poliittinen viesti"

Aleksanteri-instituutin Kangaspuron tulkinta on samansuuntainen. Hänen mukaansa kyseessä on poliittinen viesti, joka kertoo Venäjän olevan tyytymätön Itämeren alueen kehitykseen.
Osa tätä kehitystä on Naton päätös sijoittaa amerikkalaisjoukkoja entiseen Itä-Eurooppaan. Moskovalle se on ikävä signaali.
Kremlin näkökulmasta länsi on perumassa Boris Jeltsinin ja Bill Clintonin parinkymmenen vuoden takaisen välipuheen, jonka mukaan Yhdysvallat ei sijoita Baltiaan pysyvää kalustoa.

Suurvallat aktiivisia Itämerellä

Onko Itämeren tilanteen strateginen tasapaino sitten muuttunut? Maanpuolustuskorkeakoulun Kukkolan mukaan ei.


Maanpuolustuskoreakoulun strategian opettaja Juha Kukkola.
Amerikkalaislaivan häirintä kertoo Venäjän halusta valvoa lähialueitaan, katsoo kapteeni Juha Kukkola Maanpuolustuskorkeakoulusta.Kuva: Yle

Vaikka Yhdysvallat onkin lisännyt aktiivisuuttaan, on Ukrainan kriisin myötä lisääntynyt valppaus kokonaisuutena normaalia sotilaallisen uskottavuuden ylläpitoa.
Kukkola huomauttaa, että myös Venäjän Itämeren laivaston suorituskyky on kehittynyt. Itämeren aaltoja halkovat uudet venäläisalukset.

"Kaliningradin asema vaikeutuu"

– Venäjä haluaa varmistaa Kaliningradin aseman, joka käy sotilaallisen strategian kannalta vaikeammaksi, arvioi Kangaspuro.
Kangaspuron mukaan alueellinen voimatasapaino ei vielä horju, mutta Naton läsnäolo voimistuu.
– Vastapainoksi Venäjä on sijoittanut Kaliningradiin Iskander-ohjuksia, joiden kantama ulottuu Itämeren alueella laajalle.


Venäläinen Su-24 sotilaskone.
Venäläinen vierailu Itämerellä. Sama yhdysvaltalaisalus on joutunut venäläiskoneiden häiritsemäksi myös aiemmin. Kuva: Yhdysvaltain merivoimien 6. laivasto

Venäläisten näkökulmasta maan laivastot joutuvat toimimaan kahdella sisämerellä. Niin Itämereltä kuin Mustaltamereltä pääsy ulos valtamerille käy kapeiden salmien kautta.
Tätä yhtäläisyyttä alleviivaa se, että sama yhdysvaltalaisalus USS Donald Cook joutui uhittelun kohteeksi myös Mustallamerellä:
– Tuolloin esiintyi tietoja, joiden mukaan yhdysvaltalaisaluksen yli lentäneessä venäläiskoneessa olisi ollut häirintäjärjestelmä. Se on periaatteessa mahdollista, mutta nämä ovat asioita joita kumpikaan osapuoli ei yleensä halua kertoa, Kukkola sanoo.
Itämeren uhittelun yhteydessä teknisestä häirinnästä ei ole puhuttu.

Uhitteluita nähdään lisää

Krimin joutuminen Venäjän hallintaan on saanut länsimaat valpastumaan.
Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Kangaspuro ennakoi, että tällä viikolla nähdyn näytöksen kaltaiset tapahtumat tulevat toistumaan.
Lännen läsnäolon voimistuminen Baltiassa ja Itämerellä merkitsee venäläisestä näkökulmasta muutosta alueen perinteiseen voimatasapainoon.
Asetelma Itämeren piirissä on muuttumassa, mikä voi pakottaa myös Suomen pohtimaan omaa asemaansa, Kangaspuro katsoo.