perjantai 15. huhtikuuta 2016

Michelin kesärenkaat alle tänään...

Kirjoitin 30.11.2015 artikkelin Michelin muistoja 1980-luvulta.

Lyhyen kaavan mukaan kesälomareissulla Vaasaa lähestyessämme oikea takarengas räjähti - renkaasta oli suorastaan kämmenen kokoinen palanen irronnut ja se oli yhdestä reunasta vielä kiinni...

Vaihdoimme vararenkaan paikoilleen ja jatkoimme matkaa. Eurassa eräällä huoltoasemalla tankatessani päätin jättää rikkoutuneen renkaan sinne Michelin-maahantuojalle toimitettavaksi. Kirjoitin kirjeen tapahtuneesta ja pyysin selvitystä, mistä em. tyyppinen räjähtäminen saattoi johtua. Minulla ei siis ollut minkäänlaisia korvausvaatimuksia asian suhteen. Samalla ostimme uuden, edullisen vararenkaan. Lomamatkamme sujui muutoin ihan mukavasti jatkossa.

Myöhään syksyllä aloin tiedustella em. renkaan selvitystä. Minut ohjattiin ottamaan yhteyttä Oulussa olevaan Michelin-myyjaän vai oliko hän peräti myynti-/piiripäällikkö. Soitin kyseiselle henkilölle. Tuskin olin ehtinyt selostaa puheluni aihetta, kun hän alkoi huutaa - totta - huutaa minulle puhelimessa.

Hän todellakin huusi minulle ja totesi, että olemme käyttäneet väärin Michelin-rengasta. Michelin-rengas ei voi muutoin mennä rikki mainitulla tavalla. Heillä ei ole mitään korvausvelvollisuutta asiassa. Sitä en ollut pyytänytkään.

Kuuntelin em. henkilön paatosta hetken ja totesin rauhallisesti: "Mitä arvelet, onko meidän perheellämme enää tarvetta ostaa uusia Michelin-merkkisiä renkaita autoomme tulevaisuudessa?" Huuto loppui siihen, painoin luurin rauhallisesti paikoilleen...

Kuulin myöhemmin kemiläiseltä rengasmyynnin ammattilaislta, että kyseinen henkilö Oulussa oli kuuluisa em. tyyppisistä reaktioistaan ja oli käytöksellään ajanut monta asiakasta muiden rengasmerkkien kuluttajiksi.

Olemmeko ostaneet Michelin-merkkisiä renkaita?

Emme mutta viimeisimmän automme mukana tuli Michelin-merkkiset kesärenkaat. Kai ne täytyy kuluttaa pois. Toivottavasti kokemukset ovat toisenlaisia kuin edellä...

Varmaan Michelinilläkin on panostettu Suomessa hyvään asiakaspalveluun entistä enemmän, sillä kilpailu rengasmarkkinoilla on kovaa.

Niin kuin otsikosta on luettavissa, vaihdoimme tänään Michelin kesärenkaat alle uuteen käytettyyn autoomme. Hyvin tuntuivat moottoritiellä toimivan...

Maistuisiko annos pierupulveria? Kirkonmäen koululaiset lähtivät porukalla teatteriin...

Keminmaalaisia - keminmaalaiset itse - ovat moitiskelleet ei erityisen kulttuuriystävällisiksi. Oli niin tai näin, oli mukava seurata Kemin kulttuurikeskuksen aulassa väliajalla alla olevan artikkelin oppilaiden touhua.

Desibelitaso oli luonnollisesti sitä, mitä sen pitää ollakin. Kymmenistä/sadoista oppilaista lähtee ääntä, mutta erittäin hyvin käyttätyviä oppilaita oli opettajien ammattitaitoisessa ohjauksessa.

Artikkelin mukaan näytelmä oli hyvä ettei peräti erinomainen. Toivottavasti "teatterikärpänen" pääsi useimpia puraisemaan...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Maistuisiko annos pierupulveria? Kirkonmäen koululaiset lähtivät porukalla teatteriin

ANNEMARI KALLIO

Veeti Onkalo, Lauri Leiviskä, Mirellä Körkkö ja Lotta Määttä Kirkonmäen 4A:lta odottivat innokkaina esitystä.

Lapin uutiset 13.04.2016 klo 14:59

Keminmaan Kirkonmäen vanhempainyhdistys lähetti yhteensä neljä bussilastillista lapsia kulttuurimatkalle Kemiin. Lapset pääsivät katsomaan kaupunginteatterin näytelmää Tohtori Proktorin pierupulveri.

Katso alta oppilaiden tunnelmia ennen näytöstä ja lue neljäsluokkalaisen Hertta Juopperin arvio näytelmästä.

01:24

00:34

00:50

Arvostelu: Tohtori Proktorin pierupulveri

Se esitys oli aivan upea!

Ne kaikki valot ja puvut, näyttelijät ja lavasteet, ne olivat kaikki aivan upeita. Edes sana upea ei voi kuvailla sitä näytöstä.

Myös esityksen tarina oli tehty fiksusti ja kaikki näyttelijät saivat olla kukin yksitellen parrasvaloissa. Ja kun tuli kahdenkymmenen minuutin katkaisu, niin myös se oli älykkäästi suunniteltu.

Ja se valtava, läpinäkyvä putki, joka kuvasi valtavaa anakondaa, oli järisyttävän älykkäästi suunniteltu ja varmasti kaikki tajusivat mitä se kuvasi. Hetken myös mietin, että miten ne kaikki näyttelijät mahtuivat sille samalle lavalle.

Erityisesti lempikohtani oli, kun Urpo ja Uuno lensivät taivaan tuuliin pierupulverin ansiosta. Miten niin paljon komediaa saattoikin mahtua yhdelle lavalle?

Hertta Juopperi

4A Kirkonmäen koulu

Privet Kerstin! Privet Moskva!

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Yle maailmalla: Moskova 15.4.2016 klo 6:59

En päässytkään Putinin lähelle

Kirjeenvaihtajamme Kerstin Kronvall pääsi ensimmäistä kertaa seuraamaan Putinin kuumaa linjaa paikan päällä. Kotimatkalla hän teki vaikutuksen moskovalaiseen pikkutyttöön.

MOSKOVA

Olen enemmän tai vähemmän intensiivisesti seurannut presidentti Putinin puhelinlinja-ohjelmaa televisiossa vuodesta 2003.

Silloin hän esiintyi ohjelmassa toisen kerran ja siitä muistan parhaiten ohjelman alun. Toinen juontajista kysyi, josko presidenttiä jännittää.

– Ei ollenkaan, jännittääkö teitä, Putin kysyi ja katsoi toimittajaa yllättyneenä.

Tänä vuonna halusin päästä paikan päälle katsomaan tilaisuutta ja pääsinkin sinne. Edellispäivänä piti hakea kulkulupa presidentin hallinnosta. Heillä on hyvä järjestys. Nuori mies Putinin lehdistöosastolta nimittäin poimi lupani laatikosta ennen kuin ehdin näyttää henkilöllisyyspapereita. Kulkuluvassa ei ole valokuvaa. Tyytyväisenä aloin kävellä kotiinpäin. Hetken päästä joku koputti olkapäätäni.

– Juoksen tietysti perässänne, mutten kauan, lehdistöosaston nuori mies sanoi.

Vladimir Putin. — Kuva: Kerstin Kronvall / Yle

Kulkulupa oli jäänyt minulta hänen pöydälleen.

Torstaiaamuna olin hyvissä ajoin paikalla odottamassa televisiolähetyksen alkua. Petyin kovasti. Toimittajia ei päästettykään studioiden puolelle vaan meille oli varattu omat tilat, joista pystyi seuraamaan tapahtumaa vain televisioista.

Myönteisenä pidin kaunista taloa, jossa olimme. Nimittäin Gostinyi dvor -niminen kauppa- ja messukeskus aivan Moskovan sydämessä. Sen sisustus edustaa mitä kauneinta jugend-tyyliä.

Oli myös hauska seurata kollegojen työtä. Jotkut kirjoittivat koko ajan, jotkut toiset puhuivat keskenään. Tylsistyneet kuvaajat, joiden oli vain odotettava, nuokkuivat tuoleilla.

Vasta varsinaisen televisiolähetyksen jälkeen meidät päästettiin toiseen tilaan, jossa meitä oli komentamassa suuri joukko turvamiehiä.

Jouduin takariviin ja kurkistin parhaani mukaan muiden välistä, kun Vladimir Putin tuli eteemme vastaamaan pariin kysymykseen. Huusin takariviltä omaa kysymystäni, joka koski venäläisten lentokoneiden käyttäytymistä Itämerellä, mutta huutooni ei vastattu.

Onnistuin vain ottamaan presidentistä pari valokuvaa.

Presidentin siirryttyä venäläisen television omaan haastatteluun, josta olin kateellinen, pääsin vihdoin käymään studiolla.

Siellä oli alkamassa suuri selfie-sessio, kun nuoret, jotka olivat vastanneet puhelimiin lähetyksen aikana, halusivat itselleen muiston tapahtumasta. He vaikuttivat väsyneiltä.

Kysyin kolmelta tytöltä, mitä tilaisuus oli heille antanut. He katsoivat minua kuin olisin lausunut jotakin sopimatonta.

– Emme saaneet mitään, vain kokemusta, yksi tytöistä vastasi.

Kukaan heistä ei ollut laskenut moneenko puheluun oli vastannut. Tytöt vuorottelivat vastauspaikoilla, kukin oli paikalla noin puoli tuntia, sitten toinen jatkoi.

Tyttöjen jatkaessa toistensa kuvaamista päätin mennä kotiin. Ulko-ovella oli vähintään yhtä pitkä jono kuin aamulla tullessani paikalle. Onneksi yksi vartijoista neuvoi toiselle ovelle, ja niin pääsin matkaan.

Metrossa katselin kameraltani kuvia. Vieressäni istui noin kymmenvuotias tyttö, joka uteliaisuuttaan hänkin katsoi kuviani.

– Olette nähneet meidän presidenttimme, hän sanoi kunnioittavalla äänellä ja hymyili ujosti.

Saatan silti seurata lähetystä toimituksessa työpöytäni ääreltä ensi vuonna.

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt mutta kun ei pidetä...

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt mutta kun ei pidetä. Suunnilleen kuukauden välein suomalaiset pidetään ajan tasalla ainakin kahden gallupin voimin - niitä harrastavat yle ja hs. muistaakseni olen useaankin kertaan todennut, että em. toiminta on aika lailla turhanpäiväistä touhua, menee lähinnä viihteen piikkiin mutta menköön. Toki onhan sillä jonkinasteinen työllistävä vaikutus...

Suora nettilainaus Helsingin sanomista hiukan tuunattuna:

HS-GALLUP

Sdp ohitti keskustan, perussuomalaisten kannatus yhä alle 10 prosenttia

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on laskenut 47,4 prosenttiin.

KOTIMAA 15.4.2016 2:00 Päivitetty: 15.4.2016 8:57

Teemu Luukka

HELSINGIN SANOMAT

JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne eduskunnan kyselytunnilla torstaina 14. huhtikuuta.

SOSIAALIDEMOKRAATIT on ohittanut keskustan puoluekannatuksessa huhtikuussa.

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, Sdp saisi äänistä 21,7 prosenttia ja keskusta 20,6 prosenttia.

Asia käy ilmi Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Edellisen kerran HS-gallupissa Sdp oli suurin puolue tammikuussa 2016. Sdp:n kannatus on nyt toiseksi korkein kuuteen vuoteen.

Karu näky Rosatomin toimistolla – Fennovoima suhtautuu vakavasti ilkivaltaan työmaalla...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Kolme kansainvälistä aktivistia kiinnittäytyi kaivinkoneeseen raskastekoisin putkilukoin. Myös poliisi on käynyt paikalla. Kaikkia aktivisteja ei vielä kello 15:een mennessä oltu saatu irrotettua koneista.

Em. tyyppiseen järjettömään häirintään löytyy kyllä ratkaisut, jotka tosin ovat rankanpuoleisia. Niiden toteuttamisen jälkeen Suomessa ei taatustusti ole ainuttakaan kansainvälistä, puhumattakaan kotimaista aktivistia itseään lukitsemassa työkoneisiin.
On kohtuutonta, että vähiä poliisiresursseja joudutaan käyttämään näin turhanpäiväisiin tehtäviin. Keitä nämä aktivistit ovat?
Todennäköisesti pääasiassa kansainvälisen rahoituksen turvin maassamme maleksivia elintasojoutilaita/-hörhöjä, häirikköjä, kiusantekijöitä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Karu näky Rosatomin toimistolla – Fennovoima suhtautuu vakavasti ilkivaltaan työmaalla

PEKKA PEURA

Ollinmäellä Pyhäjoella sijaitseva toimistohotelli oli tuhrittu torstaiaamuna. Toimistotalossa sijaitsee muun muassa laitostoimittaja ROAS:n Pyhäjoen toimisto.

Kotimaa 14.04.2016 klo 17:26 Mirja Niemitalo

Fennovoima suhtautuu vakavasti ilkivallantekoihin, jotka kohdistuvat ydinvoimalatyömaan ihmisiin, yrittäjiin ja rakennuksiin.

– Pidän niitä törkeinä, Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen toteaa.

Pyhäjoella majailevat ympäristöaktivistit kertoivat torstaina iltapäivällä keskeyttäneensä kahden voimalaitoksella työskentelevän kaivinkoneen toiminnan.

Työkoneiden blokkaus tapahtui pian sen jälkeen, kun alueella oli vieraillut toimittajia Fennovoiman järjestämällä työmaakierroksella.

Kolme kansainvälistä aktivistia kiinnittäytyi kaivinkoneeseen raskastekoisin putkilukoin. Myös poliisi on käynyt paikalla.

Kaikkia aktivisteja ei vielä kello 15:een mennessä oltu saatu irrotettua koneista.

8-tien varressa Ollinmäen teollisuusalueella sijaitseva toimistotalo puolestaan oli sotkettu aamulla punaisella värillä. Muun muassa ROAS:n paikallistoimisto sijaitse tuhritussa toimistohotellissa.

– Meillä ei ole tietoa siitä, kuka sen on tehnyt, Venla Simonen protestileiriltä kertoo.

Aiemmin viikolla Hanhikivenniemelle johtavan tien varrelta löydettiin poltettu auto. Poliisi tutkii molempia tapauksia.

Kettusen mukaan Fennovoima on valmis kuuntelemaan mielipiteitä ja hyväksyy rauhanomaiset mielenilmaukset.

– Haitanteko ja ilkivalta ovat sellaisia, joita emme voi hyväksyä, Kettunen toteaa.

Fennovoima on varautunut lähipäivinä aktivistien lisääntyvään toimintaan, sillä Pyhäjoella paikalla oleva protestileiri järjestää viikon kuluttua toimintaviikon.

Protestileiriläiset ovat luvanneet ottaa Hanhikivenniemen haltuun. 26. huhtikuuta tulee kuluneeksi 30 vuotta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta.

Fennovoima varautuu mahdollisiin tempauksiin ja lisää tarvittaessa alueen vartiointia. Asiaan on varauduttu myös yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen kertoo olevansa yllättänyt siitä, että aktivistit tulivat jo vuosi siten, kun alueen puita kaadettiin, eikä vasta voimalaitoksen rakentamisvaiheessa.

Aktivisteista koituva haitta ei Sipiläisen mukaan ole ainakaan toistaiseksi vaikuttanut urakoitsijoiden halukkuuteen työskennellä työmaalla.

Työmaa-alueetta on nyt helpompi valvoa kuin vielä vuosi siten, sillä alue on aidattu. Alueella liikkumista on lisäksi rajoitettu sisäministeriön asetuksella. Alueella luvatta liikkuvia ja oleskelevia voidaan sakottaa.

Ympäristöaktivistit ovat olleet Pyhäjoella yhtäjaksoisesti jo vuoden päivät. Protestileiri sijaitsee tällä hetkellä yksityisen henkilön mailla Pyhäjoen keskustan tuntumassa. Leiriläisten määrä vaihtelee päivittäin.

Simosen mukaan lisäväkeä valuu paikalle päivittäin toimintaviikkoa varten.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Venäjä sai rajanäytelmästä kaiken mitä halusi...

Olen oppinut pitämään Yrjö Raution kirjoituksista. Valitettavasti en taaskaan pääse heti lukemaan alla olevaa artikkelia, mutta jo johdanto on asiaan napakasti osuva. Minustakin tuntuu vahvasti siltä, että suuren itäisen naapurimme kanssa kohta kaikki toimenpiteet ovat yhtä suurta näytelmää > näyttelemistä. Yrjö Rautio puhuu mm. viimeisimmästä rajaepisodista, että Venäjä koettelee pientä naapuriaan. Hän olisi voinut esittää asian myös termeillä: Rassata, ärsyttää, prässätä, uhota, jne. ...

Ainoa hyvä puoli koko menneessä paskamaisuudessa - toivottavasti - oli se, että "sinisilmäisimmätkin" suomalaiset edes hiukan saivat muistutuksen Venäjän nykyjohdon olemuksesta...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä sai rajanäytelmästä kaiken mitä halusi

Elintärkeät ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat ovat jo nyt karkaamassa demokraattisen päätöksenteon ulottumattomiin, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.

POLITIIKKA 14.4.2016 16:30

KOLUMNI

Yrjö Rautio

Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.

SUOMEN ja Venäjän rajasopimus syntyi Suomen tahdosta, tasavallan presidentti Sauli Niinistö vakuutti keskiviikkona. Niin syntyikin, sillä mihin Venäjä olisi sitä tarvinnut? Ei laiton ihmisvirta itärajan yli ollut sille ongelma, vaan keino koetella pientä naapuriaan. Suomelle se oli ongelma, joka olisi voinut kasvaa ties kuinka suureksi.

Niinistö kiisti arviot, että Suomi nöyrtyi Venäjälle sopimusneuvotteluissa. Miksi kukin haluaa ilmiötä nimittää, mutta koko prosessi noudatti nuotilleen ja nootilleen Moskovan tahtoa ongelman synnystä sopimukseen pääsyyn.