Uuden vuoden aattona Suomen taivaalle poksahtaa 20 miljoonaa euroa! Sehän ei köyhää kirpaise, sillä meillä näyttää olevan vuodesta toiseen siihen varaa...
Henkilökohtaisena kommenttina olen suunnilleen em. asiakokonaisuuteen liittyvänä kerran vuodessa todennut:"Voi järjen valo!"
Miksi?
Siksi, että en muistaakseni ole koskaan ostanut kassillista ilotulitteita ja ammuskellut niitä taivaan tuuliin. Todennäköisesti näin en tee tulevaisuudessakaan.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Suojalasien käyttö on ilotulitteita ampuessa pakollista
Pian taivaalle posahtaa 300 000 kiloa ilotulitteita – Tukes varoittaa pientenkin tulitteiden riskeistä
EU-säädeltyihin ilotulitteisiin siirtyminen saattaa tuottaa Kiinan tehtailla tasalaatuisempaa tavaraa.
EIJA KONTIO / LEHTIKUVA
Suomen taivaalle posahtaa uuden vuoden aattona noin 300 000 kiloa ilotulitteita. Kappalemäärissä se tarkoittaa miljoonia ilotulitteita, joiden tukkuhintainen myyntiarvo on noin 20 miljoonaa euroa.
”Ei ole merkkiä siitä, että ilotulitteiden suosio olisi 2010-luvulla vähentynyt”, sanoo yli-insinööri Harri Roudasmaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.
Viisi vuotta sitten voimaan tulleet EU-säädökset kuitenkin pienensivät rakettien kokoa, mikä on vähentänyt jonkin verran ilotulittajien vetoa niitä kohtaan. Sen sijaan ilotulitepadat ovat vakiinnuttaneet asemansa.
”Varmaankin siksi, että ne ovat suhteellisen monipuolisia ja näyttäviä ja isoimmat kestävät minuutin ajan. Toisaalta aika monelle ilotulite on edelleen nimenomaan raketti.”
Ilotulitteissa ollaan nyt siirtymässä kansallisesti hyväksytyistä tuotteista EU-direktiivien mukaisiin tuotteisiin.
Suomessa kansallisten säädösten mukaan hyväksyttyjä ilotulitteita saa myydä enää tänä ja ensi vuonna.
Kaikki Suomessa myytävät ilotulitteet tulevat ulkomailta, lähinnä Kiinasta, jossa niiden laatua valvotaan nyt tehtaiden yhteydessä olevissa EU:n tarkastuslaitoksissa. Ulkoisesti muutos ei kuluttajalle juuri näy.
”Kiinalaiselle tuottajalle on selkeämpää tehdä ilotulitteita eurooppalaisen normin mukaan. Näin saadaan tasalaatuisempaa tavaraa, kun ei tarvitse ottaa huomioon joka maan määräyksien yksityiskohtia”, Roudasmaa uskoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi ilotulitteiden eri tuotetyyppien toimintavarmuus, melupäästöt ja haitta-aineet on määritelty EU-säädöksissä vanhoja säädöksiä tarkemmin.
Ilotulipatojen suosio on Roudasmaan mukaan hyvä suuntaus, sillä ne sopivat raketteja paremmin urbaaneihin olosuhteisiin.
”Niissä ampumistilanne on paremmin kontrolloitavissa, kun rakettien keppi saattaa lentää herra ties minne.”
Kaikki ilotulitteet ovat Roudasmaan mukaan periaatteessa yleisvaarallisia tuotteita, joiden myyntiä ja käyttöä säätelee tiukka erityislainsäädäntö. Pienilläkin ilotulitteilla on saatu erilaisia vammoja aikaan.
”Ihmiset ehkä alitajuisesti vähättelevät niiden kohdalla riskejä”, hän sanoo.
Vielä muutama vuosi ilotulitteet aiheuttivat Roudasmaan mukaan vuosittain pahimmillaan jopa 50 silmävammaa. Kampanjoilla ja suojalasipakolla määrä on saatu putoamaan.
Viime vuonna silmävammojen määrä lähti kuitenkin uudelleen nousuun. Vuodenvaihteessa silmävamman sai 17 ihmistä, joista neljä vammautui katsoessaan ilotulitusta. Kellään heistä ei ollut vammoja ehkäiseviä suojalaseja, Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa.
Tyypillisimmin katsoja saa silmävamman, kun raketti kimpoaa vahingossa yleisön suuntaan tai ammutun raketin kappaleita putoaa katsojien päälle.
