Kuka?
Tero Ojanperä
Vision+-sijoitusrahaston toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Aiemmin Nokian ylimmissä johtotehtävissä. Diplomi-insinööri Oulun yliopistosta. Väitellyt tohtoriksi Delftin yliopistossa Alankomaissa.
Perhe: Vaimo ja kolme lasta.
Harrastukset: Triathlon, painonosto ja tällä hetkellä design-saunalautan rakentaminen.
Muiden silmin: ”Tero Ojanperän kontaktiverkosto ympäri maailmaa on todella arvokas. Tero on avannut meille paljon ovia, joiden kolkuttelu olisi muuten ollut lähes mahdotonta”, sanoo Jani Penttinen, Tranfluentin toimitusjohtaja.
”Pieni hetki vielä”,
Tero Ojanperä sanoo. Hän naputtelee kannettavaansa parin neliön neuvottelukopissa, joka sijaitsee toimistohotellissa Helsingin Kampissa. Ojanperä, 49, näyttää arkkitehdiltä tai tutkijalta: sininen pikkutakki, mokkanahkaiset kengät, Marimekon raidalliset sukat.
Kuusi vuotta sitten Ojanperä isännöi illallisseuruetta Greenwich-hotellissa New Yorkin Tribecassa. Illan toinen isäntä oli Eurythmics-yhtyeen
Dave Stewart. Yleisö koostui maailman suurimpien levy-yhtiöiden pomoista. Kaksikko esitteli heille uutuuden: Nokian Comes With Music -palvelun.
Tilaisuutta seurannut Fast Company -lehden toimittaja kuvasi Ojanperän ”vetovoimaa yhdistelmäksi Andy Warhol -henkistä mystiikkaa ja James Bond -elokuvien konnaa”. Ojanperä poseerasi uuden talouden edelläkävijöiden lehden kannessa.
Ojanperä asui perheineen siihen aikaan New Yorkissa ja johti maailman suurimman matkapuhelinfirman palveluliiketoimintaa.
Nyt hän työskentelee kolmen hengen yrityksessä, jolla ei ole omaa toimistoa. Kaikki tarvittava data on ladattu pilvipalveluihin.
Ojanperä etsii Suomesta uusia menestystarinoita. Tässä haastattelussa hän kertoo, mistä niitä löytyy ja miksi suuryritysten, kuten Nokian, on niin vaikea uudistua.
Tero Ojanperä on Vision+-sijoitusrahaston toimitusjohtaja ja yksi firman kolmesta työntekijästä. Kaksi muuta ovat osakkaat Jari Tuovinen ja Marko Tulonen.
Firma sijoittaa alkuvaiheen startup-yrityksiin ja auttaa niitä kaupallistamisessa. Apu keskittyy kolmeen asiaan: myyntiin, markkinointiin ja kansainvälistymiseen.
”Suomessa on hyviä ideoita, mutta markkinat eivät ole täällä”, Ojanperä sanoo. Hän on eräänlainen sisäänheittäjä, joka on valjastanut osaamisensa ja kontaktinsa uusien yritysten palvelukseen.
Ja näin se toimii: Vision+ teki äskettäin sijoituksen suomalaiseen SmarpShare-nimiseen palveluun, jonka avulla firmat pystyvät valjastamaan työntekijänsä ”sosiaalisen median brändilähettiläiksi” – osaksi viestintää ja markkinointia.
Yhteistyön aluksi Ojanperä ja kumppanit laativat listan palvelun potentiaalisista asiakkaista ympäri maailmaa. Listalle päätyi 600 yritystä. Seuraavaksi he katsoivat, keitä kohdefirmojen ihmisistä he tuntevat LinkedIn-palvelun kautta.
Ojanperä lähestyi tuttujaan puhelimitse tai sähköpostilla. Yhteydenottoja kutsutaan bisneskielellä ”introiksi”, johdatteluiksi.
SmarpSharen toimitusjohtaja ja toinen perustaja
Roope Heinilä vastaa puhelimeen New Yorkista.
”On Teron ansiota, että pääsimme avaamaan Yhdysvaltain-markkinan puoli vuotta etuajassa. He toimivat nopeasti verrattuna muihin sijoittajiin”, Heinilä kertoo.
SmarpShare on saanut asiakkaikseen jo muun muassa Nissanin ja yhdysvaltalaisen it-jätin EMC:n.
”Juuri tällaisia yrityksiä kaivataan Suomeen”, Ojanperä sanoo.
Vision+:n avulla suomalaiset startupit ovat saaneet tuekseen myös ”superenkeleitä”.
Superenkelit kuulostavat sarjakuvahahmoilta, mutta startup-slangissa heillä tarkoitetaan sijoittajia, joita pidetään poikkeuksellisen hyvin verkostoituneina ja näkemyksellisinä. Ja tietysti rikkaina.
Superenkeliksi voisi kutsua esimerkiksi
Arielle Zuckerbergiä, Facebookin perustajan
Mark Zuckerbergin siskoa, joka sijoitti vähän aikaa sitten rahojaan suomalaiseen Futurefly-startupiin.
Vision+:n perässä yritykseen sijoittivat myös Saturday Night Live -ohjelman luojan
Lorne Michaelsin rahasto ja suomalaisen digibisneksen kummisetä
Risto Siilasmaa. Futurefly julkistaa pian sovelluksen, jossa viestitellään animoitujen ihmishahmojen avulla.
”Kohteen pitää olla päässyt ensimmäisen kuolemanlaakson yli. Eli tuote on lanseerattu markkinoille”, Ojanperä sanoo.
Myyntipuheissa keskitytään usein kehumaan tuotetta, mutta Ojanperästä se ei ole tärkeintä.
”En kiinnitä niinkään huomiota siihen, mitä joku tekee, vaan miten. Uskon, että tarina tuotteesta on totta. Haluan, että keskitymme enemmän siihen, miten sitä myydään ja viedään markkinoille.”
Alussa pitää luoda suhde yrittäjään. ”Siitä on viime kädessä kyse: uskotko yrittäjään.”
Vision+ toimii eri tavalla kuin pääomasijoittajat, jotka rahoittavat alkuvaiheen yrityksiä ja saavat vastineeksi osuuden yhtiöstä. Vision+ sijoittaa suoraan tuotteisiin, kuten peleihin tai palveluihin, eikä tule itse yhtiöiden omistajaksi. Vastineeksi Vision+ saa osansa tuotteen myyntituloista.
Vision+ hallinnoi nyt noin viidenkymmenen miljoonan euron rahastoa, johon ovat sijoittaneet muun muassa Nokia, Microsoft, Suomen Teollisuussijoitus ja Sitra sekä useat eläkerahastot. Vision+ sijoittaa pääosin viime keväänä luomallaan uudenlaisella pääomalainalla, joka on eräänlainen lainan ja sijoituksen välimuoto. Siinä yrittäjän omistusosuus säilyy suurempana.
Yhtiön 80 sijoituskohteesta noin 70 prosenttia on kotimaisia.
Ojanperän mukaan suomalaiset kaipaavat apua siinä, että uskaltavat ”ajatella tarpeeksi isosti”. Seuraava menestys voi tulla yllättävästä suunnasta.
Kotimainen Kiosked-yhtiö yhdistelee tietoja verkon käyttäjistä ja sisällöstä mainonnan tarpeisiin. Tällä viikolla yhtiö kertoi hankkineensa 28 miljoonaa euroa rahoitusta kasvuaan varten.
Ojanperä on Kioskedin hallituksen puheenjohtaja. Hänen mukaansa seuraava suomalainen menestysyritys voi nousta juuri verkkomainonnan alalta.
Toinen nousussa oleva ala on analytiikka. Vision+ on sijoittanut esimerkiksi GameRefinery-nimiseen firmaan, joka analysoi, tuleeko jostain pelistä hitti. Analyysi tehdään vertaamalla pelin ominaisuuksia Yhdysvaltain sataan myydyimpään peliin.
Ojanperä mainitsee myös Ostohyvitys.fi-nimellä Suomessa toimivan palvelun, joka maksaa bonuksia verkkokauppojen asiakkaille. Kun Vision+ sijoitti palveluun, sillä oli 15 000 asiakasta. Nyt niitä on yli miljoona eri puolilla maailmaa.
Yhtiö valmistelee parhaillaan rahoituskierrosta. Ojanperän ”introjen” avulla firma on päässyt käsiksi oikeisiin kontakteihin, kertoo
Lasse Järvinen, joka kuuluu firman perustajiin.
Ojanperän mukaan olisi luotava yrityksiä, jotka toimivat maailmalla mutta tuovat tuloja Suomeen. Aina kun asiakas käyttää Uberia jossain päin maailmaa, kassa kilahtaa Kaliforniassa. Samaan tapaan esimerkiksi suomalainen Transfluent-firma voisi tuoda tuloja Suomeen. Se tekee käännöksiä yli sadasta kielestä, ja firman verkostossa työskentelee yli 100 000 kääntäjää.
Startupien menestyminen on sattumanvaraista, mutta otollisilla olosuhteilla todennäköisyyttä voidaan parantaa. Ojanperä vertaa Suomea Israeliin, jonka startup-menestys on ollut kansainvälisen hämmästelyn aihe.
”Ei Israelissa ollut kaksikymmentä vuotta sitten pääomasijoittajia, hitech-firmoja tai startupeja. Nyt siellä on 6 000 startupia ja kolme miljardia riskirahaa israelilaisissa rahastoissa.”
Ojanperän mukaan Suomella on edellytykset kohota merkittäväksi ohjelmistoyritysten keskittymäksi. Henki näkyy Slush-tapahtumassa, jota hän pitää startup-kulttuurin lipunkantajana.
Slushissa pörräävät myös suuryritykset. jotka alkavat tajuta, kuinka ohjelmistojen tekeminen on muuttunut. Pieni tiimi voi tehdä sen, mitä tuhannen hengen tiimi sai ennen aikaan.
Ojanperä puhuu digitalisaation suurista aalloista. Ensimmäinen aalto pyyhkäisi musiikkibisneksen ja median yli. Toisessa aallossa älypuhelimet mullistivat ohjelmistobisneksen. Entinen valtias Nokia putosi kyydistä, vaikka se yritti Ojanperän johdolla muuttua myös sisällöt hallitsevaksi mediayritykseksi.
Nyt meneillään on kolmas aalto, joka tuo internetin teollisuuteen. Puhutaan esineiden internetistä, Internet of Things, jossa kaikki nostureista jääkaappeihin ja autoihin on kiinni tietoverkossa. Insinööriosaamisen Suomelle tästä avautuu vaikka mitä mahdollisuuksia, Ojanperä sanoo. Niihin on tartuttava ajoissa. Muuten käy köpelösti.
”Toimialan ulkopuolelta voi tulla joku, joka ottaa vaikka analytiikan kautta koko liiketoimintasi haltuun.”
Kolmannessa aallossa se voittaa, joka osaa yhdistää sulavasti perinteisen kovan teollisuuden moderniin palveluosaamiseen.
”Nyt on kyse siitä, miten isot yritykset ryhtyvät yhteistyöhön uusien toimijoiden kanssa.”
Tero Ojanperä aloitti työt Nokialla vuonna 1990. Hän oli mukana useissa tuotekehityshankkeissa, kunnes alkoi kohota 2000-luvulla. Ojanperä johti ensin Nokian tutkimuskeskusta, kunnes hänet nostettiin teknologiajohtajaksi.
Johtajana Ojanperän maine oli ristiriitainen. Häntä arvostettiin mutta myös arvosteltiin.
”Monet pitivät hänestä, mutta monet ihmettelivät hänen linjauksiaan”, sanoo pitkän uran Nokian vastuutehtävissä tehnyt.
Lopulta Ojanperästä tuli Nokian palveluliiketoiminnasta vastaava johtaja, jonka asemapaikkana oli New York.
Hänestä tuli bisnestähti. Vuonna 2009 Fast Company -lehti valitsi liikemaailman sata luovinta vaikuttajaa. Ojanperä oli listan seitsemäs.
Ojanperän johtajakaudella Nokia yritti muuttua palveluyritykseksi kunnianhimoisella Ovi-palvelulla. Siitä tuli floppi ja yksi yhtiön alamäen symboleista.
Ojanperän mukaan Nokian siunauksesta tuli yhtiön kirous.
”Nokian menestyksen avaimet olivat globaali toimitusketju ja isot volyymit. Niistä syntyi kulttuuri, joka ohjasi päätöksentekoa. Kaiken piti olla suurta.”
Se jäykisti yhtiön, joka ei tarttunut ajoissa pieneen uuteen markkinaan.
Menestyneet yritykset yleensä lopulta häviävät taistelun, Ojanperä sanoo. Uusi markkina näyttää aina liian pieneltä. Se vaatisi uutta osaamista ja vaarantaisi liiketoiminnan. ”Isot yritykset ovat pärjänneet tietyllä reseptillä. Kun tulee uusi resepti, se omaksutaan liian myöhään.”
”Murros on vain kiihtymässä. Menestyneiden yritysten pitäisi aktiivisemmin hakea uusia liiketoimintamalleja ja lähteä kokeilemaan paljon aktiivisemmin.”
Kun Ojanperä palasi Suomeen, hän rakensi perheelleen talon Espooseen.
Ensin hän mallinsi talonsa virtuaaliseksi oululaisen Realxtend-yhtiön ohjelmistolla. Hän loi itsestään avatar-hahmon ja keskusteli talonsa ratkaisuista ystäviensä avatarien kanssa.
Syksyllä 2011 Ojanperä jätti Nokian ja ryhtyi rakentamaan uutta sijoitusrahastoa. Hän oli asunut perheineen neljä vuotta Yhdysvalloissa. Sikäläinen yrittäjäkulttuuri tarttui häneen.
”Haluan antaa takaisin kaikesta siitä, mitä olen Suomesta saanut. Nyt on hahmottunut, mitä voin tehdä, jotta tänne syntyisi uutta toimintaa ja yrittäjyyttä.”
Ojanperälle Nokia-uran tärkein perintö olivat kontaktit.
”Yksittäiset hankkeet olivat ja menivät, mutta verkosto on olemassa. Kun katson maailmalle, melkein mistä tahansa löytyy joku nokialainen, jolle voi soittaa.”
MIKA RANTA / HS
Tero Ojanperän johtajakaudella Nokia kehitti Ovi-palvelun, joka floppasi. Nyt hän johtaa Vision+-sijoitusrahastoa, joka auttaa alkuvaiheen yrityksiä.
