Kymmenen kysymystä ilmastonmuutoksesta
Ilmastonmuutos on monimutkainen, maailmanlaajuinen ilmiö, jolla on laajat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Ilmastonmuutoksesta on paljon tutkittua tietoa, mutta myös myyttejä ja uskomuksia. Listasimme kymmenen keskeistä ilmastonmuutosta koskevaa kysymystä.
1. Paljonko ilmastonmuutos on lämmittänyt ilmakehää?
Tutkijoiden mukaan maapallon ilmakehä on lämmennyt teollistuneella aikakaudella keskimäärin 0,85 celsiusastetta.
Lämpeneminen ei ole tasaista kaikkialla maapallolla, vaan se etenee nopeimmin arktisilla alueilla. Suomi on tällä vaikutusalueella, ja Suomen keskimääräinen lämpeneminen on noin kaksi astetta.
Lämpeneminen ei ole tasaista kaikkialla maapallolla, vaan se etenee nopeimmin arktisilla alueilla. Suomi on tällä vaikutusalueella, ja Suomen keskimääräinen lämpeneminen on noin kaksi astetta.
Maailman hallitukset ovat asettaneet tavoitteeksi, että ilmasto ei saa lämmetä yli kahta astetta. Haavoittuvaisimmissa maissa lämpeneminen olisi rajoitettava 1,5 asteeseen.
2. Vaikuttaako ihminen ilmastonmuutokseen?
Ilmastonmuutos on seurausta niinsanotusta kasvihuoneilmiöstä. Se tarkoittaa sitä, että ilmakehässä olevat kaasut estävät lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen ja lämmittävät ilmastoa.
Ihminen on teollistumisesta lähtien lisännyt toiminnallaan ilmakehän kaasuja. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viides arviointiraportti vuodelta 2013 sanoo, että on jo ”95-prosenttisen varmaa, että ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen toiminnasta”.
On olemassa myös teorioita, joiden mukaan ilmastonmuutos ei ole ihmisen aiheuttamaa. Jotkut lukevat havaitun lämpenemisen luonnollisen vaihtelun piiriin. Jotkut taas väittävät, että lämpeneminen on seurausta auringon aktiivisuuden muutoksista.
3. Millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella on?
Ilmastonmuutoksella on jo nyt ollut havaittavia vaikutuksia. Merenpinta on kohonnut vajaat 20 senttiä, jäätiköt ovat pienentyneet, joillakin alueilla sateet ovat lisääntyneet, toisilla vähentyneet.
Mutta vakavimmat vaikutukset ovat vasta edessäpäin. Tutkijat ennakoivat, että äärimmäiset sääilmiöt kuten pitkäaikainen kuivuus ja hirmumyrskyt lisääntyvät. Nouseva merenpinta saattaa pyyhkiä alleen miljoonakaupunkeja.
Ilmastonmuutos on vakava uhka maailman ruokaturvalle, ja se saattaa aiheuttaa vakavia yhteenottoja kansakuntien välillä luonnonvarojen käydessä vähiin.
4. Eikö Suomi hyödykin ilmaston lämpenemisestä?
Suomi kuuluu niihin maihin, joille ilmaston lämpenemisestä voi koitua myös hyötyä. Kasvukausi pitenee, millä on suotuisia vaikutuksia maa- ja metsätalouteen. Toisaalta monet tuholaiset hyötyvät lämpimämmästä ilmastosta ja verottavat hyötyjä.
Myös äärimmäisten sääilmiöiden kuten myrskyjen, rankkasateiden ja tulvien arvellaan lisääntyvän meillä.
Hyödyt peittyvät pian haittojen alle. Globaalissa maailmassa yksikään maa ei voi jäädä syrjään, kun maailman ruokaturva on uhattuna, kun konfliktit lisääntyvät tai kun ilmastopakolaisuus kasvaa.
5. Ketkä kärsivät eniten?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimmat köyhimmillä alueilla kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Aasiassa. Matalien saarivaltioiden olemassaolo on uhattuna, ja nouseva merenpinta uhkaa miljoonakaupunkeja Yhdysvalloissa, Kiinassa ja monessa muussa maassa.
Ilmastopakolaisten lukumäärän arvellaan nousevan tulevina vuosikymmeninä mahdollisesti kymmeniin, jopa satoihin miljooniin, jos ilmastonmuutosta ei kyetä jarruttamaan.
Yleisesti ottaen voi sanoa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten ne köyhät maat, jotka ovat kaikkein vähiten syyllisiä ongelman syntymiseen.
6. Eikö ilmastonmuutos ole hidastunut viime aikoina?
Ilmastotieteen kriitikot sanovat yleisesti, että ilmasto ei ole lämmennyt 15–16 viime vuoden aikana yhtä nopeasti kuin aiemmin. Tätä on alettu kutsua ”hiatukseksi”.
Ilmastotutkijoiden mukaan ilmakehän lämpeneminen ei ole suoraviivaista. Tämä johtuu mm. siitä, että ajoittain lämpöä sitoutuu tavallista enemmän valtameriin. Lisäksi vuosi 1998 näkyy käyrissä piikinä, koska se oli ennätyksellisen lämmin El Niño -ilmiön vuoksi.
Yhdysvaltojen valtamerten ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA julkaisi kesäkuussa laskelmat, jotka osoittavat, että ilmastonmuutos on edennyt viime vuosienkin aikana. IPCC puolestaan sanoo, että jokainen kolmesta viime vuosikymmenestä on ollut lämpimämpi kuin edellinen.
7. Miten ilmastonmuutosta voidaan jarruttaa?
Ilmastonmuutoksen jarruttaminen on mahdollista, jos päästöjä leikataan nopeasti. Joulukuun alussa pidettävä Pariisin ilmastokokous tähtää kansainväliseen sopimukseen, joka rajoittaisi ilmakehän lämpenemisen kahteen celsiusasteeseen.
Tutkijoiden mukaan kahden asteen tavoite merkitsee sitä, että päästöjä pitää alkaa nopeasti leikata ja saada kokonaan loppumaan vuosisadan loppuun mennessä.
Myös metsäkadon pysäyttäminen on hyvä keino jarruttaa ilmastonmuutosta.
EU on päättänyt leikata päästöjään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pariisin kokousta varten maat ovat luvanneet leikata päästöjään, mutta siitä huolimatta ilmakehän lämpötila uhkaa nousta kolmisen astetta vuosisadan loppuun mennessä.
8. Pitääkö meidän palata takaisin kivikaudelle?
Tällaisia ajatuksia esitettiin vuosia sitten, kun ilmastonmuutos alkoi tunkeutua suuren yleisön tietoisuuteen. Silloin ajateltiin, että kehitys pitää pysäyttää – tai jopa siirtää kelloja taaksepäin – jotta ilmastonmuutoksen synnyttämät pahimmat uhkakuvat voitaisiin välttää. Nyt on toisin.
Ihmiskunta on jo muuttamassa energiantuotannon suuntaa. Yhä suurempi osa energiasta tuotetaan fossiilisten polttoaineiden sijaan uusiutuvista energianlähteistä. Aurinko- ja tuulienergian hinta on tullut roimasti alaspäin, ja liike-elämä näkee puhtaassa teknologiassa uusia bisnesmahdollisuuksia.
Ilmastonmuutos voi silti muuttaa nykyistä elämäntapaamme, ja esimerkiksi lentämisestä voi tulla nykyistä harvinaisempaa herkkua.
9. Voiko tavallinen ihminen tehdä jotain?
Voi tehdä.
Me voimme kaikki vaikuttaa jokapäiväisillä valinnoillamme kehityksen suuntaan. Voimme välttää yksityisautoilua ja käyttää joukkoliikennettä. Voimme vähentää lihansyöntiä ja suosia kasviksia, erityisesti lähellä tuotettuja. Voimme välttää turhaa kuluttamista ja nauttia muista elämän iloista.
Me voimme kaikki vaikuttaa jokapäiväisillä valinnoillamme kehityksen suuntaan. Voimme välttää yksityisautoilua ja käyttää joukkoliikennettä. Voimme vähentää lihansyöntiä ja suosia kasviksia, erityisesti lähellä tuotettuja. Voimme välttää turhaa kuluttamista ja nauttia muista elämän iloista.
Voimme myös sijoittaa ylimääräiset rahamme fossiilisten polttoaineiden sijasta puhtaaseen teknologiaan. Lisäksi voimme äänestää sellaisia ehdokkaita, jotka kantavat vastuunsa tulevista sukupolvista. Kenenkään ei kannata masentua ilmastonmuutoksen edessä.
10. Millaisia odotuksia Pariisin ilmastokokouksesta on?
Pariisista haetaan kattavaa ja sitovaa ilmastosopimusta. Jo nyt tiedetään, että sopimuksesta tulee kattava, koska etukäteen annetut päästöjen leikkauslupaukset kattavat 90 prosenttia globaaleista päästöistä. Sopimuksen sitovuudesta on vähemmän takeita etukäteen.
Kahden asteen tavoitteeseen Pariisin sopimus tuskin yltää, se tiedetään jo nyt. Mutta jos sopimusta tiukennetaan määräajoin, se voi olla hyvä ovenavaus kohti hiiletöntä ja turvallista tulevaisuutta.
Kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat aina olleet vaikeita, ja tälläkin kertaa epäonnistuminen on mahdollista. Yleisesti kuitenkin arvellaan, että maailma on valmis laajaan ilmastosopimukseen.
Tiedot koottu seuraavista lähteistä: IPCC, Ilmatieteen laitos, CAN, Nasa, NOAA, WRI, Greenpeace, IEA ja CAT.
Lapin uutiset