perjantai 6. marraskuuta 2015

Tulee aika, jolloin perseet tervataan, jos ...


Kotimaa  | 

Professori hallituskriisistä: Kurssi joko kääntyy tänään tai Suomi syöksyy kaaoksen reunalle

Suomi syöksyy tänään joko syvemmälle kaaokseen tai saa kurssin käännettyä ja lähtee hiljalleen uuteen nousuun, sanoo organisaatioviestinnän emeritusprofessori Leif Åberg. Niin sanotun Rowleyn ja Roevensin muutosmallin mukaan Suomi on tänään kaiken muuttavan kaaoksen reunalla.

Helsingin yliopiston viestinnän professori Leif Åberg
Helsingin yliopiston viestinnän professori Leif Åberg Kuva: Yle
Vuonna 1996 esitelty Rowleyn ja Roevensin muutosmalli ei osaa ennustaa Suomen kohtaloa, mutta tietää kuitenkin yllättävän paljon.
Mallin mukaan Suomessa ovat täyttyneet tunnusmerkit eli itsekkyys ja näköalattomuus. Niin sanottu paha järjestys jatkunut niin pitkään, että Suomi on valunut hiljalleen kohti kaaosta.
– Tuo näköalattomuus on tärkeä asia. Minua huolestuttaa, että nykyisellä hallituksella ei ole oikein selvää visiota, mihin Suomi on menossa. Toiminta on rakennettu hyvin pitkälle tällä hetkellä päällä olevien ongelmien ratkaisemiseen. Katseen nostaminen voisi olla ratkaisu, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Åberg sanoo.
Kaaoksen reuna on paha paikka, mutta siinä on hyvät puolensa. Kaaoksen reunalla vallalla on epäjärjestys, josta järjestäytyminen alkaa.
– Organisaatio on luovimmillaan kaaoksen reunalla, koska on pakko tehdä jotain.
Kun reuna on saavutettu, Suomi siirtyy mallin mukaan jälleen niin sanottuun hyvään kaaokseen, jossa henkinen kasvu ja positiivinen jännite luovat uutta uskoa tulevaisuuteen.

Sote-sopu käynnistäisi uuden nousun

Åberg on käyttänyt Rowleyn ja Roevensin muutosmallia sen alusta saakka. Se on osoittanut toimivuutensa.
Kaaoksen reunalla on käynyt Irlanti. Yrityksistä Masa-Yardsin nousu tuhkasta sekä uusi Nokia ovat konkreettisia esimerkkejä, miten mallia seuraamalla voi saada arvokasta tietoa, jos vain osaa sitä tulkita.
– Olemme vielä matkalla kaaoksen reunalle. Jos sellainen soteratkaisu syntyy, johon kaikki pystyvät sitoutumaan,  se oli olisi selkeästi eri suuntaan menoa. Jos sopua ei synny, niin kimurantti tilanne voi mennä kohti suurempaa epäjärjestystä, Åberg sanoo.
Muutosmallissa on tiettyjä merkkejä eli viestintäkielellä markkereita, joista näkyy, onko Suomi menossa huonompaan vain parempaan suuntaan. 
– Hallituksen päätös on tällainen selkeä markkeri. Jos ratkaisu löytyy se luo luottamusta ja voi luoda jotain muuta.
Rowleyn ja Roevensin muutosmallin mukainen hyvä järjestys on jossakin kaukana edessä, mutta tulossa kuitenkin. Viimeksi Suomi oli hyvän järjestyksen tilassa vuonna 2007.

Volkswagen Das Auto - toteaa suomalainen mainos...

Perheellämme on ollut aikojen saatossa kolme Volkswagen-merkkistä autoa. Volkswagen Kleinbus vm. 1960, Volkswagen "Kupla" vm. 1972 ja Volkswagen Doppel TD vm. 1989. 

Kaikki edellä mainitut autot ovat toimineet erinomaisesti - vähintäänkin hyvin. 

Ongelmallisin oli tuo Tampereen opiskeluaikainen Kleinbus, joka oli loppuunajettu kulkuväline, joka olikin käytännössä todellinen kesäauto.

Tuo viimeksi mainittu auto on meillä edelleen. Se on tällä hetkellä "parkissa" pois liikenteestä päärakennuksemme päädyssä.
Se on toistaiseksi ainoa auto, jonka olemme ostaneet uutena. Nimenomaan siihen olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Mielestämme ei löydy juuri käytännöllisempää hyötyajoneuvoa. Se ei ole jättänyt meitä koskaan välille...

Mutta itse varsinaiseen asiaan:

En voi kerta kaikkiaan ymmärtää, miten kansainvälisesti erittäin menestynyt, edistyksellinen autonvalmistaja voi hairahtua päästömanipulointiin. Maallikkona pidän em. menettelyä typeryyden huippuna.
Nykyaikana tietotekniikka on niin kehittynyttä, että ylimääräinen, testaustilanteessa käyttöön ujutettu tietokoneohjelma ei voi olla/eikä ollutkaan pitkään salassa...

VW-typeryydellä on edessä miljardien menetykset vuositasolla pitkäksi aikaa eteenpäin.

Se ei edes riitä, vaan vielä suurempi menetys asiasta aiheutuu Made in Germany-maineelle.

Kilpailu autonvalmistusmaailmassa on niin kova, että tuskin VW on ainoa keplottelija. Onko nyt esiin tullut vain jäävuoren huippu, sen aika näyttää...




Lounais-Lapin päätoimittaja - hyvä valinta...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:
Kotimaa 

Tiina Nousiainen on kaupunkilehtien vuoden päätoimittaja

Lounais-Lapin päätoimittaja Tiina Nousiainen on saanut luotua lehdestä ihmisläheisen ja tunnetun lehden, jonka lukijat tuntevat omakseen.


Päätoimittaja Tiina Nousiainen istuu tekemässä haastattelua puistossa.
Kuva: Alma Media / Toni Länkinen
KEMI
Kemi-Tornio -alueella ilmestyvän Lounais-Lapin päätoimittaja Tiina Nousiainen on valittu kaupunkilehtien vuoden päätoimittajaksi.
Nousiainen on perusteluiden mukaan onnistunut johtamaan lehteä hyvin laajalla ilmestymisalueella, vaikka lehden tekijät kamppailevat tiukkojen resurssien kanssa.
Raadin mukaan Nousiainen on myös saanut luotua Lounais-Lapista ihmisläheisen ja tunnetun lehden, jonka lukijat tuntevat omakseen.
Lounais-Lappi kuuluu Alma Media konserniin. Suomen kaupunkilehtien päätoimittajayhdistys palkitsi Nousiaisen torstaina Sanomalehtien liiton Suurilla lehtipäivillä Kouvolassa.

Suomessa autonostovertailua yhä enemmän netissä...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous 

Auto on yhä korkealla suomalaisten haavelistalla – menopelin etsintä alkaa netistä

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta auton hankinta pysyy suomalaisten haavelistan kärkipäässä. Sähkö- ja hybridiautot kiinnostavat yhä useampaa autoilijaa.

Grafiikka, jossa luvut kertovat, että autonhankinta käynnistyy verkossa.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Danske Bankin Taloustutkimuksella vuosittain teettämässä tutkimuksessa kysyttiin 1 173 suomalaisen autoilijan unelmia ja niiden toteuttamista.
Vastaajista 87 prosenttia sanoo hakevansa tietoa ostettavasta autosta netistä ja vain kolmetoista prosenttia ei hae tietoa verkosta.
Netissä eniten kiinnostavat hinta- ja mallikohtaiset tiedot, jonka jälkeen haarukointia ryhdytään tarkentamaan. Kulutus- ja päästötietojen lisäksi netistä haetaan käyttäjien kokemuksia.
Jo viidennes autoilijoista haluaa hakea rahoituksen netistä ennen autokauppaan menemistä.

Matkustelu unelmalistan ykkönen – autot viidentenä

Vaikka suomalaisten unelmointi erilaisten haaveiden toteuttamisesta on vähentynyt dramaattisesti viime vuodesta, autohaaveet pysyvät yhä tiukasti mielissä.
Autohaaveet nousivat autoilijoiden toivelistalla viidenneksi. Ne jättivät taakseen viime vuonna edellä olleet kodin hankinnat.
Vastaajien ykkösunelmana on matkustelu. Autoja ennen tulevat vielä terveyden parantamiseen, varallisuuden kasvattamiseen ja asunnon remontointiin liittyvät haaveet.
Auton jälkeen haaveillaan kodin viihde-elektroniikasta, kalusteista, omasta asunnosta ja sapatti- tai vuorotteluvapaasta.

Auto ostetaan tarpeeseen

Tutkimuksen perusteella autot ostetaan todelliseen tarpeeseen. Taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä pitää valintakriteerinään puolet vastaajista.
Suomalaisista 27% ostaa uuden ja 69% ostaa käytetyn auton.
Ensi sijassa suomalaiset ostavat autonsa nykyisen auton vanhenemisen tai huonon kunnon takia. Lähes 70 prosenttia arvelee päätyvänsä käytettyyn autoon. 
Vastaajista 17 prosenttia sanoo hankkivansa seuraavaksi todennäköisesti sähkö-, hybridi- tai kaasuauton.

Valtaosa eli lähes 90 prosenttia haluaa ajaa jatkossakin omalla tai työsuhdeautolla, mutta kimppakyyditkin alkavat kiinnostaa.
Autoilevista naisista 16 prosenttia ja toisaalta alle 36-vuotiaista joka viides arvioi ajavansa viiden vuoden kuluttua jollakin muulla kuin omistusautolla. Kiinnostusta on kimppa-autoiluun, auton vuokraamiseen ja jäsenyyteen autopoolissa.

AKSELI GALLEN-KALLELA 150 VUOTTA - SUOMEN KEMISSÄ...

Kävin eilen vaimoni kanssa Kemin taidemuseossa alla olevan taidenäyttleyn avajaisissa.

Avajaisissa oli talousalueemme kulttuuri-ihmisiä runsaasti paikalla.

Kyseinen taidenäyttely oli ylittänyt Suomen television uutistenkin julkaisukynnyksen edellisenä päivänä - hyvä niin, sillä ensivaikutelma oli mielenkiintoinen ja monipuolinen.

Koska taidenäyttely on poikkeuksellisen pitkään auki, siihen on aivan pakko käydä tutustumassa useaan kertaan.

AKSELI GALLEN-KALLELA 150 VUOTTA

VÄLÄHDYKSIÄ SANKARIN ELÄMÄSTÄ
6.11.2015-14.2.2016

AVAJAISET TO 5.11.2015 KLO 18

NÄYTTELYN AVAA
KEMIN KAUPUNGINJOHTAJA TERO NISSINEN

AVAJAISMUSIIKKI
SOPRAANO ANNA-MARIA JURVELIN-PESOLA
PIANO JUKKA JURVELIN

torstai 5. marraskuuta 2015

Nyt menee turhan tiukaksi!

Nykyisen kolmen puolueen hallituksen alkutaival ja varsinkin ns. Kolmen Ässän yksituumaisuus oli poikkeuksellisen, jopa epäilyttävän auvoista. Hallitustyöskentelyn arki on tullut konkreettisesti vastaan paljon puhutussa Sote-uudistuksessa, josta halutaan vihdoinkin ratkaisu.

Katselin hetki sitten eli klo 21 televisiossa alkaneen pääministerin tiedotustilaisuuden ensimmäiset kymmenen minuuttia. Hän painotti useaan kertaan Sote-ratkaisun kokonaisuutta ja pitkän aikavälin vaikuttavuutta. Hän vakuutti, että hänen esittämällä mallilla siihen päästään.

Kyllä nyt askelmerkit ovat niin selvät, että Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen ministereillä/ydinjoukolla on uneton yöneuvottelurupeama edessä. Huomiseen päivään mennessä selviää, jatkaako hallitus tässä koostumuksessa. Ken elää, hän näkee... 

Kävi miten kävi, ei maailma siihen Suomessa kaadu, kukaties päinvastoin.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna: 

Sipilä antoi kokoomukselle aamuun asti aikaa sote-kiistassa 

POLITIIKKA  

Pääministeri 
Juha Sipilä (kesk) ilmoitti torstai-iltana, että hallituskumppani kokoomuksen kanssa nousseesta kiistasta sote-alueiden määrästä neuvotellaan perjantaiaamuun saakka. Jos ratkaisua ei löydy, Sipilä sanoi olevansa valmis ”kävelemään presidentin luo”. Tämä tarkoittaisi hallituksen hajoamista.
Keskustan eduskuntaryhmä on kutsuttu koolle asiaan tiimoilta perjantaiaamuksi kello 9.30.
Kokoomus oli pyytänyt lisäaikaa sote-ratkaisulle. Kokoomuksella on lauantaina puoluevaltuusto, jonka halutaan päättävän isoista asioista – niin hallitukseen jäämisestä kuin sieltä lähtemisestäkin. Keskustassa kokoomuksen toiminta nähdään ”iltalypsynä”.
Keskusta ja kokoomus ovat kiistelleet sote-alueiden määrästä. Sipilän tiukasti junttaamassa mallissa alueita olisi 18. Kokoomus on ajanut enintään 12 alueen mallia.
Kaikki on nyt kuitenkin kiinni Sipilästä ja keskustasta. HS:n tietojen mukaan keskustassa on jo laskettu, että jos kokoomus ei myönny keskustan esittämään 18 sotealueeseen, kokoomus saa lähteä hallituksesta ja tilalle otettaisiin Rkp ja kristillisdemokraatit.
Näin muodostettavalla keskustan, perussuomalaisten ja pikkupuolueiden hallituksella olisi eduskunnassa hyvin niukka enemmistö, 101 kansanedustajaa.
”Tilanne on vakava. Nyt Sipilältä odotetaan johtajuutta”, eräs keskustalainen sanoi HS:lle illalla.
Keskustassa nähdään, että kokoomukselle on jo annettu sote-neuvotteluissa periksi, koska on päädytty viiteen vahvaan erikoissairaanhoidon erva-alueeseen.
Artikkeliin liittyvät

Suomen erikoisjoukot Naton harjoituksissa Portugalissa...

Kovaa porukkaa - ei voi muuta sanoa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


”Sitä, mitä muut eivät pysty tekemään” – Suomen erikoisjoukot astuivat esille Naton harjoituksessa

KOTIMAA  

Suomen ja usean muun maan erikoisjoukot ovat osallistuneet kolme viikkoa Portugalissa Naton Trident Juncture -sotaharjoitukseen. Haavoittuneiden hoito on vakiintunut osa harjoittelua.
Sotilas saa nopeasti lääkintäapua, koska erikoisjoukoissa myös lääkintämiehet ovat erikoiskoulutettuja. Normaalisti helikopteri evakuoisi haavoittuneen pikaisesti. Utin jääkärirykmentin helikopterit eivät kuitenkaan ole mukana Portugalissa, vaikka alunperin niin suunniteltiin.
Utin erikoisjääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Kimmo Kinnunen kuvaa tiiviisti erikoisjoukkojen tehtäviä Portugalissa.
”Tiedustelu- ja taistelutehtäviä”, hän sanoo. Erikoisjoukoilla ei ole tapana tiedottaa tekemisistään, eikä harjoituksissakaan mennä yksityiskohtiin.
”Erikoisjoukot tekevät sitä, mitä muut eivät pysty tekemään, tai mitä heidän ei ole mielekästä tehdä”, Kinnunen täsmentää.
Portugalissa Kinnunen komentaa noin 60 sotilaan joukkoa, joka tulee sekä Jääkärirykmentin erikoisjääkäripataljoonasta että Rannikkoprikaatin erikoistoimintaosastosta. Ne ovat Suomen valiojoukot.
Joukoilla on vielä yksi ponnistus ennen kotimatkaa, ja sitä HS pääsee seuraamaan. Kun tiedostusväline on paikalla, mukana ei poikkeuksellisesti ole muiden maiden erikoisjoukkoja. Niistä monet ovat julkisuudessa vielä vähemmän kuin suomalaiset.
Portugalin merijalkaväen tukikohdassa Vale de Zebrossa on riittämiin harjoituksiin sopivia ränsistyneitä rakennuksia. Aluksi joukkojen koira ottaa kiinni rakennuksesta ulos syöksyvän karkulaisen.
Roolia tarjottiin myös kirjoittajalle. Kieltäytyminen oli oikea ratkaisu. Terhakka Belgian paimenkoira paiskaa suoja-asuun pukeutuneen ja selvästi vahvemman miehen vauhdilla maahan.
”Tässä ei käytetä tappavaa voimaa”, Kinnunen korostaa.
Erikoisjoukoilla on jopa erikoisjuristi, jonka tehtävänä on arvioida voimankäytön oikeus. Joukkoja ei kouluteta ainoastaan sotaan vaan myös muun muassa viranomaisten avustustehtäviin Suomessa.
Seuraavaksi käytetään aseita. Tiukalla rutiinilla tehdyssä rynnäköinnissä yhden sotilaan tehtäväksi tulee haavoittuminen. Se ei ole pelkkää lepoa. Hoitovaiheet käydään läpi tarkkaan ja neula lääkitystä varten isketään suoneen oikeasti.
Viimeinen harjoitus on erikoisjoukkojen mittarilla aika vaivaton ponnistus.
Edellinen yö on vietetty jälleen maastossa ”tiedustelu- ja taistelutehtävissä”, yhteisoperaatioissa muiden maiden kanssa ja osana 36 000 sotilaan harjoituksen laajempaa tapahtumakulkua.
Joukot ovat liikkunet maalla, merellä ja ilmassa. Rannikkoprikaatin sotilaat ovat osallistuneet sukellustehtäviin. Kyseessä on eri aselajien yhteisharjoitus.
Kinnusen mukaan harjoituspaikalla on merkitystä.
”Tämä tarjoaa esimerkiksi vesitse siirtymisessä sellaista mitä Suomessa ei ole, kuten vuoroveden”, hän sanoo.
Tärkeintä on kuitenkin yhteistoiminta muiden maiden erikoisjoukkojen kanssa.
”Konseptiin kuuluu kansainvälinen yhteensopivuus. Pitää pystyä liittymään suoraan Naton johtorakenteisiin”, Kinnunen kuvaa joukkojen harjoittelun perustavoitetta.
Erikoisjoukot ovat tässä sotaharjoituksessa selvässä kärkiroolissa koska nopea valmius on Ukrainan sodan myötä noussut Naton ykköstavoitteeksi. Suomelle muutos on pienempi kuin monelle muulle maalle, arvioi Kinnunen.
”Kansallinen puolustus on ollut meille päätavoite koko ajan.”
Entä kenellä on parhaat erikoisjoukot? Suomalaiset eivät suostu vertailuun.
”Mukana on joukkoja, joista monella on operatiivista kokemusta sodankäynnistä. Henkilöstö on niin hyvin valittua, että heidän ei tarvitse ryhtyä kilpailemaan”, sanoo Kinnunen.
Erikoisjoukoilla ei ole jengin asennetta. He eivät ole edes keksineet itselleen iskevää nimeä.