tiistai 27. lokakuuta 2015

Suomen Venäjä uhka korreloi Nato-kannatusta...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Venäjän uhka hellitti hiukan: Yli puolet suomalaisista kokee Venäjän uhkana

Niukka enemmistö suomalaista kokee Venäjän kehityksen uhkana, epätietoisten osuus on noussut, selviää Yle uutisten kyselystä. Venäjän uhka näyttää seurailevan suomalaisten Nato-kannatuksen mukana.

grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Venäjän kehityksen kokee uhkana 51 prosenttia suomalaisista, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Uhkaa kokevien määrä on laskenut hiukan viime vuoteen verrattuna, jolloin Venäjän koki uhkaksi 56 prosenttia suomalaisista.
Epätietoisten osuus kasvoi kuudesta prosentista yhteentoista. Sen sijaan niiden osuus, jotka eivät koe Venäjää uhkana, pysyi tismalleen samana, 38 prosentissa.
– Viimeisen vuoden aikana uhka on vähän loiventunut, sieltä on siirrytty epätietoisten suuntaan, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen sanoo.
Syynä on Pajusen mukaan Euroopan turvapaikanhakijatilanne, joka on jättänyt Venäjän toimet suomalaisten mielissä taka-alalle. Myös Ukrainan kriisin akuutein vaihe on rauhoittunut.
– Tilanne on tasoittunut kevään 2014 jälkeen.
Eniten uhkaa kokevat naiset ja yli 35-vuotiaat, kuten kahdessa aikaisemmassa vastaavassa kyselyssä.
– Vedenjakaja menee aika nätisti 35 vuodessa. Sitä vanhemmat ikäryhmät seuraavat maailman tapahtumia, Pajunen arvioi.

Krimin miehitys säikäytti

grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Selvä nousu suomalaisten kokemassa Venäjän uhkassa tapahtui hiukaan viiveellä sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin helmikuun lopussa 2014.

Ilta-Sanomien maaliskuun 2014 alussa teettämän kyselyn mukaan Venäjän koki uhkaksi 39 prosenttia suomalaisista, 50 prosenttia vastanneista ei kokenut uhkaa. Sen jälkeen luvut pomppasivat nykyiselle tasolle.
Pajusen mukaan Ukrainan ja Venäjän välinen kriisin laajuus saattoi olla tuolloin liian tuore arvioitavaksi.
– Tilanne oli akuutti. Joissain asioissa reaktiot näkyvät heti, tämä oli tapahtumaketju joka vähitellen hiipi sisään. Venäjän roolikin [Krimillä] oli alkuvaiheessa epäselvä.
Venäjän aiheuttaman uhkan kokeminen näyttää seurailevan suomalaisten Nato-kannatusta. Kumpikin oli viime vuonna neljä prosenttiyksikköä korkeampi.
– Nämä asiat näyttäisivät kulkevan käsi kädessä, Pajunen arvioi.
Kysely tehtiin viime viikolla 19.–22.10.2015 välisenä aikana. Siihen haastateltiin 1 002 henkilöä, ja sen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Liitu ja ikenet romukoppaan - hyvä niin...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa 

"Taululle kirjoittaminen on ajanhaaskausta" – luennoista luopuminen moninkertaisti läpäisijöiden määrän

Itä-Suomen yliopiston lehtori Markku Saarelainen ryhtyi kyseenalaistamaan opettamistapoja kun huomasi, että vain joka viides opiskelija pääsi tentistä läpi ensiyrittämällä. Muutoksen jälkeen tulokset ovat olleet huimia.


Yliopiston lehtori Markku Saarelainen ja yliopistotutkija Lasse Heikkinen sovelletun fysiikan laitoksen uusissa tiloissa.
Markku Saarelainen ja Lasse Heikkinen esittelevät uutta opiskelutilaa, jossa on yhdistetty laboratorio ja luentosali. Kuva: Anna Ronkainen / Yle

Itä-Suomen yliopistolla sovelletun fysiikan laitoksella on saatu hyviä tuloksia erilaisten oppimistilojen luomisesta ja uudenlaisten oppimismetodien tuomisesta opetukseen. 
Opiskelua on viety oppijakeskeisempään suuntaan ja esimerkiksi perinteisestä luennoinnista on luovuttu. Näin opettajalla on opiskelutilanteessa aiempaa enemmän aikaa perehtyä opiskelijoita askarruttaviin ongelmiin.
– Sellaista opiskelua, jossa opettaja kirjoittaa taululle ja opiskelijat kopioivat sen, ei enää ole. Se on erittäin syvää ajanhaaskausta, lataa uudenlaisia oppimismetodeja jo usean vuoden ajan hyödyntänyt yliopiston lehtori Markku Saarelainen.
Hän arvioi, että luennoilla opitut asiat ovat unohtuneet opiskelijoilta jo vuodessa. Tällaista opiskelua Saarelainen ei pidä oppimisen kannalta hyödyllisenä.
Opiskeltavaa materiaalia on siirretty paljon verkkoon. Netistä opiskelija voi käyttää verkko-opetuksen työkaluja, kuten luentovideoita ja ennakkotehtäviä, yhdessä opiskelijakavereidensa kanssa.
– Kontaktiopetuksessa annetaan vastauksia niihin kysymyksiin, jotka ovat jääneet avoimiksi ja vaativat tiedon analysointia sekä uuden tiedon tuottamista, kuvailee Saarelainen.

"Oppiminen on väistämätöntä"

Oppijakeskeisempi opiskelu on Saarelaisen mukaan varmistanut sen, ettei kukaan voi jäädä yksin, nukkua salin perällä tai muuten passivoitua. Se vaatii opiskelijoilta huomattavasti enemmän vastuunottamista.
Yksi syy, miksi Saarelainen ryhtyi aikoinaan kehittelemään uudenlaisia opiskelutapoja, olivat kurssien huonot läpäisyprosentit. Aikaisemmin vain 20 prosenttia läpäisi kurssin ensi yrittämällä ja tämä aiheutti viivästymistä opinnoissa.
Luentotyyppinen opetus oli tullut tiensä päähän.
– Markku Saarelainen
– Se oli raadollinen ja se perimmäinen syy, miksi jotain oli tehtävä. Luentotyyppinen opetus oli tullut tiensä päähän ja haasteet olivat aika kovat, muistelee ensi vuoden alussa Itä-Suomen yliopiston oppimisympäristöjen kehittämispäällikkönä aloittava Saarelainen.
Tulokset ovat muutoksen jälkeen olleet todella hyviä. Kurssien läpäisyprosentti on noussut 90 prosenttiin ja tehtävien taso on noussut.
– Läpäisyprosentti pomppasi välittömästi ylöspäin. Tässä tulee paljon aikaa antaa jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus päästä maaliin. Oppiminen on ihan väistämätöntä ja porukka motivoi ja tsemppaa toinen toisiaan, innostuu Saarelainen kertomaan tuloksia.
Hän muistuttaa, että uudenlaisilla oppimismetodeilla opiskelu ei tunnu enää niin raskaalta ja moni käyttää opintoihin huomaamattaan runsaasti aikaa.

Opiskelijat ovat vallanneet tilat

Samaan aikaan uudenlaisten oppimismetodien kanssa fysiikan laitoksella on kehitelty myös uudenlaisia oppimistiloja. Vanhoista luentosaleista on luovuttu ja kesän aikana laitokselle valmistuivat kokonaan uudet tilat.
– Olemme yhdistäneet luentosalia ja vanhaa perinteistä laboratoriota yhdeksi suureksi tilaksi, kertoo yliopistotutkija Lasse Heikkinen.
Tiloihin on tuotu monipuolisesti yhdisteltäviä pöytiä, sohvia ja jopa kiikkutuoli. Uusia tiloja on kalustettu sillä tavoin, että siellä on mahdollisuus toimia sekä yksin että ryhmässä. Myös tussipintaa on runsaasti.
– Tämmöiset tilat vaikuttavat oppimiseen selvästi. Ne luovat kohtaamisia ja viihtyisyys luo hyvän ja rauhallisen lähtökohdan opiskelulle, arvioi Heikkinen.
Saarelainen korostaa, että tarkoitus on tulla luokkahuoneesta ulos. Opetuksen kulttuuria pyritään murtamaan myös tätä kautta.
Hän muistelee, että aiemmin viimeiset opiskelijat tulivat luentosaliin 20 minuuttia luennon alkamisesta ja varttitunti ennen loppua ensimmäiset alkoivat jo keräilemään tavaroitaan ja herättelemään kavereita takapenkissä.
Opiskelijat ottavat vastuuta oppimisestaan ja käyttävät opettajia resursseina.
– Markku Saarelainen
– Nyt opiskelijat ovat vallanneet tilat. Oppitunnin alkaessa he ovat jo täyttä häkää opiskelemassa. Opiskelijat ottavat vastuuta omasta oppimisestaan ja käyttävät opettajia resursseina, iloitsee Saarelainen.
Hän uskoo, että yliopistoissa tullaan siirtymään sovelletun fysiikan laitoksen kaltaisiin oppimisympäristöihin väistämättä jossain vaiheessa.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Mikä ihmeen lähimaksaminen?

Mielenkiintoinen artikkeli mutta...

Jäin mietiskelemään, mihin minä "säästyneen" 5-10 sekuntia käyttäisin, mikäli siirtyisin käyttämään lähimaksamista.

Onneksi voin maksaa edelleen riihikuivilla seteleillä - ainakin toistaiseksi.ja ilmaiseksi.

Alla olevan artikkelin lähimaksaminen ei ole niin auvoista kuin se kuvataan. Koska talousrikolliset ja erilaiset pikkuroistot ovat ilmeisesti alkeleen edellä viranomaisia, niin he = pikkuroistot ovat todennäköisesti jo nyt kehitelleet/kehittelemässä  "radioliikennekaappareita".

Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Teoriassa on mahdollista, että rikollinen voi salakuunnella kortin ja maksupäätteen välistä radioliikennettä. Salakuuntelun avulla ei voi kuitenkaan urkkia kaikkea sellaista tietoa, jota esimerkiksi tarvittaisiin lähimaksukortin kopiointiin.
Kuluttajan vastuu on kaikissa väärinkäytöstapauksissa rajattu. Tapauksesta riippuen väärinkäytösten kustannukset jakautuvat kortin myöntäneen pankin tai kauppiaan kesken.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Sekunti vain ja ostos on maksettu – näin toimii lähimaksaminen

TALOUS  
Jussi Miettinen
OUTI PYHARANTA / HS
Mikael Leppänen maksoi ostamansa kahvit lähimaksulla Helsingin keskustassa sijaitsevassa Akateemisen kirjakaupan Starbucks-kahvilassa.
Mikael Leppänen maksoi ostamansa kahvit lähimaksulla Helsingin keskustassa sijaitsevassa Akateemisen kirjakaupan Starbucks-kahvilassa.
1 Mitä on lähimaksaminen?
Lähimaksaminen on helppo ja nopea tapa maksaa pieniä ostoksia, koska korttia ei tarvitse työntää maksupäätteeseen ja näppäillä tunnuslukua. Lähimaksamisessa riittää, kun maksukorttia pitää muutaman sentin päässä siitä kohdasta maksupäätettä, jossa lähimaksamisen tunniste eli kaarilogo sijaitsee. Maksusuoritus rekisteröityy alle sekunnissa.
Lähes kaikissa uusissa maksukorteissa ja -päätteissä on lähimaksuominaisuus. Maksun onnistumisesta kertoo yleensä merkkivalo ja joskus myös äänimerkki.

Artikkeliin liittyvät

2 Onnistuuko lähimaksaminen puhelimella?
Kyllä onnistuu. Isoista suomalaisista operaattoreista Elisa ja DNA tarjoavat mahdollisuuden lähimaksamiseen. Elisan asiakas voi valita joko lähimaksuominaisuudella varustetun sim-kortin tai maksutarran, jonka voi liimata puhelimeen. DNA:lla vaihtoehtona on tarra.
Elisalla sim-kortti käy Android- ja Windows-käyttöjärjestelmän puhelimiin, jotka tukevat lähimaksamisen mahdollistavaa NFC-tekniikkaa. Lähes kaikista uusista älypuhelimista NFC-tuki jo löytyy. Applen puhelimiin sim-korttia ei voi tilata, koska amerikkaisyrityksellä on oma Apple Pay -palvelunsa. Se ei ole vielä rantautunut Suomeen.
Lähimaksutarrassa on lähimaksamisen mahdollistava tekniikka sisässä. Sen voi liimata mihin tahansa esineeseen, myös Applen puhelimeen.
Myös pankit suunnittelevat mobiilimaksua vaihtoehtona korteille. Esimerkiksi OP-ryhmä testaa parhaillaan Pivo-mobiililompakkopalvelunsa lähimaksuominaisuutta.
3 Kuinka suuria ostoksia voi maksaa?
Lähimaksamisen katto on 25 euroa. Mikäli se ylittyy, asiakas voi maksaa tuotteet normaalilla tavalla eli työntämällä sirukortin maksupäätteeseen ja näppäilemällä tunnusluvun. Puhelimella ei toistaiseksi voi maksaa ostoksia, joiden summa ylittää 25 euroa.
4 Veloitetaanko ostokset yhdistelmäkortin debit- vai credit-puolelta?
Yhdistelmäkortilla valintaa ei voi tehdä lähimaksun yhteydessä, koska lähimaksaminen on haluttu tehdä mahdollisimman nopeaksi.Suomalaisten pankkien käytännöt vaihtelevat. Yleisesti ottaen lähimaksuostokset veloitetaan automaattisesti yhdistelmäkorttien debit-puolelta eli pankkitililtä, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Aktian yhdistelmäkorteissa lähimaksut lähtevät credit-puolelta eli luottokorttitililtä. Nordealla ei ole yhdistelmäkorttia lähimaksamiseen vaan ainoastaan debit-lähimaksukortti.
5 Saako kortin halutessaan ilman lähimaksuominaisuutta?
Monissa pankeissa asiakas voi halutessaan jättää lähimaksun kortista pois. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään pankkien mukaan harvoin. Suurista pankeista Nordea on ainoa, joka ei anna asiakkaan valita. Nordean asiakas, joka ei halua lähimaksuominaisuutta, joutuu tyytymään Visa Electron -korttiin.
6 Miten lähimaksaminen toimii teknisesti?
Lähimaksamisessa maksupääte ottaa langattoman yhteyden maksukortissa tai älypuhelimessa olevaan siruun radioaaltoja pitkin. Yhteys syntyy, kun asiakas laittaa maksukorttinsa tai puhelimensa korkeintaan muutaman senttimetrin päähän maksupäätteessä olevasta lähimaksusymbolista.
Maksukortin siru on eräänlainen muistikortti, jonka ulkoreunoja kiertää antenni. Radioyhteyttä pitkin maksukortin tiedot siirtyvät oleellisilta osin salattuina vinhaa vauhtia maksupäätteeseen. Sen jälkeen maksutapahtuma etenee samalla tavalla kuin normaali korttimaksaminen. Maksukortin siru ei tarvitse paristoa, vaan sen vieminen maksupäätteen viereen synnyttää sähkömagneettisen induktion avulla sähkövirtaa, joka herättää sirun. Siksi puhelimella voi tehdä lähimaksuja, vaikka kännykän akusta olisi virta loppunut.
Lähimaksamisessa käytetään Suomessa kehitettyä NFC- eli Near Field Communication -tekniikkaa. Sen pioneereina toimivat VTT ja Nokia. NFC-tekniikkaa hyödynnetään lähimaksamisen lisäksi myös monessa muussa asiassa, kuten matkalipuissa ja kulunvalvonnassa.
7 Mitä hyötyä lähimaksamisessa on?
Asiakkaalle suurin hyöty on asioimisen nopeus ja helppous. Esimerkiksi lounasravintolat, terassit ja kaupat pystyvät ottamaan enemmän asiakkaita vastaan ja lisäämään myyntiä erityisesti ruuhka-aikaan, kun jonot lyhenevät nopeasti.
8 Miksi lähimaksaminen puhelimella kannattaa?
Esimerkiksi kävelylle lähdettäessä ei tarvitse kantaa lompakkoa mukana pieniä ostoksia varten, mikäli puhelimessa on lähimaksuominaisuus.
Vanhemmat voivat seurata ja säädellä lasten rahankäyttöä, jos käteisen sijaan lataavat viikkorahan puhelimeen. Vanhemmat saavat lasten tekemistä ostoksista tekstiviesti-ilmoituksen puhelimeensa.
9 Onko lähimaksaminen turvallista?
Teknisesti lähimaksamisen luvataan olevan vähintään yhtä turvallista kuin maksamisen tavallisella sirukortilla. Lähimaksamisen turvallisuutta lisää hieman se, että taskuvaras ei voi urkkia kortin tunnuslukua kassalla, varastaa lompakkoa ja nostaa tiliä tyhjäksi pankkiautomaatilla.
Varastetulla kortilla voi kuitenkin kuka tahansa tehdä pikku hankintoja, jos korttia ei ehdi sulkea ajoissa.
Pankit ja luottokorttiyhtiöt ovat kuitenkin vähentäneet väärinkäytösten riskiä siten, että lähimaksukortilla pitää silloin tällöin syöttää kassalla tunnusluku, vaikka ostosten summa ei ylittäisi kahtakymmentäviittä euroa.
Teoriassa on mahdollista, että rikollinen voi salakuunnella kortin ja maksupäätteen välistä radioliikennettä. Salakuuntelun avulla ei voi kuitenkaan urkkia kaikkea sellaista tietoa, jota esimerkiksi tarvittaisiin lähimaksukortin kopiointiin.
Kuluttajan vastuu on kaikissa väärinkäytöstapauksissa rajattu. Tapauksesta riippuen väärinkäytösten kustannukset jakautuvat kortin myöntäneen pankin tai kauppiaan kesken.
10 Missä kaikkialla voi hoitaa ostoksen lähimaksukortilla?
Lähimaksaminen on yleistynyt nopeasti.
Esimerkiksi suurista kauppaketjuista lähimaksaminen onnistuu kaikissa K-ryhmän kaupoissa, Siwoissa, Valintataloissa ja Lidleissä. Lähimaksaminen onnistuu jo nyt myös monissa S-ryhmän paikoissa, mutta ei kuitenkaan kaikkialla. S-ryhmä on luvannut, että vuoden loppuun mennessä lähimaksaminen onnistuu sen jokaisessa toimipisteessä.
Myös Alkoissa ja monissa lounas- ja pikaruokapaikoissa lähimaksaminen onnistuu.
11 Mistä tunnistaa paikan, jossa voin käyttää lähimaksua?
Lähimaksupisteen tunnistaa siitä, että esimerkiksi maksupäätteessä on lähimaksamisen tunnus eli radioaaltoja symbolisoivat neljä aaltoa. Sama tunnus löytyy maksukortista.
12 Voiko lähimaksukortin antaa käyttöön lapselle?
Lähimaksukortti kuten muutkin kortit ovat henkilökohtaisia, eikä niitä saa antaa edes muiden perheenjäsenten käyttöön.
Juttua varten haastateltiin muun muassa luottokorttiyhtiö Netsin senior commercial manager Sami Toivosta, VTT:n tutkimusprofessori Heikki Seppää, Elisan palveluliiketoimintajohtajaa Liisa Puurusta sekä useiden eri pankkien edustajia.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Talvi voi tulla! Talvirenkaat ovat taas auton alla...

Kävin hetki sitten vaihdattamassa talviautoomme eli Land Rover Freelanderiin Nokian talvirenkaat alle Keminmaan Vianorilla.

 Tuttu, asiallinen ja erinomainen palvelu > homma hoitui sutjakkaasti. Samalla sain lisäinfoa sekä kesä- että talvirenkaista - hyvä niin.

 Ei ollut vielä ruuhkaa, mutta arvelen sen pukkaavan päälle, kun ensimmäiset rännät/lumet ja jäät tulevat maan pintaan...
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Itämeren strateginen merkitys kasvanut...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 

Ruotsalaiskomentaja: Venäjän toimintaan vastattava päättäväisesti

Ruotsin puolustusvoimien uuden komentajan mukaan Ruotsin ja Suomen on voitava toimia yhdessä myös kriisiaikana, mutta puolustuspoliittiset perusratkaisut kumpikin tekee itsenäisesti.



Kenraali Micael Byden.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Ruotsin puolustusvoimien uusi komentaja Micael Bydén sanoo Venäjän toiminnan Ukrainassa horjuttaneen Euroopan turvallisuusjärjestelmää ennennäkemättömällä tavalla. Hän luonnehti Venäjän kehitystä varsin suorasukaisesti puhuessaan maanantaina Helsingissä.
– Moskovan välinpitämättömyys valtionrajoista lisää jatkuvasti epävarmuutta alueellamme, Bydén totesi.
Komentajan mukaan Venäjän sotilaallinen ja poliittinen käytös on palauttanut geopolitiiikan Itämeren ympäristöön ja alueen strateginen merkitys on kasvanut.
– Meidän on suunniteltava toimemme sen mukaisesti. Vastauksemme on oltava tiukka ja päättäväinen, hän sanoi.
Bydénin mukaan Venäjä tulee jatkamaan sotavoimiensa vahvistamista, vaikka se vaatisi taloudellisia uhrauksia. Maa pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa ja estämään Naton laajenemisen itään.
Vaikka Venäjän strategiset tavoitteet ovat selviä, sen päivittäistä käyttäytymistä on vaikea ennustaa, ruotsalaiskomentaja sanoi.
Bydénin mukaan Ruotsiin ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, mutta jännitys Venäjän ja länsimaiden välillä on kasvanut. Niin Venäjä, Yhdysvallat, Nato kuin Ruotsi ja Suomikin ovat lisänneet aktiivisuuttaan ja sotaharjoituksiaan, mikä kasvattaa myös vastakkainasettelujen riskiä.

Ruotsin ja Suomen yhteistyö etenee

Bydén kehui Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyön edenneen ennennäkemättömällä tavalla. Hän korosti yhteistyön ja operationaalisen suunnittelun tähtäävän myös kriisiaikoihin.
Yhteistyötä voidaan ruotsalaiskomentajan mukaan tehdä tarpeen mukaan myös konfliktin sattuessa, jos maiden poliitikot niin päättävät.
– Turvallisuus luodaan yhdessä muiden maiden kanssa. Kuohunnan ja epävarmuuden aikana meille on luonnollista, että yhdistämme voimiamme Suomen kanssa.

"Ruotsi ja Suomi vaikuttavat toisiinsa"

Puolustuspoliittiset perusratkaisut jäävät komentajan mukaan kuitenkin Suomen ja Ruotsin erikseen tehtäviksi.
– Uskon, että Ruotsi ja Suomi vaikuttavat toisiinsa suuresti. Aivan kuten nyt, kun teemme yhteistyötä ja opimme tuntemaan toisemme. Nato-jäsenyys tai puolustusliitto olisivat aivan uusi askel turvallisuuspolitiikassa. Se kysymys kuuluu ihan eri tasolle kuin puolustusvoimien johtajalle.
Bydén sanoi olevansa luottavainen, että poliitikkojen kesken käydään Ruotsin ja Suomen välillä yhtä syvää puolustusdialogia kuin maiden armeijatkin käyvät.
Bydén ei halunnut arvioida, miksi Nato-jäsenyyden kannatus näyttää Suomessa jääneen pienemmäksi kuin Ruotsissa, jossa se viime aikoina on noussut.
Ruotsin kehityksen syynä hän pitää maailmantilanteen kiristymistä ja porvaripuolueiden aktiivisuutta kysymyksessä. Ruotsin kaikki neljä porvaripuoluetta kannattavat maan liittymistä Natoon.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)