Pääministeri
Juha Sipilä (kesk) kertoo maanantaina, miten ja millä aikataululla suomalaisyritysten kustannuskilpailukyvyn parantaminen etenee.
Hallituskolmikolla on ollut viikonloppu aikaa pohtia asiaa, niin sanotun yhteiskuntasopimuksen kaaduttua myöhään torstai-iltana. Sopimuksen oli tarkoitus pidentää palkatonta työaikaa ja laskea samalla työn hintaa vähintään viidellä prosentilla.
Yhteiskuntasopimus lähti liikkeelle jalona ajatuksena yhteisistä talkoista. Siinä haikailtiin suurta konsensuspolitiikan henkeä, jonka kulminaatiopisteenä on tunnetusti pidetty
Kalevi Sorsan (sd) hallituksen Korpilammen seminaaria vuonna 1977.
Sipilän yritys kuitenkin kuopattiin lopullisesti torstai-iltana. Hautaussanat lausui sopimuksen kätilöksi värvätty entinen valtakunnansovittelija
Juhani Salonius.
"Sana 'yhteiskuntasopimus' on ehkä antanut jonkin verran vääriä odotuksia, ja johtanut ajatuksiin, että tässä olisi jostain laajasta asiasta kyse", Salonius sanoi Kesärannassa, sen jälkeen kun Sipilä oli kertonut hankkeen kaatumisesta.
Moni asiantuntija näkee suomalaisyritysten kilpailukyvyn parantamisen elintärkeänä talouskasvun ja työllisyyden kannalta. Nyt, kuukausien vääntämisen jälkeen, hallitus on taas lähtöpisteessä.
Miten tässä näin kävi?
Sopimus Suomen pelastamiseksi
Ajatus yhteiskuntasopimuksesta alkaa esiintyä päättäjien puheessa vuodenvaihteessa. Puoluejohtajista nimenomaan Sipilän tunnettiin kehitelleen ideaa eniten.
"Kun me kaikki vannomme kasvun nimeen – tarvitaan kilpailukykyä, tuottavuutta, uusia työpaikkoja ja kustannuskilpailukykyä – kaikki nämä elementit pöytään, jossa ovat työnantajat, työntekijät ja poliittinen päätöksenteko", Sipilä kuvailee asiaa alkuvuonna Helsingin Sanomille.
19. huhtikuuta keskusta ottaa odotetusti murskavoiton eduskuntavaaleissa. Muutamaa päivää myöhemmin Sipilä aloittaa tunnustelut yhteiskuntasopimuksesta.
Työmarkkinajärjestöille jätetään kysymyslista talouskasvusta ja työllisyydestä. Sipilä saa vastaukset viikkoa myöhemmin.
Sopimusta huseeraa kasaan keskustalainen juristi
Mikko Alkio. Työmarkkinajohtajien ja Sipilän salaisena neuvottelupaikkana toimii Alkion lakiasiaintoimisto Mannerheimintiellä Forumissa.
Yhteiskuntasopimus kaatuu ensimmäisen kerran
Toukokuun 6. päivänä Sipilä astuu ulos eduskunnan väistötiloista, entisestä Sibelius-Akatemiasta. Yhteiskuntasopimus on kaatunut, pettynyt Sipilä kertoo sateisena keskiviikkoiltana.
"Tietysti se harmittaa, että sopimus kariutui. Se olisi pienentänyt sopeutustarvetta", pääministeri sanoo HS:lle.
Suurin syy sopimuksen kaatumiseen on palkansaajajärjestöjen vastustus työajan pidentämiseen. Sipilä vakuuttaa silti, ettei ole menettänyt luottamustaan työmarkkinajärjestelmään.
"En osoita sormella ketään, tämä oli luottamusta herättävä prosessi. Tämä oli harjoitus, joka kannatti tehdä."
Sipilä yrittää uudelleen
Kuluu kolme viikkoa. Hallitus hieroo Smolnassa ohjelmaansa.
Toukokuun lopussa hallitusohjelma julkistetaan. Siinä toistetaan pyrkimys yhteiskuntasopimukseen. Vastineeksi työntekijöille luvataan muutosturvaa ja veronkevennyksiä. Jos sopimusta ei synny, hallitus kertoo tekevänsä 1,5 miljardin euron arvosta menoleikkauksia ja veronkiristyksiä.
Työmarkkinajärjestöille annetaan aikaa elokuun 21. päivään asti kertoa, lähdetäänkö sopimusta yrittämään.
Kuluu kaksi kuukautta. Heinäkuun viimeisinä päivinä työmarkkinajohtajat saavat Sipilältä tekstiviestin. Heidät kutsutaan maanantaiksi pääministerin virka-asunnolle Keäsärantaan.
Alustavat neuvottelut alkavat. Paikalla on myös uudeksi selvitysmieheksi nimetty Juhani Salonius.
Ennustemerkit ovat huonot. Työnantajien ja työntekijöiden välit ovat tulehtuneet entistä pahemmin kesän aikana.
Suurin palkansaajien keskusjärjestö SAK toistaa kantansa, ettei se voi sitoutua työajan pidentämiseen. Järjestön vaikutusvaltaiset liitot ovat valmiita yhteiskuntasopimuksen valmisteluun, mutta eivät suostu sitomaan käsiään juuri millään tavalla ennen ensi vuoden työehtoneuvotteluja.
Keskiviikkona 19. elokuuta Sipilä myöntää, että sopimuksen syntyminen näyttää epätodennäköiseltä.
Yhteiskuntasopimus kaatuu lopullisesti
Torstai-iltana Kesärannassa on apea tunnelma. Sipilä, valtiovarainministeri
Alexander Stubb (kok) ja ulkoministeri
Timo Soini (ps) kukin pahoittelee vuorollaan, että sopimusta ei syntynyt.
Kriisitietoisuus ei ehkä vieläkään ollut riittävän syvä, Sipilä arvioi. Toisin kuin toukokuussa, hän ei enää vakuuta luottamustaan suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään.
"Minusta on laajempikin kysymys, onko suomalainen yhteiskunta sopeutunut euroaikaan", pääministeri sanoo.
Sipilä ei suostu myöntämään, että kolmikanta on historiaa. Viesti on kuitenkin selvä: "Me aiomme nyt tehdä tarvittavat toimet tämän hallituksen voimin."
Seuraavat askelmerkit
Torstain uutinen oli, että hallitus ei aio toteuttaa ainakaan vielä 1,5 miljardin euron lisäsäästöjä.
Hintakilpailukyvyn parannusta haetaan vielä muilla keinoilla. Jos niillä ei synny toivottuja vaikutuksia, hallitus päättää leikkauksista ja veronkiristyksistä. Toimien vaikutusta arvioidaan vuoden 2017 alkupuolella.
Maanantaina Sipilä kertoo, miten ja millä aikataululla nyt edetään. Torstai-iltana hän sanoi, että hallitus esittää suunnitelman alkusyksystä.
Hintakilpailukykyä voi parantaa joko laskemalla työn hintaa tai parantamalla tuottavuutta, eli palvelujen ja tavaroiden arvoa työtuntia kohden. Hallitus ei voi juuri vaikuttaa tuottavuuteen, joten jäljelle jää työn hinnan lasku.
Koska palkkaleikkaus on nyt suljettu pois, ainoa nopea ja merkittävä toimi vaikuttaa olevan niin sanottu fiskaalinen devalvaatio. Se tarkoittaa työnantajan eläkemaksujen tai sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksujen laskemista. Tulonmenetys korvattaisiin todennäköisesti menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla.
Hallituksen keinovalikoimassa ovat myös arkipyhien siirtäminen viikonloppuun sekä ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus. Näiden toimien vaikutus on kuitenkin suhteellisen pieni.
Lisäksi hallitus edistää erillisenä prosessinaan paikallista sopimista, jolla olisi todennäköisesti pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavia vaikutuksia.
"Tulos tai ulos"
Mitä tahansa hallitus aikookin tehdä, paine on kova.
Jyrki Kataisen (kok) hallituksen kompuroinnin jälkeen Sipilän täytyy näyttää kykenevänsä tekoihin. Moni muistaa, että huhtikuussa keskustan puoluevaltuustolle puhunut Sipilä vaati politiikkaan tulosvastuuta.
"Tulos tai ulos."
Yhteiskuntasopimus oli hallituksen ensimmäinen oma, suuri hanke. Sitä yritettiin kahdesti, tuloksetta.
