maanantai 15. kesäkuuta 2015

Presidetti Sauli Niinistö skarppina Kultarannassa - hyv niin...

Mitäpä tuohon muuta on sanomista...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Presidentti Niinistö puuttui Kultaranta-keskusteluissa Kudrinin Nato-kommenttiin: "Toivottavasti ymmärsin väärin"

POLITIIKKA 
VESA-MATTI VÄÄRÄ
Presidentti Niinistö tervehti Aleksei Kudrinia, taustalla Wolfgang Ischinger ja oikella Strobe Talbott.
Presidentti Niinistö tervehti Aleksei Kudrinia, taustalla Wolfgang Ischinger ja oikella Strobe Talbott.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimien Kultaranta-keskustelujen ulkomaiset vieraat Aleksei KudrinStrobe Talbott ja Wolfgang Ischinger osoittivat yhteiskeskustelullaan, kuinka kaukana toisistaan Venäjä ja länsi näkemyksissään oikein ovat.
Vaikka venäläisvieras, entinen valtiovarainministeri Kudrin, noin periaatteessa edustaakin Putinin talouslinjan nykyisiä kriitikoita, asemoi hän Kultarannassa itsensä hyvin pitkälle Putinin ulko- ja turvallisuuspolitiikan rinnalle.
Tämä näkyi hyvin selvästi esimerkiksi siinä, kuinka Kudrin arvioi Ukrainan rauhan edellytyksiä.
Venäjän ehtoihin Ukrainan rauhanneuvotteluissa kuuluu, ettei Ukrainasta tule Naton jäsentä, Kudrin kuvaili asetelmaa Ukrainassa. Kudrin sanoi myös Venäjän vaativan länneltä takuita siitä, ettei Nato laajene Venäjän rajoille.
Tämä Kudrinin kommentti sai presidentti Niinistön kysymään, olihan hän varmasti ymmärtänyt väärin Kudrinin kommentin – sehän tarkoittaisi myös sitä, että Suomen pitäisi sitoutua olemaan hakematta Naton jäsenyyttä.
"Toivottavasti ymmärsin väärin, että tämä olisi edellytys rauhalle Ukrainassa", Niinistö sanoi Kudrinille.
Vastatessaan Niinistölle Kudrin hieman loivensi kantojaan. Edellytys rauhalle on Kudrinin mukaan se, että Minskin sopimuksen ehdot täyttyvät. 
Venäjän tahtoa voisi vahvistaa kuitenkin sillä, ettei Natolla noin laajasti ottaen ole haluja laajentua.
"Sillä, miten Nato laajenee, ei ole suoraa suhdetta Ukrainan rauhaan. Ja tämä on yksityisajatteluani", Kudrin sanoi. "En millään muotoa ajattele, että se olisi ehto rauhalle."
Kudrin totesi Venäjän ajattelevan, että aina, kun Naton raja siirtyy, muuttuu myös lännen ja Venäjän asearsenaalien suhde. "Kun raja muuttuu, muuttuu myös voimasuhde, ja tämä koskee myös aseistusta", Kudrin sanoi.
Anna-Liina Kauhanen HS
NAANTALI

Tärkeä vierailu Talvivaarassa tänään maanantaina 15.06.2015...

Toivottavasti vierailu muuttaa Suomen valtion näkemyksiä Talvivaarasta ja edesauttaa toiminnan käynnistämistä täyteen tuotantokapasiteettiin lähivuosina...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Elinkeinoministeri Rehn vierailee Talvivaarassa

Hallituksen Talvivaara-asioista vastaava elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) vierailee tänään Talvivaaran kaivoksella. Rehn tutustuu kaivokseen sekä keskustelee kaivoksen edustajien, viranomaisten ja muiden alueen vaikuttajien kanssa.
Vierailulla ovat mukana myös kansliapäälliköt Erkki Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Hannele Pokka ympäristöministeriöstä sekä Kainuun ely-keskuksen edustajat.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Suomen jalkapallomaajoukkue - nollataan tilanne ja...





Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Jalkapallo  | 

Mixulle potkut – "Onnea uusiin haasteisiin"

Suomen jalkapallomaajoukkue hävisi neljä karsintaottelua putkeen. Unkari-tappio oli viimeinen niitti Mixu Paatelaisen päävalmentajauralle.





Mixu Paatelainen.
Kuva: Lehtikuva.

Suomen Palloliitto on purkanut sunnuntai-iltana päävalmentaja Mixu Paatelaisen työsopimuksen.
Palloliitto kertoo tiedotteessaan, että se toivottaa Paatelaiselle onnea uusiin haasteisiin.
Mixu Paatelainen puolestaan haluaa kiittää kaikkia tahoja, joiden kanssa hän on työskennellyt päävalmentajana 1. huhtikuuta 2011 lähtien.
Suomen jalkapallomaajoukkue kärsi Paatelaisen aikana neljä tappiota putkeen EM-kisojen karsinnoissa. Viimeisimpänä Suomi taipui Unkarille 0–1.
Suomi on tällä hetkellä EM-karsintojen F-lohkon toiseksi viimeinen joukkue. Sen edellä on muun muassa Färsaaret.

Suomen Kultaranta-keskustelut - ei pöllömpi idea!

Toimin taas tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä... 


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Sauli Niinistö avasi Kultaranta-keskustelut – katso puhe kokonaisuudessaan HSTV:ssä

Presidentti Niinistö viittasi Kekkoseen: Onko maallamme kanttia uudistua?

POLITIIKKA  
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan suomalaisten "havahtuminen ja herätys on alkanut".
"Niin uskon ja toivon", Niinistö sanoi Kultarannassa sunnuntaina ja viittasi Suomen talousongelmiin, jotka ovat jatkuneet vuoden 2008 finanssikriisistä näihin päiviin asti. Presidentti Niinistö puhui niin sanotuissa Kultaranta-keskusteluissa, joissa hän piti avajaispuheen.
"Presidentti Kekkonen kysyi aikanaan, onko maallamme malttia vaurastua", Niinistö sanoi ja väänsi kysymyksen nykyaikaan: "Onko maallamme kanttia uudistua?"
VESA-MATTI VÄÄRÄ
"Siitä on nyt kysymys", Niinistö sanoi.
"Talouden kehitys on myös ulkoisen aseman kivijalkoja. Mitä vahvempi sisäisesti, sitä vahvempi ulkoisesti", Niinistö sanoi ja perusteli, miksi ulko- ja turvallisuuspoliittisissa keskusteluissa on erillinen työryhmä taloudelle.

Presidentti Niinistön mukaan on sitä parempi, mitä enemmän ulkopolitiikasta keskustellaan.
Niinistö aloitti puheensa mainitsemalla presidentti Juho Kusti Paasikiven ja hänen kuuluisan lauseensa tosiasioiden tunnustamisesta ja kaiken viisauden alusta.
Niinistön mukaan kansainvälinen järjestelmä on nyt suurten muutosten kourissa, ja "entisiä oletuksia joudutaan kaikkialla maailmassa tarkastamaan, ehkä eniten täällä Euroopassa".
"Eurooppaa ei ympäröikään vakauden, vaan epävakauden ja konfliktin kaari. Kysyntä meidän arvoillemme on pikemminkin tyrehtymään päin", Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan maantiede, historia ja kulttuuri ovat tulleet takaisin sellaisina, kuin kukin niitä itse haluaa kansallisesti korostaa.
"Kaupan ja keskinäisriippuvuuden sijaan puhutaan etupiiristä, jopa imperiumista."
Niinistön mielestä läntisten arvojen voittokulku "ei ole mikään itsestäänselvyys, arviot ja tapahtumat viittaavat pikemminkin päinvastaiseen".
"Mitä me eurooppalaiset olemme valmiita tekemään turvallisuutemme eteen?" Niinistö kysyi, ja toivoi hyviä vastauksia maanantain keskusteluista.
Niinistö myös muistutti, että hän tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiistaina.
"Pidän suoraa vuoropuhelua ensisijaisen tärkeänä nyt, kun tilanne on mikä on. –– Kaikki evästys on hyvään tarpeeseen."
Myös verkkotiedustelu mainittiin Niinistön avauspuheessa. Niinistön mukaan verkkotiedustelu on tullut jäädäkseen.
"Tiedustelu on kansainvälisen politiikan yksi keskeinen sektori, joka on läsnä kaikkialla. Taaskaan ei riitä, että nähdään asiat sellaisina kuin ne halutaan nähdä", Niinistö sanoi ja perusteli jälleen, miksi myös tiedustelulle on maanantain keskusteluissa erillinen työryhmä.
"Ellei ole kykyä verkkotiedusteluun, ei ole kykyä suojautumiseenkaan", Niinistö sanoi.
Kultarantaan on kutsuttu noin sata ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijaa ja vaikuttajaa, muun muassa poliittisia päättäjiä, tutkijoita sekä elinkeinoelämän ja median edustajia.
Kolmannen kerran järjestettävässä ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskustelutilaisuudessa pohditaan Venäjää, Ukrainan kriisiä, terrorismin uhkaa, tiedustelua sekä Euroopan ja koko maailman demokratiakehitystä.
Ensimmäistä kertaa tilaisuuteen on kutsuttu myös ulkomaisia puhujavieraita. Paikalla on Brookings-instituutin johtaja ja Yhdysvaltain entinen varaulkoministeri Strobe Talbott, Venäjän entinen finanssiministeri Aleksei Kudrin sekä Münchenin kansainvälisen turvallisuuskonferenssin puheenjohtaja Wolfgang Ischinger. He aloittavat keskustelut maanantaina.
Kultarannan keskustelut ovat nimensä mukaisesti keskustelutilaisuus, joten varsinaisia päätöksiä ei odoteta. Presidentti Niinistön mukaan "Kultarannan keskusteluja järjestetään, jos on keskusteltavaa".
"On ollut ja on taas."
Viime vuonna Kultarannassa keskusteltiin muun muassa Venäjästä, kyber- ja informaatiotoiminnasta ja kansallisesta puolustuksesta.

Yksi elämäni tärkeimmistä sähköpostiviesteistä - toistaiseksi...

Lähetin noin vuosi sitten alla olevan sähköpostiviestin pojanpojalleni Laurille. Se on yksi elämäni tärkeimmistä sähköpostiviesteistä - toistaiseksi. Miksi? Siksi, että kyseinen nuorimies edustaa tämän sukuhaaran - isoisäni Aukusti Pyykön jälkeen ainoaa miespuolista jäsentä neljännessä sukupolvessa - toistaiseksi... Tunnustan, että lukiessani alla olevaa - omaa tekstiäni - joudun voimakkaan tunnekuohun valtaan, sillä siinä on paljon tapahtunutta elämää käytännössä yhdellä sivulla. Lähettämäni sähköpostiviesti: Lämpimät Onnittelut Sinulle Lauri täältä Kemistä! Mahdollisesti olet heräilemässä 10-vuotissyntymäpäiväsi viettoon siellä Vuosaaren Aurinkolahdessa. Aamupalan syönnin yhteydessä mahdollisesti rapistelet jo auki siellä käydessämme jättämäämme pikkupakettia. Sieltä paljastuu kultainen sormus, insinöörisormus. Sormuksesta minulla on täällä Kemissä todistus, jossa lukee: Täten todistetaan, että insinööri Aki Pyykkö on oikeutettu kantamaan insinöörisormusta oppiarvonsa virallisena tunnuksena Helsingissä 30.4.1972 Sormuksen N:o 9847 Insinööriliitto Jaakko Liede Miksi päätin antaa Sinulle oman insinöörisormukseni 10-vuotislahjaksi? Mahdollisesti muistat erään keskustelumme täällä Kemissä meidän keittiönpöydän ääressä. Siitä on aikaa 2-3 vuotta. Puhuimme opiskelusta. Sinua kiinnosti aika lailla, mitä minä olin opiskellut. Aivan kaikkea alla olevaa en Sinulle kertonut mutta kerronpa nyt, jotta ymmärrät lahjani/lahjamme taustoja. Kerroin Sinulle, että olin käynyt vaihtelevalla menestyksellä sen aikaisen keskikoulun Kemin lyseossa. Oppikouluaikana olin töissä yhden kesän aikana silloisessa Kemi Oy:ssä rakennuspuolella. Kesätyön ja opiskelunkin keskeytti moottoripyörällä kaatuminen Isohaaran voimalaitoksen liikenneympyrässä. Katkaisin oikean jalan päällimmäisen sääriluun ja vasemman solisluun. Pitkä sairaalareissu edessä – harmi… Opiskelun jälkeen pääsin töihin Kemissä silloisen Veitsiluoto Oy:n sulfiittisellutehtaan laboratorioon. Olin niin sanottu ”laboratoriopoika”, pääasiassa tein liuoksia ja hain tehtaalta näytteitä. Ennen sotilaspalvelua, armeijaa olin myös kyseisessä tehtaassa uuden painepesulaitoksen hoitajana. Armeijan jälkeen olin Veitsiluoto Oy:ssä edelleen monissa eri ammateissa, aluksi myös ns. hanttihommissa, laahausporukassa – onneksi vain pari viikkoa. Siihen liittyy tosi mielenkiintoinen tarina, jonka voin Sinulle joskus kertoa, mikäli asia kiinnostaa. Sittemmin; olin mm. vesilaitoksen hoitajana, apuvalkaisijana ja kemikaaliaseman hoitajan opissa, jne. … Tapasin Tuula Hanneli Pihlajan, Sinun, Annan ja Veeran Tuula-Mummon keväällä 1964, siis jo yli viisikymmentä (50) vuotta sitten. Kerroin Sinulle, että tuli vahva tunne lähteä jatko-opiskelemaan. Pyrin ja pääsin Kemin teknilliseen kouluun, jota kävin kaksi (2) vuotta. Pyrin ja pääsin – toisella yrittämisellä – Tampereen teknilliseen oppilaitokseen vuonna 1968. Menimme naimisiin kesällä 1968, siis nykyiset Aki-Pappa ja Tuula-Mummo… Valmistuin neljän (4) vuoden opiskelun päätteeksi paperi-insinööriksi keväällä 1972. Ostin kyseisen insinöörisormuksen keväällä 1972 ja olen pitänyt sitä valmistumisestani lähtien vasemman käden keskisormessa – noin 42 vuotta. Sitä on ollut mukava pitää, olen ollut siitä kohtalaisen, oikeastaan erittäin ylpeä. Niin – miksi päätin antaa sen lahjaksi Sinulle… Kun kerroin opiskelustani, tuosta teknillisen koulun ja teknillisen opiston osuudesta, yhteensä kuusi (6) vuotta – Sinä totesit mietteliäänä muistaakseni näillä sanoilla: ”Mahto siinä olla tekemistä?” Se oli silloisen pikkupojan suusta niin vahva kannanotto, että minulla ihan kylmät väreet menivät lävitseni ja taisinpa todeta: ”Kyllähän siinä työmaata oli ihan riittämiin.” Ensimmäistä kertaa minäkin oikeastaan asiaa ajattelin. Myöhemmin – kesällä 1976 tulin valituksi Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen/Helsinkiin ja myös Hämeenlinnan Opettajaopistoon. Valitsin jälkimmäisen, koska Perhe: Tuula, Tommi ja isäsi Timo painoivat vaaássa tosi paljon enkä halunnut tehdä siinä vaiheessa opintovelkaa. Niin – kolmannen kerran miksi päätin antaa oman insinöörisormukseni lahjaksi Sinulle Lauri? Siksi, että se on pieni muisto minusta ja samalla meistä täältä Kemistä. Toisaalta tuo sormus kannustakoon Sinua opiskelemaan, mitä tahansa, sillä opiskelu ja itsensä kehittäminen ovat tosi tärkeitä asioita. En anna sormukseen liittyvänä Sinulle ohjeita sen käytöstä. Toivon kuitenkin, että säilytät sen itselläsi tavalla tai toisella. Pohdiskelu-, onnittelu- ja yhteistyöterveisin Aki-Pappa ja Tuula-mummo Ps. Lisäksi, eipä juuri parempaa hetkeä sormuksen lahjaksi antamiseen löydy: Vietimme ikimuistettavan tapahtuman Paperi-Insinöörit ry:n 100-vuotisjuhlassa Musiikkitalossa Helsingissä keskiviikkona 04.06.2014.

Vaihteeksi iltapäivä Selkäsaaressa...

Ajelin Hahtisaaresta klo 12 jälkeen Selkäsaaren pohjoispäätyyn - "omalle biitsille"...

Aloittelin merihenkisen torpan ja pienen varastorakennuksen maalauksen. Haimme eilen maalit ja täydensimme hiukan työvälineitä - mm. pitkän teleskooppivarren päähän pensseliä ja telaa.

Tänään oli ihanteellinen ilma maalaamiseen varjon puolella, lisäksi koko ajan oli pieni tuulenvire, joten vähäisistä hyttysistä ei ollut haitalle saakka.

Oli ihan mukava pitkästä aikaa maalata ja nähdä välittömästi työnsä jäljen...

Pois tullessani kävin kokemassa katiskat. Pikkuahventa oli taas yllin kyllin, mutta tällä kerralla oli joukossa muutama kunnon körmyniska.
Soitin rannasta veljelleni kysyäkseni, kiinnostavatko tuoreet ahvenet. Kyllä kiinnostivat, joten kotiin tullessani poikkesin Kalkkinokalla ahvenämpärin kanssa. Kyllä siinä kunnon paistinkalat oli...


Nyt minulla on kesälookki...

Kävin hetki sitten Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä. Olin mallina aikuisopiskelijan näytössä - hiukset leikattiin ja parta siistittiin klo 09.30-10.45 välisenä aikana.

Kaikki - minä, opiskelija ja näytön vastaanottaja - olimme lopputulokseen tyytyväisiä.

Opiskelijan näyttö jatkuu iltapäivään saakka muilla suorituksilla/arviointikeskuskusteluilla.

Vanha tekstini selfien ottamisesta:

Pyysin vaimoani ottamaan minusta valokuvan. Miksi? Siksi, että olen lähdössä hetken päästä parturiin Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille aikuisopiskelijan käsittelyyn: Hiusten ja parran leikkaukseen. Tavoitteena (summer look) kesäluukki...

Vaimoni totesi: "Ota selfie, niinhän ne muutkin tekevät!"

No mikä ettei mutta...

Minulla on ollut muutama vuosi käytössäni Nokia Lumia 800-puhelin. Siinä on hyvä kamera - pääkamera, mutta siinä ei ole ns. etukameraa, joten selfien ottaminen on aikamoista tuurin peliä, että saa itsensä oikeaan kohtaan ruutuun...

Vaimoni muisteli pojantyttären puhelinta, jossa on sekä taka- että etukamera, jolla selfien ottaminen onnistuu takuuvarmasti...

Vaimoni otti kuvan minusta em. puhelimen pääkameralla. Pyydän ottamaan toisen kuvan tultuani parturista... 

"Niin muuttuu maailma Eskoni!" todetiin taannoin Aleksis Kiven teoksessa. 
__________________________________________________________________

Edelliseen sen verran lisuketta, että toista kuvaa emme ottaneetkaan, sillä minulla ei ole vielä kesäluukkia.
Miksi?
Siksi, että lupauduin malliksi sunnuntaina 14.06.2015 klo 09.30 ammattioppilaan tehdessä niin sanotun näytön miesten hiusten ja parran leikkaamisesta. Sen jälkeen minulla on kesäluukki eli hiukset ja parta aika lyhyitä...

Arvelen, että varttuneet, miepuoliset lukijat saattavat muistella omaa "kesäluukkiaan". Pojankoltiaisilta ajeltiin päät koulujen päätyttyä aivan paljaiksi > klanipäiksi tai vähinttänkin ns. siilitukaksi. Kesän päätyttyä ja koulujen alettua päät olivat jo siedettävän näköisiä.

Tekstinpätkä Wikipediasta:


Selfie


Oxfordin sanakirjat valitsi selfien vuoden 2013 englanninkieliseksi sanaksi. Sanakirjojen mukaan sanaa selfie on käytetty englannin kielessä jo kymmenisen vuotta. Selfie on lyhennetty ja johdettu sanasta selfportrait (omakuva).
Selfie tarkoittaa henkilön omasta itsestään ottamaa valokuvaa. Tyypillisesti selfie otetaan älypuhelimella (yleensä puhelimen etukameralla) tai verkkokameralla ja julkaistaan jossakin sosiaalisen median palvelussa. Selfiet otetaan usein nopeasti, ja ne saattavat olla epäselviä tai kuvakulmaltaan vinoja. Kuvat jaetaan usein yhteisöllisten viestimien kautta, esimerkiksi InstagramissaFacebookissa tai Twitterissä. Selfiet ovat usein vapaamuotoisia kuvia, jotka otetaan pitämällä kameraa omassa kädessä tai peilin kautta kuvaamalla. Tavallisesti kuvassa esiintyy vain valokuvaaja itse. Usean henkilön pikamuotokuvia sanotaan ryhmäselfieiksi tai frendsie:ksi.

Puheenaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selfie on ollut suosittu puheenaihe mediassa vuosina 2013–2014.
Eräs ehdotus sanan suomenkieliseksi vastineeksi on ”meitsie”. Se viittaa sanaan meitsi, jota käyttäessään puhuja haluaa kiinnittää muiden huomion omaan toimintaansa.Meitsi-sanan sivusävy viittaa myös oman toiminnan kommentoinnin kehumiseen, minkä vuoksi sitä saatetaan käyttää ilmaisemaan itseironiaa. ”Meitsien” käyttökelpoisuuteen on vedottu juuri siksi, että kyse on jollain tapaa itseironisista kuvista, omakuvista joita puhuja ei ota aivan tosissaan ja joille hän voi itsekin vähän naureskella.
Englantilaisen lastensuojelujärjestön NSPCC:n johtajan mukaan hälyttävä määrä nuoria on soittanut järjestön ylläpitämään lasten ja nuorten palvelunumeroon ulkonäköhuoltenvuoksi. Johtaja arvelee, että että soittomäärien nousu on yhteydessä sosiaalisen median ja selfieiden suosion kasvuun
Sosiaalisen median omakuvissa rakennetaan myös itsetuntoa, koska ihmisen identiteetti rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Asiantuntija toteaa, että identiteetti ei kuitenkaan voi olla pelkät selfie-kuvat tai ulkonäkö, vaan tärkeää on myös se, mitä muuta ympärillä, reaalimaailmassa on.