perjantai 22. toukokuuta 2015

Akavan ostovoimavertailu...



    Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Talous  | 

Akavan ostovoimavertailu: Voittajia duunarisinkut, häviäjiä korkeasti koulutetut lapsiperheet

Päättyvän hallituskauden verolinjaukset ja palkkaratkaisut ovat suosineet pienituloisia palkansaajia. Näin sanoo korkeasti koulutettujen palkansaajien etua ajava Akava ostovoimaselvityksessään. Parhaiten laskennallisessa vertailussa pärjäsi lapseton, matalapalkkaisessa työssä oleva sinkku.


grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Palkansaajien ostovoima on kehittynyt epätasaista tahtia päättyvän hallituskauden aikana, ilmenee Akavan selvityksestä.
Akavan mukaan palkkatöissä olevien lapsiperheiden kohdalla ostovoima on vähentynyt sitä enemmän mitä suuremmat tulot perheellä on.
– Asiantuntija-ammattitaustaiset lapsiperheet ovat menettäneet eniten ostovoimaa viime hallituskauden aikana johtuen palkka- ja veropolitiikasta. Jos on puolestaan ollut matalapalkkaisessa työssä, eikä ole ollut alaikäisiä lapsia, silloin ostovoima on noussut jonkin verran, sanoo selvityksen tehnyt Akavan pääekonomisti Eugen Koev.
Ostovoima laskenut perheillä
Akava käyttää laskelman esimerkkinä nelihenkistä perhettä, jossa on kaksi alaikäistä lasta. Laskelmassa lastenhoitajana ja koneistajana työskentelevät vanhemmat tienaavat yhteensä 5 000 euroa kuussa ennen veroja.
Kotitalouden ostovoima on pysynyt koko hallituskauden ajan lähes ennallaan. Laskua oli vuosina 2011–2015 vain 0,1 prosenttia, eli 67 euroa vuositasolla.
Sen sijaan samankokoisen opettajaperheen ostovoima on laskenut selvästi enemmän. Laskelmassa lastentarhanopettajan ja luokanopettajan yhteenlaskettu palkka on bruttona 5 800 euroa kuussa. Verojen jälkeen palkassa ei ole suurta eroa työläisperheeseen.
Opettajaperheen ostovoima on laskenut kuitenkin ajanjaksolla 1,4 prosenttia, eli 755 euroa vuositasolla.
– Palkankorotuslinja ei suosinut korkeasti koulutettuja. Heidän kohdallaan myös verotus on kiristynyt. Ostovoimaan on vaikuttanut myös se, että he eivät ole saaneet kompensaatiota lapsilisien leikkauksista, kertoo Koev.
Koevin mukaan ero syntyy osaltaan myös siitä, että opettajaperhe ei ole saanut päivähoitomaksuihin tulosidonnaista helpotusta.

grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Duunarisinkut pärjäsivät

Erot näkyvät myös yksinasuvien palkansaajien kohdalla. Laskelmassa 2 300 euroa kuussa tienaavan lastenhoitajan ostovoima on parantunut prosentin verran 2011–2015. Vuositasolla tämä tarkoittaisi ostovoiman kasvua 209 eurolla.
– He ovat hyötyneet työtulovähennyksestä ja palkkapolitiikasta, joka on painottanut pienituloisia.
Korkeasti koulutettu yksinasuva farmaseutti tienaa Akavan mukaan noin 2 900 euroa. Tällä tulotasolla ostovoima on kasvanut 0,3 prosenttia neljässä vuodessa. Sen sijaan esimerkiksi 6 200 euroa kuussa tienaava yksinasuva insinööri on menettänyt ostovoimastaan samassa ajassa 1,1 prosenttia, eli 513 euroa vuositasolla.
Akava otti laskelmissaan huomioon palkkaratkaisujen, veromuutosten, inflaation, lapsilisien ja päivähoitomaksujen vaikutuksen ostovoimaan. Kaikkien kotitalouksien oletetaan asuvan omistusasunnossa.

Hallituksen veroratkaisut pinnalla

Selvityksen tulos on poliittisesti luonteva, sillä päättyvällä hallituskaudella valtiovarainministerin salkku on ollut tulojentasausta kannattavalla SDP:llä. Myös Vasemmistoliitto oli hallituksessa vuoden 2014 kevääseen saakka.
Akavan ostovoimaselvityksen ajankohta ei ollut siksi sattumaa. Korkeasti koulutettujen etujärjestö toivoo, että verotuksen kanssa paraikaa tuskailevat hallitusneuvottelijat eivät jatkaisi edeltäjiensä linjoilla.
Akavan näkökulmasta nykyinen verotus ei kannusta kouluttautumaan ja etenemään uralla. Verotuksen kiristyminen leikkaa Akavan mielestä lisäpalkan hyötyjä jo maltillisella tulotasolla.
– Verotus voisi ehkä keventyä jonkin verran tasaisesti kaikissa tuloluokissa, Koev sanoo.
Akava on aiemmin esittänyt hallitusohjelmatavoitteissaan, että ylin työtuloihin vaikuttava rajaveroaste laskettaisiin 50 prosenttiin. Lisäksi Akava haluaisi laskea ansiotuloverotuksen asteittain EU:n vanhojen jäsenmaiden tasolle kaikissa tuloluokissa.
Hallitusneuvottelijoiden on määrä päättää verolinjauksista lähipäivinä.

Terveisiä Länsi-Pohjan musiikkiopiston Popparikonsertista...

Kävimme illalla Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa, jossa oli Länsi-Pohjan musiikkiopiston Popparikonsertti.

Mukava konsertti, jossa nuoret musiikinopiskelijat selvästi nauttivat tekemisestään. Arvelen, että yleisö piti kuulemastaan ja näkemästäänkin...

Bändit irrottelivat sen verran reippaasti, että EARit oliaivat olleet - lähes - tarpeelliset. Minullakin em. kevytkuulosuojaimia on monesti unohtunut takintaskuun. Tällä kerralla ei niitä löytynyt... 

Suomen uutta hallitusta ei ole vielä muodostettu...

Olen muutaman Taneli Heikan tekstin lukenut Helsingin Sanomista. Pääosin olen pitänyt lukemastani, mutta välistä on tunnustettava, että hihna luistaa, en yksinkertaisesti täysin ymmärrä, mitä hän kirjoittaa ja mihin hän pyrkii.

Haitanneeko tuo mitään? Lennokkaat tekstit jäävät kuitenkin elämään ja mahdollisesti aukeavat jossakin vaiheessa tai sitten ei...

Toimin joka tapauksessa alla olevan tekstinkin osalta vähintään tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunatuna:

Uusi hallitus on edellistä liberaalimpi

POLITIIKKA  
Taneli Heikka 
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.
Tulevan hallituksen pääministeri kuuluu protestanttiseen herätyslahkoon ja toinen kärkiministeri on vanhauskoinen katolilainen.
Tämä ei ole Amerikka, tämä on monikulttuurinen ja liberaali Suomi.
Kun perusporvaripuolueet voittivat vaalit, somesta nousi valitusvirsi. On koittanut suvaitsemattomuuden yö. Suomea hallitsee populistien, kapitalistien ja maaseudun vanhauskoisten rautanyrkki.
Ja tottahan se on, että nyt neuvoteltava hallituspohja ei ole feministinen. Se tuskin puskee eteenpäin seksuaalista tasa-arvoa tai tekee pakolaiskiintiön ja kehitysavun kasvattamisesta kärkitavoitetta. Se siis ei ole arvoliberaali hallitus. Mutta tekeekö se hallituksesta konservatiivisen?

Advertisement
Väitän, että muodostuva hallituspohja on väistyvää sateenkaarikoalitiota liberaalimpi.
Liberalismi teki läpimurron 1700-luvun suurissa vallankumouksissa Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Vapauden aatteesta tuli kansallisvaltioiden pohja. 
Tärkeimpiä liberaaleja periaatteita ovat esimerkiksi yksilön vapaus ja luovuttamaton arvo, oikeus mielipiteisiin, poliittiseen toimintaan, uskontoon ja omaisuuteen, tasavertaisuus lain edessä sekä vahva kansalaisyhteiskunta ja rajoitettu keskusvalta.
Tuossa listassa on enemmän perusporvareiden kuin vihervasemmiston tavoitteita.
Perussuomalaiset vastustaa tiukimmin Euroopan unioniin keskitettyä valtaa ja puoltaa kansojen itsemääräämisoikeutta. Tässä mielessä se on eduskunnan liberaalein porukka.
Perussuomalaiset on käynyt läpi viime vuosien merkittävimmän sananvapaustaistelun. Puolueen jäsenille on langetettu julkisuuden ja oikeuden tuomioita mielipiteistä. Liberalismin arvokkaimpiin perinteisiin kuuluu puolustaa heidän oikeuttaan näihin näkemyksiin.
Keskusta-aatteen ytimessä on vallan hajauttaminen. Keskusta uskoo itsenäisen talonpojan kykyihin ja lähiyhteisön voimaan vähäosaisten auttamisessa. Puolue on aina suhtautunut epäilyksellä Helsingin virastoissa keksittyihin hassutteluihin. Liberaalimpaa asennetta on vaikea löytää.
Kolmen ässän hallituspohjassa on vahva uskonnonvapauden juonne. Erilaisiin lahkoihin kuuluvat ja kuulumattomat istuvat samaan pöytään. Näin toimivat liberaalit. Perussuomalaiset ja keskusta toivat monikulttuurisen suvaitsevaisuuden Suomen hallitukseen.
Suomen liberaalein puolue on kokoomus. Se on viime vuosina ajanut johdonmukaisesti sääntelyn vähentämistä, elinkeinovapautta, sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja parlamentarismia.
Eivätkö vihreät ja vasemmisto ole liberaaleja? Ovat ne, niinä hetkinä kun sormet osuvat vapausaatteen briossissa kivalta tuntuvaan rusinaan. Punavuoren latteliberaalien mielestä vapaaseen maailmaan päästään, kun muita vähän pakotetaan. Vihreille maailma on jatkuvassa poikkeustilassa luonnon tuhoutumista vastaan, joten epäliberaalit keinot ovat ok. Maaseutumummojen pissaa keräävä vesihuoltojärjestelmä muuttuu silloin järkeväksi ideaksi.
Sosiaalidemokraatit ovat nykyajan konservatiivisia kuningasmielisiä. Ay-liike varmistaa, että oman säädyn etuoikeudet säilyvät äänestystuloksesta riippumatta. Pienen ihmisen oikeus toimeentuloon elinkeinovapauden, omaisuuden ja yrittäjyyden kautta on näille rojalisteille pahasta.
Tuo on tietysti kärjekäs tulkinta vihervasemmistosta, mutta ei vailla todellisuuspohjaa. Liittoutumalla valtion ja verotuettujen korporaatioiden kanssa vihreät ja vasemmisto kadottivat liberalismiin kuuluvan kansanliikkeen luonteen. Perussuomalaisten ja keskustan kansanliikkeet iskivät vaaleissa tähän heikkouteen. Kansa näki, ketkä ovat nykyajan konservatiiveja ja äänesti muutosta.
Oppositiota kohti kulkevan vihervasemmiston vaikea tehtävä on nyt perustella, miksi vapaudesta pitäisi antaa kansalaisille vain itselle mieluisa puoli.
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssä Washington DC:ssä.

Tasapainoilua, lähes trapetsitaiteilua...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: 
Ulkomaat  | 

Itäiset kumppanit tasapainoilevat EU:n ja Venäjän välissä

EU-maiden ja itäkumppanien kokous alkaa torstaina Riiassa. EU:lla ei ole kumppaneiden suuntaan muuta yhteistä tavoitetta kuin luoda vakautta. Suomi toivoo EU:lta realismia.


EU:n itäiset kumppanit
Kuva: EU / Yle Uutisgrafiikka

EU-maiden johtajat ja itäisten kumppaneiden edustajat tapaavat Latvian Riiassa torstaina ja perjantaina. Kumppanimaat ovat Moldova, Ukraina, Georgia, Valko-Venäjä, Azerbaidžan ja Armenia. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Alexander Stubb (kok.).
Kokoukselta ei odoteta konkreettisia lopputuloksia. Yhteisen loppulausunnon kirjoittaminenkin on työlästä, koska kumppanuus, EU:n ja Venäjän jännitteiset välit ja Venäjän voimapolitiikka koetaan joka kumppanimaassa eri tavoin.

EU välttää puhumasta Venäjästä

Kun kumppanuudet solmittiin vuonna 2009, EU, Venäjä ja niiden väliin jäävät maat elivät vielä toisenlaisessa todellisuudessa kuin nyt. Vaikka Venäjän ja Euroopan jännite on kasvanut ja Ukraina ja Venäjä käyvät sotaa, EU yrittää, että kokouksessa puhuttaisiin nimenomaan kumppanimaista – ei Venäjästä.
Venäjästä puhumista tuskin voitaneen kokonaan välttää. Itäinen kumppanuus ja EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus oli yksi laukaisevista tekijöistä Ukrainan kriisissä. Venäjä väittää kokevansa Euroopan laajenemisen uhaksi, vaikka EU sanoo omaksi tavoitteekseen vain vakauden luomisen.
Itäiset kumppanit – Moldova, Ukraina, Georgia, Valko-Venäjä, Azerbaidžan ja Armenia – eivät ole yhtenäinen maaryhmä.
Ne ovat olleet osa Neuvostoliittoa, ja Georgiaa ja Ukrainaa lukuun ottamatta kuuluvat edelleen IVY-maihin. Valko-Venäjä ja Armenia kuuluvat vuoden alussa perustettuun Euraasian talousliittoon, josta Venäjä rakentaa omaa vapaakauppa-aluettaan. Ukraina, Georgia ja Moldova pyrkivät lähelle EU:ta.

Läheiset kumppanit, etäiset kumppanit

Kumppaneissa on kahta seurakuntaa – kolme valtiota tekee enemmän, kolme vähemmän yhteistyötä EU-maiden kanssa.
Ukrainalla, Georgialla ja Moldovalla on assosiaatio- ja vapaakauppasopimukset EU:n kanssa.
Moldovalaiset saavat matkustaa EU-maihin ilman viisumia. Ukraina ja Georgia toivovat viisumivapautta, mutta vielä EU ei ole valmis sitä myöntämään. Vaikka maiden tilanteet ovat keskenään erilaiset, ne ovat lähempänä EU:ta ja tekevät enemmän yhteistyötä EU-maiden kanssa kuin kolme muuta kumppania.
Venäjä luopui tällä viikolla vastustamasta Ukrainan ja EU:n vapaakauppasopimusta, jonka on tarkoitus astua voimaan vuoden viivytyksen jälkeen vuoden 2016 alussa. Sodan ja talousvaikeuksien takia Venäjän ja Ukrainen kauppa on romahtanut.
Muut kolme kumppania – Armenia, Azerbaidžan ja Valko-Venäjä – ovat etäämmällä EU:sta. Näistä Valko-Venäjä on EU:lle murheenkryyni. Sen ihmisoikeustilanne ja valtion tilanne kaiken kaikkiaan on kaukana eurooppalaisten toiveista. EU on asettanut henkilö- ja talouspakotteita Valko-Venäjää vastaan.

Suomi veisi kumppanuuksia varovasti eteenpäin

Kun EU toivoo kumppanuuksien edistävän vakautta, se tarkoittaa toivovansa valtioiden kehittyvän vahvoiksi, korruptoitumattomiksi ja vauraiksi. EU toivoo niistä kauppakumppaneita mutta myös hyviä ja rauhallisia naapureita. EU korostaa, että kumppanuuden tavoite on joka maan kanssa erilainen. Mahdollinen EU-jäsenyys on eri asia kuin kumppanuus.
Kun itäistä kumppanuutta rakennettiin, Ruotsi ja Puola olivat puuhamaina innolla edistämässä lähentymistä. Suomi on suhtautunut kumppanuuksiin pidättyväisemmin.
Suomi toivoo, että kumppaneille ei lupailtaisi liikoja, jotta ne eivät odota EU:lta turhan nopeaa etenemistä esimerkiksi viisumivapaudessa tai muussa yhteistyössä. Silloin ei tule myöskään pettymyksiä, joita Venäjä voisi käyttää hyväkseen omassa politiikassaan tai vaikutusyrityksissään.

Cannesissa heinäkuussa 2001...

Katselin aamulla Suomen televisiosta Ranskan Rivieran Cannesin filmijuhliin liittyvää haastattelua.

Cannes, tuttu paikka (rautatieasema, suora reitti rantaan ja uimaranta), sillä toisella Inter Rail-matkallamme vuonna 2001 kolistelimme junalla Marseista itäänpäin eräänä heinäkuun aamuvarhaisena hetkenä, kun kuulimme kuulutuksen Cannes...

Vaimoni ehdotti, että menisimme Cannesin uimarannalle uimaan - oli tulossa lämmin, oikeastaan kuuma kesäinen päivä. Nopeasti reput selkään ja junan pysähdyttyä Cannesin rautatieasemalle laskeuduimme ulos autiolle asemalaiturille - oli todella varhainen aamu..

Eipä tarvinnut juurikaan arpoa, minne suuntaan rautaieaemalta lähtee, sillä ranta oli erittäin lähellä. Sinne suunnistimme ja totesimme olevamme upealla rannalla kaksistaan...

Asetuimme ns. avaruuspeiton päälle loikoilemaan.

Vähitellen rantaan alkoi kerääntyä väkeä ja puolen päivän aikaa se oli aivan tupaten täynnä, ihmiset olivat vieri vieressä kuin sardiinit purkissa...

Todettakoon, että Välimeren aalloissa täytyi käydä pulahtamassa vuorotellen - varmuuden vuoksi - sillä vaatimattomat Iner Rail-varusteemme tuntuivat muutamia lähellä olevia loikoilijoita kiinnostavan...

Jatkoimme matkaa iltapäivällä Nizzaan, jossa olimme pari päivää kemiläislähtöisen nuorenmiehen perheen vieraana...

Mahdollisesti siitä ja myöhemmin menostamme "ralliteitä pitkin" Monacon Monte Carloon sitten jossakin vaiheessa lisää... 

  

Map of Cannes, Ranska






Dowloading map - size is 637Kb

torstai 21. toukokuuta 2015

Aasinsilta Lontooseen - ole hyvä...

Katselin hetki sitten mielenkiintoisen dokumenttiohjelman Suomen televisioista Yle Areenalta nimeltään O`Mast- Napolin räätälimestarit.
Nyt ymmärrän, mitä tarkoitetaan ammattitaitoisen räätälimestarin käsityönä tehdyllä miesten puvulla. Toivottavasti Sinullakin on mahdollisuus katsoa em. dokumenttiohjelma...

Miesten puvusta syntyi mielleyhtymä Lontooseen, jonne menimme Kemin ammattioppilaitoksen opettajayhdistyksen toteuttamalla matkalla. Siitäkin on aikaa jo aika tovi, taisipa olla vuoden 1997 kevät kysymyksessä...

Muutama päivä sitten kirjoitin viestin Bowler hat story, jossa mainitsin: Mutta myöhäisimmillä Lontoon matkoillamme olemme kyllä hiukan shoppailleetkin, joista mahdollisesti jossakin sopivassa tilaisuudessa myöhemmin... 

No tässä tulee eräs niistä:

Edellä mainitulla matkalla kiertelimme omaehtoisesti pienissä ryhmissä katselemassa suurkaupungin turistinähtävyyksiä.

Eräänä päivänä päätimme - minä ja vaimoni - lähteä tutustumaan St Paulin katedraaliin.



Kerta kaikkiaan huikean upea paikka ja hieno, ikimuistettava kokemus. St. Paulin katedraali on massiivinen: sen valtavan kokoinen kupoli painaa 50 000 tonnia.
Katedraalissa yksi mielenkiintoisimpia paikkoja on Kuiskausten galleria, jossa voi kuulla kuiskauksen jopa 30 metrin päähän akustiikan takia. Sen me testasimme - toimi erinomaisesti. Olen jopa muistavinani, mitä me me kuiskuttelimme toisillemme...

Kiipesimme niin ylös kupolia kuin yleensä turistit pääsivät. Aivan ylhäällä oli tummaihoinen turvamies, todennäköisesti poliisi, joka vartio ettei turistien päähän pälkähtänyt kiivetä kaiteelle. Jututin em.turvamiestä. Kerroin mistä olimme ja taisinpa esittää tervetulotoivomuksen saapua Suomeen/Kemiin.
Kiertelimme katedraalia aika pitkän aikaa. Siis edellä mainittu näköalatasanne (360 astetta), katedraalikerros ja hautaholvi tulivat tutuiksi. Erityisesti tuo hautaholvi oli vaikuttava...

Siirryimme katedraalista lähes näköetäisyydellä olevaan pubiin siemaisemaan oluet. Näimme, aistimme samalla rentoja Cityn valkokaulusköyhällistön edustajia vaihtamassa ajatuksia arvatenkin pörssikursseista ja /tai jalkapallosta...

Nyt sitten itse asiaan: 

Lähdettyämme pubista vaimoni sanoi:"Nyt me ostamme sinulle puvun Lontoosta!" Ehdotus tuli hiukan puun takaa, mutta en minä alkanut isommasti äkistä vastaan. Käyttöpuvun tarpeesta oli aikaisemin ollut puhetta...

Kuinka ollakaan näköetäisyydellä oli miesten asusteliike, jossa oli alennusmyynti juuri kiihkeimmillään.

Liikkeen kyltissä oli mainintoja italialaisista puvuista tms. ja sisään mentyämme meitä palvelemaan tuli vanhahko, laiha mieshenkilö kädet viuhtoen ja suu käyden... 

Sovittelin erilaisia puvuntakkeja päälleni. Minulla oli ammattitaitoinen "makutuomari" omasta takaa. Niinhän siinä kävi, että ostimme minulle tummanharmaan, kevytraidallisen puvun, jossa on myös liivi. Kangas on mielenkiintoisen joustava. Erikoista puvussa on se, että puvun takki on tavanomaisesta, perinteisestä pitempi. Sekä liivi että takki ovat silkkivuorelliset, lisäksi molemmisssa on mielenkiintoisia pikkutaskuja. 

Merkki: Remus UOMO est. 1991 designo originale. 

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että en ole kyseistä pukua pitänyt päälläni ainakaan kymmeneen vuoteen.
Kokeilin sitä hetki sitten, sopi hyvin ja tuntui hyvältä. Pitäisiköhän se ottaa taas käyttöön... 




 Lyhyt tekstinpätkä Wikipediasta:

St Paulin katedraali

Tämä artikkeli käsittelee Lontoossa sijaitsevaa katedraalia. Melbournen katedraalista, katso Pyhän Paavalin katedraali (Melbourne).
St Paulin katedraali (Pyhän Paavalin katedraali) on Lontoon Cityssä sijaitseva katedraali, joka toimii Lontoon piispanistumeina. Nykyisen katedraalin suunnitteli Sir Christopher Wren, ja se rakennettiin vuosina 16751710. Nykyistä katedraalia sanotaan yleisesti neljänneksi St Paulin katedraaliksi, vaikka kaikki keskiaikaiset uudelleenrakentamiset laskien luku olisi suurempi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikalla aiemmin olleen Dianan temppelin jälkeen saksit rakensivat ensimmäisen apostoli Paavalille omistetun kirkon puusta. Ensimmäinen kirkko paloi noin vuonna 675, mutta se rakennettiin uudestaan.
Viikinkien hävitettyä ensimmäisen kirkon 962 rakennettiin toinen St Paulin katedraali, tällä kertaa suurelta osin kivestä.
Kolmannen katedraalin rakentamisen aloittivat normannit edellisen vaurioiduttua tulipalossa 1136. Katto oli edelleen puusta, mikä lopulta yli 500 vuotta myöhemmin koitui katedraalin tuhoksi. Kirkko valmistui varsinaisesti 1240, mutta laajentamisprojekti viivytti valmistumista aina vuoteen 1314. Se kuitenkin vihittiin käyttöön 1300, jolloin se oli Euroopan kolmanneksi pisin kirkko (181 metriä) ja sen torni oli Euroopan korkeimpia (149 metriä). Kirkko alkoi raunioitua 1500-luvulla, ja sitä kunnostettiin, mutta se tuhoutui lopullisesti Lontoon suuressa palossa 1666.
Christopher Wren aloitti uuden, nykyisen kirkon suunnittelemisen 1668. Sen harjannostajaiset olivat 1708, Wrenin 76-vuotispäivänä, ja se valmistui 1710.

Merkittäviä tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen katedraali on ollut useiden merkittävien tilaisuuksien tapahtumapaikkana, kuten