- Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:
Akavan ostovoimavertailu: Voittajia duunarisinkut, häviäjiä korkeasti koulutetut lapsiperheet
Päättyvän hallituskauden verolinjaukset ja palkkaratkaisut ovat suosineet pienituloisia palkansaajia. Näin sanoo korkeasti koulutettujen palkansaajien etua ajava Akava ostovoimaselvityksessään. Parhaiten laskennallisessa vertailussa pärjäsi lapseton, matalapalkkaisessa työssä oleva sinkku.
Palkansaajien ostovoima on kehittynyt epätasaista tahtia päättyvän hallituskauden aikana, ilmenee Akavan selvityksestä.
Akavan mukaan palkkatöissä olevien lapsiperheiden kohdalla ostovoima on vähentynyt sitä enemmän mitä suuremmat tulot perheellä on.
– Asiantuntija-ammattitaustaiset lapsiperheet ovat menettäneet eniten ostovoimaa viime hallituskauden aikana johtuen palkka- ja veropolitiikasta. Jos on puolestaan ollut matalapalkkaisessa työssä, eikä ole ollut alaikäisiä lapsia, silloin ostovoima on noussut jonkin verran, sanoo selvityksen tehnyt Akavan pääekonomisti Eugen Koev.
Ostovoima laskenut perheillä
Akava käyttää laskelman esimerkkinä nelihenkistä perhettä, jossa on kaksi alaikäistä lasta. Laskelmassa lastenhoitajana ja koneistajana työskentelevät vanhemmat tienaavat yhteensä 5 000 euroa kuussa ennen veroja.
Kotitalouden ostovoima on pysynyt koko hallituskauden ajan lähes ennallaan. Laskua oli vuosina 2011–2015 vain 0,1 prosenttia, eli 67 euroa vuositasolla.
Sen sijaan samankokoisen opettajaperheen ostovoima on laskenut selvästi enemmän. Laskelmassa lastentarhanopettajan ja luokanopettajan yhteenlaskettu palkka on bruttona 5 800 euroa kuussa. Verojen jälkeen palkassa ei ole suurta eroa työläisperheeseen.
Opettajaperheen ostovoima on laskenut kuitenkin ajanjaksolla 1,4 prosenttia, eli 755 euroa vuositasolla.
– Palkankorotuslinja ei suosinut korkeasti koulutettuja. Heidän kohdallaan myös verotus on kiristynyt. Ostovoimaan on vaikuttanut myös se, että he eivät ole saaneet kompensaatiota lapsilisien leikkauksista, kertoo Koev.
Koevin mukaan ero syntyy osaltaan myös siitä, että opettajaperhe ei ole saanut päivähoitomaksuihin tulosidonnaista helpotusta.
Duunarisinkut pärjäsivät
Erot näkyvät myös yksinasuvien palkansaajien kohdalla. Laskelmassa 2 300 euroa kuussa tienaavan lastenhoitajan ostovoima on parantunut prosentin verran 2011–2015. Vuositasolla tämä tarkoittaisi ostovoiman kasvua 209 eurolla.
– He ovat hyötyneet työtulovähennyksestä ja palkkapolitiikasta, joka on painottanut pienituloisia.
Korkeasti koulutettu yksinasuva farmaseutti tienaa Akavan mukaan noin 2 900 euroa. Tällä tulotasolla ostovoima on kasvanut 0,3 prosenttia neljässä vuodessa. Sen sijaan esimerkiksi 6 200 euroa kuussa tienaava yksinasuva insinööri on menettänyt ostovoimastaan samassa ajassa 1,1 prosenttia, eli 513 euroa vuositasolla.
Akava otti laskelmissaan huomioon palkkaratkaisujen, veromuutosten, inflaation, lapsilisien ja päivähoitomaksujen vaikutuksen ostovoimaan. Kaikkien kotitalouksien oletetaan asuvan omistusasunnossa.
Hallituksen veroratkaisut pinnalla
Selvityksen tulos on poliittisesti luonteva, sillä päättyvällä hallituskaudella valtiovarainministerin salkku on ollut tulojentasausta kannattavalla SDP:llä. Myös Vasemmistoliitto oli hallituksessa vuoden 2014 kevääseen saakka.
Akavan ostovoimaselvityksen ajankohta ei ollut siksi sattumaa. Korkeasti koulutettujen etujärjestö toivoo, että verotuksen kanssa paraikaa tuskailevat hallitusneuvottelijat eivät jatkaisi edeltäjiensä linjoilla.
Akavan näkökulmasta nykyinen verotus ei kannusta kouluttautumaan ja etenemään uralla. Verotuksen kiristyminen leikkaa Akavan mielestä lisäpalkan hyötyjä jo maltillisella tulotasolla.
– Verotus voisi ehkä keventyä jonkin verran tasaisesti kaikissa tuloluokissa, Koev sanoo.
Akava on aiemmin esittänyt hallitusohjelmatavoitteissaan, että ylin työtuloihin vaikuttava rajaveroaste laskettaisiin 50 prosenttiin. Lisäksi Akava haluaisi laskea ansiotuloverotuksen asteittain EU:n vanhojen jäsenmaiden tasolle kaikissa tuloluokissa.
Hallitusneuvottelijoiden on määrä päättää verolinjauksista lähipäivinä.
