maanantai 27. heinäkuuta 2020

Autoilussa on kirjoittamattomia sääntöjä, joiden rikkominen saa muut kuskit näkemään punaista – Asiantuntija kertoo, mitkä etikettivirheet ovat jopa vaarallisia













Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Auto|Liikenne

Autoilussa on kirjoittamattomia sääntöjä, joiden rikkominen saa muut kuskit näkemään punaista – Asiantuntija kertoo, mitkä etikettivirheet ovat jopa vaarallisia

Onko hyvä idea ”kouluttaa” törttöileviä autoilijoita tööttäämällä? Vai onko kohteliasta pikemminkin välttää äänitorven käyttämistä? Asiantuntija vastaa väitteisiin autoilun kirjoittamattomista säännöistä.
Apukuskin on syytä kysyä kuljettajan lupa ennen kuin koskee auton hallintalaitteisiin tai syö autossa, asiantuntija sanoo.
Julkaistu: 15:24, Päivitetty 15:40
KOHTELIAAT ja hyvät käytöstavat kertovat ihmisestä paljon hyvää. Tai kuten Wikipedia asian hyvin ilmaisee: ”hyvät käytöstavat osoittavat henkilön olevan kohtelias, sivistynyt ja itsensä hallitseva.”
Mikä sitten on hyvä tapa ja mikä huono, riippuu kulttuurista, ja jokaisessa ympäristössä on eri kulttuurinsa. Näin on myös liikenteessä, jossa on paljon kirjoitettuja, mutta myös kirjoittamattomia sääntöjä.
Onko esimerkiksi usein liikenteessä näkyvä ilmiö, jossa törttöileviä autoilijoita ”koulutetaan” tööttäämällä, hyvästä vai pahasta? Ja onko kohteliasta ja suotavaa ajaa ylinopeutta, jos kaikki muutkin ajavat – ja mikäli omistaa erityisen tehokkaan ja hienon auton, onko sillä sittenkin vähän suotavampaa ajaa kovempaa kuin tavallisilla autoilla?
Pyysimme kysymyksiin vastaukset henkilöltä, joka valistaa autoilijoita paitsi turvallisiksi kuljettajiksi, myös kohteliaiksi kuljettajiksi. Hän on herrasmiesautoilija, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Väitteet nopeudesta – totta vai tarua?

Väite: Ylinopeutta ei saa ajaa – paitsi jos ajaa erityisen nopeaa autoa kuten Porschea tai Ferraria.
Vesalainen: ”Tarua. Ylinopeutta ei saa ajaa. Auton tehokkuus tai urheilullisuus eivät tuo erivapauksia asiaan.”
Väite: Jos perässä on iso rekka tai linja-auto, on epäkohteliasta ajaa mittarin mukaista nopeusrajoitusta tavallisella tiellä: silloin ajaa todellisuudessa alle rajoituksen, ja takana oleva ammattiautoilija joutuu ajamaan liian hitaasti.
”Riippuu tilanteesta. Olisi hyvä tietää, mikä on oman auton mittarivirhe kyseisessä nopeudessa. Jos mittari näyttää esimerkiksi 4 km/h liikaa, mittarivirheen voi kompensoida liikenteen ja kelin salliessa ajamalla oman mittarin mukaan 4 km/h ’ylinopeutta’. Näin vähentää takana tulevan liikenteen provosoitumista. Jos taas turvallisuuden takaamiseksi on perusteltua käyttää alhaisempaa nopeutta, siihen jokaisella on täysi oikeus.”
Väite: Jos kaikki muut ajavat vähän ylinopeutta, on kohteliasta ajaa itsekin ylinopeutta, jotta liikenne on sujuvaa.
”Tarua. Nopeusrajoituksia tulee noudattaa. Oma mittarivirhe on kuitenkin syytä selvittää muiden provosoitumisen välttämiseksi. Hyvä keino nopeusmittarin tarkastamiseen on navigaattorin nopeusnäyttö tai älypuhelimen nopeusmittarisovellus.”
Väite: Alinopeutta ei saa ajaa.
”Tarua. Mikä on alinopeus? Jopa vähimmäisnopeus-liikennemerkin vaikutusalueella saa ajaa asetettua vähimmäisnopeutta alhaisemmalla nopeudella, jos liikennetilanne tai olosuhteet sitä edellyttävät.”

Yleisistä käytöstavoista:

On paheksuttavaa luukuttaa stereoita täysillä kaupungissa.
”Totta. Tarpeeton ja häiritsevä ajoneuvolla ajaminen on kielletty. Eiköhän tuo ajonaikainen ’luukutus’ voida katsoa häiritseväksi ajoneuvolla ajamiseksi.”
Äänitorven käyttöä kannattaisi välttää.
”Riippuu tilanteesta. Äänimerkkiä tulee käyttää, jos se on vaaran tai vahingon välttämiseksi tarpeen. Sen sijaan esimerkiksi vaaratilanteen jo mentyä äänimerkin käyttö ’kouluttamistarkoituksessa’ ei enää ole perusteltua.”
Kohtelias autoilija tervehtii kaikkia kuskeja, jotka ajavat samanmerkkistä autoa kuin oma auto.
”Tarua. Tietyillä tienkäyttäjäryhmillä on tapana tervehtiä toisiaan. Esimerkiksi raskaan liikenteen kuljettajat moikkailevat toisiaan – samoin motoristit. Myös joidenkin automerkkien kohdalla tällainen tapa on kehittynyt. Esimerkiksi Alfa Romeo -kuljettajat moikkailevat toisiaan. Mikään kohteliaisuuden peruskivi tuo tapa ei kuitenkaan ole, siksi vastasin ’tarua’. Yleisimmillä automerkeillä, kuten vaikka Skodalla tai Toyotalla, ei juuri muuta ehtisi tehdäkään kuin pitää kättä pystyssä.”
Jos joku antaa tilaa, kohtelias kuski heiluttaa kättä kiitokseksi.
”Totta. Tämä on ehdottoman hyvä ja kannatettava tapa.”
Ilman paitaa on tökeröä ajaa autolla.
”Riippuu tilanteesta. Rikoslaista löytyy sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen. Jotta tästä olisi kyse, toiminnan pitää herättää pahennusta, mikä taas on suhteellinen käsite. Pahennuksen herättäminen ei myöskään täyty, jos kukaan ei näe. Myös sukupuoli vaikuttaa asiaan: Autossa istuvan naisen alastomuus herättää enemmän huomiota kuin miehen. Autoon voi tulla myös tekninen vika, joka pakottaa nousemaan autosta ulos. Ja jos joutuu onnettomuuteen, pelastushenkilöstö saattaa joutua antamaan ensiapua, jolloin alastomuus tulee väistämättä esille.”

Oheistoiminnasta autossa:

Puhelinta saa näprätä liikennevaloissa.
”Totta – jos itselle palaa punainen valo. Puhelinta ei saa ajon aikana käyttää niin, että pitää sitä kädessä. Sen käyttö ei saa muutenkaan haitata tai vaarantaa ajoneuvolla ajamista. Lakitekstin ilmaisulla ’ajon aikana’ tarkoitetaan ajoneuvon tosiasiallista kuljettamista, ei esimerkiksi auton seisottamista liikennevaloissa.”
Liikennevalot tai ruuhka ovat hyvä paikka meikata, jos aamulla ei kotona ehtinyt.
”Riippuu tilanteesta. Paras vaihtoehto on meikata vasta perillä, jos ei sitä ehtinyt tehdä ennen ajoon lähtöä. Toisaalta tätä voisi verrata kännykän käyttöön: auton seisoessa punaisissa liikennevaloissa tai ruuhkassa en sinällään näe estettä meikkaamiselle, vaikka en sitä suosittelekaan. Kuljettajan on huolehdittava, että meikkaaminen lopetetaan ennen ajoneuvon liikuttamista ja siitä, ettei toimenpide aiheuta viivettä liikkeellelähtöön tai jatku valojen vaihduttua taas vihreäksi.”

Apukuskin käytöstavat:

Apukuski ei koske auton hallintalaitteisiin, kuten ilmastointilaitteisiin tai radioon, sillä se on kuskin valtakuntaa.
”Totta, ellei kuljettajan kanssa ole muuta sovittu.”
Apukuski ei syö eikä juo autossa ilman kuskin lupaa.
”Totta. Kaikki eivät halua, että heidän autoissaan syödään ylipäänsä mitään.”
Apukuskin ei ole soveliasta kommentoida kuljettajan ajamista.
”Riippuu todella paljon tilanteesta – ja myös siitä, kuka ajaa ja kuka taas istuu apukuskin paikalla.”

Muiden asioihin puuttumisesta:

Jos joku käyttäytyy liikenteessä huonosti, tätä kuskia on hyvä ”opettaa” esimerkiksi väläyttelemällä valoja, tööttäämällä tai ajamalla viereen ja näyttämällä ohimoa.
”Tarua. Liikenteessä ei pidä kouluttaa ketään. Valoja väläyttämällä tai äänimerkkiä soittamalla voi varoittaa vaarasta, mutta vaaratilanteen jälkeen tapahtuva kouluttaminen on täysin turhaa.”
Myös hitaita kuskeja on hyvä opettaa ajamalla mahdollisimman lähellä heidän perässään.
”Tarua. Edellä ajavaan on pidettävä sellainen etäisyys, ettei peräänajon vaaraa ole. Pitämällä riittävää turvaväliä pystyy lisäksi havainnoimaan pidemmälle ja leveämmälle. Lisäksi välttyy edellä ajavan nostattamalta kura- ja kivisuihkulta sekä pystyy ajamaan tasaisemmalla nopeudella.”
Ympäristötietoinen autoilija muistuttaa suuripäästöisten autojen kuljettajia siitä, että he ovat osiltaan vastuussa ilmastonmuutoksesta ja ilmansaasteisuudesta.
”Tarua. Minkäänlaiseen vastakkainasetteluun, kouluttamiseen tai provosoimiseen ei ole tarvetta eikä syytä syyllistyä.”

Tilan antamisesta ja ottamisesta:

Jalankulkija pitää päästää suojatielle, vaikka hän ei olisi selkeästi sille astumassa, mutta on suojatien laidalla rintamasuunta suojatiehen päin.
”Totta. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. Välillä on tilanteita, että on vaikeaa sanoa, valmistautuuko jalankulkija menemään suojatielle. Tällöin on syytä pelata varman päälle, kuten väitteessä ohjeistettiin.”
Kun joku on liittymässä rampilta moottoritielle, ei ole mitään syytä väistää tätä vasemmalle kaistalle.
”Totta. Ylimääräiset kaistanvaihdot lisäävät aina riskejä. Turvallisin tapa helpottaa liittymistä on kunnon turvavälin pitäminen edellä ajavaan, ja hyvään turvaväliin liittyjän on helppo pujahtaa. Tarvittaessa voi vielä hieman auttaa liittyjää keventämällä kaasua hetkellisesti. Moottoritielle aikovalla on kuitenkin näissä tilanteissa väistämisvelvollisuus.”
Jos on kääntymässä yksisuuntaisen kadun päässä tulevasta risteyksestä vasemmalle ja vasemmalla kaistalla on ruuhkaa, on ihan ok ajaa oikeaa kaistaa jonon ohi ja pujahtaa vasta lopussa vasemmalle kaistalle.
”Tarua. Jonossa etuilu ja viime hetken änkeäminen kääntyvälle kaistalle vain puurouttavat liikennettä entisestään.”

Liikenneympyrästä:

Kun menee liikenneympyrään ja on poistumassa siitä heti oikealle, asianmukainen kuski laittaa vilkun oikealle jo ennen liikenneympyrään ajoa, ei vasta liikenneympyrässä ollessaan.
”Totta. Kunhan juuri ennen liikenneympyrää ole mitään liittymää, johon kyseisen ajoneuvon kuljettajan voisi luulla kääntyvän.”
Erittäin kohtelias kuski antaa liikenneympyrässä ajaessaankin tilaa niille, jotka ovat liittymässä liikenneympyrään.
”Riippuu tilanteesta. Omasta ajovuorosta luopuminen yllättävässä paikassa tai tilanteessa saattaa yllättää muut tienkäyttäjät ja aiheuttaa onnettomuuden. Normaaliliikenteessä väittämässä esitetyllä tavalla toimien on riskialtista. Jos liikenne taas on erittäin ruuhkautunut ja autot käytännössä seisovat jonoissa, saattaa omasta ajovuorosta luopuminen olla perusteltua, kunhan sen tekee riittävän ennalta-arvattavasti.”

Parkkeeraamisesta:

Parkkipaikkaa ei saa ”varastaa” toisen nenän edestä.
”Totta. Jos joku on selvästi aikeissa pysäköidä kyseiseen ruutuun ennen sinua, on syytä etsiä toinen ruutu.”
Asianmukainen kuski ottaa vetokoukun autostaan irti, kun ei ole mitään vedettävää, koska vetokoukku syö parkkitilaa.
”Totta – jos kyseessä on irrotettava vetokoukku. Eipä se koukku kuitenkaan juuri parkkitilaa syö. Sen sijaan koukku saattaa olla auton rekisterikilven edessä ja vaikeuttaa näin auton tunnistamista tarvittaessa. Lisäksi irrotettavan vetokoukun mekanismit toimivat varmimmin suunnitellusti, kun koukkua irrotetaan ja kiinnitetään säännöllisesti.”
Auto pitää siirtää bensamittarilta parkkipaikalle siksi aikaa, kun käy maksamassa bensat kassalle.
”Tarua. Kun jättää auton mittarille, ei aiheuta turhia varkausepäilyjä. Mikäli huoltoasemalla aikoo asioida pidempään kuin vain maksaa polttoaineen, auto on syytä siirtää pois mittarilta heti polttoaineen maksun jälkeen.”
Kaistojen välillä ei ole asiallista pujotella.
”Totta. Kaistaa saa tarvittaessa vaihtaa, mutta edestakainen poukkoilu kaistalta toiselle lisää riskejä ja puurouttaa liikennettä.”
Ruuhka-aikaan jonossa ei ole asiallista ohitella.
”Totta. Liikenteen ollessa vilkasta ohittelemalla ei voita aikaa. Jonossa ohittelu on omiaan aiheuttamaan siihen haitariliikettä ja puurouttamaan liikennettä entisestään.”
Asianmukainen kuski laittaa ajoissa vaihteen silmään ja lähtee liikennevalosta heti valon vaihtuessa vihreäksi, eikä vätystele vaihdetta päälle vasta viime hetkellä.
”Totta. Liikennevalojen vaihtuessa vihreäksi on syytä lähteä liikkeelle ripeästi tilanteen niin salliessa. Näin liikennevalojen välityskyky on paras mahdollinen.”

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin pihalle. On ruohonleikkuupäivä eli ruohonleikkurin perässä kävelemistä.
Ajoin ensimmäisen tankillisen, vaimoni jatkaa harjoituksia. Jyrään vielä matopellon päällä olevaa kasvustoa kappaleiksi. Vaimoni ajeli sähkötrimmerilla reunustoja - hyvä niin.
Homma hoidettu.

Katunaapuritkin näyttivät heränneen vastaaviin puuhiin, on se yhtä koneenpärinää - vielä jonkin aikaa.

Kukaties huomenna käväisemme Selkäsaaressa polttopuiden uudelleen sijoittelussa jämäpuutavarasta kyhättyyn/tuunattuun katokseen. Voi olla, että saaressakin ajellaan polttomoottoritrimmerillä jonkin verran ympäristöä.

Arvelen vaimoni käväisevän hiukan marjoja poimimassa...

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Kuntavaalikeskustelua yleisellä tasolla...

Keskustelin muutama päivä sitten hyvin tuntemani henkilön kanssa kuntavaaleista ja äänestämisestä.

Hän tiesi minun olleen kuntavaaliehdokkaana vuodesta 2000 alkaen neljän vuoden välein. Tällä hetkellä on menossa kuluvan valtuustokauden kituvuosi eli viimeinen rypistys.

Kerroin keskustelukumppanilleni, että olen yhdestä äänestä ehdottoman varma eli omasta äänestäni.
Lisäsin:"Olen kohtalaisen varma myös, että vaimoni on minua aikaisemmin äänestänyt ja oletan häneen äänestävän myös huhtikuussa 2021 järjestettävissä kuntavaaleissa." 
"Jos Kemin Keskustan ryhmässä 100 ääntä riittää valtuustopaikkaan, kaksi prosenttia tavoitteesta on jo kasassa." kevyesti irrottelin...

Kerroin epäileväni, että muutamat tuntemani henkilöt ovat äänestäneet minua aikaisemmissa kuntavaaleissa.
Nykyisin on saatavissa äänestysalueittain aika tarkkaa tietoa jokaisen ehdokkaan saamista äänistä. Tiedoista ei ole yksyhteen varmistettavissa, kuka on äänestänyt, mutta tiedoista on hahmoteltavissa mielestäni aika tarkkaan kuka ei ole äänestänyt esimerkiksi minua...

Kerroin lisäksi, että olen alustavasti harkinnut lähestyvien kuntavaalien henkilökohtaiseksi teemaksi kirjailija Väinö Linnan romaanin, Tuntematon Sotilas, alikersantti Antti Rokan sanoja sodan kriittisessä perääntymisvaiheessa - muokattuna kuntavaaleihin.
Alkuperäinen teksti: "Kuule, vänskä. Mis sie tarvisset oikei hyvvää miestä, täs siul on sellane.” on mielestäni mielenkiintoinen ja käyttökelpoinen.

Olen jokaisen kuntavaalin yhteydessä, jossa olen ollut mukana, puhunut ja kirjoittanut eräänlaisista kortteli- ja/tai kaupunginosaehdokkaista. Edelliseen liittyen olisin tavallaan profiloitunut Haukkarin ehdokkaaksi.
Totean avoimesti, että tältä äänestysalueelta - Syväkangas-Ritikka - johon Haukkari kuuluu, olen saanut erittäinä vähän ääniä edellisissä kuntavaaleissa. Saanko myönteistä muutosta aikaan lähestyvissä kuntavaaleissa, jää nähtäväksi...

On kuluvan heinäkuun viimeinen sunnuntai - kyllä...

On kuluvan heinäkuun viimeinen sunnuntai - kyllä - näin se aika on kulunut kiivaasti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni meni Pikkupuolta siivoamaan ja minä kompostihommiin tontin kulmalle. Sateiden jälkeen kaikki näyttää niin rehevältä, että alkuviikosta tietää, mitä tekee.
Se on heti maanantaina ruohonleikkurin perässä kävelemistä, tuskin alan orapihlaja-aitaa ja syreenipensaita leikkaamaan...

Pienten valmistelujen jälkeen lähdemme käymään tänään Selkäsaaressa. Emme ole käyneetkään siellä puoleentoista viikkoon.

Kyllä - siellä kävimme. Olipa mukava rantautua ja lähteä rannasta, kun vedenpinta oli ylhäällä ja tuulet suotuisat.
Vaimoni istutti uusia kivikkokasveja. Kävimme myös marjoja katselemassa. Vaimoni poimi jonkin verran mustikoita ja metsämansikoita. Minä keskityin sauvakävelemiseen ja marjojen syomiseen.
Mukava käynti saaressa. Voi olla, että seuraavalla kerralla ratkaisemme puupinon pysyväissijainnin. Todennäköisesti testaan samalla uutta Fiskarsin XL-halkomakirvestä, se on vielä paketissa.

Sitä ennen minä käyn todennäköisesti kalassa alkuviikosta ja kokeilen uutta Lowrance kaikuplotteria kaikessa raurassa...

lauantai 25. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tietokoneeni ääreen istahdettuani totesin sähköpostini taas toimivan. Ilmeisesti eiliset asetusmuutokset toimivat. Tosin taas kerran totean, että tuota roskapostia on runsaanlaisesti...
Yritän tuon käyttöjärjestelmäpäivityksen saada tänään aikaiseksi. Se vaatii kovalevylle lisää tilaa. Onnistuuko se, se on asia erikseen.

Kyllä alkaa tuntua siltä, että tuo Windows 7 > Windows 10 muutos ei taida tähän höyrytietokoneeseen olla järkevää. Minua selkeästi psyykataan hankkimaan uusi Windows 10-perustainen moderni tietokone.
Miten?
Tekstissä todetaan: Jos sinulla on yli 3 vuotta vanha tietokone niin...

Ulos katsellessani käy mielessä, että nyt olisi erinomainen kalastuspäivä, mutta kylläpä se taitaa jäädä väliin...

perjantai 24. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisen aamutoimien jälkeen vaimoni vei Pikkupuolen asukkaamme, Veeran Bändileiriviikon viimeiseen päivään. 

Loppukonsertti on Kemin Meripuiston laululavalla tänään klo 16-18. Sain kuulla, että Veera oli tehnyt oman biisin, ilmeisesti esittääkin se em. ajankohtana...

Minä olen saikannut höyrytietokoneeni kanssa. Oikeastaan olen yrittänyt saada sähköpostin toimimaan. Saan kyllä lähetetyksi, mutta minulle ei ole tullut keskiviikon 22.07.2020 jälkeen yhtään sähköpostia. Ainakin niin sanottua roskapostia tulee edelleen päivittäin...

Minulla on ollut tuo Outlook 2010-versio, joka on toiminut moitteettomasti. Onko sen toiminta mahdollisesti kytköksissä käyttöjärjestelmään, jota en ole vielä päivittänyt vai onko tietokoneeseeni iskenyt joku viirus/haittaohjelma. 
Eiköhän tuo selviä viimeistään silloin, kun tietotekniikka-asiantuntijani Kai Puro tulee käväisemään Haukkarin Kainuunkadulla. Hänellä on tänne muutakin asiaa liittyen lähestyviin kuntavaaleihin...

Jatkan harjoituksia.

torstai 23. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin virittelemään lähtöä Kemin Karjalahdelle.

Näin tein. Menomatkalla kävin maksamassa taannoiset ostokseni ja huoltotoimenpiteet Prima Raudassa

Ajettuani Prisman parkkipaikalle totesin, että Kemin Keskustan "iskuryhmä" oli jotakuinkin täysin varustautunut Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin Kemissä pistäytymiseen tänään torstaina 23.07.2020 klo 11-12 Prisman edessä.

Kyllä Keskustan puheenjohtajaa moni näytti mielellään jututtavan. Mediahaastattelut näyttivät myös toteutuvan.

Itse jututin puheenjohtajan pitkäaikaista kampanjäpäällikköä, torniolaista Tuija Palosaarta ihaillen hänen uutteruuttaan.
Jututin myös Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtajaa Tanja Joonaa, meillä jutut lipsahtivat hänen perheensä hillasuoaktiviteetteihin - Facebook-päivityksiin.
Paikalla näytti pistätyvän Kemin Keskustan nykyinen puheenjohtaja Tiina Loukola.
Makkaragrillin "pääemäntänä" toimi aktiivisesti Kemin Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Ritva Sonntag. Tuotteet näyttivät menevät hyvin kaupaksi...

Olihan siellä paikalla myös monia valtuutettuja ja muita Keskusta-aktiiveja.

Itse pääsin jututtamaan monia - ei julkikeskustalaisia - keskustelumme liikkuivat pääosin politiikan ulkopuolella: Kalastuksessa, golfinpelaamisessa, lähimatkailussa, jne. ...

Ihan mukavantuntuinen tilaisuus, jota sadekuurot eivät päässeet täysin häiritsemään.  

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni vei kesävieraamme Pikkupuolelta eli Veeran Bändileirille. Illalla hänellä on esiintyminen Torniossa - hyvä niin.

Itse mietiskelen pensasaitojen kevytsiistimistä sivuilta, mutta taidan jättää myöhäisempään ajankohtaan.

Sovin hetki sitten Prima Raudan Risto Kamppisen kanssa, että illansuussa tapaamme Hahtisaaren venelaiturilla ja meidän pulpettiveneellä. Josko tuo ostamani Lowrence-kaikuplotteri saadaan täyteen iskuun.

Olisihan tuo mukava ajella lähiväylät läpi uuden tekniikan tukemana ja tietysti lähivesien pohjamuodot kiinnostavat - karikotkin...

tiistai 21. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istahdimme hetkeksi aikaa keittiön kahvipöydän ääreen ja totesimme, että tänään on meidän 52-vuotishääpäivämme.

Kyllä 21.07.1968 pastori Seppo Ikonen vihki meidät Veitsiluodon kirkossa. Pienimuotoinen häätilaisuus pidettiin kirkon yhteydessä olevassa seurakuntasalissa.

Heti kohta lähdimme asunnonhakuun Tampereelle. Sittemmin minä opiskelemaan ja Tuula töihin Tampellan Sairauskassaan.

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että en ole niin sanottuja runopoikia, mutta tätini Betty Mäkimartin sähkösanoman tekstin muistan: Tätä päivää onnellista silloin muistakaa, kun tukkanuottaa leikitte ja silmät leimuaa...
Monta vaihetta on meidänkin elämässämme ollut, toivottavasti saamme nauttia niistä vielä pitkään kopillamme...

Niin - Tommin tytär Veera käy tämän viikon meiltä Bändileiriä, päätöskonsertti taisi olla perjantana 24.07. Meripuiston laululavalla...

maanantai 20. heinäkuuta 2020

Heinäkuun viimeinen täysi viikko käynnistyi...

Heinäkuun viimeinen täysi viikko käynnistyi - kyllä - näin se aika rientää.

Peirnteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä viemään muovi-, lasi- ja metallitavaraa Karjalahden kierrätyspisteeseen. Samalla reissulla vein pulloja ja tölkkejä Prisman keräyspisteeseen.
Prismassa tapasin pikimmiten entisen opettajakollegan, eläkeläisen autopuolelta. Oli entisellään, vaikka ikävuosia hänellekin on kertynyt aika lailla...

Ajoin uteliaisuuttani Tervaharjun kautta kotiin. Tervaharjun Puukeisarilla ja harrasteperunaviljelijällä olivat pellot komeassa kunnossa. Sain taas tukun vinkkejä perunanviljelyn onnistumiseksi.

Autonvaihto- ja kuntavaaliasioistakin keskusteltiin. Hiljaista on molemmilla rintamilla.

Vaihdoimme muutaman sanan myös Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin Kemissä pistäytymisestä torstaina 23.07.2020 klo 11-12 Prisman edessä. Auttavia käsipareja tavaroiden siirtämiseksi tarvitaan kipeästi...  

Niin - todettakoon nyt sekin, että otin yhteyttä viikonvaihteessa paikalliseen aurinkopaneelikauppiaaseen, yrittäjään, jonka kanssa olemme asiasta sähköposteja vaihdelleet jo muutaman vuoden.
Lähinnä on kysymyksessä Selkäsaaren mökkiin asennettavasta järjestelmästä. Josko tämä lähtee nyt liikkeelle...

sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdimme tekemään pienen kävelylenkin. Samalla pääsimme aistimaan Haukkarin alueella Kemin kaupungin toimesta tehtäviä vesi- ja viemäriverkoston uusimisia. Hyvin näyttävät edistyvän.

Takasin kävellessämme näimme livenä ensimmäistä kertaa Kurikankadulla eräällä omakotitontilla liikkuvan omia aikojaan - äänettömästi - ruohonleikkurin.

Ainakaan tällaisten ruohonleikkaustapahtumien ei pitäisi häiritä lähinaapureita.
Tielle emme kuulleet minkäänlaista ääntä. Kävi mielessä, että tuollainen vempain ei pysty kuin tasaiselle ja lyhyelle nurmikolle.

Minulla alkaa taas hiukan kalaveret kiehua. Pitäisikö käydän matopellosta tonkaisemassa parikymmentä matoa ja lähteä istuskelemaan Selkäsaaren pohjoispäätyyn jigiongelle ja kesäpilkille...

lauantai 18. heinäkuuta 2020

Pyydystä ja päästä - on järjetöntä touhua...

Katselen mielelläni luonto-ohjelmia televisiosta. Muun muassa Suomen TV 1:n Eränkävijät-ohjelassa on mielenkiintoisia osa-alueita.

Kuitenkin tuo kalastukseen liittyvä osio: Pyydystä ja päästä - on järjetöntä touhua. 

Mielestäni harrastuskalastuksessakin on syytä pyydystää sen verran kalaa, minkä aikoo vielä kotiin syötäväksi.
Pyydystä ja päästä-ideologia on valitettavasti rantautunut meille niin sanotusta suuresta maailmasta, jota kotitekoiset "kalastuskellokkaat" ovat alkanee matkia. Se on muka niin fiiniä touhua...

Mitä tänään tahan asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli outo tunne, tänään ei ole mitään tekemistä. 

Saapa nähdä, kuinka kauan se kestää. Uskaltaako tuonne pihalle mennä, sillä siellä on aina vaarana kiinnittää katseensa/huomionsa johonkin, jonka seurauksena taa mennään...

Toisin sanoen huomaa pukevansa työhaalaria päälle ja olevansa täydessä työn touhussa.

Vaimoni lähti ruokakauppaan ja kasvintaimia hakemaan. Menin pihalle ja kohta minulla oli pensasaitasakset kädessä. 
Katkaisin tontin kulmauksessa rehottavasta tuomesta kolme ohutta oksaa, jotka kurkottivat kadun suuntaan. Kyllä tuomi on erittäin elinvoimainen puu. Jos siitä aikoo päästä eroon, se on revittävä juurineen maasta.

torstai 16. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Päätimme eilen, että lähdemme käymään Selkäsaaressa, kun nuo ilmat näyttäävät olevan säätiedotusten perusteella varsin suotuisat.
Perinteisten aamutoimien ja vaimoni ruokakauppreissun jälkeen aloimme tekemään lähtöä kesäautollamme Hahtisaareen ja sieltä veneellämme Selkäsaaren pohjoispäähän "kotipoukamaan"...

Kotoa mukaan otimme jonkin verran tuoreita ahvenia ja ison lahnan savustettavaksi. Saan tulistelupaikalla samalla poltettua lahoja kuusiklapeja... 

Nyt ei ole erityisiä työtavoitteita. Vaimoni aikoi käväistä katsomassa lähimaastossa metsämarjatilannetta. Se oli syytä jättää väliin, sillä aivan lähitienoilla ei ollut vähäisemmässäkään määrin merkkejä mustikoista. Kukaties metsämansikkaa löytyy kohtuullisesti.

Olivathan ne savustetut kalat - taas - hyviä.

Lämmitimme saunan ja istuimme odotellen auringonlaskua. Kävin ottamassa puolenyön aikoihin venepoukaman tuntumasta kuvia Metsä Groupin Kemin tehtaiden suuntaan.

Rauhallinen yö ja hiljainen aamu.

Aamulla jatkoin sellaisten kuusikänkkäröiden polttelua tulistelupaikalla. Sellaisia puita, joita ei ol järkevä halkoa klapeiksi.
Niinhän siinä kävi, että vähän tuli taas kivihmmia tehdyksi. Vaimoni asetteli ne jatkoksi kivi-istutuksiin...

Hahtisaareen ajellessamme totesin, että nyt olisi otollinen onkimisilma. Se täytyy jättää väliin...

Oli mukava pistäytyminen saaressa ja ensimmäinen kerta tälle kesälle yön yli...

keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

Olen yli 1,5 kertaa vanhempi kuin...

Lueskellessani tämän päivä 15.07.2020 Lounais-Lappi-lehteä havahduin tosiasiaan, että olen yli 1,5 kertaa vanhempi kuin Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen - kyllä näin se vaan on...

Terolla on ollut mielestäni - nuoreksi mieheksi - kristallinkirkkaita ajatuksia, jotka eivät ole valitettavasti uponeet läheskään kaikkiin Kemin kuntapäättäjiin. 
Syksyllä kuitenkin olemme tiukan paikan edessä, sillä viimeistään silloin on löydyttävä kuntataloutta elvyttäviä elementtejä ettemme ajautuisi lähivuosina kriisikunnan ahdinkoon. 

Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Presidentti Sauli Niinistön turvallisuuspolitiikan pilarit horjuvat

Hmmmmm - niinpä - vanha mutta erittäin ajankohtainen teksti, ei kahta sanaa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Presidentti Sauli Niinistön turvallisuuspolitiikan pilarit horjuvat

Presidentti Niinistön kuvaamat turvallisuuspolitiikan perusteet tai pilarit horjuvat ja muu valtiojohto on pääsääntöisesti hiljaa, kirjoittaa Rysky Riiheläinen.
Turvallisuuspolitiikka

Rysky Riiheläinen
Laura Railamaa / Yle


Krimin valtaus kuusi vuotta sitten laittoi uusiksi tapoja, joilla Suomi rakentaa turvallisuuttaan. Valtauksella oli syynsä ja seurauksensa, jotka hallitsevat edelleen tilannetta. Yhdeksän kuukautta valtauksesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustuvan aktiiviseen vakauspolitiikkaan.
Siinä turvallisuuden neljä pilaria, läntinen yhteistyö, oma puolustus, Venäjä-suhteet ja kansainvälinen yhteistyö säätyvät olosuhteiden mukaan tavoitellen vakautta. Nyt maailman tapahtumat heikentävät jokaista pilaria yhtäaikaa.
Pilareista ensimmäinen tarkoittaa yhteistyötä erityisesti Ruotsin, Yhdysvaltain ja Naton kanssa. Poliittisena perustana tälle on Suomen EU-jäsenyys. Donald Trumpin eristäytymispolitiikka ja EU:n koronajohdannainen sisäinen kriisi luovat merkittävää epävarmuutta.
Sisäisesti Suomessa perussuomalaisten oppositio Euroopan unionia vastaan tekee heistä käytännössä samalla opposition ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Huonoimpien oppositioperinteiden mukaisesti he kertovat värikkäästi, mikä on pielessä, mutta eivät tässä asiassa tarjoa mitään tilalle.
Oma puolustuskyky on ainoa pilari, johon Suomi voi vaikuttaa suhteellisen itsenäisesti. Koronakriisin synnyttämä halu harkita uudestaan hävittäkoneiden hankintaa osuu tähän pilariin. Moderni puolustuskyky rakentuu pitkälti kalliiden aseiden ja niiden vaatimien järjestelmien nivomisesta yhteen. Hävittäjähankkeen koon leikkaaminen edellyttäisi Suomen puolustuksen kokonaisuuden muotoilemista uudelleen.
Venäjä-pilari vaikuttaa pinnallisesti vakaalta. Yllättävää oli sisäpiirin venäläisillä lähteillään kehuneen Moskova puhuu-tutkimusraportin johtopäätös,(siirryt toiseen palveluun) jonka mukaan Suomi ei ole enää Venäjän valtion strategisessa viestinnässä tärkeä kohde. Huomio on ristiriidassa Suomessa vallitsevan ajatuksen kanssa, että presidenttimme asema idän ja lännen yhteydenpitäjänä olisi merkittävä.
Sisäisesti epävakaa Venäjä on epävakaa myös ulkoisesti.
Eniten idänsuhteita uhkaa kuitenkin Venäjän sisäinen kehitys. Tästä vuodesta piti tulla presidentti Vladimir Putinin vallan riemujuhlavuosi kansanäänestyksineen ja voitonparaateineen. Sen sijaan öljynhinta romahti ja huonosti hoidettu korona-epidemia koettelee hänen suosiotaan. Sisäisesti epävakaa Venäjä on epävakaa myös ulkoisesti.
Kansainvälinen yhteistyö luo edellytykset sääntöpohjaiselle maailmanjärjestykselle. Tätä pilaria moukaroivat muun muassa Putinin Venäjä ja Trumpin Yhdysvallat. Kansainväliset järjestöt, monenkeskiset sopimukset ja erilaiset aserajoitussopimukset valvontajärjestelmineen ovat olleet heikoilla viime aikoina.
Turvallisuuspoliittiset pilarimme siis horjuvat. Samaan aikaan näyttää päällepäin siltä, että presidentti on yksin säätämässä niitä. Poliitikot välttelevät mielellään ulkopolitiikasta puhumista fraasien ulkopuolella.
Toinen, perustuslaillinen ongelma on, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään näissä olosuhteissa yhä enemmän EU-politiikkana. EU-asiat kuuluvat valtioneuvostolle ja tämä hallitus on osoittanut osaavansa vetää rajan presidentin ja hallituksen vallan välille.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) osaamisalue on alunperinkin ollut muualla kuin kovassa turvallisuuspolitiikassa
Pääministeri Sanna Marinin kannat perinteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolella ovat hävittäjähankkeen tukemista(siirryt toiseen palveluun) lukuunottamatta jääneet piiloon. Monet linjanvedot kulkenevat nyt Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraisen (sd) kautta. Määrätietoinen ja osaava Tuppurainen toimii pääministerin kyljessä Valtioneuvoston kansliassa ja ottaa varmasti haltuunsa ulottuvilleen tulleen vallan.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) osaamisalue on alunperinkin ollut muualla kuin kovassa turvallisuuspolitiikassa. Nyt hänen poliittista asemaansa rampauttaa poliisitutkinta(siirryt toiseen palveluun) ulkoministeriön tapahtumista. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana on kokematon ja arvostelukykynsä heikkoutta kiiinalaisten kanssa osoittanut Mika Niikko (ps).
Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on toiminut hyvin koronakriisissä. Kokonaisturvallisuus edellyttää kuitenkin yhdensuuntaista tilannekuvaa, jonka pohjalta tehtyjä ratkaisuja voi perustella yleisesti hyväksytyllä tavalla.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta on yhdessä presidentin kanssa säännöllisesti keskustellut työn alla olevasta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Perinteisesti selonteko on haluttu hyväksyä mahdollisimman yksimielisesti eduskunnassa. Sen pitäisi tiivistää tilannekuva sekä siitä vedetyt johtopäätökset ja poliittiset linjaukset. Niinistön pilarimallin toimivuus on mietittävä nyt perusteellisesti.
Valmistelussa olevan selonteon on määrä johtaa meidät aikaan, jolloin presidentti on joku muu kuin Sauli Niinistö. Siksi sen on tavallaan täytettävä Niinistön paikka. Se vaatii paljon selonteon tekijöiltä, poliitikoilta ja myös meiltä kansalaisilta. Vaatii näet aikuisuutta luottaa ajatuksiin ja analyysiin, ei vain heittäytyä maan isän viisauden varaan.
Janne "Rysky" Riiheläinen
Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.
Aiheesta voi keskustella 24.6.. klo 23.00 asti.

Eivätkö työpaikat kiinnosta vasemmistoa...

Eivätkö työpaikat kiinnosta vasemmistoa - oli otsikoitu tänään Lapin Kansan LAPPI PUHUU-mielipideosastolla ollut Kemin keskustavaikuttajien artikkeli.

Kerroin asiasta päivällä - lähinnä otsikkotasolla - seurassani olleelle henkilölle. Hän totesi yksiselitteisesti mielipiteenään:" Ei Kemissä ole ollut pitkiin aikoihin aitoja vasemmistolaisia. He ovat hyvin toimeentulevia "patamustia porvareita"... "

Rohkenin kyllä epäillä, mahtaako tuo nyt ihan noinkaan olla...

Eläkeläiset toisen luokan kansalaisia(ko) vai etuoikeutettu, maksuvalmis ryhmä...

Eläkeläiset toisen luokan kansalaisia(ko) vai etuoikeutettu, maksuvalmis ryhmä...

Varsin aiheellisia kysymyksiä, joihin on lähes pakko vastata - kyllä ja/tai ei. Miten se käytännössä ilmenee?
Meille eläkeläisille tuputetaan muun muassa aggressiivisen puhelinmyynnin ja oven takana kolkuttelun kautta jos vaikka mitä...

Yleensä se liittyy - mikäli eläkeläinen asuu omakotitalossa - erilaisiin kiinteistöön liittyviin palveluihin, ylihintaisiin palveluihin, joissa kikkaillaan "edullisilla" maksuehdoilla ja viime vuosina suosituilla, "ylivertaisilla" kotitalousvähennyksillä. 
Valitettavan usein nämä myyntitykit perustavat käyttäytymisensä arvioon, että eläkeläisten harkintakyky ei ole täysin timmissä kunnossa.

Meillekin tulee lähes viikottain lähinnä puhelimen välityksellä erilaisia yhteydenottoja. Täytyy yrittää olla edelleenkin tarkkana...

Toisaalta itse olen pyytänyt tarjouksia, joihin säällisessä ajassa en tahdo saada vastauksia.
Mistä lie tämäkin johtuu?

Tiesitkö tämän...



Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

tiistai 14. heinäkuuta 2020

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Hetki sitten - katseltuani monipuolisia kalastukseen liittyviä kuvia/videonpätkiä - kävi mielessä taannoiset keskusteluni kalastusasioista.

Minulta on usein kysytty:"Miksi en harrasta kalastuksen eliittiä, perhokalastusta tai miksi en käy lohijoilla uistelemassa tai edes vähintään lähivesillä vetouistelemassa veneestä, tms. "

Olen tähän saakka vastannut, että minulle riittää - nykyisin yhä vähenevässä määrin - jigikalastus ja kesäpilkkiminen.
Miksi?
Siksi koska se on vaivatonta. Olen siltä osin ilmeisesti mukavuudenhaluinen, sillä muutamassa tunnissa saan "kalaverien kiehumisen" tyydytetyksi.

Tosin tuota viimeksi mainittua eli vetouistelua veneestä olen päättänyt ainakin kokeilla, kunhan saan ostamani uuden Lowrance-kaikupotterin käyttöön...

maanantai 13. heinäkuuta 2020

Päärakennuksen autotallin kevytsiivous alkoi...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin punainen täyshaalari päällä, nahkainen"Lenin-lätsä" päässä ja tukevat hanskat kädessä autotalliin. Ensiksi oli autonjen siirtelyä, johon liittyi Mersun ulosajo käymään/tuulettumaan.

Aluksi homma meni tavaran paikasta toiseen siirtelyksi, toki sain sieltä uloskin sentään jotakin.

Yllättäen löysin vuoden 1978- 1979 Imatra-viikon julisteet, josta kerroin taannoin Kemin taidemuseossa pidetyn Suomi-julistenäyttelyn pitäjälle. 
Miksi? 
Siksi, että toinen juliste on selkeästi peilikuva Imatran vanhan uoman kuohuista. Samalla löysin myös ystäväni, entisen opiskelu- ja työkaverini, valokuvaaja-kuvataiteilijan ja nykyisen eläkeläisen, Jorma Jokisalon rullalla olevia taideteoksia.

Nyt on kahvitauko.

Työt jatkuvat nurmikon leikkauksella eli ruohonleikkurin perässä kävelyllä. Vaimoni ajelee trimmerillä tarkemmin reunapaikkoja...

Ilmeisesti menen vielä tuonne autotalliin "jatkoille".

sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen käväisin istuskelemassa päärakennuksen terassilla. Oli hiljaista muutoin, mutta viidestä kotiharakoistamme kaksi piti aikamoista meteliä kakkosliitymämme isossa koivussa. Kai niillä oli joku reviiritaistelu menneillään. Minut huomatessaan ne lensivät naapuruston katolle..

Päätimme hetki sitten, että tänään emme tee yhtään mitään. Mielenkiintoista nähdä, onnistuuko aikeemme.

Ensi viikolla - heti alkuviikosta - yritän paneutua päärakennuksemme autotallin "kevytsiivoukseen". Sieltä on vuosien saatossa viety paljon tarpeetonta tavaraa Monitarmoon, mutta sitä voi vielä katsella "sillä silmällä". Se vaatii autojen siirtelyä ja Mersun ulosajamisen.
Ainakin turhanpäiväistä pienmetelliromua siellä hyllyillä on vähin pois vietäväksi. Peräseinän metallikaapistoissa on "vähää vaille pirusti" = kohtalaisen paljon kuitenkin paketeissa olevia lattia- ja seinälaattoja. Muun muassa ennen vanhaan paljon käytettyjä, klassisia 6-kulmaisia, vaaleita pienlaattoja.

Tuo paljon aika-ajoin kirjoittamani fraasi: Aika tavaran kaupittee - ei ole ainakaan vielä toteutunut.

Mutta tänään sunnuntaina 12.07.2020 ollaan vaan...

lauantai 11. heinäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Päätimme eilen lähteä Selkäsaareen tänään. Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme tehdä lähtöä. Oli tulossa upea päivä.
Menimme kesäautollamme Tokmannin ja Lidlin kautta Hahtisaareen. Ajelimme fiilistellen hitaasti Selkäsaaren pohjoispäätyyn, rantaan saakka, sillä vedenpinta oli korkealla ja tuuli leppoisa. 
Noustuamme mökkitontille hahmottelimme päivän "ohjelman". Oli hiljaista...
Minä puiden plkkomiseen ja tulistelupaikan hoitamiseen, vaimoni kivi-istutusten tuunaamiseen...

Jotakuinkin siinähän se päivä meni. Välillä kahvittelu ja makkaranpaisto.

Vaimoni kävi lähimaastossa katsomassa metsämansikoita. Pääosin raakoja ja osa vielä kukassa. Itse käväisin samanaikaisesti sauvakävelyllä kivirakalla. 
Laskeuduin entisen hyppyrimäen jäännösten/betonipylväiden kohdalta alas ja takaisin mökille, Sports Tracker näytti matkaksi noin 0,6 km ja ajaksi 14 minuuttia siis kevytlenkki.

Merellä oli kova liikenne.

Ajelimme takaisin Hahtisaareen. Uteliaisuuttamme ajoimme kotiin sisäsataman kautta. Väkeä oli paljon liikkeellä, eipä ihme, sillä ilma oli mitä parhain. Sauvosaaren takakentällä taisi olla jalkapallo-ottelu menossa.

Mukava käynti saaressa taas kerran...

perjantai 10. heinäkuuta 2020

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Kävipä hetki sitten mielessä eilinen Selkäsaaressa käyntini. "Kotirannan"=venepoukaman kupeessa olevassa tulistelupaikassa jätepuuta poltellessani kävi mielessä taannoinen keskustelu.
"Mitä? Eikö teillä ole omaa mökkirantaa?" ihmetteli eräs henkilö kertoessani saarimökkiratkaisustamme...
"Kyllä meidän käytössämme - niinkuin kaikkien kemiläisten - ovat Selkäsaaren pohjoispäädyn hiekkarannat. Satoja metrejä hiekkarantaa." hänelle totesin.

Kerroin myös, että kenelläkään Selkäsaaren mökkiläisellä ei ole virallisesti omaa rantaa.
Kaavoitetut tontit eivät ulotu rantaan saakka, vaan rannassa on eräänlainen suojavyöhyke.
Käytännössä tontin kohdalla olevaa rantaa luonnolisesti pidetään "omana" ja toimitaan sen mukaisesti.
Minua, meitä kiinnostaa erityisesti tuo virallisessa asemakaavassa oleva Pohjoislaituri-alue ja siihen liittyvät tulevaisuuden ratkaisut.
Sillä on erittäin suuri merkitys myös Kemin kesämatkailun kehittämisessä. Päästä asiallisesti Selkäsaaren pohjoisrantaan esim. Katariina- ja Leila-tyyppisilä aluksilla on tärkeää...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni käynnisti pienimuotoisen siivoustapahtuman, johon liittyi myös muun muassa päärakennuksen takan tuhkien tyhjentäminen tulipesästä ja Pikkupuolen kompostoivan puuseen tyhjennys.
Molemmat tehty - tuhkat tyhjennetty syreenipensaiden juurille ja kompostijätteet haudattu matopeltoon - madot ovat varmasti tyytyväisiä...

Pölynimuria kodinhoitohuoneeseen viedessäni olin vähällä letkulla tipauttaa jääkaapin ovesta magneettitarran.
Magneettitarran alla oli pojantyttäremme Annan mummolle taannoin pahvinpalaselle kirjoittama teksti: Don`t worry, be happy...

Juuri näin kunhan sen aina muistaisi.