Voi huuuuurrrrrjjjjjaaaaa - nyt on SDP karussa vai onko sittenkään...

Hmmmmm - niinpä - alla olevassa artikkelissa todetaan: 

Liikkuvia äänestäjiä on liikkeellä runsaasti vaalipäivään asti, eikä mikään ole vielä varmaa. 

Näin varmasti on ja nyt jos koskaan vaalityöllä on erityisen suuri merkitys...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Ylen kannatusmittaus: SDP repäisi hurjan eron kokoomukseen – perussuomalaisille Halla-ahon kauden ennätyslukemat

Päähallituspuolue keskustan kannatus sulaa yhä alemmas.

Puolueiden kannatus

7.3.2019 klo 05:57

Yle Uutisgrafiikka

Jyrki Hara

Jaa artikkeli Facebookissa11157

Jaa artikkeli Twitterissä

Antti Rinteen johtama SDP on entistä tiukemmin kiinni pääministerin paikassa, kun vaaleihin on reilu kuukausi aikaa, kertoo Ylen uusi puoluekannatusmittaus.

Demareiden kannatus nousi edellisestä mittauksesta 1,2 prosenttiyksikköä ja on 21,3 prosenttia.

Näin kannatusmittaus tehtiin

Taloustutkimus haastatteli 2905 ihmistä.

Haastattelut tehtiin 6.2.–5.3.2019.

Puoluekantansa kertoi 1777 vastaajaa.

Virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta +/- 2,0 prosenttiyksikköä.

Lataa kannatusmittauksen vastausaineisto tästä(siirryt toiseen palveluun).

Samalla hallituksen suuret porvaripuolueet jatkoivat kannatussukellustaan.

Kokoomuksen kannatus on mittauksessa 16,2 prosenttia. Se on puolueen heikoin noteeraus neljään vuoteen ja alhaisin lukema Petteri Orpon puheenjohtajakaudella. Kuukauden takaiseen mittaukseen verrattuna kokoomus menetti reilun prosenttiyksikön kannattajistaan.

Juha Sipilän keskustan saama 14,1 prosenttia on alhaisin Taloustutkimuksen puolueelle mittaama kannatus sitten marraskuun 2011. Kuukauden takaiseen mittaukseen verrattuna keskusta menetti nyt 1,5 prosenttiyksikköä kannatuksestaan.

SDP:n kannatusetumatka toisena tulevaan kokoomukseen on tässä mittauksessa jo 5,1 prosenttiyksikköä.

Perussuomalaiset kirii vaalien kynnyksellä

Mittauksen suurin nousija on perussuomalaiset, joka on parantanut juoksuaan koko alkuvuoden. Kannatus nousi jälleen yli prosenttiyksikön 13,3:een prosenttiin.

Tämä on suurin puolueelle mitattu kannatus Jussi Halla-ahon puheenjohtajakaudella.

– Perussuomalaisia aikaisemmin äänestäneet, jotka välillä ovat olleet epäilevällä kannalla, palailevat nyt perussuomalaisten tukijoiksi, toteaa kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Ennen tätä talvea perussuomalaiset on mitellyt suosion suuruudessa tasaisimmin vasemmistoliiton kanssa, mutta nyt se lähestyy neljänneksi suosituimman puoleen, vihreiden kannatuslukemia.

Pekka Haaviston johtama vihreät menetti mittauksessa lähes prosenttiyksikön kannatuksestaan, joka on nyt 13,7 prosenttia. Vasemmistoliiton suosio parantui hivenen 8,9:ään prosenttiin.

Pienimmistä eduskuntapuolueista RKP petrasi tässä helmikuun ja maaliskuun alkupäivien aikana tehdyssä mittauksessa 0,7 prosenttiyksikköä 4,7:ään prosenttiin. Kristillisdemokraattien kannatus on 3,5 prosenttia.

Perussuomalaisista toissa kesänä irtautunut Sininen tulevaisuus ei näytä löytävän merkittävästi uutta kannattajakuntaa vaaleihin mennessä. Sinisiä ilmoitti tukevansa tällä kertaa 1,8 prosenttia kyselyn vastaajista.

Kokoomuskin vuotaa perussuomalaisiin – keskusta joka suuntaan

Liikkuvia äänestäjiä on liikkeellä runsaasti vaalipäivään asti, eikä mikään ole vielä varmaa.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoo kyselyn tausta-aineistojen perusteella, että vahvimmin noussut perussuomalaiset on saanut uusia kannattajia sekä katsomosta että muilta puolueilta.

– Kokoomus ja keskusta vuotavat entistä selkeämmin perussuomalaisiin.

Eniten kokoomus on kuitenkin menettänyt kannattajiaan vihreille. Keskustan vene taas vuotaa vähän joka puolelle, Turja sanoo.

– Vihreille, perussuomalaisille, kokoomukselle ja SDP:lle. Liikkuvat äänestäjät ovat nyt se keskustan haaste.

SDP:n kannatuskehityksessä kiinnostava ilmiö on paitsi sen korkea taso koko mittausjaksolla, myös alkuvuoden sairauslomalla olleen Antti Rinteen paluun vaikutus.

Rinne korvasi viime perjantaina sijaisenaan toimineen Sanna Marinin SDP:n johdossa. Viimeiset tutkimushaastattelut Ylen mittaukseen tehtiin kuluvan viikon maanantaina ja tiistaina.

– Tämä on selkeästi heikoin viikko SDP:lle tällä mittausjaksolla, Taloustutkimuksen Turja toteaa.

SDP ja vihreät kahmisivat eniten lisäpaikkoja

Taloustutkimus on vaalivuoden alusta lähtien laskenut Ylelle kannatusmittausten mukaisen eduskuntapaikkojen määrän muutoksen nykyiseen edustajamäärään verrattuna.

Muutoksia tarkastellessa pitää huomata, että ne on laskettu kuuden kuukauden mittaustulosten keskiarvon mukaan.

Niinpä esimerkiksi kokoomus saisi edelleen neljä lisäpaikkaa (yhteensä 41 edustajaa), vaikka sen kannatusosuus on uusimmassa mittauksessa selvästi edellisiä vaaleja alhaisempi.

Eniten lisäpaikkoja ottaisivat laskelman mukaan SDP ja vihreät. Demareille tulisi 49 eduskuntapaikkaa, joka on 15 paikkaa enemmän kuin puolueen nykyinen edustajamäärä. Vihreät saisivat 26 paikkaa, joka on 11 enemmän kuin nykyinen paikkaluku.

Keskustan paikkamäärä eduskunnassa romahtaisi 49:stä 36:een.

Perussuomalaisten paikkaluku tippuisi kannatusmittausten mukaan 17 paikan verran 21:een, koska puolueesta on edellisten vaalien jälkeen irronnut suuri joukko edustajia sinisiin.

Lue lisää:

Miten eduskunnan paikat jakautuisivat? Katso Ylen uudistuneesta puoluekannatusmittauksesta

Analyysi: Hallituspuolueet kuilun partaalla – syöksykierteen katkaiseminen vaatii täydellistä onnistumista vaalikentillä

Tavoitteena puolueiden tuho ja demokratian murentaminen – näin vihamielinen vaalivaikuttaminen uhkaa myös Suomen vaaleja

Hmmmmm - niinpä - alla olevaan ei ole mitään lisättävää/pois otettavaa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Tavoitteena puolueiden tuho ja demokratian murentaminen – näin vihamielinen vaalivaikuttaminen uhkaa myös Suomen vaaleja

Pahantahtoinen informaatio- ja vaalivaikuttaminen koettaa lietsoa äänestäjiin ”vaaleilla ei väliä” –asennetta. Eri maiden vaaleja epäillään häirityn jopa 20 kertaa viime aikoina.

Vaalit

4.3.2019 klo 12:32

Mikko Kinnunen, hybridisuurlähettiläs, ulkoministeriöTanja Heino / Yle

Merja Niilola

Jaa artikkeli Facebookissa12

Jaa artikkeli Twitterissä

Suomi käy kevään eduskunta- ja EU-parlamenttivaaleihin taistellen pahantahtoista ulkopuolista vaalivaikuttamista vastaan.

Vihamielisen vaalivaikuttamisen maali on demokratian ydin eli vaalitulos. Maan rajojen ulkopuolelta peräisin oleva häirintä koettaa murentaa kohdemaan uskoa demokratiaan ja äänestämiseen.

Vihamielinen vaalivaikuttaminen ja hybridivaikuttaminen

– hakkerointi, vuodot, trollaus, palvelunestohyökkäykset, eripuraa keskusteluun mm. EU- ja ulkomaalaisvastaisuudella

– ehdokkaan tai puolueen tuhotarkoitus, äänestysvilkkauden murskaaminen, demokratian halveksunta

– "Ei ole olemassa pahaa valtiota, vaan valtioiden tukemaa pahantahtoista vaikuttamista"

– Normaalin logiikan häivyttäminen, jälkien tarkka peittäminen

– nyk. hybriditilanne kytkeytyy vahvasti Venäjän turvallisuuspolitiikkaan ja Krimin tapahtumiin

Ulkoministeriön hybridiuhkien torjuntaan erikoistunut suurlähettiläs Mikko Kinnunen sanoo, että ulkopuolelta tuleva vihamielinen vaalivaikuttaminen lietsoo eripuraa muun muassa avoimella EU-vastaisuudella ja asenteella: ”Vaaleilla ei väliä”.

– Maali voi olla tuhota joku ehdokas tai puolue. Päämäärä voi olla myös vähentää äänestysintoa. Vaalit voivat olla väline, jonka avulla koetetaan horjuttaa ihmisten uskoa siihen, mikä on totta ja mikä ei. Onko edes vaalitulos oikea?

Jarkko Riikonen / Yle

Maahanmuutto- ja EU-vastaisuus aseina

Suurlähettiläs Kinnunen on havainnut, että jopa siihen, mistä vaalidebateissa keskustellaan, voidaan yrittää vaikuttaa ulkopuolelta.

–Pyritään tuomaan vaalikeskusteluun joitakin hajottavia teemoja. Tai vaikkapa vaikeita turvallisuuspoliittisia kysymyksiä siten, että ehdokkaat pystyisivät vastaamaan vain yhdellä lailla.

Pakolaisuus, hallitsematon maahanmuutto ja ulkomaalaisviha ovat teemoja, joilla yhteiskuntaa pyritään polarisoimaan sekä heikentämään EU:ta.

Ruotsin vaalien aikaan esimerkiksi venäläinen uutiskanava RT ja Sputnik-media uutisoivat, että Ruotsi on ajautumasssa muuttoliikkeen seurauksena sekasortoon.

Henrietta Hassinen / Yle

– Tavoite on vähentää ihmisten luottamusta viranomaisiin ja yhteiskunnan toimivuutta. Käytännön keinoina on koettu ainakin trollausta ja ulkomaaalaisvastaisuutta vaalivaikuttamisessa.

Vaan kaikkea kannata kannata "hybridisoida".

– Kaikki ei tule ulkopuolelta. Kykenemme "vaikuttamiseen" myös ihan kotimaisin voimin. Kaikkea ei kannata katsella hybridilinssien läpi.

Suomessa vaikkapa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vuotohuoli viime kesältä voisi olla esimerkki niin sanotusta ylihybridisoinnista. Pääministeri tulkitsi perustuslakivaliokunnan kotoisen sote-vuodon olleen hybridiuhka.(siirryt toiseen palveluun)

Lietsotaan eripuraa, jotta poliitikot horjuisivat vaikkapa turpo-päätöksissä

Mikko Kinnunen sanoo, että ulkopuolinen hybridivaikuttaja sotkee tilannekuvaa esimerkiksi väärin tiedoin. Tavoitteena on, että poliitikkojen ja viranomaisten olisi vaikeata tehdä päätöksiä.

– Koetetaan saada aikaan riitoja, jotteivät päättäjät esimerkiksi kykenisi tekemään turvallisuuden kannalta tarpeellisia päätöksiä.

Suojelupoliisin joulukuisessa Kansallisen turvallisuuden katsauksessa(siirryt toiseen palveluun) todetaan, että Suomi on aktiivisen hybridivaikuttamisen kohde.

Hybrivaikuttamisella koetetaan kaventaa kansallista itsemääräämisoikeutta.

Supon mukaan ”Valtiollisten toimijoiden valmius käyttää voimakkaita vaikuttamiskeinoja tavoitteidensa edistämiseen säilyy korkeana."

– Itse katson, että meidän täytyy valitettavasti varautua siihen, että tällainen vaikuttaminen tulee jatkumaan, sanoo Kinnunen.

Trollein, botein ja valhein demokratian kimpussa

Hybridivaikuttamisella pyritään jakamaan ihmisiä "meihin" ja "heihin". Se luo ja syventää yhteiskunnallista vastakkainasettelua.

Niin sanottua trollaamista on nähty paljon viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi yhteisöpalvelu Twitter julkaisi syksyllä 2018 avoimena datana yli kymmenen miljoonaa tviittiä, joiden uskotaan liittyvän valtioiden levittämään propagandaan.

Viestit ovat peräisin niin sanotuista trollitehtaista. Trollitehtaiden englanninkielisillä viesteillä on pyritty vaikuttamaan muun muassa Britannian kansanäänestykseen EU-erosta ja Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Hybridisuurlähettiläs Mikko Kinnnunen kertoo, että myös Ruotsin vaaleissa käytettiin automatisoituja twitter-tilejä eli botteja.

– Hybridivaikuttaminen on lisääntynyt uusien teknologioiden ja medioiden myötä. Sosiaalisen median keskusteluissa pyrittiin bottien avulla saamaan näkyvyyttä halutuille keskusteluille.

Kinnunen luottaa siihen, että suomalaiset ajattelevat omilla aivoillaan.

Antti Haanpää / Yle

– En usko, että ihmisiä pystytään ihan kauheasti vetämään nenästä. On kuitenkin syytä olla tarkkana, millaisia keskusteluja somessa leviää ja millaisia keskusteluja itse levittää

Silmät avautuneet Krimin tapahtumien myötä

Vihamielinen vaalivaikuttaminen on peräisin kohdemaan rajojen ulkopuolelta.

Vuosi 2014 eli Krimin tapahtumat avasivat monien silmät vaalivaikuttamista laajempaan ilmiöön, ns. hybridivaikuttamiseen. Hybridivaikuttamisella oli toki iskettu jo aiemmin esimerkiksi Viron Pronssisoturi-patsaskiistaan liittyvissä kyberhyökkäyksissä.

Mikko Kinnusen mukaan on useita valtioita, jotka ovat ylittäneet laillisuuden rajan ja rikkovat hybrivaikuttamisella kansainvälisiä sopimuksia.

– Turvallisuudessamme on tapahtunut muutos vuodesta 2014 alkaen, kun Venäjä liitti laittomasti Krimin itseensä ja kun Itä-Ukrainassa käynnistyi sota. Euroopassa monet hybriditapaukset on nähty osana Venäjän toimintaa.

Kinnunen korostaa, että torjumme pahantahtoista ulkoista vaikuttamista. Hybridiuhkien torjunta ei sinällään kohdistu suoraan mitään valtiota vastaan.

Nykyisenkaltaisen vaalivaikuttamisen lasketaan taas alkaneen vuodesta 2016.

– Vaalivaikuttamiseen huomiomme alkoi kiinnittyä Iso-Britannian EU-kansanäänestyksessä ja sitten Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Sen jälkeen epäilyjä epätoivotusta vaalivaikuttamisesta ja ulkoisesta vihamielisestä puuttumisesta on havaittu ehkä 20 eri vaalissa.

Normaalin logiikan hämärtäminen eli puutaheinää "tosissaan"

Hybridivaikuttaminen jättää usein epäselväksi, kuka on häirinnän takana. Hybrivaikuttamiseen kuuluu syyllisyyden kiistäminen ja normaalin logiikan häivyttäminen.

Venäjä muun muassa on kieltänyt pontevasti valtiollisen sekaantumisen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Presidentti Putin sanoi taannoin syyllisten löytyvän niin sanottujen patrioottisten hakkereiden parista(siirryt toiseen palveluun).

Suurlähettiläs Mikko Kinnunen korostaa uudelleen, että ei ole olemassa ”pahaa valtiota”, vaan pahantahtoista vaikuttamista.

Kuka sitten on ilmiön takana? Pariin otteeseen Suomi, EU ja muut toimijat ovat sanoneet ääneen, että pahantahtoinen toiminta on peräisin Venäjältä.

– Esimerkiksi viime marraskuussa totesimme, että meihin suuntautunut GPS-häirintä oli peräisin Venäjän alueelta.

Marraskuinen GPS-häirintä oli Venäjältä peräisin olevaa hybridivaikuttamista.Tapani Leisti / Yle

– Viime vuonna toinen tällainen "syyksi lukeminen" liittyy Salisburyn myrkytystapaukseen. Suomi osana EU:ta tuomitsi myrkyttämisen voimakkaasti ja totesi, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä teko oli peräisin Venäjältä.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on hiljan kiistänyt jyrkästi väitteet Norjaan ja Pohjois-Suomeen kohdistuneesta gps-häirinnästä.

EU:ssa varaudutaan nyt tuleviin eurovaaleihin keväällä 2019. Lisäksi vuoteen 2020 mennessä jäsenmaissa äänestetään noin 50 kansallisissa vaaleissa, joten moniaalla on varauduttava disinformaatiokampanjoihin.

Myös Euroopan Unionin disinformaation vastainen toimintasuunnitelma kertoo ulkomaisten valtiollisten toimijoiden käyttävän yhä enemmän disinformaatiota vaikuttaakseen yhteiskunnallisiin keskusteluihimme:

"Venäläisten lähteiden tuottamasta ja levittämästä disinformaatiosta on raportoitu useiden vaalien ja kansanäänestysten yhteydessä

Myös Sipilä ja Löfven puivat vaalikampanjoiden suojaamista

Hybridiuhkien torjuminen kuuluu yhteiskunnan kovaan ytimeen – on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Esko Jämsä / AOP

Esimerkkinä Mikko Kinnunen mainitsee Suomen ja Ruotsin pääministereiden tapaamisen.

Pääministeri Juha Sipilän ja Stefan Löfvenin tapaamisessa yksi keskustelunaiheista oli hybridiuhat, sillä Ruotsilla on tuore tuntuma vaalivaikuttamisesta. Suomessakin poliittinen kenttämme kuumenee päivä päivältä.

– Kun on nähty, miten esimerkiksi vaalikampanjoiden tiedostoihin on laittomasti tunkeuduttu ja varastettu ehdokkaan tai puolueen lokaan vetävää tietoa, kehotetaan puolueita suojaamaan tiedostonsa.

Kinnunen sanoo, että nykytilanteessa kehotetaan varautumaan myös palvelunestohyökkäyksiin.

Ruotsissa esimerkiksi media sitoutui faktantarkastukseen.

– Myös meillä ja vaalien taustalla saattaa olla samanlaista toimintaa kuin Ruotsissa. Vaalivaikuttamisesta ja sen torjunnasta ei saa kuitenkaan tulla vaalien pääasia. Jos näin kävisi, mahdollinen vaalien ulkopuolinen taho olisi päässyt tavoitteeseensa.

Lue lisää:

Puolueet ja vaalikoneisto varautuvat someoperaatioihin – pelissä on luottamus järjestelmään

Riski Suomen vaaleihin kohdistuvasta hybridivaikuttamisesta on kasvanut: "Varmasti kaikkien huulilla on Venäjä"

Mikko Kinnunen on uusi hybridisuurlähettiläs – tehtävänä vahvistaa hybridiuhkien torjuntaa

Hyppyrimäkiä Kemissä ja lähiympäristössä ennenvanhaan entä tulevaisuudessa...

Kemissä on ollut hyppyrimäki ennenvanhaan ainakin seuraavissa paikoissa:
+ Tervaharjulla ns. Jungon hyppyrimäki
+ Sotisaaressa ns. Saarenotan hyppyrimäki
+ Ristikankaalla
+ Selkäsaaressa
+ Veitsiluodossa
+ Ajoksessa
+ Sysimöllä

Myös Keminmaassa Kallinkankaalla on ollut aikanaan hyppyrimäki.

Itse olen hypännyt, oikeastaan "laskenut läpi" pikkupoikana Selkäsaaren hyppyrimäestä. Suksia käytiin lisäksi katkomassa - onneksi kuitenkin harvoin - soramonttujen tuntumassa mm. Ajoksessa ja Taka-Ritikassa, entisen Ritikan kansakoulun läheisyydessä olevalla soramontulla sekä nykyisen pienteollisuusalueen tuntumassa, "Ryssänlaaksossa"...

Jäänteitä kyseisistä "urheilu-/liikuntarakennelmista" saattaa löytyä vielä muualtakin kuin Selkäsaaresta. 
Sieltä betonipilareita, osittain kallellaan "nököttäviä", löytyy harjuntöyräällä jotakuinkin siinä kohtaan, jossa talvisin tampparilla ajettu latu-ura kääntyy itään päin.
Betonipylväikön alue on erinomainen metsämansikkapaikka - paitsi viime kesänä - kuivuus koetteli metsämansikkasatoa...

Näin Pohjois-Suomen koululaisten hiihtolomaviikolla voinee pohdiskella tulevaisuuttakin.

Suomen mäkihyppytilanne = hyppääjien menestys arvokisoissa on tällä hetkellä alavireinen. Olisiko talousalueellemme syytä rakentaa uusi hyppyrimäki soveltaen esim. CLT-tekniikkaa rakentamisessa? 
Mäki voinee olla pieni ns. harjoitusmäki, jolla aktivoidaan lajista kiinnostuneita Meri-Lapin alueella.

Keminmaan Kallinkangas logistisesti saattaisi olla otollisin paikka. Hyppyrimäen yhteyteen olisi mahdollisuus rakentaa myös tasokas näköalatorni. 

Hmmmmm - niinpä - jäljet johtavat tässäkin asiassa sylttytehtaalle...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

Vasta jälkeenpäin voi nähdä, kuinka naiiveja länsiyritykset olivat Venäjän talouden kultavuosina

Venäjän rahamiehille tuli kiire siirtää omaisuutta suojaan sen jälkeen, kun miljonääri Mihail Hodorkovski pidätettiin. Tämä virta suuntautui läntiseen pankkijärjestelmään, ja sitä perataan nyt rahanpesututkinnoissa.

Julkaistu: 5.3. 20:15

VIIME VUOSINA paljastuneista, pankkien välityksellä tehdyissä rahan­pesuoperaatioissa näyttää olevan kolme yhdistävää tekijää: Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

Ylen Mot-ohjelma täydensi maanantaina kuvaa siitä, miten suomalainen pankkikonserni Nordea on ollut mukana epäilyttävien rahojen siirtelyssä. Uutta oli aiempaa suuremmaksi laskettu summa – 700 miljoonaa euroa – ja tarkemmat tiedot taustalla olleista, rahaa liikutelleista toimijoista. Niillä oli toimipisteitä ympäri maailmaa, mutta jossain kohtaa oli yleensä kytkös Venäjälle.

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull kertoi Nordean olleen naiivi. Nordean lohdutukseksi lähes kaikki olivat vielä kymmenisen vuotta sitten naiiveja. Läntiset yritykset ryntäsivät Venäjälle. Maan talous kasvoi, öljyä riitti, ja ostovoima nousi.

Kuten suomalaiset Neuvostoliiton kanssa kauppaa käyneet tietävät, itänaapurissa bisnes ei ole aina sitä, mitä se on Euroopassa. Korruptio rehottaa, lahjuksilla saa, ja bisneksessä liikkuvasta rahasta osa on likaista tai puolilikaista. Venäjällä bisnestä tekevän on vaikea olla koskematta tällaisiin rahavirtoihin. Naiiville se on erityisen vaikeaa.

Pankit ovat etulinjassa. Pankkijärjestelmä on globaali verkosto, jota ei valvota kaikkialla samoin säännöksin ja yhtä tiukasti. Kun likaista rahaa saa työnnettyä verkostoon sen heikossa kohdassa, raha lähtee kierrokselleen, jossa se puhdistuu. Nordealle ja aiemmin suuremmasta kuprusta paljastuneelle Danske Bankille kohta oli Baltia.

PANKKIEN rahanpesuepäilyjä koskevissa uutisissa yhdistävä tekijä tuntuu olevan myös ajankohta. Venäläisen rahan pesuoperaatiot ovat rahoituslaitoksia valvovien mukaan tapahtuneet vuosia sitten. Näin oli myös Nordean tapauksessa.

Kolmen tai neljän viime vuoden aikana tilanne on muuttunut. Pankit ovat investoineet työvoimaa ja rahaa estääkseen rahan­pesua. Muutos ei tullut pankkiirien oman­tunnon alettua kivistää vaan siksi, että länsi julisti Venäjää koskevat pakotteet maan vallattua Krimin. Venäjän bisnekset muuttuivat hetkessä epäilyttäviksi ja säännöt vaihtuivat.

Pankkialalla väitetään, että jos nykysääntöjä sovellettaisiin itämarkkinoiden kultavuosiin, kaikkien pankkien voisi tulkita välittäneen maksuja, joita ei pitäisi välittää. Asiakkaita ei todellakaan aina tunnettu eikä heidän rahojensa alkuperää kyselty. Ja kuten Dansken tapauksen yhteydessä on epäilty, kyselijöitä voitiin ostaa hiljaisiksi.

NORDEAA ja Danskea koskevat uutiset kertovat muutakin Venäjän markkinoista. Venäjällä ansaittu – tai muuten haltuun otettu – omaisuus on siirrettävä pikaisesti pois Venäjän päättäjien ulottuvilta. Näin on, vaikka rikastunut olisi presidentin lähipiirissä, sillä suosio, vapaus ja rahat saattavat kadota yllät­täen ja käsi kädessä. 

Rahoitusalaa tuntevien mukaan tämä tunnelma tiivistyi, kun miljonääri Mihail Hodorkovski pidätettiin vuonna 2003. Venäjältä alkoi paeta pääomaa, josta osa oli laillista, osa ei. Tämän virran vuolas haara suuntautui läntiseen pankki­järjestelmään, ja sitä nyt perataan rahanpesututkinnoissa.

Rahanpesun estäminen edellyttäisi nykyistä suurempaa avoimuutta rahoituslaitosten välillä. Rahoitussektorin puutteellinen avoimuus on edelleen muutamissa maissa täky, jolla rahaa kalastellaan. Rahanpesun tehokkaampi estäminen vaatisi myös sitä, että valvonta saisi yhtenäiset globaalit säännöt ja se siirtyisi ylikansalliselle valvojalle, jolla olisi riittävät valtuudet puuttua pankkien tekemisiin niiden kotimaista riippumatta. Tähän on suuntaan on edetty, mutta vielä on matkaa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

• PääkirjoituksetSeuraa 
• Casper von KoskullSeuraa 
• Mihail HodorkovskiSeuraa 
• NordeaSeuraa 
• PankitSeuraa 
• VenäjäSeuraa