Hmmmmm - niinpä - totta, Syyrian rauha on toiveunta - valitettavasti.

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Turvapaikasta voi tulla Syyrian hallinnon vastustajille ansa, ja ennen sodan jäätymistä epämääräiseksi konfliktiksi voidaan nähdä vielä pari verilöylyä. Eikä niitä tarvitse välttämättä odottaa kauan.

Näkihän sen jo kuukausia sitten Sokea-Reetakin, että "rauhantekijänä" huseerannut Venäjä kuljetutti medianäyttävästi kapinalliset yhteen nippuun, jossa heidät on helppo lopullisesti tuhota.

Tuhota, mikäli maailmassa ei jostain löydy vielä järkeä, joka estää em. tuhoaikeet.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat    |   Kolumni

Syyrian rauha on toiveunta, eikä Yhdysvaltain vetäytyminen helpota tilannetta

Yhdysvaltojen vetäytyminen antaa tilaa muille sodan osapuolille, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.

Pekka Hakala HS

Julkaistu: 29.12. 2:00 , Päivitetty: 29.12. 10:51

YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump ilmoitti joulunalusviikolla, että Yhdysvallat vetää joukkonsa pois Syyriasta, koska terroristi­järjestö Isis on lyöty. The New York Times -lehden Pentagonista onkimien tietojen mukaan vetäytymiselle on annettu aikaa kuukausi eli amerikkalaiset olisivat kotona tammikuun lopussa.

Yhdysvalloilla on Syyriassa noin 2 000 sotilasta. Niiden tehtävä on ollut tukea liittolaisia eli ennen kaikkea kurdijohtoisen SDF-sotajoukon taistelijoita. Nämä sotilaat olivat sankareita, jotka häätivät Isisin taistelijat terroristijärjestön päämajakaupungista Raqqasta vuosi sitten, kolmen vuoden taistelujen jälkeen.

TOTTA on, että Isis on heikoilla, mutta lopullinen kuolinisku on antamatta. Joukkojen rippeet on saarrettu Eufratin itärannalle Irakin rajan tuntumaan, ja järjestön päällikkö Abu Bakr al-Baghdadi piilottelee ilmeisesti siellä, Hajinin kaupungissa.

Trump keskusteli ennen vetäytymispäätöstä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa. Tämä antaa aiheen epäillä, että presidentit tekivät diilin. Kurdit ovat Turkin vihollisia, ja Turkki haluaa rajalleen puskurivyöhykkeen, jolla maa käyttää määräysvaltaa.

Parituhatta amerikkalaissotilasta on pieni sotilaallinen voima, mutta joukon symboliarvo on ollut suuri. Mikä tahansa Syyrian sodan osapuoli on joutunut miettimään kaksi kertaa ennen kuin on hyökännyt Yhdysvaltain joukkojen kimppuun.

Turkki pyrkii siis todennäköisesti ottamaan haltuunsa kurdien nykyisin hallitseman Koillis-Syyrian pohjoisosan, ja Yhdysvaltojen vetäytyminen antaa Venäjän tukemille Syyrian hallituksen joukoille tilaa edetä etelässä. Palkkioksi urhoollisuudesta kurdit on myyty.

Nähtäväksi jää, mitä voimatasapainon muutos merkitsee Luoteis-Syyriassa ja ennen kaikkea Idlibin maakunnassa. Sinne on kuljetettu yksistään Venäjän kätilöimien antautumissopimusten seurauksena muualta Syyriasta noin 90 000 opposition aseryhmien jäsentä, perheenjäsentä ja heidän myötäilijöinään pidettyä syyrialaista.

PÄÄASIALLISESSA vastuussa Idlibin seudusta on tällä hetkellä Turkki. Pitääkseen puskuri­vyöhykkeen myös Syyrian-vastaisen rajansa länsiosalla Turkki voi joutua jakamaan seutua Venäjän ja Syyrian hallituksen joukkojen kanssa.

Alueen lukemattomista aseryhmistä vahvin on Tahrir al-Sham eli entinen Nusran rintama. Tämä terroristijärjestö ja sen johtaja Abu Muhammed al-Julani ovat pitäneet yllä käytännöllisiä suhteita turkkilaisten kanssa, mutta yhteiselo rakoilee: syyskuussa Ankara nimesi ryhmän terroristijärjestöksi.

Turvapaikasta voi tulla Syyrian hallinnon vastustajille ansa, ja ennen sodan jäätymistä epämääräiseksi konfliktiksi voidaan nähdä vielä pari verilöylyä. Eikä niitä tarvitse välttämättä odottaa kauan.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

• SyyriaSeuraa 
• Donald TrumpSeuraa 
• Isis-järjestöSeuraa 
• YhdysvallatSeuraa 
• Pekka HakalaSeuraa 

Hmmmmm - niinpä -   perheellä on suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. 
Viime vuosikymmeninä lisääntyneet ns. uusperheet ovat olleet poikkeuksetta kovan paikan edessä.
Entisen ja uuden elämän oikeille raiteille saattaminen on aiheuttanut tarvetta henkiseen venymiseen, onneksi kypsymiseenkin.

Suora nettilainaus Helsingin  Sanomista hiukan tuunattuna:

Mielipide    |   Kolumni

Perhe on tärkeä lasten ja nuorten hyvinvoinnille

Suuret ikäluokat joutuivat keskittymään lastensa perustarpeiden tyydyttämiseen kuten koulumaksuihin ja vaatettamiseen, jolloin heidän lapsensa varttuivat enemmän keskenään. Siihen verrattuna lapsiin käytetty aika saattaa nykypäivän vanhemmista tuntua vaativalta, kirjoittaa Jaakko Lähteenmaa.

Jaakko Lähteenmaa

Julkaistu: 29.12. 2:00 , Päivitetty: 29.12. 6:20

LAPSET harrastavat, ja hyvä niin: harrastusten parissa saa kavereita, ja vähän vanhempana he pysyvät poissa kadulta ja pahanteosta. Harrastusten vaatimat logistiset järjestelyt tuntuvat kuitenkin hallitsevan useiden perheiden vapaa-aikaa. Pahimmillaan kuljetuksiin on valjastettu myös isovanhemmat ja naapurit.

Myös omassa lapsuudessani harrastettiin, mutta tuolloin ketään ei kuskattu mihinkään. Junnukiekkoilijoiden hallivuorot päättyivät silloinkin lähempänä puoliyötä, mutta valtavat varustekassit raahattiin julkisissa liikennevälineissä. Ratikkamatka vaihtoineen ei sekään ollut alle 10-vuotiaalle este kitaratunneille.

Vanhempien rooli lasten elämässä oli muutenkin vähäisempi. 1960-luvun kotipihallani Mannerheimintiellä saattoi kirkonrottaa leikkiä parikymmentä lasta, ja kotiin mentiin vasta kun äiti huusi ikkunasta syömään taikka nukkumaan.

LAPSET ja nuoret eivät kaipaa vain ikäistään seuraa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti joulunalusviikolla perinteisen kouluterveyskyselyn. Ala-asteen neljäs- ja viidesluokkalaisille, yläasteen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille sekä toisen asteen opiskelijoille suunnatun kyselyn mukaan yli kolmannes vastaajista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa. Kysely on kattava, sillä peruskouluikäisistä siihen vastasi ikäluokasta yli puolet ja toisen asteen opiskelijoistakin lähes puolet.

PERHEELLÄ on suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Suomen mielenterveysseuran mukaan ne lapset ja nuoret, joiden perheissä keskustellaan paljon, kokevat vähemmän sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä ja sosiaalista ahdistuneisuutta. Perheen yhteisen ajan puute taas saattaa ilmetä esimerkiksi yksinäisyyden kokemuksena, vastentahtoisuutena koulunkäyntiä kohtaan ja muiden kiusaamisena.

Ensimmäistä kertaa kysely oli osoitettu myös ala-asteikäisten vanhemmille. Heitä osallistui tutkimukseen 33 000. Vanhemmista vain 15 prosenttia koki perheen yhteisen ajan liian vähäiseksi.

Lasten ja vanhempien poikkeavat näkemykset perheen yhteisestä ajankäytöstä saattavat selittyä vanhemmuuden roolin muutoksella. Suuret ikäluokat joutuivat keskittymään lastensa perustarpeiden tyydyttämiseen kuten koulumaksuihin ja vaatettamiseen, jolloin heidän lapsensa varttuivat enemmän keskenään. Siihen verrattuna lapsiin käytetty aika saattaa nykypäivän vanhemmista tuntua vaativalta.

Kirjoittaja on HS:n hallintopäällikkö.

Etiäinen autoasiasta...

Kirjoitin pari päivää sitten autoistamme mm. seuraavaa:

Mercedes-Bentz E 200 vm. 1998 AIP-165, jolla on ajettu ainoastaan noin 140.000 km. Olemme kyseiselle autolle kolmas omistaja.
Siisti, hyvin pidetty ja huollettu käyttöauto varustettuna kaksilla renkailla sekä vetokoukulla, siinä on todennäköisesti autoa meidän ajoihin pitkäksi aikaa, mikäli siihen totumme ja tykästymme.
Emme ole toistaiseksi päässeet em. auton kanssa "sinuiksi". 
Miksi? 
Siksi, että olemme tottuneet viime vuosikymmeninä korkeisiin autoihin
Se on tällä hetkellä pois liikennekäytöstä päärakennuksen päädyssä. Auto on käytännössä myynnissä. 
Heti vuodenvaihteen jälkeen kaivan sen esiin lumen alta = puhdistan lumesta, lataan hiukan akkua, otan liikennekäyttöön, varaan netistä katsastusajan ja käyn katsastamassa hiukan taas etuajassa.

Olen monelle henkilölle todennut - kyseisen auton tultua puheenaiheeksi - että meillä ei ole ollut koskaan näin hyvää autoa. Erinomainen matka-/käyttöauto...
________________________________________________________________________

Edelliseen päivitys: Puhdistin aamulla lumet auton katolta ja käynnistin sen. Pistin varmuuden vuoksi vielä akun lataukseen. 
Miksi?
Minulle tuli etiäinen, että tonttimme kohdalle pysähtyy auto, josta nousee em. autostamme kiinnostunut henkilö.
No - voi olla, että näin ei käytännössä tapahdu, mutta joka tapauksessa otan auton liikennekäyttöön alkuvuodesta, varaan katsastusajan ja käyn sen katsastamassa... 

Niinistö ja Putin keskustelivat tunnin puhelimessa ...

Hmmmmm - vai niin - että peräti tunnin porinat. No siinä ehti varmaan kerrata kaikki maailman asiat. Toivottavasti erityisesti vuoden 2014 jälkeiset tapahtumat tulivat presidenttimme sanomana esiin. 

Hyvää - nykyistä parempaa - uutta vuotta totta tosiaan tarvitaan maailmassa, jossa on kymmeniä kriisipesäkkeitä.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Niinistö ja Putin keskustelivat tunnin puhelimessa – aiheena muun muassa Asovanmeren tilanne

Valtionjohtajat toivottivat toisilleen myös hyvää uutta vuotta.

Sauli Niinistö

28.12.2018 klo 12:07

Sauli Niinistö ja Vladimir Putin Moskovassa maaliskuussa 2016.Kirill Kudryavtsev / EPA

Matti Konttinen

Jaa artikkeli Facebookissa126

Jaa artikkeli Twitterissä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kävivät tänään tunnin mittaisen puhelinkeskustelun.

Tasavallan presidentin kanslian tiedotteen(siirryt toiseen palveluun) mukaan presidentit keskustelivat Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden ohella Arktisen neuvoston ja Euroopan neuvoston ajankohtaisista kysymyksistä, tilanteesta Asovanmerellä sekä ydinasevalvonnasta.

Asovanmeren tilanteella viitataan Venäjän ja Ukrainan väliseen konfliktiin Kertšinsalmessa Krimin niemimaan lähellä. Venäjä otti alueella marraskuun lopussa haltuunsa kolme ukrainalaista alusta ja niiden 24 miehistön jäsentä.

Venäjä on syyttänyt Ukrainaa tahallisesta provokaatiosta ja siitä, että maan alukset olisivat tunkeutuneet Venäjälle kuuluville aluevesille.

Ukraina on puolestaan muistuttanut, että alueella saa liikkua vapaasti kansainvälisen lain turvin, ja että Krimin niemimaa kuuluu Ukrainalle.

Valtionjohtajat toivottivat keskustelussa toisilleen myös hyvää uutta vuotta.

Puhelu käytiin Suomen aloitteesta.

Lue myös:

Miksi jännitteet Krimin edustalla kiristyivät? Kokosimme Venäjän ja Ukrainan uuden kiistan pääpiirteet

Ajatuspaja Toivo: Keskustan tilanne näyttää vaikealta – "Puolue ottaa todella pahasti takkiinsa eduskuntavaaleissa"

Hmmmmm - vai niin - nyt se sitten alkaa. Mikä? Todelliset eduskuntavaalien ennakoinnit. Valitettavasti ne ovat - mielestäni - usein tasoa "Hevosmiesten tietotoimiston uutisia" - erittäin tarkoitushakuisia...

Suora nettilainasu Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Ajatuspaja Toivo: Keskustan tilanne näyttää vaikealta – "Puolue ottaa todella pahasti takkiinsa eduskuntavaaleissa"

Ajatuspaja Toivon selvityksen mukaan ison osan SDP:n kannatuksesta ovat viimeisissä eduskuntavaaleissa keräänneet nuoret naisehdokkaat.

Politiikka

28.12.2018 klo 05:50päivitetty 28.12.2018 klo 09:05

Puheenjohtaja Juha Sipilä ja keskusta juhlivat vaalivoittoa eduskuntavaaleissa 2015. Keskusta piti vaalivalvojaiset puoluetoimistollaan.Petteri Paalasmaa / AOP

Hannu Tikkala

Jaa artikkeli Facebookissa541

Jaa artikkeli Twitterissä

Keskustan tilanne näyttää enemmän kuin hankalalta. Tähän johtopäätökseen voi tulla kokoomusta lähellä olevan Ajatuspaja Toivon selvityksestä, joka julkaistaan perjantaina.

Tutkimuksessa todetaan, että keskustan kannatus on kolmessa viime eduskuntavaalissa tukeutunut vahvasti yli 50-vuotiaiden miesten äänisaaliisiin.

Vanhemmat miehet ovat tuoneet näissä vaaleissa 36 prosenttia puolueen kannatuksesta. Luku on noin kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin SDP:llä ja kokoomuksella.

Määrä on siinä mielessä merkittävä, että yhdeksän keskustalaista konkarikansanedustajaa on ilmoittanut jäävänsä pois seuraavista eduskuntavaaleista. Heidän joukossaan ovat muun muassa Mauri Pekkarinen, Seppo Kääriäinen, Kauko Juhantalo ja Timo Kalli.

– Tässä valossa näyttää siltä, että puolue ottaa todella pahasti takkinsa vaaleissa. Jos vaaleista puuttuvat ehdokkaat, jotka tuloksen voisivat tehdä, silloin vaaleista ei tule mitään, Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohonen sanoo.

Ruohonen on aiemmin toiminut tutkijana Eduskuntatutkimuksen keskuksessa. Poisjäävät konkariedustajat keräsivät keskustalle lähes 76 000 ääntä eduskuntavaaleissa 2015.

Ajatuspaja Toivon laskelmissa on otettu huomioon kolme viimeistä edukuntavaalia ja laskettu eri ikäryhmien kannatuksesta keskiarvo.Ajatuspaja Toivo

Ajatuspaja Toivo pyrkii tutkimuksessaan hahmottelemaan sitä, millaisilla ehdokkailla keskusta, kokoomus ja SDP ovat keränneet äänet edellisissä eduskuntavaaleissa.

Naiset demarien valttina

Yllättävää tutkimuksessa on se, että mielikuva demareista vanhojen miesten puolueena osoittautuu huteraksi. Demareissa ääniä ovat viime eduskuntavaaleissa keränneet eniten alle 50-vuotiaat naiset.

Kun SDP:ssä alle 50-vuotiaat naiset ovat keränneet 41 prosenttia kaikista äänistä, kokoomuksessa vastaava luku on ollut 33 prosenttia ja keskustassa 27 prosenttia.

– Tämä on tosi ristiriitainen havainto ja tässä pitää huomioida, että SDP:n absoluuttiset äänimäärät ovat vaali vaalilta vähenneet, Ruohonen sanoo.

Ajatuspaja Toivon laskelmissa on otettu huomioon kolme viimeistä edukuntavaalia ja laskettu eri ikäryhmien sekä sukupuolien kannatuksesta keskiarvo.Ajatuspaja Toivo

Demarien vaalitulokset ovat heikenneet kolme kertaa peräjälkeen. Edellisissä vaaleissa puolue sai 16,5 prosentin kannatuksen, vuonna 2011 tulos oli 19,1 prosenttia ja vuonna 2007 puolue keräsi 21,4 prosenttia kaikista äänistä.

Taustalla voi olla perussuomalaisten kannatuksen nousu eduskuntavaaleissa. Puolue on vienyt useilta puolueilta mieskannattajia.

Ruohosen mukaan demarit eivät ole pyrkineet houkuttelemaan miesäänestäjiä takaisin puolueeseen, eikä siitä ole rohkaisevia esimerkkejä Euroopassa.

– Monet nationalismiin kallellaan olevat puolueet, jotka ovat alkaneet myötäilemään oikeistopopulistisia puolueita, ovat menettäneet kannatustaan, Ruohonen sanoo.

Tukea käsitykselle demarien ja perussuomalaisten vastakkaisesta linjasta löytyy myös ehdokasasettelusta. Lähes puolet demariehdokkaista on ollut naisia, kun perussuomalaisten listat ovat olleet perinteisesti hyvin miehisiä.

Ääniharavat kokoomuksen vahvuus ja heikkous

Kokoomuksessa ovat perinteisesti korostuneet yksilöt. Näin on käynyt myös vaaleissa, joissa puolueen vaalitulos on ollut keskustaa ja SDP:tä riippuvaisempi ääniharavista.

Kevään eduskuntavaaleista ovat pois ääniharavat Alexander Stubb (kok.) ja Hjallis Harkimo, joka perusti Liike Nyt -ryhmänsä.

– Jos esimerkiksi kokoomusta ja SDP:stä vertaa keskenään, kokoomuksen kampanjointi on yksilökeskeisempää. Kokoomuslaisten ehdokkaiden kampanjat eroavat merkittävästi toisistaan.

Kokoomuksen kampanjointityyli voi tuoda hyvän tuloksen, mutta se on muita alttiimpi riskeille. Ehdokkaat voivat joko tehdä hyvän tai heikon kampanjan.

– Ehdokkaat voivat erottautua vahvoina yksilöinä, kun taas demareissa ehdokkaiden kampanjat ovat kaikilla asultaan samanlaiset.

Ylen marraskuun lopussa tekemässä vertailussa kokoomus oli useita puolueita jäljessä ehdokasasettelussa. Ruohonen arvioi, että puolue pyrkii saamaan loppuun asti tunnettuja ehdokkaita listoilleen.

Lue lisää:

Naiset rynnivät eduskuntavaaleihin ehdolle – "Ehdokkaiden miesvaltaisuus on ollut krooninen ongelma"

35 kansanedustajaa on jättämässä eduskunnan tämän vaalikauden jälkeen: Sadattuhannet ihmiset eivät voi enää äänestää samaa ehdokasta

28.12.2018 klo 9.05 Jutun kommentointi on päättynyt Yle.fi:ssä olevien teknisten ongelmien vuoksi.