torstai 20. joulukuuta 2018

Luottamus somen laatuun romahti ja kyllästyminen kasvaa...

Hmmmmm - niinpä - eipä tarvitse ihmetellä, maailma on valesomen jäljiltä sekaisin.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Päivän lehti 20.12.2018

Luottamus somen laatuun romahti ja kyllästyminen kasvaa – Syinä ovat vale­uutiset ja väärin­käytökset, arvioi Sanoma­lehtien liitto

Facebookin vastoinkäymisten vuosi jatkuu. Suomessa mielikuva somepalveluiden laadusta on romahtanut, käy ilmi Sanomalehtien liiton tutkimuksesta.

LUOTTAMUS sosiaalisen medioiden palveluiden laatuun on romahtanut, käy ilmi Sanomalehtien liiton tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Raskaimmin on kärsinyt Whatsappin, Youtuben ja Instagramin laatumielikuva. 
Whatsappin ja Instagramin omistaa Facebook. Myös Facebookin laadukkuuteen suomalaiset ovat menettäneet uskonsa.

Sanomalehtien liitto kysyi tuhannelta 15 vuotta täyttäneeltä suomalaiselta mielikuvaa eri digitaalisten medioiden laadukkuudesta asteikolla yhdestä kymmeneen. Yhteisöllistyvä media -tutkimuksen toteutti IRO research loka-marraskuun aikana, ja se tehtiin järjestyksessä toista kertaa.

Viime vuonna Googlea pidettiin laadukkaampana kuin aikakauslehtien digitaalisia palveluita. Google sai arvosanan seitsemän ja aikakauslehtien palvelut arvosanan 6,6. Viime vuonna Facebookin laatuarvosana oli 5,6. Se vastasi suunnilleen kaupallisten radioiden digipalveluja.

Tänä vuonna Googlen arvosana on 5,5 ja aikakauslehtien digipalveluiden arvosana 6,2. Facebookin laaduksi annettiin 4,1, ja kaupalliset radiot saivat arvosanan 6,1.

Kaikki tutkitut palvelut, niiden keskiarvot ja muutosprosentit suhteessa viime vuoteen esitellään grafiikassa tämän artikkelin lopussa.

LUOTTAMUS sanomalehtien digitaalisiin palveluihin on noussut. Vaikka nousua on vain kymmenesosa, sanomalehdet on kuitenkin ainoa kyselyn kohde, jossa on tapahtunut nousua. Viidessätoista kohdassa seitsemästätoista laadun arvioidaan laskeneen. Yleisradion digitaalisten palveluiden osalta tilanne on pysynyt samana kuin vuosi sitten.
Sanomalehtien liiton mukaan suomalaisten käsitys sosiaalisen median laadusta on laskenut merkittävästi. Liitto arvioi, että tämä johtuu ihmisten huolesta yksityisyytensä suhteen sekä valeuutisista, joiden keskiössä ovat olleet juuri Facebook ja Twitter.

”Eivät uutiset amerikkalaisten verkkopalveluiden käyttäjistään keräämien tietojen väärinkäytöksistä voi olla vaikuttamatta sosiaalisen median mielikuvaan ja sen käyttöön”, sanoo Sanomalehtien liiton tutkimus- ja markkinointijohtaja Sirpa Kirjonen.

Suhteellisesti eniten luottamus sosiaalisen median laatuun heikkeni 15–24-vuotiaiden vastaajien joukossa, Kirjonen kertoo. Tämä on merkityksellistä, sillä ikäryhmä tuntee palvelut kaikkein parhaimmin. Samaa heijastelee Tilastokeskuksen joulukuussa julkaisema tilasto, jonka mukaan somen päivittäinen käyttö on laskenut samassa ikäryhmässä vuoden takaisesta kaksi prosenttia ja 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä neljä prosenttia.

SANOMALEHTIEN liiton tutkimuksen tulokset ovat hyytäviä varsinkin Facebookin osalta. Sen käyttö on vähentynyt. Vuonna 2015 sitä ilmoitti käyttävänsä säännöllisesti 60 prosenttia vastaajista, nyt enää 52. Enemmän on vähentynyt vain Snapchatin käyttö: sitä käyttävien määrä putosi viime vuoden 58 prosentista 48 prosenttiin.

Facebookin käyttäjämäärän laskua on ennakoitu pitkin vuotta. Kun yhtiö julkaisi lokakuussa kolmannen vuosineljänneksen tuloksensa, tiedoista kävi ilmi, että noin kaksi miljoonaa ihmistä Euroopassa on lakannut käyttämästä Facebookia kuukausittain. Tammi–maaliskuussa käyttäjiä oli 377 miljoonaa, toisella vuosineljänneksellä kesäkuuhun saakka 376 miljoonaa. Kesäkuusta syyskuun loppuun käyttäjien määrä väheni vielä 375 miljoonaan.

Facebook on ryvettynyt erilaisissa kohuissa pitkin vuotta. Marraskuussa yhtiö jäi kiinni siitä, että se oli palkannut viestintätoimiston levittämään arvostelijoistaan huhuja. Huhut väittivät, että arvostelijoita rahoittaisi suursijoittaja George Soros, jota Yhdysvalloissa karsastavat erityisesti republikaanit.

Syyskuussa kävi ilmi, että hakkerit ovat varastaneet kymmenien miljoonien Facebook-käyttäjien kirjautumistunnisteita ja päässeet näin käyttämään ihmisten tilejä.

Samaan aikaan sosiaalisen median suosion laskun kanssa on noussut suomalaisten huoli yksityisyyden suojasta. Viisi vuotta sitten 47 prosenttia Sanomalehtien liiton kyselyn vastaajista oli huolissaan yksityisyydestään. Nyt luku oli jo 72 prosenttia.

Kuluvan vuoden aikana Euroopassa astui voimaan uusi tietosuoja-asetus. Se on tuonut ihmisille uusia oikeuksia tietoihinsa ja luonut yrityksille uusia velvollisuuksia henkilötietojen käsittelyssä. Tämä on voinut osaltaan lisätä ihmisten tietoisuutta oikeuksistaan.

Sanomalehtien liiton tutkimuksen mukaan ei pelkästään laatumielikuva sosiaalisen median suhteen ole kärsinyt. Lisääntyneet ovat myös erilaiset kielteiset tunteet liittyen sosiaalisen mediaan.

Vastaajista 45 prosenttia kertoi olevansa kyllästynyt sosiaaliseen mediaan, ja 41 prosenttia koki, että somella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia elämässä. Vuonna 2013 kielteisistä vaikutuksista mainitsi vain joka neljäs.

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Arsenal-Tottenham illansuussa...

Katselin Veikkauksen Live-pelin EFL Cup-ottelun Arsenal-Tottenham 0-2 (0-1) illansuussa. Olipa mukavaa englantilaista jalkapalloa. 
Varsinkin Tottenhamin  toinen maali oli upea: Kentälle vaihdosta tullut Harry Kane vapautti Delle Allin maalintekoon.
.
Erotuomarin ei tarvinnut paljoakaan puuttua ottelun kulkuun. Onhan siinä vissi ero katsottaessa englantilaista jalkapalloa verrattuna esim. espanjalaiseen ja/tai italialaiseen "näyttely"-jalkapalloon. Tälläkin kerralla kenttä vilisi maailmanluokan pelaajahuippuja.

Onnistuin jopa muutaman euron voittamaan Live-pelissä...

Kari Enqvistin kolumni: Miksi me olemme maailman onnellisin kansa ja kuitenkin samaan aikaan pelkäämme tulevaisuutta?

Hmmmmm - niinpä - näin kai se sitten vaan on sano...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenan:

Kari Enqvistin kolumni: Miksi me olemme maailman onnellisin kansa ja kuitenkin samaan aikaan pelkäämme tulevaisuutta?

Suomalaisuuden onnellisuuden taustalla on myös jatkuva ahdistus. Sen syitä ovat joko paasikivimäinen realismi tai sitten yksinkertaisesti pelko tulevasta, kirjoittaa Kari Enqvist.
Suomalaisuus

Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018
Antti Haanpää




Suomessa asuu maailman onnellisin mutta samalla ehkä ahdistunein kansa. Esimerkiksi keskustelussa ilmastonmuutoksesta sävyt ovat itkuisia ja povaavat kuolemaa viimeistään tulevilla sukupolville.
Sanastoomme on jopa loikannut käsite ilmastoahdistus. Romahduksen tiedetään tapahtuvan ylihuomenna, ja sen sijaan että kolmivuotiaat keskittyisivät leikkimään, heidät pitäisi värvätä keräämään roskia luonnosta.
Huoli on suunnaton siitä huolimatta, että juuri suomalaiset ovat ilmaston lämmetessä voittajien leirissä.
Ilmastonmuutos on tietysti erittäin vakava globaali ongelma – siitä ei ole epäilystä. Mutta onko ahdistus meillä suurempi kuin muualla – ja jos on, miksi?
Maailmanloppu oli tuloillaan myös 35 vuotta sitten. Silloin sotilasliitto Nato oli päättänyt sijoittaa lyhyen kantaman ydinohjuksia Länsi-Eurooppaan vastatoimena Neuvostoliiton SS-20 -ohjuksille. Syksyllä 1983 näitä Naton euro-ohjuksia vastaan protestoitiin suurilla rauhanmarsseilla. Länsi-Saksassa marssijoita oli miljoona, Lontoossa ja Roomassa kummassakin puoli miljoonaa.
Myös Suomessa oli hätä siitä huolimatta, että geopoliittisen asemamme vuoksi olimme luultavasti kaikkein parhaiten turvassa mahdolliselta konfliktilta. Täällä marsseihin osallistui 220 000 henkeä. Väkilukuun suhteutettuna se oli liki kolme kertaa enemmän kuin maissa, jonne euro-ohjukset olivat tulossa ja jotka siksi olivat Neuvostoliiton ensi-iskun todennäköisimpiä kohteita.
Löydän kaksi mahdollista selitystä suomalaiseen hyperangstiin.
Me protestanttiset työmuurahaiset varustaudumme joko tulevaan ydintalveen tai sitten venuspätsiin, kumpi nyt sitten tuleekaan ensin.
Voi olla, että olemme yksinkertaisesti järkevämpiä kuin kaikki muut. Olemme realisteja, jotka näkevät paasikimäisellä kirkkaudella maailman realiteetit sellaisena kuin ne todella ovat.
Päinvastoin kuin välimerelliset siskomme ja veljemme, jotka sirkkojen lailla vinguttavat huolettomia viulujaan, me protestanttiset työmuurahaiset varustaudumme joko tulevaan ydintalveen tai sitten venuspätsiin, kumpi nyt sitten tuleekaan ensin.
Olemme siis ahdistuneita, koska siihen on kiistämättömät syynsä.
Toinen vaihtoehto on, että sisäinen körttimme, tuo synkkien pakkastalvien varjo, pitää meidät jatkuvassa pelossa. Ennen odotimme Jumalan sinkoavan milloin tahansa päähän kuuman kiven. Tänään olemme varmoja, että jotain pahaa tapahtuu, sillä aavistamme olevamme syntisiä ja synnin palkan tiedämme kaikki.
Meitä ahdistaa, koska tulevaisuuden määritelmään kuuluu, että se on tuntematon.
Lapsia ei uskalleta tehdä, koska tulevaisuus on epävarma. Opiskella ei arvaa, kun ei tiedä, millaisia töitä on tarjolla. Elää ei osata, kun ei pysty ennustamaan, sataako vai paistaako. Meitä ahdistaa, koska tulevaisuuden määritelmään kuuluu, että se on tuntematon.
Mistä tämä voimattomuus? Isoisämme elivät maailmassa, jossa ei tiedetty, puhkeaako ensi vuonna sota. Heidän isoisänsä eivät toukokuussa tienneet, onko seuraavana jouluna pöydässä leipää vai onko halla vienyt viljan.
Nyt askelmerkkien pitäisi olla selvät eläkeikään saakka. Sekään ei taida enää riittää rauhoittamaan. Sillä mistä sitä voi tietää, millaisia eläke-alennuksia on tarjolla viidenkymmenen vuoden päästä?
Maailma on tietysti muuttunut monimutkaiseksi ja arvaamattomaksi. On ymmärrettävää, että se pelottaa. Mutta sellaista elämä nyt vain on. Se on pakko hyväksyä.
Miksi emme siis voisi sanoa: tulee mitä tulee, se hoidetaan. Niin hyvin kuin kyetään. Tämä koskee myös ilmastonmuutosta. Purraan hammasta ja sanotaan se voimasana, joka alkaa p-kirjaimella. Se, jonka keskellä pärisee päättäväinen ärrä ja joka loppuu huokaisuun ”kele”.
Sinnikkäällä yrityksellä väistyi myös eurooppalaisen ydinsodan uhka. Sekä euro- että Neuvosto-ohjukset poistettiin vuonna 1987 INF-sopimuksella, joka merkitsi kylmän sodan loppua. Kaikkiaan 2 600 ydinkärkeä romutettiin.
Ydinaseita vastaan ei enää viitsitä marssia. Ne ovat yhtä poissa muodista kuin 1980-luvun olkatoppaukset.
Nyt Yhdysvaltain presidentti DonaldTrump on uhannut erota sopimuksesta, ellei Venäjä seuraavan kahden kuukauden aikana luovu risteilyohjuksista, joita se imperialistisessa kiihkossaan on sopimuksen vastaisesti rakennellut. Vanha pelko on siis heräilemässä henkiin.
Mutta ydinaseita vastaan ei enää viitsitä marssia. Ne ovat yhtä poissa muodista kuin 1980-luvun olkatoppaukset. Paholaisen paikan on ottanut muuttuva ilmasto.
Mikään ei kuitenkaan ole oikeasti kauhistuttavaa paitsi itse pelko. Näin lausui 1600-luvulla filosofi Francis Bacon. Hänellä oli myös lääke pelkoa vastaan: tieto on valtaa, hän totesi.
Kari Enqvist
Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

Mielenkiintoinen sattuma ilmakuvassa kertakaikkiaan...

Katselimme hetki sitten Kemin kaupungin kotisivuilta, karttapalvelusta ortokuvia ja ilmakuvia. Todella mielenkiintoisia kuvia!

Ilmakuvia katsellessamme tutkimme Selkäsaaren pohjoispäätyä. Ilmakuvassa näkyy selvästi aikanaan ruoppauttamamme väylänpätkä. Vedenpinta näyttää olevan aika matalalla.
Katselimme, että Kojukallion ohi on mennyt kaupunginrantaan päin pienvene. Katselimme, lisäksi, että meidän saarirannassa ei ole venettä eikä Hahtisaaren laiturissakaan ole meidän veneemme paikallaan, joten... 

Eipä siinä juuri ole muuta mahdollisuutta kuin se, että olemme menossa veneellä kaupunginrantaan eli Hahtisaareen. Mielenkiintoinen sattuma ilmakuvassa kertakaikkiaan.

Tämä(kin) vahvistaa usein käyttämääni toteamusta: Elämä on täyttä sattumaa...

Kohta viikko ilman Facebook-käyttöä...

WikiPedia-tekstilainaus:

Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kuvallisen käyttäjäprofiilin luomiseen sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Facebookissa on myös mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista. Facebookin liikeidea on myydä mainostajille mahdollisuutta lähettää palvelun kautta käyttäjille kohdennettua mainontaa. Facebookin omistaja ja ylläpitäjä on Facebook Inc -yritys, jonka kotipaikka on Palo Altossa Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Facebookin perusti sen nykyinen toimitusjohtaja Mark Zuckerberg Harvardin yliopiston kampuksella yhdessä opiskelukavereidensa Eduardo

Katselin Yle Areenalta ULKOLINJA: FACEBOOK-DILEMMA-ohjelmat.

Totean lyhyesti, että edellä olevat ovat aiheellisia kysymyksiä, joihin ei ole löytynyt toistaiseksi vastauksia. 

Kyllä kehonkieli on merkityksellinen. Vuosien saatossa itseäni yhä enemmän suorastaan ärsyttää Mark Zuckerbergin olemus ja viestintä. Se on kertakaikkisen itseriittoista ja ylimielistä. Tuntuu siltä, että hän ei suostu ymmärtämään tuotteensa aiheuttamia globaalivaaroja. 
Hänelle ilmeisesti on tärkeintä, että Facebook-kirstuun ropisee rahaa välittämättä huolestuttavista lieveilmiöistä...

Itse lähdin mukaan vajaa kaksi vuotta sitten Facebook-kuvioihin. Se on tuntunut koko ajan "tikkuiselta", en kerta kaikkiaan ole päässyt asiaan. Siksi on uudelleenharkinnan paikka. 

Mikäli päätän lopullisesti irrottautua kuvioista, tuskin siitä aiheutuu minulle kovinkaan suuria vieroitusongelmia. Tuskin kouralliselle tekstieni/lainauksieni lukijoillekaan, tykkääjillekään...

Todettakoon, että tänään perjantaina 14.12.2018 en ole vilkaissutkaan Facebook-foorumia. Katsotaan, miten tästä eteenpäin...

Edelleen tänään lauantaina 15.12.2018 "Facebook-lakko" jatkuu. Voi olla, että informoin asiasta muutamia tuttujani lähiaikoina sähköpostin välityksellä.

Arvelen, että tänään sunnuntainakaan 16.12.2018 en näppäile yhteyksiä Facebook-foorumille. Tuntuu siltä, että tulen ihan hyvin toimeen ilmankin sitä. Intouduin eilen kirjoittamaan ja lähettämään liikkeelle artikkelin nimeltään ELÄKÖÖN UUSI KALENTERI. Mielenkiintoista seurata, julkaistaanko sitä "säällisessä" ajassa paikallislehdissä...

Tänään maanantaina 17.12.2018 oli pakko piipahtaa Facebook-foorumilla putsatakseni tiettyjä kommentteja - ei muuta...

Eilen tiistaina 18.12.2018 meni ilman Facebook-käyttöä.

Tänään keskiviikkona 19.12.2018 elämä ilman Facebook-käyttöä jatkunee. 

Tänään Yle Uutiset-sivustolta:
Sosiaalisen median jätti Facebook antoi vuosien ajan monille suuryrityksille laajemman pääsyn käyttäjiensä yksityisiin tietoihin kuin se on kertonut, paljastaa New York Times(siirryt toiseen palveluun).
Kymmeniä Facebookin entisiä työntekijöitä haastatellut ja yhtiön sisäisiä asiakirjoja haltuunsa saanut lehti kertoo Facebookin tehneen yli 150 yrityksen kanssa sopimuksia tietojen jakamisesta.
Käytännössä Facebook antoi teknologiajäteille kuten Microsoftille ja Amazonille poikkeusluvan kiertää yksityisyyssääntöjään.
Facebook on ollut tänä vuonna useiden tietosuojaskandaalien kourissa. Yhtiö on kuitenkin vakuuttanut, että käyttäjät pystyvät hallitsemaan omia tietojaan.
Tänään lisää Helsingin Sanomista:

Paperit paljastavat, että Facebook on vuosien varrella jakanut tietojamme ”kumppaneilleen” vielä hövelimmin kuin tähän asti on tiedetty. Juttu listaa litanian yksityiskohtia, joista jokainen herättää uusia kysymyksiä:
  • Facebook antoi Spotifyn, Netflixin ja kanadalaispankin lukea, luoda ja poistaa käyttäjien yksityisviestejä. Yritykset myös näkivät, keitä oli mukana käyttäjän keskusteluissa.
  • Verkkoyhtiö Yahoo sai tarkasteltavakseen kunkin käyttäjän ystävien Facebook-päivitykset reaaliajassa.
  • Verkkokauppa Amazon sai käyttöönsä Facebook-käyttäjien yhteystietoja näiden ystävien kautta.
  • Facebook sai esimerkiksi Amazonilta, Yahoolta ja kiinalaiselta Huaweilta tietoja näiden käyttäjien yhteyksistä Facebookin ulkopuolella. Tietojen perusteella käyttäjille suositeltiin ihmisiä, jotka nämä ”saattavat tuntea”.
ERITYISEN pelottava on tieto siitä, että Facebook on avannut yhtiön ulkopuolisille ilmeisesti puolihuomaamatta pääsyn yksityisviesteihin. 

 

Suomalaiset Lähi-idän tuntijat: Syyria haluaisi miljoonien pakolaistensa palaavan, mutta paenneet pelkäävät vainoa tai joutumista armeijaan...

Syyriassa on edelleen sotatila päällä, sana rauha tuntuu kaukaa haetulta...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Suomalaiset Lähi-idän tuntijat: Syyria haluaisi miljoonien pakolaistensa palaavan, mutta paenneet pelkäävät vainoa tai joutumista armeijaan

Maan jälleenrakennus tulee maksamaan huimasti, mutta rahoittajia on vähän.
Syyria

Syyrian lippu
Damaskoksen keskusta selvisi sodasta ilman suurempia tuhoja. Raskaat aseet olivat armeijan käsissä ja niillä tulitettiin esikaupunkialueita.Ghadi Boustani / Yle
Kuusi vuotta kestänyt Syyrian sota jatkuu yhä, mutta sen arvioidaan yleisesti kääntyneen hallinnon ja presidentti Bashar al-Assadin voitoksi.
Miltä näyttää maan tulevaisuus? Sitä arvioivat Ylen A-studiolle konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio, Lähi-idän maihin niin ikään erikoistunut professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta sekä maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola on vieraana A-studionlähetyksessä maanantaina 17.12. Yle TV1:ssä klo 21.05. Toinen vieras on tietokirjaa Syyriasta parhaillaan kirjoittava toimittaja Saana-Maria Jokinen.

Pakolaisten paluumahdollisuudet näyttävät huonoilta

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan(siirryt toiseen palveluun) Syyriasta on paennut kuuden sotavuoden aikana 5,7 miljoonaa ihmistä, minkä lisäksi maan sisäisiä pakolaisia on 6,6 miljoonaa(siirryt toiseen palveluun). Ennen sotaa maan väkiluku oli eri arvioiden mukaan 22–23 miljoonaa, joten väestöstä yli puolet on joutunut jättämään kotinsa.


Kartta syyrialaispakolaisten sijoittumisesta eri maihin.
Yle Uutisgrafiikka

Sekä Hannu Juusola että Mikko Patokallio arvioivat, että hyvin suuri osa ulkomaille lähteneistä jää palaamatta.
– Ne, jotka ovat paenneet hallinnon kontrolloimille alueille, ovat pystyneet palaamaan helpommin. Maan ulkopuolelta palanneita on loppujen lopuksi suhteessa vähän. Ihmiset kokevat, että heidän henkensä on uhattuna Syyriassa eikä heillä ole siellä omaisuutta, Patokallio toteaa.
Turvallisuuskysymyksiin viittaa myös Juusola.
– Hyvin perustelluista syistä ihmiset pelkäävät. Erityisesti miespuolisella väestöllä paluuseen liittyy suuria turvallisuusuhkia. Voi joutua vangituksi, kidutetuksi tai syytetyksi opposition tukemisesta. Tai vaihtoehtoisesti laitetaan armeijan palvelukseen.
Pakolaisia on runsaasti Turkissa, Libanonissa ja Jordaniassa. Mailla olisi suuri paine saada syyrialaisia palautettua kotimaahansa, mutta kansainvälisten lakien mukaan pakkopalautukset eivät ole mahdollisia, CMI:n Mikko Patokallio sanoo.


Mikko Patokallio
Mikko PatokallioTiina Jutila / Yle

– Mutta käytännössä maat ovat löytäneet keinoja pakottaakseen tai kannustaakseen vahvasti. Turkki puhuu paljon ja Libanonkin jossain määrin siitä, että ihmisiä siirrettäisiin demilitarisoiduille puskurivyöhykkeille. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman voimatoimia tai vahvaa painostamista.

Jälleenrakennukseen ei ole riittävästi rahaa

Sodan kuluessa Syyrian infrastruktuuri on tuhoutunut pahoin. Esimerkiksi pääkaupungin Damaskoksen esikaupunkialueilla monet talot ovat romahtaneet. Toinen esimerkki: WHO:n vuosiraportin mukaan viime vuoden lopussa yli puolet Syyrian sairaaloista, klinikoista ja terveysasemista oli tuhottu joko kokonaan tai osittain.
Tarve jälleenrakennukselle on siis huutava, mutta rahaa siihen ei ole riittävästi. Rauhanprosessi on jäissä, eivätkä länsimaat ole halukkaita rahoittamaan jälleenrakennusta ilman rauhansopimusta ja takeita varojen reilusta käyttämisestä. Meneillään on nimittäin lakihankkeita, joiden tuloksena hallintoa vastustaneiden pakolaisten omaisuus tullaan jakamaan uudelleen hallintoa tukeneille, Hannu Juusola kertoo.


Hannu Juusola
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu JuusolaYle

– Ne jotka ovat lähteneet maasta, tulevat menettämään omaisuutensa. Maassa tulee olemaan voimakas omaisuuden uudelleenjako. Näin Lähi-idän historiassa on valitettavasti tyypillisesti toimittu. Esimerkiksi kun Israelin valtio syntyi ja palestiinalaispakolaiset lähtivät, luotiin lainsäädäntöä, jolla omaisuutta kansallistettiin.
Juusolan mukaan myös jälleenrakennusurakat toimivat palkitsemisen välineenä.
– Jälleenrakennuksessa urakoita annetaan paitsi Venäjälle ja Iranille, myös niille liikemiestahoille, jotka tukeneet hallintoa. Jälleenrakennus tulee olemaan konfliktin jatkoa eri tavoin.
Venäjä ja Iran ovat luvanneet Syyrialle lainoja. Lisäksi Syyrian hallinnon katseet suuntautuvat tällä hetkellä Juusolan mukaan rahan saamiseksi erityisesti Persianlahden maihin.

Hallintoa tukeneilla ulkovalloilla on suuri vaikutus Syyrian tulevaisuuteen – ja niiden tavoitteet ovat eri suuntaisia

Sekasotku. Näin Syyriassa toimivien ulkovaltojen ja muiden toimijoiden vyyhtiä kuvailee sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.


Jyri Raitasalo
Jyri RaitasaloYle

– Pitkän aikavälin kuluessa sota on kansainvälistynyt ja se on laajentunut koskemaan paljon muutakin kuin Syyriaa. Pelkästään valtiotoimijoita ovat Venäjä, Iran, Israel, Turkki ja Yhdysvallat. Ei-valtiollisia toimijoita puolestaan ovat Iranin tukemat Hizbollah-taistelijat, kurdit ja lukuisa määrä muita.
Toimijoita on Raitasalon mukaan jo niin paljon, että on vaikea saada kokonaiskäsitystä siitä, mitä kukin tavoittelee ja kenen kanssa. Lyhyellä aikavälillä ei voida sanoa, että sota olisi loppumassa, mutta esimerkiksi Isisin vastainen sota on loppuvaiheessa. Maassa on kuitenkin yhä useita rintamalinjoja ja sotilaallista toimintaa on päivittäin.


Kartta Syyrian alueiden hallinasta.
Yle Uutisgrafiikka

Sotilaallisesti uusi tilanne on syntymässä Turkin suunnitelmista maan pohjois- ja koillisosissa.
– Isisin vastainen kurdijärjestö YPG on aika hyvin onnistunut Yhdysvaltojen ilmatuella nuijimaan Isisiä pois alueelta. Samalla Turkin asevoimat ovat parhaillaan valmistautumassa operaatioon, jolla Yhdysvaltojen tukemia kurdijoukkoja ollaan työntämässä Turkin rajan läheltä. Pahimmillaan tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa Turkin ja USA:n sotavoimat ovat vastakkain Syyrian alueella.
Professori Hannu Juusola puolestaan toteaa Venäjän ja Iranin etujen olevan osin vastakkaisia. Venäjä haluaisi sotilaallisen jalansijan lisäksi rauhanomaisen ratkaisun ja yhtenäisen Syyrian, kun taas Iranille yhtenäinen Syyria ei ole tavoite. Se haluaa tukea yksityisarmeijoita ja pyrkiä käyttämään niitä oman laajemman asemansa vahvistamiseksi. Toisaalta Iran haluaa Venäjän tapaan hyötyä jälleenrakennuksesta. Lisäksi Iranin kannalta tärkeää että pystyy sotilaallisesti osallistumaan välikäsien kautta Palestiinan konfliktiin.
Presidentti Bashar al-Assadin hallinto on kiitollisuudenvelassa sitä tukeneille tahoille, kuten Venäjälle ja Iranille. Siksi niillä tulee olemaan suuri vaikutus siihen, mitä Syyriassa tapahtuu.
– Lyhyellä tähtäimellä Syyria tulee olemaan poliisivaltio. Minkäänlaista liberalisaatiota ei ole mahdollista toteuttaa. Se tulee olemaan heikko valtio, joka tulee olemaan riippuvainen ulkopuolisten tuesta. Lisäksi se tulee olemaan valtio, josta ulkopuoliset tulevat käymään kamppailua, professori Juusola summaa.
Lue myös:
Ylen reportaasi: Monet syyrialaiset voisivat nyt palata kotiin, mutta moni valitsee silti hökkelikylän naapurimaassa
Yle Syyriassa: Damaskos elää kahdessa todellisuudessa – Keskustassa odotellaan jo turisteja, kaupungin laidalla sinnitellään raunioissa

tiistai 18. joulukuuta 2018

Uusi biotuotetehdas vai nykyisen tehtaan modernisointi Kemissä lähivuosina...

Kemissä oli avoin yleisötilaisuus Metsä Groupin Kemin sellutehtaan Polar King -projektista tänään tiistaina 18.12.2018 kello 18.00–19.15 Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa. Erinomainen tilaisuus, tila täynnä aktiivista kuulijakuntaa....
Tilaisuudessa Kemin sellutehtaan uudistamisesta ja esiselvitysprojektin etenemisestä kertoivat Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen ja projektinjohtaja Timo Merikallio. Puunhankinnasta kertoi Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä ja logistiikasta yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Voutilainen
Kaupungin puheenvuorolla kuulimme kaupunginjohtaja Tero Nissisen terveiset. 

Tilaisuudessa mukana oli myös Metsä Groupin esiselvityksen projektiryhmä, joka koostuu yhtiön asiantuntijoista, ja seurantaryhmä, joka koostuu projektin ensisijaisista sidosryhmistä, kuten viranomaisedustajista ja Kemin kaupungin edustajasta. 

Itselleni tuli vahva tunne, että Kemiin esiselvitysten jälkeen/perusteella rakennetaan uusi biotuotetehdas. 
Näkemykseni perustuu nimenomaan siihen, että Metsä Groupilla on erinomainen esimerkki asiasta Äänekoskelta.