FACEBOOK on muuttunut tylsäksi, sanotaan. Nuoret eivät edes käytä Facebookia, ja vanhemmat aktiivikäyttäjätkään eivät juuri julkaise sisältöä ainakaan omalla sivullaan.
Perjantaina Lontoossa järjestetty Facebook Communities Summit eli ryhmien ylläpitäjille tarkoitettu tapaaminen paljasti, että jatkossa yritys keskittyy ryhmiin. Ryhmät ovat se osa, joiden takia moni vielä kuuluu Facebookiin, vaikkei mitään julkaisisikaan.
Tästä kehityssuunnasta on toki ollut viitteitä. Facebook järjesti suomalaisille aktiivisten ryhmien ylläpitäjille oman tapaamisen jo marraskuussa, ja yhteisöjen rakentaminen on ollut Facebookin ydinstrategiana ja -viestinä pitkään.
HS tapasi perjantain tapahtumassa Facebookin kumppanuuspäällikön Ime Archibongin, joka perusteli ryhmiin keskittymistä yhteiskunnallisella vaikuttavuudella ja ihmisten kohtaamisen tärkeydellä.
Hänen mukaansa ryhmiä aiotaan jatkossa markkinoida entistä aktiivisemmin. Käyttäjiä, jotka eivät vielä toimi aktiivisesti ryhmissä, yritetään saada niihin mukaan.
”On Facebook-käyttäjiä, jotka saavat sisältönsä lähinnä sivujen julkaisuista. Heitä haluamme muistuttaa ryhmien olemassaolosta”, Archibong sanoo HS:lle.
HÄN tekee sitä itsekin: Archibongin vanha koulukaveri kertoi taannoin Facebookissa sairastuneensa syöpään. Kaveri kysyi neuvoja tiedonlähteistä, kun sairaus herätti kysymyksiä.
”Pystyin neuvomaan hänelle vertaistukiryhmän, jossa oli 30 000 saman diagnoosin saanutta ihmistä”, Archibong kertoo.
Tällaisella ohjaamisella Facebook haluaa varmistaa, että käyttäjät tietävät ryhmien ja yhteisöjen olemassaolon. Ja pysyvät Facebookissa.
Viime kesänä Chicagossa ja tänä viikonloppuna Lontoossa pidetyt työpajapäivät ovat osa samaa strategiaa. Valituille ylläpitäjille maksettiin matkat ja majoitukset, jotta he kertoisivat Facebookille, millaisia ominaisuuksia he alustalta kaipaisivat.
RYHMIEN vahvistamiseksi Facebook ilmoitti perjantaina aloittavansa johtajuuskoulutuksen, johon kuuluu harjoitusohjelmia, oppaita ja jopa yli 800 000 euron apurahoja ryhmien ylläpitäjille.
”Odotamme suurellisia ideoita”, Archibong kertoo ja vaikuttaa silminnähden innostuneelta. Hän kertoo esimerkin Haitilla tapaamastaan pojasta, joka keräsi rahaa rakennuttaakseen slummiinsa kirjaston. Sen kaltaista käyttöä hän apurahoille toivoo: jotain suurta yhteisön hyväksi.
”Jännittävin osa tästä projektista koittaa, kun saamme hakemukset eteemme.”
Johtajuusvalmennuksen ja ryhmien mainostamisen lisäksi Archibong osallistuu Facebookin tulevaisuuden suunnitteluun. Vielä seitsemän vuotta sitten hän työskenteli itsekin puhtaasti teknisen puolen insinöörinä, kunnes vaihtoi kumppanuuspuolelle.
MILTÄ sitten näyttää yhteisöpalvelun tulevaisuus?
Ainakin tekoälyyn sijoittaminen alkaa tuottaa merkittävää hedelmää lähivuosina, Archibong uskoo.
Hän kertoo, jälleen kerran, käytännön esimerkin.
”Isoäitini oli 103-vuotias ja asui pienessä kylässä Nigeriassa. Hän ei puhunut englantia, enkä minä hänen kieltään. Ajattelin aina, että pian voimme virtuaalikypärä päässämme olla samassa tilassa ja ymmärtää toisiamme reaaliaikaisten automaattikäännösten avulla.”
Archibongin isoäiti kuoli viime vuonna. Kehitys ei ihan ehtinyt mukaan Archibongin visioon, mutta hän uskoo sijainti- ja kieliriippumattoman vuorovaikutuksen mahdollistuvan ennemmin tai myöhemmin.
”Ei vielä ensi vuonna. Annan alalle aikaa viisi vuotta.”
- TeknologiaSeuraa
- FacebookSeuraa
- Sosiaalinen mediaSeuraa
- Virve RissanenSeuraa
