Olen kirjoittanut tästä aiheesta aikaisemminkin. Mielestäni Suomessa on järjetöntä juoda pullotettua "tuontivettä". Luonnollisestikaan en halua syyllistää niitä henkilöitä, jotka säännöllisesti kantavat kaupoista viikottain valtavia määriä "saksalaisvesiä" mutta siltikin...
Suomessa on erittäin hyvälaatuista vettä juotavaksi, että sen kyllä pitäisi kelvata kenelle tahansa.
En muuten ollut uskoa silmiäni lukiessani muutama vuosi sitten artikkelin, jossa kerrottiin Ranskan Pariisissa olevasta "vesibaarista", jossa myydään pelkästään vettä. Siellä on kaksisataa erilaista vesilaatua. Voi järjen valo sano...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Suomi haluaa myydä pohjavettään kauniissa lasipulloissa maailmalle – maailman vesiralli vain kiihtyy
Vesiralli ympäri maailman kiihtyy. Yhtiöt kilpailevat luksusvesillä, ja suomalaisen yhden päivän kulutustuotteisiin kuluu jo 4 000 litraa vettä.
Lahti on todellinen lottokaupunki.
Kun viikko sitten pelattiin Loton kaikkien aikojen jättipotista, täysosumaa ei saanut kukaan. Mutta ainoa kuusi ja lisänumero -tulos löytyi Lahden Liipolassa pelatulta kupongilta, ja sillä voitti peräti 350 000 euroa.
Myös kaikkien aikojen lottovoiton, 13,3 miljoonaa euroa, kaappasi lahtelainen pelaaja vuonna 2014.
Lymyääkö seuraava jättipotti pohjavedessä?
Lahden tavoitteena on viedä jopa 400 miljoonaa litraa Salpausselän pohjavettä vuodessa maailmalle. Rahoittaja, monacolaissijoittaja Guy-Alain Mierczuk julkisti suunnitelman vuosi sitten, ja investoinnin kooksi arvioidaan 36 miljoonaa euroa.
Hanke neljäsataakertaistaisi pulloveden viennin Suomesta ulkomaille.
Aikooko sijoittaja yhä toteuttaa hankkeensa? Sitä on vaikea saada selville. Soittoyritykset päättyvät järjestään ranskankieliseen vastaajaviestiin: "Olet soittanut Alain Mierczukin vastaajaan. Jätä viesti äänimerkin jälkeen."
Saksalainen pullovesi jyrää Suomessa
Puhtaasta vedestä Suomen mahdollisena vientivalttina on puhuttu vuosia, mutta teot eivät ole koskaan yltäneet puheiden tasolle.
Suomeen tuodaan yhä rutkasti enemmän vettä kuin meiltä viedään ulkomaille. Tuonti on lähes kokonaan saksalaisen Lidl-kauppaketjun pullovesiä, joita suomalaiset juovat jo lähes 20 miljoonaa litraa vuodessa.
Suomesta viedään vettä vain kolme miljoonaa litraa vuodessa, ja siitä karkeasti arvioiden noin puolet on pullovettä.
Ei ihme, että Lahden kaupungin vesiyhtiön Monaco-kuvio herätti huomiota.
Näin sen pitäisi mennä: Lahti Aqua myy Mierczukille eli H2O4U-yhtiölle pohjavettä korkeintaan miljoona litraa päivässä, Mierczuk pullottaa veden Lahdessa ja se laivataan Helsingistä Vuosaaren satamasta Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Amerikan markkinoille.
Lahtelaisille hanavesi maksaa 1,39 euroa kuutiolta eli tuhannelta litralta. Hienoon pulloon pakattuna samasta vedestä otettaisiin tuhatkertainen hinta.
Lahti Aqua on tehnyt osuutensa: se on vetänyt H2O4U:n maksamana 1,2 kilometrin vesiputken Kärpäsen vedenottamolta Kallio-Pietilään, johon on raivattu tyhjä tontti pullottamoa varten. H2O4U on ostanut tontin kaupungilta 600 000 eurolla, ja rakennuslupa myönnettiin syyskuussa.
Mutta rakentaminen on alun perin ilmoitetusta aikataulusta myöhässä, eikä Mierczukista ole vähään aikaan kuulunut. Lahti Aquan toimitusjohtaja Martti Lipponen ei ole huolestunut.
– Odotamme sijoittajan liikkeitä. Olen luottavainen että hanke toteutuu, koska sijoittaja on laittanut hankkeeseen jo yli miljoona euroa ostamalla tontin ja maksamalla vesijohdon vedenottamolta tontille, Lipponen sanoo.
Miksi Suomen pitäisi myydä vettään?
Onko veden tuonnissa ja viennissä ylipäätään järkeä? Pelkkää vettä kuljetetaan pulloissa ympäri maailmaa ja myydään isolta osin kalliina luksusvetenä ihmisille, joilla on muutenkin puhdasta vettä ulottuvillaan.
Ja toinen kysymys: mitä Suomi hyötyy siitä, että suomalaista pohjavettä myydään monacolaiselle sijoittajalle, joka pakkaa sen muotoiltuun lasipulloon ja vie maailmalle omalla nimellään?
Järkeä on ja ei, sanoo vesitekniikan yliopistonlehtori Marko Keskinen Aalto-yliopistosta.
– Ei pulloveden roudaamisessa ympäri maailmaa ole järkeä. Juomavesi kannattaisi tuottaa mahdollisimman lähellä kuluttajaa. Vettä sinänsä on Suomessa niin paljon, että sitä riittää tähänkin tarkoitukseen. Vedenmyynti on elintarvikebisnestä, eikä vaikuta maailman vesiongelmien ratkaisemiseen, Keskinen sanoo.
Samaa sanoo ympäristöjärjestö WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula. Luksusveden vienti Suomesta on ympäristön kannalta pitkälläkin aikavälillä kohtuullisen kestävää, kunhan paikallisia pohjavesivaroja ei ylitetä.
– Ympäristö kuluu todennäköisesti vähemmän, jos juo pullollisen ulkomaista pullovettä sen sijaan että juo pullollisen kotimaista sokerilimonadia. Sokerin tuottaminen rehevöittää vesistöjä, Nikula vertaa.
Esimerkkinä veden riittävyydestä Nikula ottaa Päijännetunnelin, jota pitkin Päijänteestä virtaa käyttövesi pääkaupunkiseudun miljoonalle ihmiselle. Tunnelissa virtaa noin kolme kuutiometriä vettä sekunnissa, kun Päijänteen laskujoen Kymijoen virtaama on lähes kolmesataa kuutiometriä.
Koko pääkaupunkiseudun vesihuolto hoidetaan siis määrällä, joka on vain noin prosentti Kymijoen koko virtaamasta.
Suomessa riittää vettä, mutta myös vesijalanjälki on iso
Tämä ei tarkoita sitä, että suomalaisten vedenkäyttö olisi ongelmatonta.
Vedenkulutustilastoihin perustuva ajatus siitä, että suomalainen käyttäisi vettä vain 100–150 litraa vuorokaudessa, on väärä.
Kun mukaan lasketaan hanasta valutettavan veden lisäksi ruoan, vaatteiden ja kulutustuotteiden tuotantoon käytetty vesi, saadaan todellista vuorokausikulutusta vastaava vesijalanjälki.
Se on hätkähdyttävät lähes 4 000 litraa vuorokaudessa.
Ja mikä yhtä yllättävää, puolet suomalaisten vesijalanjäljestä tulee ulkomailta ja vain puolet kotimaasta.
Isoilla vesimäärillä kastellaan tuontikasviksia ja -hedelmiä, kuten riisiä, appelsiineja ja avokadoja. Valtaosa maailman vedestä kuluu ruoan tuotantoon. Lisäksi puuvillan, kosmetiikan ja monien teollisuustuotteiden tekemiseen tarvitaan paljon vettä.
Talous- ja ympäristöarvot eivät käy yksiin. Yrityksiä ei rokoteta veden kestämättömästä käytöstä, eikä rajoituksia juuri ole.
– Järkevämpää olisi tuottaa tuotteita alueilla, joilla vettä on runsaasti, ja viedä niitä alueille joilla ei ole. Mutta talouden ehdot eivät seuraa tätä logiikkaa. Lyhyen aikavälin taloushyödyt korostuvat ympäristökuormituksen kustannuksella, Keskinen sanoo.
Vettä käytetään paljon maissa, jotka kärsivät jo valmiiksi vesipulasta. Lähimmät kuivuudesta kärsivät alueet ovat Espanjassa, Italiassa ja Lähi-idässä.
Ainakin Kiinassa ja Intiassa on suurisuuntaisia suunnitelmia jokien virtauksen kääntämiseksi veden niukkuudesta kärsiville alueille. Mutta keino on erittäin kallis ja hankala.
Ratkaisu: "Syö" vähemmän vettä
Ratkaisu on periaatteessa yksinkertainen.
Meidän pitää syödä vähemmän vettä, Aalto-yliopiston Keskinen tiivistää.
Lihantuotanto on ylivoimaisesti suurin vesisyöppö.
– Jos parikin kertaa viikossa vaihtaa lautasella eläimen kasvikseen ja valitsee riisin sijaan perunan, niin vaikutus on jo iso. Siinä valitsee konkreettisesti, lappaako lautaselleen vettä tuhansia litroja vai kymmeniä litroja, Keskinen sanoo.
Yksi kulutusvalinta voi siis tuottaa useita hyötyjä: isot vedensäästöt ja kotimaisen tuotannon tukeminen etunenässä.
– Parin liha-aterian vaihtaminen viikossa lähivesien kala-aterioiksi on oivallinen teko vesien kannalta, WWF Suomen Nikula jatkaa.
Nikula ja Keskinen eivät halua syyllistää kuluttajaa, vaan kannustaa ihmisiä ja yrityksiä vesitietoisuuteen. Veden ylikulutuksen yhteys suomalaisten lautasille on suora. Suomessa lanseerattiin juuri yritysten vesivastuusitoumus, jonka allekirjoittamalla omaa toimintaa voi kehittää kestävämmäksi.
– On hyvä ymmärtää vaikutuksia, joita ruoan tai kulutustuotteiden tuotannon takana on, Keskinen sanoo.
Kotimaisen broilerin tai naudan syöminen helpottaa, muttei pelasta. Suomalaisillakin tiloilla eläimille syötetään soijarehua, johon tarvitaan runsaasti kasteluvaroja esimerkiksi Etelä-Amerikassa.
Entä voisiko ratkaisu olla se, että runsasvetinen Suomi veisi käyttövettä kuiville alueille?
Sitäkin pohdittiin ulkoministeriössä muutama vuosi sitten. Ilmaan oli heitetty ajatus, että Suomesta tyhjinä arabivaltioihin palaavat öljytankkerit voitaisiin täyttää vientivedellä.
Kiehtovana pidettyä ideaa palloteltiin muutama päivä asiantuntijoiden välillä sähköpostitse. Asiantuntijat totesivat kuitenkin nopeasti, että vesi on liian halpa tuote tankkereilla rahdattavaksi. Tankkereihin olisi pitänyt myös kehittää pussitusratkaisut puhtaan veden suojaamiseksi.
Idea haudattiin vähin äänin.
Suunnittelija: Lahden hanke on uskottava
Mierczukin tavoittelussa seuraa käänne.
Pullottamon pääsuunnittelija, arkkitehti Esko Rautiola Arrak-arkkitehdeistä soittaa. Mierczuk on matkalla, mutta on pyytänyt Rautiolaa kertomaan miten hanke etenee.
Rautiola ei ole mukana itse vesibisneksessä, vaan suunnittelee rakennuksen toimeksiantona. Hänen mukaansa kaikki on mennyt kuten pitikin. Luvat on haettu ajallaan, tontti raivattu ja Mierczukin yhtiö laittanut pohjatöihin merkittävän summan rahaa.
– Tavoite on saada rakennustekniikan suunnittelu kevään aikana valmiiksi. Ellei mitään yllättäviä esteitä tule, pullottamoa päästään rakentamaan alkukesästä, Rautiola sanoo.
Hänen mukaansa ei ole ilmennyt mitään syytä epäillä Mierczukin sitoutumista projektiin, vaikka sijoittaja onkin julkisuudessa vastaillut kysymyksiin harvakseltaan.
– Minulla ei ole missään vaiheessa ollut mitään syytä epäillä, etteikö tässä oltaisi menossa kohti maalia, Rautiola sanoo.
Vientiyrityksillä on vastassa jättien muuri
Lahden jättihankkeen lisäksi vientihaluja on puolella tusinalla muullakin yrityksellä.
On hotellimarkkinoille pyrkivä Veen ja kotimaan markkinoilla vahvasti kasvanut FinnSpring, jotka molemmat yrittävät läpilyöntiä muun muassa näyttävän lasipullomuotoilun avulla. Polar Spring on merkittävä tekijä kotimaassa, muttei ole lähtenyt isosti vientiin.
Toimialajohtaja Esa Wrang valtion vienninedistämisyhtiö Finprosta muistuttaa, että yksittäisiä onnistumisiakin on jo nähty.
– Suomalaiset vedet ovat esimerkiksi päässeet kiinalaisten verkkokauppojen valikoimiin. Vaihtamalla jakelukanavia voidaan pärjätä paremmin kuin kovasti kilpailluissa päivittäistavarakaupoissa, Wrang sanoo.
Vesi on sen sijaan hyvä nettikauppatuote, Wrang sanoo. Monissa maissa juomavesi on ostettava, ja nettitilaus helpottaa kanisterien saamista kotiin.
Hyllyillä onkin hankalaa.
Siellä ovat vastassa raudanlujan markkina-aseman betonoineet merkit, kuten Danonen omistama Evian, Nestlen omistamat S. Pellegrino ja Vittel sekä juomajättien kuten Coca-Colan omat merkit.
Vesibisnes on maailmanlaajuisesti jo lähes 300 miljardin euron ala ja kasvaa lähes 10 prosenttia vuodessa.
– Markkinointipanostuksilla on valtavan iso vetovoima, ja niiden takana ovat massiiviset kuluttajabrändit. Siinä leikissä suomalaisyritykset eivät pärjää, Wrang sanoo.
– Pitää satsata omaan designiin ja erilaisiin markkinointikanaviin, kuten esimerkiksi Veen Waters tekee hotellijakelun kanssa.
"Näkyyks pullo?"
Jos lahtelais-monacolaisen pullottamon rakennustyöt alkavat ensi kesänä, pullottamo olisi käytössä vuoden 2020 alussa.
Pulloille on jo suunniteltu alustava ilme. Muovipullossa myytäisiin Ailoa ja kalliimmassa lasipullossa Montecarloa. Ei kuulosta Lahdelta, mutta ei tarvitsekaan.
– Kokonaisuus lähtee markkinakanavasta ja brändistä, ja siihen tarvitaan ulkomaista osaamista. Sitä on turha yrittääkään paikallisella tulokulmalla, Aqua Lahden toimitusjohtaja Lipponen sanoo.
Lipponen ei paljasta, mihin hintaan yhtiö on sopinut myyvänsä vettä Mierczukin yhtiölle. Mutta Lahden saama tulo olisi hänen mukaansa noin 500 000 euroa vuodessa.
Suomalaispullottajien esikuva on norjalainen luksusvesi Voss, joka on yltänyt maailmanmaineeseen.
Vesi ei ole peräisin Vossin kunnasta, vaan 400 kilometrin päästä Ivelandista. Kun Ylen Kuningaskuluttaja vuonna 2007 maistatutti eri vesiä, Voss päätyi sokkotestin viimeiseksi häviten muun muassa Helsingin vesijohtovedelle.
Mutta markkinoilla on tärkeintä, että pullo näyttää hyvältä ja luo raikkaita mielikuvia.
Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -sarjaa. Yle kertoo tänä syksynä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten syömiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Löydät Areenasta myös Yle Draaman podcasteja ja audiovideoita aiheesta.