maanantai 27. marraskuuta 2017

Sote, sote, sote...

Sote on valtava vyyhti, jolle toivoo parasta mutta pelkää pahinta...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Jos sinusta tuntuu, ettei sote-uudistuksesta saa enää mitään tolkkua, et ole väärässä

Hallituksen kaavailema sote-malli on asiantuntijoiden mukaan monimutkainen ja vaikeasti johdettava. Tämä on riski uudistuksen keskeisten tavoitteiden kannalta, kirjoittaa HS:n Jaana Savolainen.

JOS sinusta tuntuu, ettei sote-uudistuksesta saa enää mitään tolkkua, et ole vää­rässä. Hämmennys vain kasvaa, kun seuraa viime aikojen keskustelua aiheesta. 

Kritiikille on aihetta, mutta rajuimpiin ylilyönteihin kannattaa suhtautua tyynesti. Poliitikkojen puheenvuoroissa kokonaisuus ­hä­märtyy usein ideologisista tai puo­luepoliittisista syistä tikun nokkaan nostettujen yksityiskohtien takia. 

On hyvä muistaa, että moni asiantuntijakin edustaa myös omaa taustaorganisaatiotaan. Sote-alalla on totuttu rajuun kielenkäyttöön varsinkin silloin, kun on kyse resurssien ja vallan jaosta. Erityisen taitavia tässä ovat lääkärit. 

KESKUSTELU jatkunee vilkkaana, sillä uudistuksen valmistelussa eletään taas ratkaisevia aikoja. Perustuslakivaliokunnan kesäisen tyrmäyksen jälkeen muokattu laki­luonnos valinnanvapaudesta on edennyt lausuntokierrokselle, joka päättyy joulukuussa. Sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet käyttävät joululomansa mahdollisten korjausten tekemiseen. 

Kesän jälkeen valinnanvapautta koskevaa lakiluonnosta on paran­neltu merkittävästi. Tärkeä muutos oli muun muassa se, että uudistuksen aikatauluun tuli vaiheistus useammalle vuodelle. Tämä voi joidenkin sote-asiantuntijoiden mukaan estää palvelujen ajautu­misen kaaokseen heti alussa. 

KEVÄÄLLÄ kaikki sote-lait ovat eduskunnassa. Esityksissä on niin paljon hankalia yksityiskohtia, ettei lakien läpimeno ole ollenkaan varmaa. 
Jos lakiesitykset tai edes jotkin niistä kaatuisivat eduskunnassa, samalla kaatuisi Juha Sipilän (kesk) hallitus. 

Vaikeita yksityiskohtia – kuten asiakassetelit – on useita, mutta yksi kysymys on ylitse muiden. Hallitus on rakentamassa hyvin monimutkaista ja vaikeasti hallittavaa järjestelmää, joka pitäisi vielä toteuttaa aika ­nopealla aikataululla. 

Pelkkä sote-palvelujen siirto kuntien vastuulta isommille toimijoille on valtava muutos, mutta samalla maakunnille siirretään nippu muitakin tehtäviä. 

Sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on, miten tulevat maakunnat onnistuvat ­toteuttamaan uudistuksen käy­tännössä. Siihen maakunnat tarvitsevat poikkeuksellisen paljon paitsi sote-alojen myös talouden osaamista. Tämä on iso haaste, koska maakunnat aloittavat nollasta ilman aiempaa kokemusta aluehallinnosta. 

Aivan uudenlaisen valinnan­vapausmallin hallitseminen on jo yksinään valtava haaste. Erityisen haastava on sote-keskuksien rahoitusmalli, jolla maakuntien pitäisi pystyä ohjaamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Samalla pitää rakentaa uudet organisaatiot, parantaa eri palvelujen yhteistyötä ja muuttaa hoitokäytäntöjä vaikuttavuuden mukaan. Tiedolla johtaminen onnistuu, jos on siihen tarvittavat tieto­järjestelmät, mutta sellaisia ei uudistuksen alkaessa vielä ole. 

Keskeiset sote-asiantuntijat ovat edelleen sitä mieltä, että kaavailtu malli on liian monimutkainen ja vaikeasti johdettava. 

OLISIHAN tämän voinut tehdä yksinkertaisemminkin. Olisi ensin siirretty sote-palvelujen järjestämisvastuu suuremmille alueille ja alettu uudistaa toimintatapoja. Toimivia käytännön esimerkkejäkin on muun muassa Etelä-Karjalan Eksotessa ja Pohjois-Karjalan Siun sotessa. Vasta sen jälkeen olisi hallitusti alettu lisätä yksityisten palveluntuottajien osuutta julkisesti rahoi­tetussa tuotannossa eli otettu käyttöön laajempi asiakkaan valinnanvapaus. 

Näinhän asia oli kirjattu hallitusohjelmaan kaksi vuotta sitten. Mutta sitten alkoi poliittinen peli. Keskusta halusi ison maakuntauudistuksen, ja sen vastapainoksi kokoomus halusi nopeasti toteutettavan valinnanvapauden. Vaikeuskerrointa tuli rutkasti lisää. 

UUDISTUKSEN pitäisi ennen kaikkea parantaa hoitoon pääsyä terveyskeskuksissa, hillitä kustannusten kasvua ja kaventaa terveyseroja. 

Tavoitteiden toteutumisen kannalta olennaista on, miten yhteistyö toimii erikoistason ja perustason terveyspalvelujen sekä sosiaalipalvelujen kesken. Tästä niin sanotusta integraatiosta on jo hyviä kokemuksia muun muassa Eksotessa ja Siun sotessa. 

Sujuvammista palvelukokonaisuuksista hyötyisivät varsinkin paljon eri palveluja tarvitsevat potilaat, joiden hoidot myös maksavat eniten. Jos uudesta järjestelmästä tulee maakunnille liian monimutkainen ja vaikeasti hallittava, tämä keskeisin tavoite voi jäädä toteutumatta. 

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja. 

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Prosenttilaskusta tuli ”roskaa” ja ”halventavaa”

Hmmmmm - vai niin - prosenttilasku on loppujen lopuksi vaikea laji. Nimenomaan perusarvon valinta on joskus ongelmallinen...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

Prosenttilaskusta tuli ”roskaa” ja ”halventavaa”

Työvoimalaskelmasta syntyi tietoisten ja tiedostamattomien väärinkäsitysten remakka, joka ehkäisee olennaisempaa pohdintaa työmarkkinoiden kehittämisestä.


POLIITTISIA väittelyitä on joskus vaikea ymmärtää. Esimerkiksi nyt kiistellään pohjimmiltaan siitä, onko moraalitonta ja ihmisiä syyllistävää, jos käyttää yhteiskunnallisten ilmiöiden pohdinnassa matematiikkaa, taloustiedettä ja prosenttilaskuja.

Kiistely alkoi kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok) haastattelusta (HS 18.11.). Siinä hän kertoi, että Suomen todellinen työvoimareservi on noin 40 000 suomalaista. ”Se on ihan eri kokoluokka kuin nämä sadattuhannet, joista on tapana puhua”, hän tiivisti.

”Tämä puhe halventaa työttömiä, vapauttaa valtiovallan vastuusta huolehtia ihmisten työmarkkinakelpoisuudesta ja antaa työnantajille kuvan kelvottomien työttömien armeijasta”, väitti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (HS 24.11.). ”Uskomatonta roskaa!!!”, huusi Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne Facebookissa.

Ongelma on väitteiden täydellinen eriparisuus. Vartiaisen sanoma tiivistettiin siten, että vain 40 000 työtöntä voidaan saada työttömien puolelta työ­elämään. Ja kun joukko on kasassa, 235 000 sormella osoitettavaa yksilöä jää pysyvästi työttömiksi, hahmotus jatkuu. Vartiainen ei kuitenkaan puhu yksittäisistä ihmisistä staattisessa tilanteessa. Hän laskee reserviä, rakenteellista työttömyyttä ja työvoiman virtausta kylmällä matematiikalla.

Kausitasoitettu työttömyysaste on 8,7 prosenttia. OECD:n mukaan Suomen rakenteellinen työttömyysaste on 7,4 prosenttia. Erotus on 1,3 prosenttia eli noin 35 000 henkeä, jonka Vartiainen pyöristää ylöspäin.

Tämän jälkeen alkaa jyllätä sekä tiedostamaton että tietoinen väärinymmärtely, joka ehkäisee oleellisempaa pohdintaa työmarkkinoiden kehittämisestä.

Työttömiä siirtyy työllisten puolelle ja työllisiä työttömiksi, ihmisiä virtaa aidan yli ja takaisin. Virta voi voimistua tai kasvaa. Mutta jossain tulee raja vastaan: jos haluaa työllistää vielä enemmän ja työntää rakenteellisen työttömyyden rajaa alaspäin, hanaa on korjattava – työmarkkinoilla on tehtävä uudistuksia.

Tästä voi tietysti tehdä tulkinnan, että ne, jotka eivät ole valmiita näihin uudistuksiin, eivät halua suurentaa tätä 40 000 henkilön laskennallista joukkoa. Se vasta kylmää matematiikkaa onkin. 

lauantai 25. marraskuuta 2017

Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n Jouluteatteri ja jouluateria tänään...

Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n Jouluteatteri ja jouluateria tänään. Kyllä! Kävimme katsomassa Kemin kaupunginteatterissa näytelmän Onnennumerot, jonka jälkeen nautimme perinteisen jouluaterian Teatteriravintolassa.
Paikalla oli yhteensä viitisenkymmentä jäsentä seuralaisineen. Mikäli oikein aistin tilannetta, tätä perinnettä on syytä jatkaa.

Tosin mm. meidän pöydässamme pohdiskelimme entisaikaisesta ohjelman osuudesta. Pitäisikö Joulupukin käydä paikalla lahjoineen ja juttuineen tulevaisuudessa - se pannaan myssyn alle mietintään...

Facebook-tekstini hetki sitten...

On siinä eroja > kirjoittajassa ja kirjoittajassa ja nimenomaan tykkäämisessä ja kommentoinnissa.
Olen kirjoittanut Blogisivulleni ja tällekin foorumille kesäautostamme (VW Doppel TD vm. 1989), talviautostamme (Land Rover Freelander vm. 2000) ja uusvanhasta ympärivuotisautostamme (MB 200 vm. 1998). Kaikki hyväkuntoisia, kaksi viimeisintä erittäin vähillä kilometreillä. Ei tykkäyksiä, ei kommentteja.
Mutta auta armias, kun paikallinen kuntapoliitikko räväyttää tekstiä autokuumeestaan ja SUV-ajatuksia, niin johan alkaa tapahtua! On alta-aikayksikön kilometrin mittainen kommenttijatkumo ja vinopino tykkäyksiä...
Arvelen, että kaverini/ystäväni Kalle lukee tämänkin tekstin, joten: Unohda Kalle SUV-jutut! Niitä hankalia kelejä on Perämerenkin pohjukassa vähän.
Tule hakemaan = ostamaan meiltä tuo turvallinen, tilava perheauto, jolla arvelen Sinun ajelevan huolettomia kilometrejä ainakin kymmenen vuotta. Säästät samalla arvioni mukaan 15.000-25.000 euroa riihikuivaa rahaa.

Oppositio: Tämäkin on hallituksen "vika"...

Hyvä kehityssuunta, toivottavasti jatkuu edelleen lähivuosina...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Työttömyyskassojen menot putoavat vauhdilla – yli puolet kassoista alentaa jäsenmaksujaan

Hyvä talouskehitys ja työttömyyden aleneminen pienentävät ansiosidonnaisen työttömyysturvan kuluja jopa sadoilla miljoonilla euroilla verrattuna viime vuoteen.
Työttömyysturva

Kokous.
Anna Bizon / AOP


Työttömyyskassojen maksamat menot työttömyydestä jatkavat jo viime vuonna alkanutta laskuaan.
Esimerkiksi Suomen suurin työttömyyskassa Yleinen työttömyyskassa (YTK) kertoo, että ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan tänä vuonna jopa yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.
Loimaan kassanakin tunnetun työttömyyskassan vt. toimitusjohtajan Antti Jokisen mukaan tälle vuodelle maksuihin menee arviolta noin 600 000 miljoonaa euroa, kun ennuste tälle vuodelle oli yli 700 000 miljoonaa euroa.
Tärkein syy hyvään kehitykseen on jäsenistön työllistyminen. Loimaan kassan jäsenten työttömyys on vähentynyt noin prosentilla. 
Työttömyyden alentumisen taustalla on Suomen talouden hyvä vire.
– Suomi on päässyt vihdoin mukaan kansainväliseen kasvuun, yritykset työllistävät ja investoivat sekä vienti vetää mallikkaasti. Taloudellinen aktiivisuus on lisääntynyt merkittävästi ja ensi vuosikin näyttää hyvältä, sanoo vt. toimitusjohtaja Antti Jokinen YTK:sta.
Hyvä tilanne näkyy myös Loimaan kassassa halpenevina jäsenmaksuina. Ensi vuonna kassan jäsenmaksu on 100 euroa, kun se tänä vuonna oli 118 euroa. Jäsenmäärän lisääntyminen tuo myös lisätuloja.

Ansiosidonnaista saa kymmeniä tuhansia vähemmän

Kassojen etujärjestö Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (TYJ) arvioi, että tänä vuonna kassojen työttömyysmenot vähenevät viime vuodesta noin puoli miljardia euroa – 2,8 miljardista noin 2,3 miljardiin euroon.
Ansiosidonnaista saavien määrä vähentyi erityisesti syksyllä, kuten oheisesta grafiikasta ilmenee.

Diagrammi mistä käy ilmi, että ansiosidonnaista etuutta saajien määrä on voimakkaassa laskussa.

Loimaan kassa: Kiristysten merkitys vähäinen

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kiristysten vaikutusta maksettuihin etuuksiin on vielä vaikea arvioda, mutta Jokinen sanoo, että sen merkitys on "vähäinen".
Työttömyysturvan kesto väheni rajusti, sadalla päivällä, tämän vuoden alusta. Alle kolmen vuoden työhistorialla sitä saa 300 päivän ajan. Vähintään 58-vuotiaille työttömille ansiosidonnaisen kesto säilyy entisellään 500 päivässä.
Loimaan kassan talous on ylipäätään plussalla. Vt. toimitusjohtajan Antti Jokisen mukaan tänä vuonna ylijäämä asettuu jonnekin 7,5 miljoonan euron ja 10 miljoonan euron välille. Sillä edellytyksellä, että pörssikurssien kehityksessä ei tapahdu mitään suuria yllätyksiä.

Sähkömies kerii sähköpiuhoja rullalle.
Henrietta Hassinen / Yle

Jäsenmaksuihin kymppien alennus

Hyvä työllisyyskehitys tuntuu myös akavalaisessa kassassa IAET:ssa, jonka jäsenet ovat ylempiä toimihenkilöitä kuten insinöörejä, diplomi-insinöörejä, ekonomeja ja arkkitehteja tai tradenomeja. Kassassa on lähes 200 000 jäsentä, joten se on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa.
Ansiosidonnaista saa tänä syksynä tuhansia vähemmän kuin viime syksynä.
– Jos katsotaan vaikka lokakuun lukuja, meillä on etuuden saajien määrä laskenut reilut 20 prosenttia. Henkilöissä se on yli kaksi tuhatta henkilöä, kertoo kassan johtaja Outi Mäki.
IAET:ssa sama trendi näkyy koko tältä vuodelta; ansiosidonnaista saavien määrä on vähentynyt tasaisesti kuukausi kuukaudelta. Kassan jäsenten jäsenmaksu alenee 105 eurosta 87 euroon vuodessa ensi vuonna.
Kaikkiaan 26 työttömyyskassasta jäsenmaksua laskee 15, kaksi nostaa ja loput pitävät ennallaan. Jäsenmaksu alenee 1,2 miljoonalla kassan jäsenellä.

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n valmistelu etenee...

Prosessi etenee.
Suora nettlainaus Lapin Kansasta sellaisenaan:

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n valmistelu etenee: poliittinen ohjausryhmä nimesi neuvottelijat – katso nimet tästä



Katja Kärki
Länsi-Pohjan sote-projekti on päättynyt, ja projektin poliittinen ohjausryhmä hyväksyi torstaina pitämässään kokouksessa projektin tulokset, loppuraportin ja linjasi jatkovalmistelua.
Poliittisen ohjausryhmän kokouksessa todettiin, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen tekemän hankintapäätöksen jälkeen tulee käynnistää yhteisyrityksen valmistelu ja tarkentavat sopimusneuvottelut Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:n kanssa sekä nimesi neuvotteluryhmän jäsenet.
Työryhmään nimettiin Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen ja perusturvajohtaja Leena Karjalainen, Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen, Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila, Oulunkaaren ky:n asiantuntijana ylilääkäri Tuula Saukkonen, Keminmaan kunnanjohtaja Mauri Posio, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi, johtajaylilääkäri Paavo Uusimaa ja henkilöstöjohtaja Soili Vesterinen,perusterveydenhuollon yksiköstä ylilääkäri Pertti Sakaranaho, kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio ja sote-projektin edustajana Seija Parviainen. Lisäksi työryhmään nimettiin Kemin ja Tornion kaupunkien lakimiehet ja KPMG Oy:stä hankintalakimies Jan Ljungman.
Yhteisyrityksen työnimenä käytetään Mehiläinen Länsi-Pohja Oy.
Jatkoneuvottelut aloitetaan viikolla 48. Laajennetun sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valmistelun käynnistämisen poliittinen ohjausryhmä päätti siirtää kuntien päätettäväksi.
Tornion kaupunginjohtaja Nousiainen valtuutettiin Tornion kaupunginjohtajan päätöksellä hankkimaan sopimusjuristin ja jakamaan kustannukset kuntien ja sairaanhoitopiirin kesken.