maanantai 13. marraskuuta 2017

Mielenkiintoinen päivä tänään maanantaina 13.11.2017 Meri-Lapissa.

Hmmmmm - vai niin - sano...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Politiikka

Kokonainen keskussairaala menossa Mehiläiselle jättiulkoistuksessa – ministeriö varoittaa Meri-Lapin kuntia 15 vuoden sopimuksesta

”Olen hyvin huolissani tästä”, ministeri Annika Saarikko (kesk) sanoo kuntien suunnitelmasta. Ministeri yrittää estää aikeet lupaamalla sairaalalle jatkoaikaa synnytyksiin.

Ulkoistuksen keskipisteenä on Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä. Kuva on vuodelta 2012.
MERI-LAPIN kuntien valtuustot ovat maanantaina ison ratkaisun edessä: ne päättävät Suomen tähän asti suurimmasta terveydenhuollon ulkoistuksesta. 

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat eli Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio päättävät, lähtevätkö ne mukaan terveysyritys Mehiläisen kanssa perustettavaan yhteisyritykseen. 

Mehiläisen kanssa tehtäisiin peräti 15 vuoden pituinen sopimus terveyspalveluiden tuottamisesta alueella. 

Kuntien päätöksestä on tulossa iso päänsärky maan hallitukselle, joka rakentaa parhaillaan uusia maakuntia ja tekee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sotea. 

”OLEN hyvin huolissani tästä. Kunnat ovat sitomassa itseään 15 vuoden sopimukseen, jossa on erittäin tiukat irtisanomisehdot. Tulevan maakunnan kannalta on erittäin hankala asetelma, jos maakunnan toinen laita on naulinnut kiinni nykytilanteen”, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk). 

Annika Saarikko

Maakunnat aloittavat sote-palveluiden järjestäjinä vuoden 2020 alussa. 

Saarikon mukaan ulkoistus menee lisäksi aivan erikoissairaanhoidon ytimiin, mikä sekin on poikkeuksellista. Ulkoistuksen on tarkoitus koskea myös Kemissä sijaitsevaa sairaanhoitopiirin keskussairaalaa. 

KUNNAT pelkäävät, että ilman ulkoistusta Länsi-Pohjan sairaalasta jäävät jäljelle vain rippeet ja esimerkiksi vaativammat leikkaukset keskittyvät Rovaniemellä ja Oulussa sijaitseviin laajan päivystyksen sairaaloihin. 

”Mietimme, miten alueen palvelut voidaan turvata, ja parhaaksi ratkaisuksi osoittautui yhteisyritysmalli”, sanoo Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon ylilääkäri Pertti Sakaranaho

Ulkoistus koskee myös perusterveydenhuoltoa. Meri-Lapin kunnista Tervola ja Ylitornio ovat mukana vain erikoissairaanhoidon osalta. 

Saarikko on yrittänyt saada kuntia luopumaan ajatuksesta. Hän heitti täkynä viikko sitten Lapin Kansassa, että Länsi-Pohjan sairaala saisi jatkaa synnytystoimintaa vielä kaksi vuotta sen jälkeen, kun sen nykyinen poikkeuslupa umpeutuu vuoden 2018 lopussa. Tämä kuitenkin edellyttäisi Saarikon mukaan, että sairaalan toiminta säilyisi täysin julkisella pohjalla. 

Sairaalan synnytykset ovat vaatineet poikkeusluvan, koska niitä on alle tuhat vuodessa. 

HALLITUS onkin pannut toimeksi, jotta Lapin maakunta ei lähtisi murenemaan heti kättelyssä. 

Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti kaksi kokenutta poliitikkoa, entisen opetusministerin Maija Raskin (sd) ja entisen alue- ja kuntaministerinHannes Mannisen (kesk) selvittämään, miten Lapin sote-palvelut järjestetään parhaalla mahdollisella tavalla maakunta- ja sote-uudistuksessa. 

”Meidän ajattelumme on lähtenyt siitä, että Länsi-Pohja ja Rovaniemi kykenisivät yhdistämään voimiaan”, Saarikko sanoo. 

Raskin ja Mannisen pitää tehdä tämän vuoden aikana ehdotus siitä, mikä on työnjako sairaaloiden antamassa erikoissairaanhoidossa Lapin sairaaloissa. 
Osasyy nyt suunniteltuun ulkoistamiseen on se, että alueella ei ole itse kyetty tästä työnjaosta neuvottelemaan. 

MUISSAKIN tulevissa maakunnissa on ollut samanlaisia ongelmia. Monesti taustalla on kahden alueen tai kaupungin vuosikymmeniä jatkunut nokkapokka ja kilpailu. 

”Neuvottelut Lapin sairaanhoitopiirin kanssa ovat olleet tosi takkuisia. Siellä ei haluta myöntää tämän sairaalan tarpeellisuutta”, sanoo Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon ylilääkäri Sakaranaho. 

SOTE-UUDISTUKSEN rinnalla Suomessa on meneillään historiallisen suuri sairaalaverkon keskittäminen, jonka sosiaali- ja terveysministeriö tekee niin sanotulla keskittämisasetuksella. 

Vaativat leikkaukset ja ympärivuorokautinen päivystys keskitetään entistä harvempiin sairaaloihin. 

Saarikon mukaan tarkoituksena on varmistaa, että kaikkiin sairaaloihin riittää osaajia eikä potilasturvallisuus vaarannu. Kolmas syy ovat säästöt. 

”Jokaisen julkisen sairaalan toimenkuva muuttuu kaikilla tasoilla. Me jaamme tehtäviä myös yliopistollisten keskussairaaloiden välillä ja muutamme aluesairaaloiden toimintaa. Myös Länsi-Pohjan sairaalan rooli tulee muuttumaan”, Saarikko sanoo. 

Saarikon mukaan yhdestäkään sairaalasta ei olla sammuttamassa valoja. Perusterveydenhuollon päivystys jatkuu Saarikon mukaan Länsi-Pohjassa, samoin vähemmän vaativa leikkaustoiminta. 

”Meidän pelkomme on, että tänne jää pieni sairaala, jossa on kuntoutusta sekä perusterveydenhuollon ja jonkun verran erikoissairaanhoidon päivystystä. Mutta ei teho-osastoa eikä leikkaustoimintaa”, Sakaranaho sanoo. 

SAARIKKO pitää yksityisten terveysyritysten toimintaa Länsi-Pohjassa hämmentävänä. 

”Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että yritykset toisella kädellä vaativat valinnanvapautta ja toisella kädellä ovat valmiita tekemään valinnanvapauden kanssa ristiriidassa olevia ratkaisuja, monopoleja kokonaisten alueiden mittaluokassa”, Saarikko sanoo. 

Hallitus on yrittänyt rajoittaa kuntien ulkoistuksia ja sote-investointeja väliaikaisella lailla, joka päättyy vuoden 2018 lopussa. Se ei ole juuri ulkoistuksiin tepsinyt. 

Saarikon mukaan hallitus aikoo jatkaa lakia vielä vuodella ja saattaa samalla keskustella myös sen kiristämisestä. 

Fakta

Terveysyritykset aktiivisina


 Useat kunnat ovat ulkoistaneet koko terveydenhuoltonsa yksityiselle yritykselle, muun muassa Attendolle, Pihlajalinnalle, Mehiläiselle ja Terveystalolle. Useimmat kokonaisulkoistuksia tehneet kunnat ovat pieniä. 

 Kunnissa on ulkoistettu myös yritysten kanssa perustetuille yhteisyrityksille. Malli on käytössä muun muassa Mänttä-Vilppulassa Pihlajalinnan kanssa. 

 Yritykset ovat viime aikoina ostaneet kunnilta sote-kiinteistöjä saadakseen sitä kautta jalansijaa sote-palveluihin. 

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

ITSE ASIASSA ET EI KU ÄÄ OIKEESTI NIIN KU TOTA TOTA…

Alla olevasta tekstistä tuntuu muodostuvan minulle henkilökohtainen ongelma. Se on eräänlainen itkuvirsi ja hätähuuto siitä reaalimaailmasta, missä tällä hetkellä olemme.
Olen kirjoittanut asiasta aikaisemmin vähintään kolme-neljä kertaa ja minusta tuntuu siltä, että yhä pahempaan suuntaa asian suhteen ollaan menossa. Olen aikaisemmin kohdistanut tekstini tiettyyn kuulemaani ohjelmaan.


Tällä kerralla teksti on täysin kuvitteellinen mutta asian suhteen totista totta, tällaista eli alla olevaa kuulee valitettavan usein radiosta mutta myös televisiosta…

ITSE ASIASSA ET EI KU ÄÄ OIKEESTI NIIN KU TOTA TOTA…

Itse asiaan:

Kuuntelin radiosta eräänä iltapäivänä lyhyttä haastattelupätkää. Haastateltavana olivat, en nyt jaksa millään muistaa minkä lajin urheilijat, mutta ohjelma suorastaan intohimoisen intensiivisesti yritti selvittää meille radionkuuntelijoille, missä urheilusanoman perillemenoa.

Keskustelu sujui suunnilleen tähän tyyliin - muistaakseni…

Radiotoimittaja:
Arvoisat radion kuuntelijat, aiheemme tänä iltapäivänä on ”Miten saada kahdenkeskisessä keskustelussa oma, tässä tapauksessa urheilusanoma mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti perille?” Olemme saaneet keskusteluvieraaksemme kaksi maamme eturivin, erittäin menestynyttä urheilijaa. Tervetuloa suoraan radiolähetykseen täältä Ylen Ö-studiolta!

Eiköhän sitten aloiteta!

Itse asiassa ei ku tai oikeesti niin ku musta tuntuu, että aihe teille molemmille on niin ku tasantarkkaan tuttu ja turvallinen joten et niin ku lähtään sit meneen…


Urhelija A:
Okei kyl tää täst! Musta tuntuu et sillee tota tota noin et et niin ku ni tuota ikään kuin eli eli ee ee sit ku asia on ihan oikeesti kuitenki vaikee…

Urheilija B:
Niin! Kyl mä luulen kans et se niin ku sit ku ää ää ee ee ikään kuin oli tota tota se ei ihan silleen niin ku aivan yksinkertainen todellakaan ole…

Radiotoimittaja:
Nii tota ee ee ku ku ja ja öö öö et silleen voitteks te ihan silleen pikkusen niin ku selventää mist siin loppujen lopuksi ihan oikeesti on silleen ää öö niin ku kysymys…

Urhelija A:
Musta tuntuu et silleen tota tota noin et et niin ku ni tuota ikään kuin eli eli ee ee sit ku asia on ihan oikeesti sikavaikee se ei siistisiti niin ku ää et et se ei hahmotu ihan pikku miitingillä…

Urheilija B:
Joo just ihan niin! Kyl mä luulen kans et se niin ku sit ku ää ää ee ee ikään kuin oli tota tota se ei ihan silleen niin ku aivan yksinkertainen todellakaan ole mut coolisti siihen voi sit silleen kuitenki suhtautuu…

Radiotoimittaja:
Ihan tottako? Ee ee ku ku ja ja öö öö et silleen voitteks te ihan silleen pikkusen vielä niin kun niin ku tarkentaa mist siin loppujen lopuksi ihan niin ku superoikeesti on silleen ää öö niin ku kysymys…



Urhelija A:
Mä kertaan vielä ä ää öö öö … Musta tuntuu et silleen tota tota noin et et niin ku ni tuota ikään kuin eli eli ee ee sit ku asia on ihan oikeesti vaikee mut ei siin mitään ee ee et ku…

Urheilija B:
Niin! Kyl mä luulen kans et se niin ku sit ku ää ää ee ee ikään kuin oli tota tota se ei ihan silleen niin ku aivan yksinkertainen todellakaan ole…

Radiotoimittaja:
Tää stoori lähestyy loppuaan … onks teil viel jotain lisää jot saadaan juttu purkkiin ja veks nii tota ee ee ku ku ja ja öö öö et silleen voitteks te ihan silleen pikkusen niin ku viel mahdollisesti selventää ää öö et et niin ku on kysymys…

Urhelija A:
Musta tuntuu et silleen tota tota noin et et niin ku ni tuota ikään kuin eli eli ee ee sit ku asia on ihan oikeesti vaikee ja mää oon sanonut asiasta kaiken oleellisen et silleen niin ku…

Urheilija B:
Kyl mä luulen kans et se niin ku sit ku ää ää ee ee ikään kuin oli tota tota se ei ihan silleen niin ku aivan yksinkertainen todellakaan ole mää oon ja sanonut kaiken siit…

Radiotoimittaja:

Kiitoksia teille, arvoisat urheiluasiantuntijamme, todella virikkeellisestä ja selventävästä haastattelusta!
Olen ehdottoman varma, että ohjelmaamme seuranneet radiokuuntelijat saivat selkeän kuvan, mihin olennaisiin asiakokonaisuuksiin on syytä kiinnittää huomiota, jotta kahdenkeskisessä keskustelussa oma sanoma, tässä tapauksessa urheilusanoma menee mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti perille…

Kommenttiterveisin
Aki Pyykkö

Opetusalan eläkeläinen Kemistä

Isänpäivän pistäytyminen Peurasaaren hautausmaalla...

Kävimme tänään Kemissä Peurasaaren hautausmaalla. Hautausmaalla kynttilöitä sytyttäessämme totesimme jälleen kerran, että molempien - vaimoni ja minun - isät kuolivat aivan liian varhain.

Haustausmaalta pois lähdettyämme käväisimme katsomassa, onko Lumilinna-alueella uuden, ympärivuotisen matkailurakennuksen pohjatyöt käynnissä. Meidän silmiimme aloitustöitä ei ollut vielä havaittavissa.
Samalla reissulla käväisimme Hahtisaaressa/Ruutinpuiston kupeessa katsomassa uuden rivitaloalueen tieliittymiä. Asiallisilta tuntuivat maallikon silmin.


Yhdysvallat osallistuu kolmella lentotukialuksella Pohjois-Koreaa vastaan suunnattuun sotaharjoitukseen...

Hmmmmm - vai niin - ehkä vähempikin muskelien näyttäminen riittäisi...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Yhdysvallat osallistuu kolmella lentotukialuksella Pohjois-Koreaa vastaan suunnattuun sotaharjoitukseen

Kyseessä on ensimmäinen kolmen lentotukialuksen harjoitus läntisellä Tyynellämerellä vuosikymmeneen.
Sotaharjoitukset
USS Ronald Reagan on yksi kolmesta sotaharjoitukseen osallistuvasta lentotukialuksesta.
USS Ronald Reagan on yksi kolmesta sotaharjoitukseen osallistuvasta lentotukialuksesta.JEON HEON-KYUN / EPA-EFE
Läntisellä Tyynellämerellä nähdään seuraavan neljän päivän aikana poikkeuksellinen voimannäytös, kun Etelä-Korea ja Yhdysvallat järjestävät yhteiset sotaharjoitukset.
Laivastoharjoituksiin osallistuu seitsemän Etelä-Korean sotalaivaa ja kolme Yhdysvaltain lentotukialusta.
Kyseessä on ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen, kun kolme Yhdysvaltain lentotukialusta osallistuu sotaharjoituksiin läntisellä Tyynellämerellä.
Yhdysvaltain laivaston mukaan alukset tulevat harjoittelemaan muun muassa merivalvontaa ja ilmapuolustusta.
– Harjoituksen päämäärä on vahvistaa pelotetta Pohjois-Korean ydin- ja ohjusuhkaa vastaan sekä osoittaa valmiuttamme vastata mihin tahansa Pohjois-Korean provokaatioon, Etelä-Korean puolustusministeriön tiedottaja kertoi uutistoimisto AFP:lle.
Nyt nähtävä sotaharjoitus voi kiristää Korean niemimaan turvallisuuspoliittista tilannetta, sillä Pohjois-Korea on yleensä tuominnut vastaavat harjoitukset maihinnousuharjoituksina. Pohjois-Korea on joskus vastannut harjoituksiin omilla sotaharjoituksilla ja ohjustesteillä.
Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen sotaharjoitukset käynnistyvät vain muutama päivä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili Aasian-matkallaan Soulissa ja Pekingissä. Näissä tapaamisissa Pohjois-Korean uhka on noussut yhdeksi tärkeimmistä aiheista.
Puhuessaan keskiviikkona Etelä-Korean parlamentille Trump varoitti Pohjois-Koreaa aliarvioimasta Yhdysvaltoja.
Lähteet: AFP

lauantai 11. marraskuuta 2017

Elämä on pohdiskelua...

Täytyi elää tähän lauantaipäivään 11.11.2017 ennenkuin ymmärsin, oikeastaan sattui silmään alla oleva ajatus.


Se, että jätät joitain ihmisiä pois elämästäsi, ei tarkoita, että vihaat heitä vaan sitä, että arvostat itseäsi... 


Näinhän se on, näin sen täytyy loppujen lopuksi olla.

Turhanpäiväistä Facebook-prässäystä > yritystä...

Olen vähin ottanut kantaa tuolla Facebook-foorumilla Meri-Lapin kuumaan keskusteluaiheeseen > Yhteisyrityskumppanikilpailutuksen mukaisen yhteissyrityksen perustaminen.
Siltä käydään tässä viikonvaihteessa kovilla kierroksilla mm. Kemissä ennen maanantain 13.11.2017 kaupunginhallitus- ja kaupunginvaltuustokokousta.
Itse olen todennäköisesti näkemykseni kirjoittanut riittävän selkeästi, joten omalta osaltani annan asian rauhoittua.

Facebook-foorumilla Matti Adolfsen-niminen henkilö keskustelun tiimellyksessä mm. minulle kirjoittaa seuraavasti: "Nimeä yksi yhteiskunnan voimin pystytetty palvelu tai infrastruktuuri, joka olisi onnistuttu yksityistämään tai yhtiöittämään niin, että palvelun laatu ja kustannustehokkuus olisivat parantuneet ja henkilöstön asema turvattu. Yksi."

Kirjoitin Facebook-foorumilla edellistä ennen mm. seuraavaa:


Kirjoitan omalla Blogisivullani tekstisarjaa, jatkumoa nimellä Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa. Olen tällä hetkellä menossa Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2006 toisessa kokouksessa. Sitä ennen ja sen jälkeen on mm. Kemiin syntynyt vinopino yksityisiä toimijoita, yrityksiä, jotka täydentävät mielestäni erinomaisesti julkisia palveluja. Suosittelen mukavia lukuhetkiä pöytäkirjojen parissa. Ne eivät ole kuivaa luettavaa vaan päinvastoin...

Teksteistäni, jotka ovat erittäin pelkistettyjä, ei välttämättä yksityisiä toimijoita sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialueella näy, mutta ne löytyvät virallisista pöytäkirjoista ja Kemin kaupungin kotisivuilta yritysluettelosta. Niin edellytyksenä luonnollisesti on, että niihin vaivautuu perehtymään... 

Helsingin Sanomien päätoimittaja näkee lehden roolin sillanrakentajana...

Hmmmmm - niinpä - mukava artikkeli...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kulttuuri    |   50-vuotias

Helsingin Sanomien päätoimittaja näkee lehden roolin sillanrakentajana: ”Pitää ymmärtää, miksi ihmiset katsovat maailmaa tavalla, jolla he katsovat, vaikka sinä itse katsoisit toisesta vinkkelistä”

Pohjoisesta kotoisin oleva Antero Mukka suhtautuu laatujournalismin tulevaisuuteen taas pitkästä aikaa luottavaisin mielin.






Antero Mukka on työskennellyt Helsingin Sanomissa vuodesta 1995. Päätoimittaja hänestä tuli vuonna 2014.
HELSINGIN Sanomien päätoimittaja Antero Mukka, 50, on Pohjoismaiden merkittävimpiä journalismin portinvartijoita, mutta median kohteena olemisesta hänellä ei ole juurikaan kokemusta. 

Tämä on vasta toinen varsinainen haastattelu, jota hänestä on tehty. Lausuntoja Mukka toki on antanut. 

”Kakkosena olo on sikäli aika suojaisaa, että pääedustustehtävät ovat vastaavalla päätoimittajalla Kaius Niemellä”, Mukka sanoo. 

Mukka sanoo mieltävänsä itsensä eräänlaiseksi manageriksi. 

”Puuttumatta liikaa juttujen yksityiskohtiin koetan ylläpitää lehdessä yhteistä käsitystä siitä, mikä on olennaista ja merkityksellistä sekä toisaalta journalistisesti ja eettisesti HS:n mukaista toimintaa.” 

Tämä tarkoittaa Mukan mukaan esimerkiksi sitä, että yksittäisiä ilmiöitä kytketään laajempaan yhteyteen. 

HÄN SANOO, että juttuja pitää yllättävän vähän ”sörkkiä”. 

Hyllytyksiäkin toki joskus tapahtuu, vaikka niitä yritetään välttää prosessien aikana. ”Esimerkiksi sellaisia juttuja, joissa mielikuvatasolla saadaan aikaan vahinkoa, joka ei ole missään suhteessa jutulla aikaan saataviin hyötyihin”, Mukka muotoilee. 

”Tässä ajassa Hesarin tehtävä on yhä enemmän olla sillanrakentaja. Pitää ymmärtää, miksi ihmiset katsovat maailmaa tavalla, jolla he katsovat, vaikka sinä itse katsoisit toisesta vinkkelistä. Se ei tarkoita, että hyväksyy kaiken. Emme kuitenkaan voi argumentoida vastaan, ellemme edes ymmärrä, mikä homman nimi on.” 

MUKKA on rauhallinen verkkaisesti kävelevä mies, jonka lähestymisen jokainen HS:n toimittaja tunnistaa hänen hollannikkaidensa kopinasta. 

Päivästä toiseen hän pitää toimittajien mielissä kaksi asiaa: lukijan ja totuuden. Mukka on lukijoiden asiamies. 

”Koko ajan pitää olla tarkempi, mihin arvokasta journalistista osaamista kannattaa käyttää. Meillä pitää olla koko ajan valistuneempi käsitys siitä, miten jutut toimivat lukijan ja yhteiskunnan hyväksi eivätkä olisi vain asioiden kirjaamista.” 

MEDIAYHTIÖISSÄ on eletty 2010-luvulla vaikeita aikoja, koska printtilehtien levikit ja mainostulot ovat vähentyneet, kun ihmiset ovat siirtyneet seuraamaan uutisia ilmaiseksi verkosta. 

Mukka sanoo, että hänen uskonsa laatujournalismin tulevaisuuteen on merkittävästi vankempi kuin pari vuotta sitten. 

”On nähty se, että ihmisillä on halukkuutta maksaa laadukkaasta journalistisesta sisällöstä myös verkossa. Tämän suhteen liian pitkään elettiin epäuskossa, koska internetin alkuajoista saakka oli pidetty ennaltamäärättynä, että kaiken pitää olla ilmaista.” 

MUKKA SANOO, että tulevaisuudessa lukijat voivat itse määritellä, mitä aiheita he haluavat erityisesti seurata. 

Verkossa HS:n etusivunäkymään mahtuu rajallinen määrä uutisia, vaikka lehti tuottaa usein 150 juttua päivässä. Monien juttujen löytäminen on vaikeaa. 

”Monen jutun elinkaari on liiankin lyhyt siihen nähden, mikä niiden potentiaali on. Personifioinnin perusidea on saada näkyvyyttä jutuille, jotka kiinnostavat juuri sinua mutta eivät kenties ole kaikkein luetuimpia.” 

MUKKA ON kotoisin tiedonjanoisesta työläisperheestä. Isä oli TVH:n kuorma-autonkuljettaja ja äiti koulun keittolan emäntä. Kotiin tuli aikakauslehtiä sekä Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja myös Helsingin Sanomat. 

Peruskoulun viimeisellä luokalla hän meni työharjoitteluun Siepakka-lehteen ja huomasi pian olevansa lehden nuorisopalstan pitäjä. Se oli menoa. 

Antero Mukkaa hiukan huvittaa, kun joissakin piireissä on tapana haukkua Hesaria punavihreäksi, kasvisruokaa ja pyöräilijöitä suosivaksi mediaksi, sillä Mukka itse on ollut viehtynyt autoiluun siitä lähtien, kun hän päristeli Pellossa ”töpöhäntäisellä” Fiat 850:lla. Kokolihakin maistuu. 

Nyt kesäautona on avomallinen kahdenistuttava Fiat Barchetta. ”Vanha ja halpa”, Mukka sanoo. 

NUORUUS pienellä paikkakunnalla jätti vahvan jäljen, joka näkyy myös työssä päätoimittajana maan suurimmassa lehdessä. 

Se on takaraivossa elävää laveaa perspektiiviä siitä, millaista elämä Suomessa on. Kuplia ei kylässä tunnettu, kun kaikkien piti tulla jotenkin toimeen toistensa kanssa. 

”Oppi näkemään, etteivät asiat ole itsestään selviä. Oppi arvostamaan asioita, joita on saavutettu. Asioita pitää malttaa tehdä pitkäjänteisesti.” 

Arkirealismi on juurtunut päätoimittajaan syvälle. 

”Minä en lähde herkästi leijumaan.” 

Kuka?

Antero Mukka


 Syntynyt 11. marraskuuta 1967 Pellossa.

 Helsingin Sanomien päätoimittaja vuodesta 2014.

 Työskennellyt Helsingin Sanomissa vuodesta 1995.

 Esimiestehtävissä vuodesta 1997. Toiminut muun muassa kotimaan toimittajana, uutispäällikkönä sekä kotimaan toimituksen esimiehenä. Toimituspäällikkönä vuodesta 2007.

 Aiempaa alan työkokemusta muun muassa sanomalehti Kalevasta ja Pohjolan Sanomista.

 Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta 1994, pääaineena valtio-oppi.

 Naimisissa. Perheeseen kuuluu kaksi lasta ja aikuinen poika.

 Harrastaa autoilua, lukemista, ruuanlaittoa, mökkeilyä ja ulkoilua.